KULTTUURIKASVUPAIKKAIN KASVIT KUUSAMOSSA JA SAL LASSA YLI KOLME VUOSIKYMMENTÄ SITTEN. Vilho A. Pesola Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosasio, Jokioinen. Saapunut 16.10. 1951 Vuonna 1928 julkaisemassani teoksessa» Kalsiumkarbonaatti kasvimaantieteel- lisenä tekijänä Suomessa» (2) esitin myös yhteenvedon kulttuurikasvupaikkojen (peltojen ja pihojen) kasveista Kuusamossa ja Sallassa (Kuolajärvellä), mutta ilman yksityiskohtaisia kasvupaikkaluetteloja. Tutkimukset oli suoritettu kesällä 1917. Oheisessa taulukossa esitetään nuo luettelot. Taulukko sisältää luettelon 28 kult- tuurikasYlipaikalta, niin. 11 pellolta (pääasiallisesti ohra- ja perunapeltoja), 15 pihamaalta sekä 2 kyläniityltä. Havaintopaikat ovat seuraavat (osa niistä sijaitsee luovutetulla alueella!; Pellot 1. Kuusamo, Ylä-Juuma, ruis- ja ohrapelto. 2. Salla, Sovajärvi, Heikkilän talo, ruispelto. 3. Salla, Pyyniemi, 27-vuotiaan talon ohra- ja perunapelto. 4. Salla, Auhtijärvi, Auhdin torppa, perunapelto. 5. Salla, Ali-Kuolajärvi, Kalliaisen talo, ohrapelto. 6. Salla, Yli-Kuolajärvi, Kairalan talo, ohrapelto. 7. Salla, Vuorikylä, pelto. 8. Salla, Vuorikylä, ohrapelto. 9. Salla, Yli-Kurtti, ohrapelto. 10. Salla, Nivala, 5-vuotisen uudistalon ohrapelto. 11. Salla, Yli-Kurtti, Soppelan talo, ohrapelto. Pihat 12. Salla, Enjan joen varsi, läh. tien ylimenopaikkaa, tukkipirtin ympäristö 13. Salla, Aatsingin ja Kallungin välillä, tukkipirtin piha. 14. Salla, Vuorikylä, 5-vuotisen torpan piha. 15. Salla, Nivala, 5-vuotisen talon piha. 16. Salla, Auhti, Auhdin uudistorpan piha. 17. Salla. Tuutikylä, Nivalan talo, rikkaläjä pihalla. 18. Salla, Pyyniemi, 27 vuoden vanhan talon piha. 19. Salla, Aatsinki, Aatsingin talon piha. KULTTUURI K ASVUPAIKKAIN KASVIT KUUSAMOSSA JA SALLASSA 31 20. Salla, Yli-Kurtti, Soppelan talo, piha ja tunkio 21. Salla, Kallunki, Kärnän talon piha. 22. Salla, Ala-Kuolajärvi, Kalliaisen talon piha. 23. Salla, Ylä-Kuolajärvi, Kairalan talon piha, 24. Salla, Kirkonkylä, nimismiehen asunnon piha. 25. Salla, Kelloselkä, piha. 26. Kuusamo, Juuma, Ylä-Juuman piha. Muut kulttuurikasvupaikat. 27. Salla, Vuorikylä-Kuolajärvi, kyläniitty 1 28. » » » » 2 Taulukkoon on merkitty, mitä lajeja alueella on pidettävä antropokooreina (I), mitä apofyytteinä (II). Kyseessä olevassa tutkimuksessa (2) todettiin, että kulttuurikasvupaikkain kasvilajit (kaikkiaan 72) ovat maaperän kalkinpitoisuuteen nähden luettava parai- ten riippumattomien 1. indifferenttien ryhmään. Tämä ei kuitenkaan pyri ilmaise- maan vielä mitään näiden lajien suhtautumisesta maaperän kalkinpitoisuuteen nii- den luonnollisilla kasvupaikoilla. Luettelosta voidaan huomata, että tutkimusalueen pohjoinen sijaitseminen ei lainkaan vaikuta kulttuurikasvupaikkain kasvilajikokoomukseen; sillä on niin sanoaksemme »yleissuomalainen» leima. Ainoa jossain määrin pohjoinen laji on Phleum alpinum, sekin mukana vain yhdessä havaintopaikassa. Eräät yksityiskohdat ansaitsevat huomiota. Timotei oli vielä silloin noilla seu- duilla sekä viljelyskasvina että muutenkin harvinaisuus. Juolavehnän ja pelto- ohdakkeen valta oli ilmeisesti melko vähäinen. Myöskään kortteista ei silloin viljelys- mailla ollut mainittavaa haittaa. Tavallinen nokkonen oh rikkaruohona melkein tuntematon. Auhdin uudistorpan pihalla, taulukon ainoassa esiintymispaikassa, se varmuudella oli jäänne tämän paikan alkuperäisestä kasvillisuudesta (lehtokorpi). Mm. Rumex domesticus, Chenopodium album, Stellaria media, Galeopsis tetrahit, G. speciusa ja Carduus crispus ovat erityisen runsaasti edustettuina, kun sen sijaan mm. Rumex acetosellan ja Raphanus raphanistruniin vähäisyys rikkaruohoina pistää silmään. Heikko oli silloin vielä Plantago majorin asema tuolla Pohjolan perukoilla, ja toinen valpas ihmisen seuraaja, Matricaria discoidea oh ilmeisesti vasta verraten hiljan saanut tänne ensimmäiset kärkiasemansa. Centanrea cyanus esiintyi vain ko- ristekasvina nimismiehen asunnon pihalla. Kun on kysymys sellaisesta verraten nuoresta viljelysalueesta kuin kyseessä- olevasta, on syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin kulttuurin suosijoihin, jotka alueelta puuttuvat. Tällöin toteamme, että mm. puna-apila ei vielä silloin ollut löy- tänyt tietänsä näihin pitäjiin. Edelleen puuttuvat alueelta Bromus secalinus, Urtica urens, Rumex acetosa, Scleranthus annuus, Fumaria officinalis, Barharea vulgaris, eräät Patentilla- ja AlchemillaAUyß, Lamium purpureum, Lampsana communis, Sonchus-lajit ym. Erityisen maininnan ansaitsee se, ettei peltovalvatti vielä silloin ollut maanviljelijäin vaivana Kuusamon ja Sallan seuduilla. Kuusamon ja Sallan kulttuurikasvupaikkain kasvit v. 1917. The plants on the cultural habitats in the counties Kuusamo and Salla in igiy Muut Pellot Fields Pihat Yards paikat Other places I 2 3 4 5 6 7 8 9 10 II 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Phleum pratense I + Phi. alpinum + Agrostis vulgaris , Aira flexuosa + A. caespitosa + Poa annua I ++ + + + + 4. + + P. pratensis II + + + + + + + + + + Festuca rubra + + + Triticum repens I | + + + + + Carex brunnescens j Luzula multiflora I Equisetum arvense | + + E. pratense j I + Urtica dioeci ] , + Rumex domesticus I ++ + + + + +4. 4. + + + + + , j R. acetosella II + I + + 4- + 4. 4. + 4_4_4_ Polygonum viviparum | . + + P. lapathif. ssp. toment I ' + + P. aviculace I ! 4- 4- + + + + + 4-4.4. (4.) P. convolvulus I + 4- 4-4- 4-: + Chenopodium album I ++ ++ 1+ + + + 4-4- 4-4.4- Silene inflata I + + + 4- 4- 4- 4- 4- 4-4- 4-4.4, Stellaria media I + + + + + + 4. 4- 4. 4. 4. 4_ 4-4-4.4-4.4-4_ J St. graminea Il I 4-4- 4 4 + + Cerastium caesp. ssp. triviale II 4- 4- 4. Spergula arvensis I + +4- 4- 4- 4_ 4_ Ranunculus acer II 4- + + + R. repens II + + 4- 4. 4. 4_ + + + Nasturtium palustre II | 4_ 4. 4_ + Erysimum cheiranthoides I + 4- + j 4 4. + + Brassica campestris I + Thlaspi arvense I + + + + + Capsella bursa pastoris I + + + Raphanus raphanistrum I Patentilla norvegica I Trifolium repens II Vida hirsuta I T + V. cracca i Viola canina + V. tricolor I + V. tr. ssp. arvensis I + Epilobium angustifolium i 4" Carum carvi I Anthriscus cerefolium Polemonium campanulatum Asperugo procumbens I Myosotis arvensis I + + + + ++ + j + Galeopsis tetrahit .I++++ + + , ~, ■•••• >ITT -t- + + + + 4.4.4. G. spedosa I + + + ++ + + + + +4-4.4.-I. Veronica serpyllifolia I Euphrasia lati folia j 4. Rhinanthus minor II it" 4” -|- Rh. major f. apterus Plantago major I + + + Galium spurium I + +4. i G. boreale G. mollugo I i _j_ Campanula rotundi folia | Solidago virga aurea I + Erigeron acer II + Gnaphalium silvaticum I + + Achillea millefolium .... I ++ . ++ + + + + + + Chrysanthemum leucanthemum I Chr. vulgare I + Matricaria discoidea I I + + M. inodora I + + + Carduus crispus ..I+++ + + + . y T ++ + + +++ + Cirsium arvense I + Centaurea cyanus (vilj.) I Leontodon autumnalis I + . 4* 4* Taraxacum si>. . . .... II r + + + + + Crepis teet orurn II + + + VILHO A. PESOLA34 KIRJALLISUUTTA (1) Linkola, K. 1916. Studien über den Einfluss der Kultur auf die Flora in den Gegenden nördlich vom Ladogasee I. Acta Soc. F. et Fl. Fenn., 45, 1. (2) Pesola, Vilho, A 1928. Kalsiumkarbonaatti kasvimaantieteellisenä tekijänä Suomessa. Summary; Calcium carbonate as a factor in the distribution of plants in Finland. Suomalaisen eläin- ja kasvitieteellisen seuran Vanamon julkaisuja, 9, 1. S U M M A R Y. THE PLANTS ON THE CULTURAL PLACES IN KUUSAMO AND SALLA MORE THAN THIRTY YEARS AGO. Vilho A. Pesola Agricultural Research Centre, Department of Plant Breeding, Jokioinen. In the article a list of the plants in the ruderal places (fields, yards, etc.) in the counties Salla and Kuusamo (Ks) in northern Finland (around the Arctic circle) in the year 1917 (2) are enumerated. Most of them have been carried here by man (antropochores: I in the table). Other species are native in this region but are clearly favoured by the influence of man (apophytes; II in the table). Some special fea- tures in the composition of the ruderal flora are discussed.