HUMALA- JA APILAVIERAAN SIEMENET SUOMESSA KASVA- NEISSA TIMOTEIN JA APILAN SIEMENISSÄ. K. Olsoxen Valtion siementarkastnslaitos,Helsinki. Saapunut 10.7. 1952 Maastamme on viime vuosina viety timotein siemeniä muihin maihin. Ostaja- maat haluavat hyvää siementä ja ennenkaikkea rikkaruohoista puhdasta siementä. Yhtenä vaatimuksena on ollut, että timoteinsiemen ei sisällä apilavieraan (Cuscuta epithymum ssp. trifolii Beger) eikä muittenkaan Cmscm/«-sukuisten kasvien siemeniä. Kansainvälisen siementarkastusliiton ohjeitten mukaan (1938) pidetään sie- mentavaraa puhtaana apilavieraan siemenistä, jos tavarassa on korkeintaan 10 tämän kasvin tai oikeammin tämän kasvin {Cuscuta-) sukuun kuuluvan kasvin siementä tavarakilossa. On nimittäin mahdotonta ulkonäkönsä puolesta erottaa toisistaan useita tämän kasvisuvun eri lajien siemeniä. Kansainvälisen siementarkastusliiton apilavieras valiokunnan (Seideausschuss) toimintakertomuksen mukaan (1938) on apilavieraalla hyvät luon- taiset kasvuedellytykset Etelä-Europan lämpimissä sekä Keski- ja Itä-Europan mannerilmaston kuivissa ja lämpimissä maissa. Todennäköisesti se viihtyy hyvin myös Amerikan Yhdysvalloissa, koska sinne siemeniä vietäessä on yhtenä siementen kelpoisuusvaatimuksena ollut, että tavara on vapaata Cuscuta- lajien siemenistä. Samassa toimintakertomuksessaan mainittu valiokunta huomauttaa, että apila- vieraskysymys on suuressa määrin helpottunut uudenaikaisten elektromagneettisten puhdistuslaitteitten ansiosta, koska näillä saadaan Cuscuta-lajien siemenet verrat- tain tarkkaan poistetuiksi siementavarasta. Maassamme kasvaa luonnonvaraisena Hiitosen toimittaman »Suomen kasvion» (1933) mukaan neljä C«.sc«7a-lajia. Yleisin niistä on humalavieras (C. europaea) ja loisii se paitsi humalalla, josta se on nimensä saanut, myös nokkosella ja vaapukalla. Sitä on tavattu kasvion mukaan Ahvenanmaalla sekä pitkin länsirannikkoamme, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Savossa. Itse olen nähnyt sen loisivan nokkosilla Espoossa. Merenranta-vieras (C. halophyta) on hyvin harvinainen. Se loisii rantakasveilla. Sitä on tavattu Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sen siemenet ovat mustan- HUMALA- JA APILAVIERAAN SIEMENET SUOMESSA 125 ruskeita ja rosopintaisia. Muitten Cuscuta-lajien siemenet ovat vaalean ruskeita tai harmaita. Sen siemenet voi siis erottaa muitten Cuscuta-lajien siemenistä. Apilavieras (C. epithymum Murr. ssp. trojolii Beger) loisii apilalajeilla ja on juuri sen takia huonossa maineessa. Suomessa apilavierasta on tavattu Karjalan kannak- sella, Ahvenanmaalla sekä pitkin etelärannikkoa, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Etelä-Hämeessä ja Laatokan Karjalassa. Pellavavieras (C. epilinnm) loisii pellavalla. Sitä on joskus tavattu Varsinais- Suomessa, Etelä-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Laatokan Kar- jalassa sekä Pohjois-Savossa. Maassamme siis kasvaa Cwscwto-lajeja ja sen mukaisesti niitten siemeniäkin voi esiintyä nurmikasviemme siementen joukossa. Mutta todellisuudessa niitä on sie- mentavarassa tavattu hyvin harvoin. Niinpä valtion siementarkastuslaitoksessa, laitoksen kolmenkymmenen yhden ensimmäisen tarkastusvuoden kuluessa ei ainoas- sakaan kotimaisessa siemennäytteessä ole tavattu yhtäkään Cuscuta-lajin siementä. Mutta helmikuussa 1951, laitoksen kolmantenakymmenentenä toisena tarkastus- vuonna saapui Perttelin pitäjässä viljellystä timoteinsiemenerästä näyte, jossa oli runsaasti Cnscuta-ksLsyien siemeniä. Niitä oli kiloa kohden 58 500 kappaletta. Tätä siemenerää oli 10 säkillistä yht. 500 kg. Laitoksen puolesta pyydettiin näytteen lähettäjältä tästä siemenerästä joka säkistä erikseen näyte. Näitten näytteitten tarkastus osoitti, että viidessä näytteessä ei ollut ainoatakaan Cuscuta-kasvin sie- mentä. Neljässä näytteessä oli Cuscuta-kasvien siemeniä vähän 4,5, 9 ja 17 eli keskimäärin noin 9 kappaletta kiloa kohti. Ainoastaan yhdessä näytteessä tai koko erän yhdessä säkissä oh näitä siemeniä 182 kappaletta kilossa eh runsaanlaisesti, vaikkei läheskään niin paljon kuin alkuperäisessä näytteessä, jonka piti edustaa koko siemenerää. Tämä tarkastus osoittaa, että puolet koko siemenerästä oli täysin vapaata C#scwto-kasvien siemenistä. Ainoastaan yhdessä säkissä kymmenestä oli runsaan- laisesti näitä siemeniä. Siemenerää kokonaisuudessaan ei oltu sekoitettu saman- laiseksi. Lisäksi vielä, ainakin se säkillinen mahdollisesti muutkin missä oli eniten Cuscuta-kasvien siemeniä, oli todennäköisesti hyvinkin erilaista eri osissa säkkiä. Aikaisemmin tullut näyte, jonka piti edustaa koko siemenerää, oh ainakin suurimmalta osaltaan otettu siitä säkistä, missä oli eniten Cuscuta-kasvien siemeniä ja siitäkin säkistä juuri siitä paikasta, johon näitä siemeniä oli kasaantunut. Apilavieras loisii yksinomaan apilalajeilla. Sen siemeniä tulee viljelyskasvien siementen joukkoon vain apiloista ja apilan siementen mukana. Kaikissa niissä 10:ssä eri näytteessä, joista tässä on kysymys, oli eri apilan siemeniä 1 % —1.4 %, keskimäärin 1.2 %. Siinäkin näytteessä, joka oli edellisiä aikaisemmin tullut ja jossa oli Cuscuta-kasvien siemeniä 58 500 kappaletta kiloa kohti, oh apiloitten sie- meniä yhteensä ainoastaan 1.4 %. Niinpä tässä siemenerässä olleet Cuscuta-kasvien siemenet tuskin ovatkaan apilavieraan, vaan todennäköisesti humalavieraan sieme- niä. Oikeastaan nämä siemenet olisi pitänyt viljellä ja niistä kasvaneista kasveista määrittää, minkä Cuscuta-lajin siemeniä ne todella ovat. Sitä ei ole tehty. Sen tautta seuraavat ajatukset ovat vain otaksumia. 3 Näyttää siis siltä, että siementymään jätetyn timoteikasvuston vieressä tai jossakin osassa on kasvanut nokkosia, ja näissä nokkosissa on loisinut humalavieras. Siementimoteita korjattaessa nämä nokkoset loisineen ovat tulleet mukaan ja lm- malavieraan siemenet timotein siementen joukkoon. Ja kun nokkosia ja niissä humalavieraita on kasvanut vain yhdessä paikassa, on humalavieraan siemeniäkin tullut timotein siementen joukkoon suuremmassa määrin vain yhteen kohti. Ja ainakin suurimmaksi osaksi juuri tästä kohtaa on otettu se ensiksi tullut näyte, jossa oli 58 500 Cuscuta-kasvin siementä kiloa kohti. Mahdollisesti mukaan tulleet nok- kosten siemenet ovat timotein siemeniä pienempinä jo puitaessa tai ainakin lajitel- taessa varisseet pois. Tähän mennessä ei ainoassakaan Suomessa kasvaneessa apilan- siemenerässä ole tavattu Cuscuta-kasvien siemeniä. Yksi ainoa Cuscuta-kasvin siemen on lisäksi vielä tavattu eräässä helmikuussa 1951 Fagervikistä saapuneessa timotein siemennäytteessä. Lounais- ja Länsi-Suomessa, niillä seuduin, missä pitkän aikaa on viljelty huma- loita, kasvaa humalavieras verrattain yleisenä. Kaikki muut Cuscuta-lajit ovat har- vinaisia. Ne eivät yleensä kestä Suomen ilmastoa niin hyvin, että ne voisivat tulla yleisiksi. Niistä ei ole ollut haittaa nurmikasviemme menestymiselle. Mutta kun maastamme viedään siementavaraa sellaisiin maihin, joissa ne hyvin menestyvät ja tulevat tuhoisiksi, on meidän pidettävä tarkkaan huoli, ettei vientisiemenissämme ole Cuscuta-kasvien siemeniä. REFERAT. SAMEN VON NESSELSEIDE UND KLEESEIDE UNTER IN FINNLAND GEWACHSENEN SAMEN VON TIMOTHEE UND KLEE. K. Olsonen Staatliche Samenkontrollanstalt, Helsinki. In Finnland wachsen Cuscuta-Arten und demnach können deren Samen unter den Samen von unseren Wiesenpflanzen Vorkommen, wenn auch selten. In der Staatlichen Samenkontrollanstalt wur- den diese Samen das erste Mal im Februar 1951 bemerkt, also im zweiunddreissigsten Kontrolljahr, und zwar in einer Probesendung, welche Timotheesamen enthielt, die in der Gemeinde Pertteli gebaut werden und von dort angekommen war. Ein einziger Samen der Cuscuta-Püanze wurde in einer im Februar 1951 aus Fagervik angekommen Timotheesamenprobe gefunden. Bis jetzt sind in keiner einzigen in Finnland aufgezogenen Kleesamensendung Samen von Cuscuta- Pflanzen angetroffen worden. Im südwestlichen und westlichen Finnland, wo während einer längeren Zeit Hopfen gebaut wor- den ist, wächst Hopfenseide oder Nesselseide ziemlich allgemein. Alle übrigen Cuscuta- arten sind selten. Sie vertragen im allgemeinen das Klima Finnlands nicht so gut, dass man sie allgemein anbauen würde. Für das Gedeihen unserer Wiesenpflanzen sind sie nicht nachteilig gewesen. Da aber aus unserem Lande Samengut nach solchen Ländern ausgeführt wird, wo sie gut gedeihen und schädlich werden, müssen wir sorgfältig aufpassen, dass unsere Ausfuhrsamen keine Samen der Cuscuta-Pflanzen enthalten. K. OLSONEN