SONNIEN JÄLKELÄISARVOSTELUN TULOKSISTA ERILAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Mikko Varo Maatalouskoelaitoksen Kotieläinjalostusosasto, Tikkurila Saapunut 20.11. 1953. Suoritettaessa sonnien jälkeläisarvosteluja maatalouskoelaitoksen kotieläin- jalostusosastolla reikäkorttijärjestelmää hyväksikäyttäen on saatu myös joukko tuloksia, joilla voidaan vertailla saman sonnin jalostuksellista vaikutusta eri maan- viljelysseurojen alueilla, toisin sanoen erilaisessa ympäristössä. Aineiston muodos- tavat 248 ayrshiresonnia, joille on eri maanviljelysseurojen alueilta voitu laskea kaksi eri jälkeläisarvostelua vähintään 5 jälkeläisen perusteella. Jälkeläisarvostelu on laskettu tytärten keskiarvona, tytärarvona, ja keskimäärin on kaikkien sonnien tulokset perustuneet 13.2 ja 13.1 jälkeläisen tuotoksiin. Tulokset on laskettu vain tarkkailuvuoden 1951—52 tuotoksista. Vertailu on suoritettu eri maanviljelysseurojen alueilla laskettujen jälkeläis- arvostelutulosten kesken koska siten on todennäköisesti arvostelupaikkojen ympä- ristöerot saatu suuremmiksi kuin muuten. Myös on samalla todennäköisesti väl- tytty siltä, että arvostelu olisi molemmissa tapauksissa tapahtunut karjoissa, jotka pitkäaikaisen ja säännöllisen yhteisten sonnien käytön vuoksi olisivat läheistä sukua toisilleen. Vertailussa on käytetty vain ayrshiresonneja, koska Suomen karjan yksilöiden rotumerkinnät ovat alkuperäisten tyyppien yhdistämisen jälkeen olleet niin epävarmoja, että sonnien varma erottaminen yksinomaan kantakirjannumeron perusteella ei ole ollut lasketuissa aineistoissa mahdollista. Vertailu on suoritettu vuorosuhdekertoimilla ja tulokset nähdään oheisesta taulukosta. Tuloksista havaitaan ensinnäkin, että karjojen tuotostasojen yhdenmukai- suus on nyt, kuten aineistoa valittaessa tarkoitettiinkin, pienempi kuin tekijän aikaisemmin käsittelemässä saman sonnin eri jälkeläisarvostelutuloksia koskevassa tutkimuksessa. 1 Silloin oli näet karjojen maitokeskituotosten vuorosuhde 0.13 ja keskirasvaprosenttien 0.28. Nyt käsiteltävässä aineistossa ovat vastaavat kertoi- met vähemmän kuin puolet silloisista. Kuitenkin on keskituotoksilla edelleenkin absoluuttisten jälkeläisarvostelutulosten vuorosuhdetta suurentava vaikutus, vaikka 1 Varo, M. 1952 Tutkimuksia karjanjalostuksen tehostamismahdollisuuksista erityisesti sonnien valintaa silmälläpitäen. Acta Agralia Fennica, 77. SONNIEN J ALKELAISARVOSTELUN TULOKSISTA 37 karjojen keskituotosten heikko samankaltaisuus perustuisikin vain ympäristön yhdenmukaisuuteen. Muita vuorosuhteita tarkasteltaessa havaitaan, että suhteellisten maitotuo- tosten vuorosuhde on melko varma 99 prosentin todennäköisyydellä —, ja suurempi kuin absoluuttisista maitotuotoksista saatu epävarma tulos. Tällainen suhde olikin odotettavissa kun samankaltaisesta ympäristöstä johtuva keskituo- tosten vuorosuhde ei ole yhtäsuuressa määrässä kuin tavallisesti lisäämässä abso- luuttiarvojen vuorosuhdetta. Tulos varmistaa siten tekijän aikaisemmin esittämää kantaa, että suhteellinen arvostelu johtaa maidontuotantotaipumuksen jalostami- sessa varmemmin onnistuvaan valintaan kuin kilomääräisiin tuotoksiin perustuva luokittelu. Muuten on suhteellisista arvoista saatu vuorosuhde hyvin samaa suu- ruusluokkaa kuin mainitussa aikaisemmassakin tutkimuksessa, jossa se oli 0.18. Rasvaprosentin vuorosuhde on huomattavan suuri ja varma. Vaikkakin se mahdollisesti on osaksi ympäristön aiheuttama, viittaa sen suuremmuus keski- rasvaprosenttien vuorosuhteeseen verrattuna kuitenkin, että rasvaprosenttiin koh- distuva valinta voi olla sangen tuloksellista ja sonnien arvostelu maidon rasvapitoi- suuteen nähden melko varmaa. Säännöllisyysprosentti osoittaa, montako prosenttia sonnin jälkeläisistä on ollut säännöllisiä. Kuitenkaan ei eläimen nuoruudesta aiheutuvaa epäsäännöllisyyttä ole otettu huomioon. Jälkeläisryhmien vuorosuhde on tässä suhteessa ollut sangen heikko ja epävarma. On kuitenkin selvää, että yhden vuoden tulos ei voi osoittaa lehmäyksilön taipumuksia tiinehtyvyyteen tai sairauksiin nähden, joten pienen vuorosuhteen ei tarvitse merkitä vielä sitä, etteikö puheena oleviin ominaisuuksiin olisi syytä jatkuvasti kiinnittää huomiota. Jälkeläisryhmien painot perustuvat tarkkailukirjanpidosta saataviin mitattui- hin painoihin. Niiden välillä vallitsee kohtalaisen kiinteä ja varma vuorosuhde, mikä viittaa tämänkaltaisten rakenteellisten taipumusten melko vahvaan periyty- miseen. Painotiedot ovat kuitenkin useistakin syistä epätäsmällisiä, eikä niihin sen vuoksi ole syytä kiinnittää kovin suurta huomiota. On näet hyvin mahdollista, että niin mitatut kuin punnitutkin painot kuvaavat eläimen koon ohella varsin suuressa määrässä myös sen kuntoa. Jotta kilomääräisten ja suhteellisten maitotuotosten merkityksestä yksi- löiden arvostelussa saataisiin selvempi kuva, on verrattu myös toisen tytärarvon sekä keskituotoksia, kilomääräisiä maitotuotoksia että näiden suhteellisia arvoja toisen tytärarvon suhteellisiin maitotuotoksiin. Tulokset on esitetty molempiin suuntiin tapahtuneiden laskujen keskiarvoina. Koska suhteellinen arvo ilmaisee yksilöiden aseman karjassaan, osoittaa tällainen vertailu mitä sonnien valitsemis- tapaa käyttäen päästään jalostuksessa parhaaseen tulokseen, toisin sanoen onnistu- taan saamaan karjoihin sen keskitason varmimmin ylittäviä yksilöitä. Kun toisen tytärarvon karjojen keskituotoksia verrattiin toisen arvon suh- teellisiin maitotuotoksiin saatiin vuorosuhdeeksi 0.02. Se osoittaa, että jos valin- nassa olisi päämääränä pidetty vain sonnin saamista mahdollisimman suurituotoksi- sesta karjasta, ei sillä olisi voitu käytännöllisesti katsoen lainkaan parantaa karjojen laadullista tasoa, koska sonnin vaikutus uudessa ympäristössä on ollut samanlainen MIKKO VARO38 Saman sonnin eri tytärarvojen vuorosuhteet Die Korrelationen der verschiedenen Tochtermittelwerte eines und desselben Bullen Karjojen Karjojen Suhteellinen Säännölli- keskituotos keskirasva- % Maito maitotuotos RaS va-% syys-% Paino Mittelleistung Mittleres kg Relative Fett-% Regelmässig- Gevicht j Tr j Fettprozent Milch ~., ~ . , .. 0 ,der Herden r Milchleistung Reits- U 0der Herden 0.06 0.13* 0.10 0.17** o.4o*** 0.06 o.2l*** ovatpa ne aikaisemmin olleet tasoltaan minkälaisissa karjoissa tahansa. Maito- määriin perustuvalla valinnalla on tulos huomattavasti parantunut, mitä osoittaa saatu vuorosuhde 0.12, vaikkei silläkään päästä yhtä hyvään ja varmaan tulokseen kuin suhteellisella arvostelulla, josta saatiin vuorosuhde 0.17**. Se, että kilo- määräinenkin arvostelu on johtanut jalostustyön melko hyvään edistymiseen tässä saatu vuorosuhde viittaa muuten suurempaan tehoon kuin pelkkä kilo- määräisten maitotuotosten vuorosuhde —-, perustuu siihen, että suhteellisten ja kilomääräisten maitotuotosten välillä vallitsee aina melkoinen positiivinen vuoro- suhde. Nyt saatu tulos on jälleen osoitus siitä, että karjojen keskituotokset kuvas- tavat sangen vähässä määrässä niiden laadullista tasoa minkä vuoksi siitoseläinten valinnan vieraasta ypäristöstä tulee nojautua ensisijassa suhteelliseen arvostelu- tapaan. Vuorosuhdekertoimien pienet arvot osoittavat, että tytärten keskiarvoina las- kettavat jälkeläisarvostelun tulokset ovat suhteellisen epävaroja valinnan perus- teita, joskin ne sellaisinakin oikein käytettyinä johtavat karjakannan laadulliseen paranemiseen. Parempien tuloksien saamiseksi on jatkuvasti pyrittävä kehittämään sonnien arvostelujärjestelmää sellaiseksi, että sonnit voidaan arvostella emä-tytär- vertailua käyttäen, jolloin tulokset nykyisestään melkoisesti täsmällistyvät. REFERAT ÜBER DIE ERGEBNISSE DER BEURTEILUNG VON BULLEN IN VERSCHIEDENER UMGEBUNG. Mikko Varo Landwirtschaftliche Versuchsanstalt, Abteilung für HaustierZüchtung, Tikkurila In der Untersuchung sind die Mittelwerte der an Gebiete verschiedener Landwirtschaftsgesell- schaften abgegebenen Töchter von 248 Ayrschirebullen miteinander verglichen worden. Für jeden Bullen sind so zwei Mittelwerte von wenigstens fünf Töchtern berechnet worden. Im Mittel gab es bei den verschiedenen Ergebnissen der Nachkommenbeurteilung der Bullen 13.2 und 13.1 Töchter. Die Ergebnisse stützen sich auf die im Untersuchungsjahr 1951—-52 gegebenen Leistungen. Wie aus Tabelle S. 38 zu ersehen, ist jetzt, da der Vergleich zwischen den in recht verschiedener Umgebung gewesenen Töchtern angestellt worden ist, die für die relativen Milchleistungen erhaltener SONNIEN J ÄLKELÄISARVOSTELUN TULOKSISTA 39 Korrelation ziemlich sicher (0.17**) und grösser als die Korrelation (0.10) der absoluten Milchleistungen. Auch sind die relative und die absolute Milchleistung des einen Mittelwertes sowie die durchschnittliche Leistung der Herde stets mit den relativen Leistungen des anderen Mittelwertes verglichen. Da die relative Leistung die Stellung des Tieres in seiner Herde bezeichnet, erweist der so durchgeführte Ver- gleich am besten, welche Beurteilungsweise im Mittel zu der gelungensten Auslese führt. Die Ergebnisse zeigen, dass, wenn die Auslese des Bullen auf Grund des Mittelwertes der einen Tochtergruppe geschehen wäre, die Auslese nach dem hohen Mittelleistungsniveau an der neuen Stelle praktisch gesehen keine besseren Resultate gebracht hätte als eine Auslese nach dem niederen Mittelleistungsniveau (0.02). Eine auf die absoluten Milchleistungen gegründete Auslese hätte die Veredlungsarbeit gefördert (0.12), aber das beste und sicherste Ergebnis wäre durch eine relative Beurteilung (0.17**) erlangt worden. Auch die Korrelation der übrigen bei der Nachkommenbeurteilung berechneten Ergebnisse ist ermittelt worden. Die aus den Fettprozentsätzen gewonnene Korrelation (o.4o***) erweist, dass auch die Mittelwerte der Töchter zu einer recht gelungenen Auslese führen. Es ist zu bemerken, dass die Korrelation zwischen den mittleren Fettprozentsätzen der Herden nur 0.13* betrug. Bei der Kontrollbuchhaltung gelten als regelmässige Kühe solche Tiere, die das ganze Jahr über gesund gewesen sind und regelmässig gekalbt haben mit einer Zwischenzeit von höchstens 15 Mona- ten. Das Regelmässigkeitsprozent erweist, wie viele Nachkommen eines Bullen prozentual regelmässig gewesen sind. Bei diesem Material ist die Korrelation dieser Prozentsätze ziemlich schwach gewesen (0.06). Das Gewicht, für das sich die Korrelation o.2l*** ergeben hat, ist durch das Bemessen; Länge - Brustumfang 2 : 10 000 berechnet worden.