KOKEITA NS. PROMECA-REHULLA Hilkka Suomela, Pentti Kämäräinen ja Lauri Paloheimo Koti eläintieteellinen laitos, Helsingin yliopisto Saapunut 31.3. 1954 Professori V. M. Klemola on hakenut ja saanut patentin 1 rehuaineseokselle r joka sisältää melassia, kalsiumkloridia ja vehnänlesettä. Tälle rehuseokselle, sellai- sena kuin sitä maassamme on valmistettu, keksijä on antanut nimen Promeca-rehu. Patenttiselityksestä ilmenee, että Promeca-rehu on tarkoitettu turvaamaan kotieläimiä erilaisilta aineenvaihduntahäiriöiltä, joiden yhteydessä on havaittavissa veren kalsiumpitoisuuden aleneminen. Kalsiumkloridi on helppoliukoinen ja ruoan- sulatuskanavasta verenkiertoon nopeasti siirtyvä kalsiumyhdistys, mutta sen käyt- töä per os vaikeuttaa sen kitkerä maku. Melassin sisältämät sokerit samoin kuin vehnänleseen valkuaisaineet muodostavat kalsiumkloridin kanssa kompleksisuoloja, jolloin kalsiumkloridille ominainen kitkerä maku häviää. Suorittamissamme kokeissa käytetty promeca-rehu oli valmistettu käyttämällä dellämainittuja aineksia seuraavissa paljoussuhteissa: kalsiumkloridia 4 ", melassia 46 » lesettä 50 » Tämä rehu oli varsin kuivan tuntuista ja helposti käsiteltävää. Kalsiumkloridin maku oh siinä tuskin havaittavissa. Säilyväisyys osoittautui erinomaiseksi. Kokeiden tarkoituksena oh ennen kaikkea selvittää, onko Promecarehun käy- töstä mitään terveydellistä haittaa eläimille. /. Koe kananpoikasilla. Koe suoritettiin Malminkartanon opetus- ja koetilalla. Siihen otettiin neljä 10 poikasen ryhmää sukupuolilajiteltuja kananpoikasia. Ryh- mien I a ja I b poikaset olivat kokeen alkaessa 6 viikon vanhoja ja ryhmien 11 a ja II h poikaset 7 viikkoisia. Kaikki poikaset saivat jyviä, tuoretta ruohoa ja piimää. Ryhmille läjällä annettiin lisäksi kuivarehuna Keskusosuusliike Hankkijan Tipu- rehua sekä apetta, jossa oh Tipu-rehua, piimää ja ruohosilppua. Ryhmille I b ja H b annettiin kuivarehuksi seosta, jossa oh puoleksi Tipu-rehua ja puoleksi Promeca- Patentti- ja rekisterihallituksen 18.3. -53 myöntämä patentti No. 25747 Tästä 1 5 vettä. KOKEITA XS. PROMECA- REH I’LL A 113 rehua sekä lisäksi 5 % luujauhoja. Apetta ei näille ryhmille annettu. Kaikkia rehuja annettiin ad libitum. Koe kesti 8 viikkoa. Eläinten punnitukset suoritettiin 2 viikon väliajoin. Keski- määräiset painot (g) olivat seuraavat: poikasten ikä vertailuryhmät Promeca-ryhmat viikkoa Ia Ha T , ' Ib II b 6 187 181 8 346 339 10 543 531 12 779 830 14 1044 1080 7 323 345 9 531 519 H 724 744 13 987 1041 15 1224 1286 Kuten luvut osoittavat, oli poikasten keskimääräinen painonkehitys kaikissa ryhmissä varsin samanlainen. Promeca-ruokintaan siirtyminen ei aiheuttanut mi- tään häiriöitä poikasten voinnissa. Kokeen aikana havaittiin, että Promeca-ryh- mässä kananpoikasten ulosteet pysyivät kauan kosteina, ilmeisestikin niiden sisältä- mästä kalsiumkloridista johtuen, mutta muuten olivat kaikki ulosteet normaalisia. Kokeen jälkeen siirrettiin Promeca-ruokinnalla olevat poikaset tavalliseen ruo- kintaan. Niiden kehityksessä ei myöhemminkään havaittu mitään normaalisesta poikkeavaa. 2. Kokeet lampailla. Kokeisiin, jotka suoritettiin Viikin opetus- ja koetilalla, otettiin aluksi kaksi 6 uuhen ryhmää, ryhmät I ja 11. Kumpaankin kuului 3 täysi- kasvuista tiinettä ja 3 vajaan vuoden vanhaa ei-tiinettä eläintä. Uuhet saivat koko kokeen ajan heinää, suolaa ja vettä halunsa mukaan. Kokeen alkuvaiheessa annettiin lisäksi kummallekin ryhmälle 1.2 kg vehnänlesettä. Kolmen päivän portaissa vaih- dettiin ryhmässä II 100 g lesettä samaan painomäärään Promeca-rehua kunnes Taulukko 1 Uuhi Paino kokeen Paino kokeen Painolisäys Ryhmä No. alkaessa kg päättyessä kg kg 65 25.0 32.5 I 72 32.5 42.0 77 23.0 31.0 Keskim. 26.8 35.2 5.4 61 32.0 37.0 II 7(1 23.0 32.0 7» 24.0 33.0 Keskim. 26.3 34.0 7.7 1 14 HILKKA SUOMELA, PENTTI KÄMÄRÄINEN JA LAURI PALOHEIMO kummankin rehun määräksi oli tullut 600 g. Tällaisena pysyi ryhmän II ruokinta 40 päivää, jona aikana ryhmä I sai jatkuvasti 1.2 kg lesettä päivässä. Tämän koe- vaiheen jälkeen lisättiin ryhmällä I leseannos 2 kiloksi, ryhmän II saadessa nyt 1 kg lesettä -f 1 kg Promecaa. Leseeseen oli lisätty 4 % ruokintakalkkia fysiologisen happamuusvaikutuksen neutraloimiseksi. Viimeinen koevaihe kesti 69 päivää. Kokeeseen kuuluneiden keskenkasvuisten uuhien painonlisäys nähdään taulu- kosta 1, jonka mukaan painolisäys on kummassakin ryhmässä ollut suunnilleen saman suuruinen. Kokeen päättymisvaiheessa karitsoivat kummankin koeryhmän tiineet uuhet. Kummassakin ryhmässä syntyi kahdet kaksoset ja yhdet kolmoset. Ryhmän I kolmoset syntyivät kuolleina. Taulukko 2. ,- , Paino kokeen Paino ennen Painon lisävsl ulien Ryhmä .. alkaessa ke karitsoimista kg kg -SO. 30 57.0 69.5 I 34 43.0 57.0 106 50.5 62.0 Keskim. 50.2 62 8 12.6 l 55.0 66.0 H 16 54.0 65.5 :57 44.5 61.5 Keskim. 51.6 (>4.:! 12.7 Tiineiden uuhien painonlisäys kokeen aikana näkyy taulukosta 2. Tämän kokeen perusteella voitaneen siis päätellä, että Promeca-rehua saanut ryhmä (II) ei ole missään suhteessa menestynyt huonommin kuin vertailuryhmä (I). Kun Promeca-rehu sisältää kalsiumkloridia oli mielenkiintoista nähdä, vaikut- tiko tämä seikka uuhien keittosuolankulutukseen. Tästä syystä tarkkailtiin kokeen aikana, viimeistä kuukautta lukuunottamatta, koeryhmien suolankulutusta. Ryh- mällä I se oli tarkkailuaikana kaikkiaan 13.5 ja ryhmällä II 13.2, eli kummallakin ryhmällä keskimäärin päivää ja eläintä kohti n. 22 g. Kokeen keskivaiheilla tarkkailtiin juomaveden kulutusta kuuden viikon aikana. Ryhmällä I oli veden kulutus päivää ja eläintä kohti keskimäärin 3.2 litraa ja ryhmällä II 3.1 litraa. Koeryhmät olivat siis sekä suolan että veden kulutukseen nähden mahdolli- simman yhdenlaisia. Toisessa lammaskokeessamme oli vain yksi koeryhmä, johon kuului 2 tiinettä ja 2 keskenkasvuista uuhta. Heinää, vettä ja keittosuolaa eläimet saivat kokeen alusta lähtien halunsa mukaan. Kokeen alkuvaiheessa annettiin ryhmälle 200 g Promecaa ja 600 g vehnänlesettä. Kolmen päivän portaissa lisättiin Promecan mää- rää 400 gdla. Ensimmäisessä portaassa lesettä vähennettiin 400 gja toisessa se jätet- tiin kokonaan pois. Täten oli 55:nteen koepäivään mennessä päästy 7.4 kg:aan KOKEITA NS. PROMEC A-REH E LLA Promeca-rehua. Tämän jälkeen uuhet saivat mainittua rehua halunsa mukaan, mutta syödyt määrät kuitenkin kontrolloitiin. 30 päivän aikana koeryhmä kulutti keskimäärin 5.9 kg Promecaa päivässä, eli 1.5 kg eläintä kohti päivässä. Eläimet pysyivät koko kokeen ajan kaikin puolin terveinä. Kokeen loppuvaiheessa synnytti toinen tiineistä uuhista 2 karitsaa ja toinen kolme, joista kuitenkin yksi oli synty- män jälkeen sikiökalvoihin tukehtunut. Jälkimmäisessä lammaskokeessamme tarkkailtiin suolankulutusta 45 ensimmäi- sen koepäivän aikana. Eläintä ja päivää kohti oli suolan kulutus 28 g. Samana aika- jaksona oli vedenkulutus uuhta ja päivää kohti 4.8 litraa. Omituista on, että uuhet runsaan Promeca-rehun syönnin ohella halusivat kävttää niin paljon suolaa. Y h teen v et o Professori V. M. Klemolan keksimä kalsiumkloridia sisältämä Promeca-rehu, jossa kalsiumsuolan kitkerän maun ilmeneminen on estetty kompelksisuolamuodos- tuksen kautta, on tarkoitettu turvaamaan eläimiä eräiltä kivennäisaineenvaihdunta- häiriöiltä. Suorittamiemme kokeiden tarkoituksena oli selvittää, voisiko tällä erikois- laatuisella rehuaineella olla joitakin eläimen terveyttä haittaavia ominaisuuksia. Kokeita järjestettiin kananpoikasilla, jotka nopeasta kasvustaan johtuen ovat herk- kiä reagoimaan ravinnon virheellisyyksille, sekä lampailla, joista useat karitsoivat kokeen päättyessä. Promeca-ryhmän eläimet menestyivät kokeissa täysin yhtä hy- vin kuin vertailueläimet. SUMM A R Y : SOME EXPERIMENTS CONCERNING SO CALLED PROMECA FOOD MIXTURE Hilkka Suomela, Pentti Kämäräinen and Lauri Paloheimo Department of Animal Husbandry, University of Helsinki Promeca is the name for a patented food mixture introduced by prof. V. M. Klemola. It contains 4 % technical calciumchloride (with 20 % water), 46 % beet molasses and 50 ° 0 wheat bran, and is recommended to be used as a protecting food against metabolic disturbances coincidental with hypo- calciumaemia. The purpose of the present investigation was to examine whether the Promeca food could have any harmful effects when fed, especially in larger amounts, to the animals. Chickens and ewes were used in these experiments. Several of the ewes were pregnant and lambed toward the close of the experiment. In spite bf the rather large amounts of promeca food used in these not very short experi- ments no harmful effects could be observed. The animals fed with Promeca food thrived as well as the controls.