SUOMEN MAALAJIEN OMINAISPAINOSTA
Reijo Heinonen

Helsingin Yliopiston maanviljelyskemian laitos

Saapunut 3.12. 1956

Kirjoittaja on joutunut maaperäfysikaalisten tutkimusten yhteydessä suorit-
tamaan erilaisista maalajeista joukon ominaispainomäärityksiä, jotka koottuina
tarjoavat mahdollisuuden yleiskuvan saamiseen Suomen maalajien ominaispainosta
ja myös ominaispainon vaihteluiden syiden analysoimiseen. Kaikki määritykset
on tehty alkoholipikamenetelmällä, joka oikein sovellettuna antaa pyknometri-
menetelmän kanssa yhtäpitäviä tuloksia (1, p. 24)

Piirroksesta 1 ilmenee, että käytännöllisesti katsoen humusvapaiden pohja-
maiden ominaispaino vaihteli raj0i55a22.62.82 ollen keskimäärin 2.74. (Samat

Piirros 1. Pohjanmaan (40 —80 cm) ominaispainon riippuvuus savespitoisuudesta.
Fig. 1. The specific gravity (S) of subsoils in relation to clay content (x t =per cent material < 2 u). Sampling

depth 40—80 cm, organic content < 1.25 per cent.



39

Piirros 2. Ruokamullan ominaispainon riippuvuus orgaanisen aineksen määrästä.
Fig. 2. The specific gravity (S) of surface soils in relation to organic matter content (x 2). Extrapolation
(dotted line) based on the assumption that the specific gravity of mineral material is 2.75 and that of organic

material 1.25.

Piirros 3. Maan ominaispainon riippuvuus saves- ja humuspitoisuudesta 2—12 % humusta
sisältävästä aineistossa.

Figure 3. The specific gravity (S) of surface soils containing 2 —12 per cent organic matter
in relation to clay (*,) and organic matter percentage (x 2).



ääriarvot ja keskiarvo esiintyivät myös samanlaisessa kolme kertaa suuremmassa
aineistossa, josta ei tehty mekaanisia analyysejä.) Tutkimusaineisto kerättiin eri
puolilta etelä-Suomea, ja sen savespitoisuuden keskiarvo 40 % lienee lähellä Suomen
viljeltyjen kivennäismaiden pohjamaan keskimääräistä savespitoisuutta. Ominais-
paino on selvässä korrelaatiossa savespitoisuuden kanssa, mikä onkin hyvin ymmär-
rettävissä, kun otetaan huomioon eri fraktioiden mineraalikoostumus. Karkeam-
mat ainekset ovat kvartsivaltaisia, kun taas painavampi kiilleaines on helpommin
jauhautuvana konsentroitunut savekseen (3). Korkein tässä aineistossa esiintynyt
humuspitoisuus oli 1.25 %, joten humuspitoisuuden vaihtelu ei ole mainittavasti
vaikuttanut tuloksiin.

Piirros 2 antaa yleiskuvan orgaanisen aineksen vaikutuksesta ruokamullan
ominaispainoon. Tämäkin aineisto on kerätty eri puolilta etelä-Suomea siten, että
se edustaa Suomen viljeltyjen kivennäismaiden koko tekstuuriasteikkoa, mutta eri
paikoista kuin piirroksessa 1 esitetty pohjamaa-aineisto. Kun tämän koko aineis-
ton jakautuma on vino, laskettiin vielä erikseen 2 —12 % humusta sisältävästä
aineiston osasta (94 kpl, suunnilleen normaali jakautuma) osittaisregressiolasken-
nalla ominaispainon (S) samanaikainen riippuvuus saves- ja humuspitoisuudesta
(Xj ja x 2), jolloin saatiin piirroksessa 3 esitetty yhtälö.

Lähinnä pienemmän vaihteluvälin vuoksi korrelaatio jää supistetussa aineis-
tossa jonkinverran heikommaksi kuin piirroksessa 2. Myös savespitoisuuden vai-
kutus esiintyy heikompana kuin pohjamaa-aineistossa (piirros 1), mutta muuten
nämä kaksi erillistä aineistoa ovat hyvin yhtäpitäviä. Piirroksen 3 esittämän regres-
sion mukaan kivennäismaiden humuksen keskimääräinen ominaispaino olisi 1.3,
josta arvot saattavat yksityistapauksissa poiketa00.0.2 (vrt. Segeberg 2).

KIRJALLISUUTTA
(1) Heinonen, R. 1954. Multakerroksen kosteussuhteista Suomen maalajeissa. Agrogeol. julk. 62:

I—B2.
(2) Segeberg, H. 1956. Zur Kenntnis der spezifischen Gewichte von Niedermoortorfen. Z. Pfl.ern.

Düng. Bodenk. 71 (116): 133—141.
(3) Soveri, U. 1956. The mineralogical composition of argillaceous sediments of Finland. Ann. acad.

sei. fenn. Ser. A 111. 48: 1—32.

SUMMARY:

ON THE SPECIFIC GRAVITY OF FINNISH SOILS

Reijo Heinonen

Department of Agricultural Chemistry, University of Helsinki

The specific gravity of Finnish soils is directly correlated with the clay content. This is explained
by the uniform mineralogical nature of Finnish soils. The heavy micaceous material is concentrated
in the clay fraction. The effect of organic matter on the specific gravity is derived from the multiple
regression analysis.

40