SAHAJAUHOPEITTEEN KÄYTÖSTÄ OMENAPUUPERUS- RUNKOJEN SUVUTTOMASSA LISÄYKSESSÄ Jaakko Säkö Maatalouden tutkimuskeskus, Puutarhantutkimuslaitos , Piikkiö Saapunut 1.12. 1958 Savuttomien omenapuuperusrunkojen kasvattaminen suoritetaan yleisimmin ns. kantovesalisäystä käyttäen. Tällöin perusrunkojen emotaimet istutetaan riviin 30—40 cm:n päähän toisistaan, missä niiden annetaan kasvaa yhden kasvukauden ajan. Seuraavana keväänä tyvestetään emotaimet lyhyiksi kannoiksi (5—10 cm). Kannoista kasvavat vesat mullataan tavallisesti kolme kertaa kesän aikana jolloin niiden etioloituneisiin osiin muodostuu juuria. Kasvukauden päätyttyä irroitetaan vesat emorungoista. Samat emorungot voivat tuottaa perusrunkoja 15—20 vuoden aikana (2,3). Lisäyksestä saatavien perusrunkojen lukumäärä emotainta kohti sekä niiden juurtuminen on riippuvainen käytetystä perusrunkotyypistä. Englannissa teh- dyissä kokeissa on M XHI-perusrunko osoittautunut tässä suhteessa erityisen hy- väksi. Siitä on saatu emorunkoa kohti jopa 25 vesaa, kun taas M IX-tyypistä on saatu vastaavasti vain B—lo vesaa. Molempien tyyppien vesoista on yli 80% juur- tunut hyvin. Sitä vastoin M XV-tyypin vesoista on ainestaan 65% juurtunut (5). Ruotsalaisten kokeiden mukaan on A2-perusrunko taas tuottanut enemmän hyvin juurtuneita vesoja kuin yksitoista vertailtavana ollutta Malling-tyyppiä (4). Paitsi käytetyllä perusrunkoaineistolla on myös kasvupaikan kosteus- ja lämpöoloilla huomattavan suuri vaikutus vesojen kasvuun ja niiden juurtumiseen. Lange (6) totesi, että juurien kasvun alkaminen vesoissa kevätkesällä on riippu- vainen mullan lämpötilasta ja sen kosteudesta. Myöhemmin kesällä on mullan läm- pötila yleensä riittävän korkea. Tällöin on mullan kosteudella ratkaiseva vaikutus juurien kehitykseen. Juurien kasvun päättyminen syksyllä johtuu taas lämpötilan alenemisesta. Vesojen juurtumista voidaan edistää parantamalla multaukseen käytettävän maan vedenpidätyskykyä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi sekoittamalla multaan sahajauhoa tai turvepehkua. Myös pelkkää sahajauhoa voidaan käyttää multauk- 99 seen. Seuraavassa selvitetäänkin kostean sahajauhopeitteen vaikutusta kanada- laisen Malus robusta N:o 5-perusrungon juurtumiseen verrattuna tavallisesti käy- tettyyn maamultaukseen. Koeaineisto ja menetelmät Puutarhantutkimuslaitoksella Piikkiössä järjestettiin v. 1958 koe suvuttomasti lisättyjen omenapuuperusrunkojen juurtumisesta kosteassa sahajauhopeitteessä. Koeaineistoksi valittiin kanadalainen klooni Malus robusta N:o 5. Tämän perus- rungon munitaan Kanadassa juurtuvan hyvin kantovesalisäyksessä (1). Puutarhan- tutkimuslaitoksella on ko. perusrunko kuitenkin juurtunut heikosti verrattuna tärkeimpiin M-tyyppeihin sekä A2-perusrunkoon. Koe sijoitettiin 28 m:n pituiseen riviin. Tämä jaettiin neljään lohkoon, josta kahdessa käytettiin vesoille sahajauho- ja kahdessa multapeitettä. Kussakin lohkossa oli 17—18 emoperusrunkoa, jotka oli istutettu paikalle v. 1952. Kaikissa lohkoissa suoritettiin multaus kolmeen ker- taan. Sahajauholohkoissa käytettiin multaukseen kolme vuotta vanhaa sahajauhoa, joka kasteltiin perusteellisesti ennen multausta. Kolmannen multauksen jälkeen kasteltiin kaikki lohkot kahdesti. Vesat irroitettiin emorungoista lokak. 30 p:nä. Ne lajitelttiin neljään ryhmään, nimittäin hyvin, keskinkertaisesti ja huonosti juurtuneisiin sekä alimittaisiin. Ensiksi mainittuun ryhmään kelpuutettiin sellaiset vesat, jossa juuret olivat ver- raten pitkiä ja vankkoja sekä runsaasti haaroittuneita. Keskinkertaisesti juurtu- neisiin luettiin vesat, jossa juuret olivat suhteellisen lyhyitä, ja jossa juurihaaroja esiintyi hyvin vähän tai ei lainkaan. Huonosti juurtuneissa vesoissa oli vain pieniä juuren alkuja. Alimittaisten ryhmä käsitti kasvultaan hyvin pienet ja hennot vesat. Kaikkien koelohkojen hyvin jakeskinkertaisesti juurtuneista vesoista laskettiin juurien lukumäärä sekä mitattiin kunkin vesan juurien yhteispituus. Tällöin huo- mioitiin vain vesasta kasvaneet pääjuuret. Sivujuuria ei otettu lukuun. Lisäksi punnittiin yhden sahajauho- ja yhden multalohkon vesojen juuret erikseen 6—lo mm paksuisista vesoista sekä lohkojen kaikista vesoista. Tulokset ja niiden tarkastelu Perusrunkojen lajittelun tulokset on esitetty taulukossa 1. Niistä ilmenee sahajauhopeitteen edullinen vaikutus vesojen juurtumiseen. Hyvin juurtuneita vesoja on sahajauhopeitteestä saatu yli kaksi kertaa enemmän kuin multapeitteestä. Vastaavasti on myös huonosti juurtuneiden sekä alimittaisten vesojen määrä ollut suhteellisesti pienempi sahajauhopeitteessä. Kummastakin käsittelystä on saatu suunnilleen yhtä paljon vesoja emorunkoa kohti. Sahajauhopeitteessä kasvaneissa vesoissa on juuria ollut keskimäärin enemmän kuin multapeitteessä kasvaneissa (taulukko 2, kuva 1). Samoin on vesan juurtuneen osan pituus sekä juurien yhteispituus vesaa kohti ollut selvästi suurempi sahajauho- lohkoilla. Edelleen on sahajauhopeitteessä kasvaneiden vesojen juurien keskimää- räinen paino ollut kaksi kertaa suurempi kuin multapeitteessä kasvaneiden (tau- lukko 3). 100 Taulukko I. Havainnot Malus robusta N:o 5-perusrunkojen juurtumisesta lisäyspenkissä sahajauho- ja multapeitettä käyttäen. Table 1. The root formation of the Malus robusta N;o 5-shoots in stooling bed mounted up both with sawdust and soil. Käsittely Emorunkoja Vesoja Hyvin Keskinker- Huonosti kpl kpl juurtuneita taisesti juurtuneita juurtuneita (Alimittaisia) O/ 0/ 0/ 0//o /o /o - o Treatment No. of No. of Well rooted Moderately Weakly (Very weak stocks shoots rooted rooted shoots, not usable) Sahajauhopeite 34 318 47.5 20.7 7.2 (24.5) Sawdust cover Multapeite 35 352 20.7 25.8 18.5 (34.9) Soil cover Taulukko 2. Juurien määrä ja mittaustulokset hyvin ja keskinkertaisesti juurtuneista Malus robusta N:o 5-vesoista sahajauho- ja multapeitettä käyttäen Tabel 2. The number and measurements made of the roots from the well and moderately rooted Malus robusta N.o 5-shoots in sawdust and soil mounting Käsittely Vesoja Juurien määrä Vesa juurtunut Juurien yhteispituus vesaa kohti tyvestä lukien vesaa kohti kpl kpl cm cm Treatment No. of No.of roots The shoot rooted The total length of shoots per shoot from the base the roots per shoot upward in cm. in cm. Sahajauhopeite 217 9.8 ± 0.3 17.0 ± 0.3 188 ± 7 Sawdust cover Multapeite 165 6.6 ± 0.2 9.8 ± 0.3 106 ± 5 Soil cover Taulukko 3. Sahajauho- ja multapeitteessä kasvaneiden Malus robusta N:o 5-vesojen juurien paino Table 3. The weight of the roots in Malus robusta N:o 5-shoots in sawdust and in soil cover Käsittely Vesoja Juurien keskimääräinen paino kpl vesaa kohti g Treatment No. of The average weight of roots shoots per shoot in g. Sahajauhopeite 85 5.0 ± 0.6 I Sawdust cover 1) I t = 3.731 xxx Multapeite 70 2.5 ± 0.3 Soil cover Sahajauhopeite 142 3.5 ± 0.4 ] Sawdust cover 2) I t = 4.000 xxx Multapeite 133 1.7 ± 0.2 Soil cover 1) 6—lo mm paksuiset vesat lohkoilta Ija II The shoots with diameter of 6—lo mm from blocks I and II 2) Lohkojen Ija II kaikki vesat All the shoots from blocks I and II 101 Koelohkoilla ei tehty kosteusmittauksia. Ilmeisesti erot sahajauho- ja multa- peitteen välillä johtuvat etupäässä siitä, että ensiksi mainitussa on ollut runsaammin ja tasaisemmin kosteutta kuin multapeitteessä. Kasvukauden 1958 sademäärä oli Piikkiössä kesäkuusta lokakuun loppuun normaalia pienempi. Erityisen vähäsateisia olivat syyskuu ja lokakuu, jolloin satoi vain 24 ja 32% normaalista. Vaikka koe- lohkoilla multausten päätyttyä elokuussa tehtiinkin kaksi kastelua, on kuiva kasvu- kausi ilmeisesti kuitenkin haitannut juurien kasvua. Tämä haitta on tuntunut voimakkaammin multapeitteessä. Vesoja korjattaessa oli sahajauhopeite nimittäin sisäosiltaan kosteampaa kuin multapeite. Mainittakoon kuitenkin, ettei Malus robusta N:o 5-vesojen ole todettu runsassateisinakaan kasvukausina juurtuneen multapeitteessä niin hyvin kuin nyt sahajauhopeitteessä. Paitsi vesojen juurtumisen kannalta on sahajauhopeitteen käytöstä etua myös vesoja korjattaessa. Korjuutyö on tällöin paljon helpompaa ja miellyttä- vämpää kuin käytettäessä multapeitettä. Sahajauhoharju voidaan purkaa nopeasti käsin. Multaharjun purkaminen on tehtävä sekä lapiolla että käsin. Leikattaessa multaisia vesoja emorungoista repimällä irroittaminen heikentää seuraavien vuosien perusrunkosatoa tylsyvät veitset tai sakset ja käyvät nopeasti käyttö- kelvottomiksi. Edellä selvitetyt kokeet tehtiin kanadalaista Malus robusta N;o 5- perusrunkoa käyttäen. Kuten jo mainittiin on tämä perusrunko yleensä juurtunut heikommin kuin Mailing- ja A2-tyypit. Epäilemättä on sahajauhomultauksen käytöstä etua Kuva 1. Vasemmalla sahajauhopeitteessä ja oikealla multapeit- teessä juurtuneita Malus robusta N:o 5 vesoja Fig. 1. Shoots of the Malus robusta No. 5. The left ones rooted in sawdust cover and the right ones in soil cover. 102 myös viimeksi mainittujenkin perusrunkojen lisäyksessä. Sen avulla voidaan lisätä hyvin juurtuvien vesojen määrää. Edellytyksenä kuitenkin on, että sahajauho on mullattaessa hyvin kostutettua. Kirjallisuus (1) Davis, M. 8., Blair, D. S. & Cannon, H. B. 1948. Pomology. Apple rootstock studies. Progr Rep. Div. Hort, Centr. Exp. Farm Ottawa, p. 11. (2) Garner, R. J. 1944. Propacation by cuttings and layers. Recent work and its application, with special reference to pome and stone fruits. Tech. Commun. Imp. Bur. Hort. 14: I—Bo. (3) — »- 1946. The grafter's handbook, 224p. London. (4) Johansson, E. 1948, Grundstamstypen A 2 till apple. Sver. pomol. fören. ärsskr. 49: 71—76. (5) Knight, R. C. et al. 1927. The vegetative propagation of fruittree rootstocks. Ann. Rep. E. Mailing Res. Sta. 1927, Suppl. A. 10: 11—30. (6) Lange, E.-G. 1939. Der Einfluss der Bodenfeuchtigkeit und Bodentemperatures auf den Verlauf der Bewurzelung bei den Apfelunterlagen EM I-XVIII. Gartenbauwiss. 14: 1—76. SUMMARY: ON THE BENEFIT OF SAWDUST IN THE PROPAGATION OF VEGETATIVELY RAISED ROOTSTOCKS IN STOOL BEDS Jaakko Säkö Agricultural Research Centre, Department of Horticulture, Piikkiö In 1958 a trial was layed out by using the sawdust for mounting up Malus robusta No 5-apple rootstock shoots in stool beds. The treatment was compared with that of ordinary soil beds. In both cases the mounting was repeated three times during the growing season. The sawdust was thoroughly wetted before the application. All the blocks in the trial were irrigated twice after the last mounting. The results of the trial are given in Tables I—3. The sawdust has shown a very marked bene- ficial effect on the rooting of the shoots. More than twice as much well rooted shoots have been obtained from the sawdust blocks than from those stooled with soil. The sawdust treatment has given more roots per shoot. Moreover the rooted portion of the shoot as well as the total length of the roots in the shoots has been higher by using the sawdust stooling. The weight of the roots per shoot has been in sawdust bed twice of that grown in soil bed. The differences in the rooting quality of the shoots are obviously in the main due to better moisture conditions inside the sawdust than in the soil cover.