* 17.1. 1904 f 14.11. 1968 August Jäntti syntyi maanviljelijän poikana Karttulassa 17.1. 1904. Syrjäisessä poh- jois-savolaisessa pitäjässä ei ollut siihen aikaan tapana, että maalaistalon poika olisi lähe- tetty oppikouluun, vaikka olisi ollutkin opinhalua. Niinpä Jänttikin jäi kansakoulun pää- tyttyä tekemään maataloustöitä kotitilalleen. Jo 16 vuotiaana hän lähti kuitenkin maamies- kouluun lisalmen Peltosalmelle, jossa koulun silloinen johtaja L. O. Hirvensalo huomasi Jäntin lahjakkuuden ja kehotti häntä suorittamaan oppikoulukurssin. Jäntti aloittikin opiskelunsa yksityisesti ja tuli lyhyessä ajassa ylioppilaaksi Lapuan maanviljelyslyseosta v. 1923. Ylioppilaaksitulonsa jälkeen hän kirjoittautui Helsingin yliopiston maat.metsät. tiede- kuntaan, josta valmistui MMK:ksi v. 1928 pääaineinaan maanviljelysoppi ja kotieläin- oppi. Heti valmistuttuaan hän meni Laidunyhdistyksen palvelukseen Itä-Suomen piiri- konsulentiksi. Konsulenttitoimensa ohella hän ryhtyi johtamaan Metsätieteellisessä tutki- muslaitoksessa suoritettavaa tilastollista tutkimusta laidun- ja aitausoloista. Tutkimuksen tuloksena valmistui v. 1946 hänen väitöskirjansa »Suomen laidunolot». Vuoden 1948 Jäntti oli Maataloushallituksen tilastotoimiston vt. johtajana ja v. 1950 AUGUST JÄNTTI 2 hän tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen palvelukseen johtamaan yhteistoiminnassa Yli- opiston kanssa suoritettavia laiduntutkimuksia. Vuonna 1964 hän siirtyi Tikkurilaan kas- vinviljelylaitoksen erikoistutkijaksi, v. 1966 hänestä tuli laitoksen vt. johtaja ja nimitettiin vakinaiseksi johtajaksi ja professoriksi 12.6. 1968. Jäntti hoiti jo opiskeluaikanaan kotitilaansa Liikkasta Karttulasta ja 1930-luvun alussa hän osti Maaningalta Vainikkala nimisen tilan, jonka kunnostaminen ja viljely muodostui erittäin merkittäväksi hänen elämäntyönsä kannalta. Siellä hän toteutti ne koko maata- louttamme koskevat oivallukset, joita hän matkoilla saamiensa vaikutteiden perusteella oli mielessään kaavaillut. Hän sai myös monet muut maaninkalaiset maanviljelijät mukaansa uudistus- ja yhteistyöhön. Jäntti oivalsi jo varhain, että Suomen maataloutta kehitettäessä on ensin otettava ulkomailta kaikki saatavissa oleva oppija kokemus. Jo v. 1932 hän teki ensimmäisen, 5 kk kestävän opintomatkansa Iso-Britanniaan, jossa hän ammattiopiskelun ohella opetteli hyvin englanninkielen. Vuorina 1939 hän oli samoin 5 kk Saksassa, Sveitsissä ja Unkarissa. Sotien jälkeen hän laajensi näkemystään useita kuukausia kestäneillä matkoilla mm. USA:han ja Uuteen Seelantiin. Kaikilla matkoillaan hän teki jatkuvasti havaintoja ja muistiinpanoja, yrittäen koko ajan soveltaa havaitsemiaan mielenkiintoisia seikkoja omiin kotoisiin oloihimme. Kaikki perusteelliset matkahavainnot hän on myös julkaissut. Hyvän kielitaitonsa ansiosta hän loi runsaasti kontakteja eri puolilla maailmaa oleviin nurmitutkijoihin. Hän oli niissä piireissä hyvin tunnettuja arvostettu. Kansainvälisissä nur- mikongresseissa hän oli monia kertoja istuntojen puheenjohtajana. Jäntin elämäntyön tärkeimmiksi saavutuksiksi muodostuivat lyhytikäisen laidun- nurmen viljelymenetelmien kehittäminen, maatilatalouden yleisten peruskorjausten esittä- minen sekä viimeksi voimaperäisten laidun- ja säilörehunurmien viljelyyn ja hyväksikäyt- töön liittyvät tutkimukset. Nämä jäivät häneltä kesken juuri niiden oltua tutkijan kannalta parhaassa vaiheessa; erittäin lupaavia tuloksia oli jo saavutettu, koko maatalous odotti kiinnostuneena tuloksia ja välttämättömille lisätutkimuksille oli avautunut toteutumis- mahdollisuudet. Jäntin työtavalle oli luonteenomaista, että hän hyvin pitkään harkitsi suunnitel- miaan ennenkuin veti niistä lopulliset johtopäätökset. Hän pyrki aina joka asiassa löytä- mään keskeisen, tärkeimmän seikan. Hän antoi suunnitelmansa ja työnsä toisten arvostel- tavaksi ja korjattavaksi, ja otti myös huomioon asiantuntijoiden huomautukset. Hän huo- masi jo varhain, että monissa tapauksissa maatalouden tutkimustyön menestyminen vaatii eri alojen henkilöiden yhteistyötä. Laajojen yhteistutkimusten organisointi muodostui hänen merkittävämmiksi saavutuksekseen, sillä hän osasi myös hyvin pitkälle hoidella ihmissuh- teita. Oman alansa yhdistystoimintaan hän otti aktiivisesti osaa. Suomen maataloustieteellisenseuranjäsenenä hän oli v. 1945 lähtien ja seuran puheen- johtajana v. 1966. Jäntti teki monella alalla uranuurtajan työtä. Se oli jatkuvaa ponnis- telua ennakkoluuloja jaasenteita vastaan, eikä siitä paljon kiitosta annettu. Usein vasta vuo- sia myöhemmin yleinen mielipide on hyväksynyt hänen aikanaan esittämänsä ehdotukset. August Jäntin elämänkaari katkesi 14.11. -68 sen ollessa juuri parhaimmassa nousussa, vaikka nousua se oli ollut koko ajan. Nyt osaamme arvostaa hänen elämäntyötään ja tun- nemme kaipausta hyvän ystävän lähdettyä. Hänet siunattiin Maaningan kirkkomaahan 30.11. 1968 lähimpien omaisten ja ystävien läsnä ollessa. Erkki Huokuna