Professori Eeva Tapio 60-vuotias Professori Eeva Tapio (os. Relander) syn- tyi 10.10. 1927 Viipurissa. Hän pääsi yliop- pilaaksi Kotkan tyttölyseosta vuonna 1946, valmistui agronomiksi vuonna 1950 ja maa- talous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuon- na 1955. Vuosina 1950—1954 hän toimi kak- si vuotta Paju Oy:n toimitusjohtajana sekä työskenteli lyhyitä jaksoja Helsingin yliopis- tossa. Syksyllä 1954 hän siirtyi maatalouden tutkimuskeskukseen, silloiselle maatalouskoe- laitokselle, jossa hän toimi aluksi stipendillä, ylimääräisenä assistenttina ja sittemmin tut- kijana. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1970ai- heenaan Suomessa ja Skandinavian maissa ta- vatut palkokasvien virustaudit. Samana vuon- na hänet nimitettiin kasvipatologian dosentik- si Helsingin yliopistoon ja kasvipatologin pro- fessoriksi vuonna 1973. Eeva Tapion tieteellinen toiminta on ollut harvinaisen monipuolista. Uransa alkuvuosi- na hän perehtyi pajun viljelyyn ja sen mah- dollisuuksiin Suomessa. Koriste- ja marjakas- vien taudit ja niiden torjunta olivat hänen var- haisia tutkimusaiheitaan maatalouden tutki- muskeskuksessa. Kasvien virustaudit ovat ai- na olleet hänen keskeinen tutkimuskohteen- sa, käsittelihän jo hänen väitöskirjansa tätä aihetta. Eeva Tapio myös ensimmäisenä Suo- messa puhdisti perunoita viruksista ja oli si- ten keskeisesti kehittämässä viruksettoman terveen siemenperunan ja puutarhakasvien li- säysaineiston tuotantoa. Eeva Tapion tullessa professoriksi 1970- luvun alussa kasvipatologia tieteenalana oli kehittynyt nopeasti. Niinpä hän ryhtyi välit- tömästi uudistamaan sen yliopistollista ope- tusta, esimerkkeinä mainittakoon infektio- opin ja epidemiologian luennot. Opetuksella on muutenkin tärkeä sija Eeva Tapion tieteel- lisessä toiminnassa, kouluttaahan hän sekä maatalous-, puutarha- että metsäalan tulevia patologian asiantuntijoita. Eeva Tapion opet- tajan ominaisuuksia voidaan kuvata sanalla kannustava. Hän on aina suhtautunut opis- kelijoihinsa erittäin myönteisesti, esimerkik- si rohkaissut heitä hankkimaan jatkokoulu- tusta ulkomailta. Hän ymmärsi myös jo var- hain ryhmätyön ja tieteidenvälisen yhteistyön merkityksen, mikä heijastuu myös kasvipato- logian laitoksen nykyisessä tutkimustoimin- nassa. Osoituksena Eeva Tapion valitseman linjan toimivuudesta on laitokselta lähivuosi- na valmistuneiden tohtoreiden määrä sekä hä- nen oppilaidensa julkaisut kansainvälisesti ar- vostetuissa tiedejulkaisuissa. Tieteellinen seuratoiminta on huomattava osa Eeva Tapion tutkijankuvaa. Hän on usei- den seurojen aktiivinen jäsen ja ollut pitkään mm. Suomen maataloustieteellisen seuran ja kasvinsuojeluseuran johtotehtävissä. Lisäksi hän on erityisesti osallistunut pohjoismaisen tutkimusyhteistyön ja tutkijakoulutuksen ke- hittämiseen, jälkimmäisestä esimerkkinä mai- nittakoon vuosittain patologian eri aloja kä- sittelevät pohjoismaiset tohtorikurssit. Eeva Tapio on myös palvellut maamme maatalous- ja metsäntutkimusta toimimalla asiantuntija- na mm. Suomen Akatemiassa ja useissa sää- tiöissä ja rahastoissa. Eeva Tapion professorikaudella kasvipato- logia on kehittynyt erittäin nopeasti. Uudet menetelmät kuten tietokonesimulointi ja po- pulaatiogenetiikka ovat mullistaneet perintei- sen epidemiologian tutkimuksen. Biokemian ja molekyylibiologian hyödyntäminen on avannut aivan uusia mahdollisuuksia kasvin ja patogeenin vuorovaikutuksen tutkimiselle. Erityisesti molekyylibiologiset ja geenitekno- logiset menetelmät ovat jo tulleet hyvin kes- keisiksi kasvipatologiassa, ja jo nyt voidaan sanoa, että näiden uusien menetelmien avul- la kasvitautien torjuntaa voidaan lähitulevai- suudessa oleellisesti tehostaa. On erittäin mer- kittävää, että Eeva Tapio on aina ollut ava- rakatseinen ja painottanut uusien menetel- mien omaksumisen tärkeyttä kasvipatologiaa eteenpäin vievänä voimana. Hyvänä esimerk- kinä tästä on hänen aktiivinen toimintansa Suomen Akatemian molekyylibiologian jaos- ton jäsenenä organisoimassa maamme bio- 149 tekniikan ja molekyylibiologian koulutusta ja tutkimusta. Tässä juhlajulkaisussa käsitellään joitakin kasvipatologian keskeisiä tutkimusaloja. Ar- tikkelien kirjoittajat ovat Eeva Tapion oppi- laita, koti- ja ulkomaisia työtovereita. Tämä julkaisu on haluttu omistaa Eeva Tapiolle hä- nen 60-vuotispäivänään kiitokseksi poikkeuk- sellisen merkittävästä työpanoksesta maamme kasvipatologian opetuksen, tutkimuksen ja kasvinsuojelun hyväksi. Reijo Karjalainen Juhlajulkaisun toimittaja 60th Birthday of Professor Eeva Tapio Eeva Tapio (nee Relander) was born in Vii- puri on October the 10th 1927. She obtained the degree of Agronomist in 1950, the Mas- ter of Agronomy and Forestry in 1955, and she became Doctor of Agronomy and Forestry in 1970. Eeva Tapio started her scientific career first as an assistant, then worked as a junior and senior researcher at the Depart- ment of Plant Pathology of the Agricultural Research Centre in 1954—1973. She was ap- pointed Docent in 1970and Professor of Plant Pathology at the University of Helsinki in 1973. Professor Eeva Tapio’s scientific activities are characterized by their extraordinarily wide range. She was first involved in the develop- ment of willow growing techniques for two years as the director of Willow Cultivation Co., and she wrote several articles on prob- lems related to willow growing in Finland. Part of her earliest research work at the Department of Plant Pathology of the Agri- cultural Research Centre dealt with fungal diseases of flowering and berry plants, and she published several scientific and practical ar- ticles on the subject. plant viral diseases are a major research line distinguished throughout Eeva Tapio’s scien- tific career. Legume viruses occurring in Fin- land and the Scandinavian countries were the subject of her doctoral work. Later studies on legume viruses involved, for example, modern electron microscopic work on the intracellular appearance of bean yellow mosaic virus. Further, her research activities in plant vi- rology include soil-borne viruses occurring in plant nurseries as well as virus diseases of berries. Professor Tapio was also the first to produce virus-free potatoes by meristem tech- niques. These virus research and advisory ac- tivities of Professor Tapio were a very impor- tant contribution to the initiation of virus-free seed potato and horticultural plant production in Finland. When Eeva Tapio became Professor at the University of Helsinki in 1973, plant patho- logy as a science was under rapid develop- ment. Consequently, she immediately started modernizing teaching at the Department. For example, she started new lectures on plant disease infection and epidemiology, which are central areas in modern plant pathology. At the University, Professor Tapio has excep- tionally wide teaching responsibilities. She gives basic and higher education to students of agriculture, horticulture, and forestry. One of Professor Tapio’s major contributions to plant pathological research is her positive attitude towards students. She has always encouraged young students to have further education in foreign laboratories. She has also realized the value of teamwork with basic scientists in neighbouring fields in receiving up-to-date knowledge on new methods in plant pathology. It seems apparent that Pro- fessor Tapio’s approach has been very fruit- ful, since the Department has recently pro- duced quite a many doctors, and present re- 150 151 search activities involve several aspects of modern plant pathology, for example, biolo- gical control, disease resistance, and plant virus and bacterial diagnostics using modern immunological and molecular biological tech- niques. Fler students have also recently pub- lished articles in highly appreciated interna- tional journals. Professor Tapio is actively involved in many agricultural scientific and other societies. She has made an important contribution to pro- moting Nordic co-operation in agricultural re- search, and she has in many ways stimulated inter-Nordic post-graduate courses in plant pathology. These up-to-date courses in dif- ferent fields of plant pathology are an impor- tant source of inspiration to young scientists in the Nordic countries. Since Eeva Tapio became Professor of Plant Pathology 14 years ago, scientific prog- ress in this field has been exceptionally rapid. This is well illustrated by changes in the structure of articles in leading journals of plant pathology. For example, there were only some papers on the molecular aspects of plant viruses some 15 years ago, but recent virolo- gical journals are totally dominated by them. Similar trends are visible in many fields of plant bacterial and fungal diseases. In this connection it is very noteworthy that Profes- sor Tapio is a member of a board planning and organizing molecular biological education and research in Finland. This is a good example of her open-minded attitude and deep feeling of responsibility in promoting new develop- ments in her research area. This volume is a selection of articles repre- senting some of the leading areas in modern plant pathology, and they have been written by Eeva Tapio’s students, Finnish and Nor- dic colleagues. This Jubilee Issue is dedicated to Professor Eeva Tapio on the occasion of her 60th birth- day for her outstanding contribution to Finnish plant pathological research, educa- tion, and plant disease control. Reijo Karjalainen Editor of the Jubilee Issue