VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA. Erkki Kivinen. Yliopiston maanviljelysk emian laitos, Helsinki Saapunut 19. 111. 1945 Kiinteän pohjan luomiseksi asutus- ja raivaustoiminnan suunnit- telua ja toimeenpanoa varten ryhdyttiin Maatalousministeriön aloit- teesta vuoden 1943 lopulla toimenpiteisiin koko valtakunnan vil- jelyskelpoisten maiden inventoimiseksi. Tämä tutkimus päätettiin kohdistaa kaikkiin sellaisiin todennäköisesti viljelyskelpoisiin alueisiin, joihin voidaan perustaa vähintään yksi viljelystila lukuunottamatta , minkä kokoisiin ja kenenkä omistamiin tiloihin alueet kuuluvat. Tutkimuksen yhteydessä oli teknillisen viljelyskelpoisuuden ohella selvitettävä myös alueiden taloudellinen viljelyskelpoisuus sekä maanomistus- suhteet omistajaryhmittäin (valtio, kunta, seurakunta, yhtiö ja yksi- tyinen). Suunnitelman mukaisesti tuli jokaisesta viljelyskelpoisesta alueesta selvittää ainakin seuraavat tekijät: maalaji, metsäkasvilli- suus, asema ja kulkuyhteydet, kuivatusmahdollisuudet, raivauksen vaikeus, maanparannusaineidensaanti, maanomistussuhteet omistaja- ryhmittäin, entisten ja muodostettavien tilojen metsän riittävyys sekä tonttien paikat. 1) Jokaisesta viljelyskelpoisesta alueesta laaditaan yksityiskohtainen selostus, josta edellämainitut tekijät käyvät sel- ville. Alueet on lisäksi merkitty kartalle, mikäli sellainen on ollut kävtettävissä. Lisäksi jo tutkimuksien yhteydessä on koetettu selvittää, kuinka monta ja minkälaisia tiloja kullekin viljelyskelpoiselle alueelle voitai- J) Tutkimuksessa huomioonotettavat tekijät on yksityiskohtaisesti selostettu kirjasessa »Viljelyskelpoisen maan inventoimisohjeita pitäjäntoimikunnille». Maa- talousministeriön asutusasiainosasto, Helsinki 1944. https://c-info.fi/en/info/?token=B7472Rm7HSoi7YqH.1yHeFNpi6gOpp0_CcSuueg.4wSNIsuHCEtSNfbyYj_BkUVCJAvLxScUWnpcTOQK80K3TidXGUJmKfdZBcyTy1s-4Fs1aQfoDIvz7qHQ-FTylpA4u7VrDDMBnt_e8pAtAQggRxZySxYINoR2H07rSf34sUn420nBUJRQ9P4sRxbwe0vIujenPiZCuhrx VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA 23 siin perustaa niin, että viljelyskelpoisen alueen luontaiset edelly- tykset tulisivat mahdollisimman edullisesti hyväksi käytetyiksi. Viljelyskelpoisen maan inventointia varten asetettiin Maatalous- ministeriön asutusasiainosaston toimesta kuhunkin kuntaan 3- miehinen pitäjäntoimikunta, jonka kaikki jäsenet ovat käytännön maatalouteen perehtyneitä. Sotatoimien, väestönsiirtojen, maatalous- työvoiman puutteen ym. vaikeuksien takia pitäjäntoimikunnat eivät kuitenkaan saaneet kesällä 1944 inventoimistyötä suoritetuksi siinä laajuudessa kuin oli toivottu. Pitäjäntoimikuntien työn ohella sekä Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosasto että Suomen Suoviljelys- yhdistys ovat suorittaneet viljelyskelpoisuustutkimuksia. Viimeksimai- nittujen toimesta tutkittiin kokonaisalaltaan n. 800.000 ha, josta todettiin viljelyskelpoiseksi 42.300 ha. Koska kuitenkin on ollut välttämätöntä saada ainakin summit- tainen selvitys viljelyskelpoisesta maasta mahdollisimman pian, on vuoden 1944 lopussa ja 1945 alussa eri kunnissa kutsuttu kuntaa tuntevia henkilöitä neuvottelukokouksiin, joissa on koetettu luette- loida kaikki aikaisemmin tutkimuksen ulkopuolelle jääneet kunnan alueella tavattavat viljelyskelpoiset alueet. Tällä tavoin tietoon saa- duista alueista on koetettu hankkia samanlaiset tiedot niiden teknilli- sistä ja taloudellisista viljelysedellytyksistä kuin maastossa aikaisem- min tutkituistakin. Tällä tavoin on saatu selvitetyksi ns. Oulujoki- linjan eteläpuolella oleva viljelyskelpoinen maa. Kuitenkin on huo- mattava, että nyt kootusta aineistosta melkoinen osa vaatii vielä myöhemmin suoritettavaa yksityiskohtaista tutkimista. Myöskin on huomattava, että monista kunnista vielä jatkuvasti saadaan tai niistä on pyydetty lisäselvityksiä, jotka samoinkuin myöhemmin suoritetta- vat tarkistustutkimukset voivat muuttaa, joskaaneivät oleellisesti, nyt saatuja tuloksia. Tarkistustutkimuksissa voidaan etenkin harvaan- asutuilta seuduilta löytää tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä viljelyskelpoisia alueita. Koska monista kunnista saadut tiedot ovat tavalla tai toisella puutteellisia, eivät eri omistajaryhmiin eivätkä eri maalajeihin kuulu- vien alueiden loppusummat käy yhteen koko tutkituksi alueeksi mer- kityn summan kanssa. Lisäksi esiintyy myös sellaisia loppusummia, joista ei ole käytettävissä olevien tietojen perusteella voitu suorittaa mitään tai jotakuta yllämainituista jaoitteluista tai joissa on täytynyt käyttää eri tietoihin perustuvia arviolukuja. Tällaisista tapauksista on huomautussarakkeessa merkintä. Se selvitys viljelyskelpoisesta maasta ja sen jakaantumisesta ERKKI KIVINEN24 Taulukko i. Viljelyskelpoisen maan inventoinnin jaettuna omistaja- Valtio Kunta Seurakunta Maanviljelys- tai talous- Seura S. K Y. S. K. Y. S. K. Y. Etelä-Pohjanmaan 1969 25ß' 2.225 900 83 983 855 454 1309 Finska Hushållsningssällsk . . 3 9 12 Hämeen läänin 712 687 1399 86 216 302 79 80 159 Hämeen—Satakunnan .... 024 224 1411 70 71 147 92 07 189 Itä-Hämeen 322 639 961 94 169 263 93 86 179 Kajaanin 15883 515 16398 674 233 907 462 s 7 549 Keski-Pohjanmaan j 1622 145 1767 22 20 42 LOO 38 138 Keski-Suomen 2272 849 3121 426 335 761 354 327 681 Kuopion ! 1574 13021 2876 318 377 625 295 541 836 Kymenlaakson j 101, 236 337 162 162 222 15 267 Laatokan-Karjalan I 5 10 15 25 25 60 1 50 110 Mikkelin läänin I 346 88, 13 1 Ils 107 555 07 36 103 Nylands och Tavastehusläns . . 83 153 236 55 228 283 28 86, 114 Oulun läänin 10573 656 11229 3999 755 4754 1503 1014 2517 Pohjois-Karjalan 2368 318 2686 704 460 1T64 331; 489 820 Satakunnan 1672 2124 3799 655 26? 832 122 149 271 Uudenmaanläänin [ 289! 979' 1268 65 879 944 44 638 682 Varsinais-Suomen i 474 390' 864 90 234 351 77 251 328 Viipurin läänin j 100 100 210 75 285 10 56 66 Österbottens svenska j 92, 23, 115 103 07 170 122 42 164 Kaikkiaan 41087 9603 50903! 9002 4613! 13625 4916 4566 9482 M Omistussuhde selvittämättä. 2 ) Omistussuhde ja maalaji selvittämättä. maalajeittani ja omistajaryhmittäni, joka on saatu helmikuun lop- puun mennessä vuonna 1945, esitetään maanviljelysseuroittain taulu- kossa 1. Koska tutkimusta ei ole voitu suorittaa koko valtakunnassa, tilasto käsittää maan eteläpuoliskon linjaan Oulu—Oulujoki— Muhos—Utajärvi—Puolanka— Suomussalmi saakka mainitut kunnat mukaanluettuina. Yleiskäsityksen saamiseksi esitetään taulukossa 2 viljelyskelpoi- sen maan koko määrän jakaantuminen maanviljelysseuroittain. Kunkin maanviljelysseuran alueella olevan viljelyskelpoisen maan pinta-alan lisäksi esitetään siinä, kuinka paljon viljelyskelpoisesta maasta on suhteellisesti suota ja kivennäismaata sekä mitenkä vii- lokset 28. 2. 1945 mennessä maanviljelysseuvoittain Selityksiä: S = suota. hmittäin ja maalajeittain. K = kivennäismaata. Y = yhteensä. Yhtiö Yksityinen Kaikkiaan ~, . , , Huomautuksia, luku i K. Y. S. K. Y. S. K. Y. — 128 984 28319 4283 32602 J 43788 5504 49851 404 *) 11758 ha. 16 12 28* 101 213 314! 120 234 045 39 2) 291 ha. 1287 1133 2420 7940 ! 10777 18717 10104 12893 27567 852 l ) 4385 ha. 2) 185 ha. 653 1327 1980 2960 5344 8304 4405 7063 14373 554 J) 1807 ha. 2) 2905 ha. 572 1174 5934 7729 13663 7045 9195 16962 1 485 2) 722 ha. - 1318 5965 19709 3032 22741 41375 5185 104371 t 299 2) 57811 ha. 22 36 1 58 12731 2498 15229 15247 2997 44087 444 2) 26833 ha. 6851 4287 11140 13958 9631 23589 27731 16133 44563 692 2) 688 ha. 8401 7211 15612 14257 13780 28037 24845 23211 80775 1019 2) 32719 ha. 620 322 «142 1929 884 2813 3834 2419 0253 79 l ) 1732 ha. 10 45 55 147 1 1170 1317 222 1300 1522 40 363 1443 6445 1751 8196 8386 2345 20639 861 2 ) 9908 ha. 447 204 711 1678 3501 5179 2291 4232 8732 J 270 2 ) 2209 ha. 11143 930 2873 68692 12269 80961110703 21161158064 618 ;!) 26200 ha. 8571 3727 12298 13785 11842 25527 25759 16836 48264 967 2) 5669 ha. 3642 1709 5351 11087 9815 20902 17096 14059 40788 751 2) 9633 ha. 22 2406 2808 2446 19468 22213 3334 25878 36123: 600 J ) 6145ha. 2) 7619ha. 54.-» 768| 2979 J 10003 3843 11450; 21059 794 2) 5766 ha. 265 126 391, 2573 J 2650 5223! 4653 3802, 8455 130 ') 2390 ha. 30 30 7344 3145 10492 7691 3277 12081 268 l ) 1110 ha. 401Ss' 26761 67031 225010 133785 359001 362472 10166 I_3 ) 218.475 ha. Luetteloimatonta, eri lähteisiin perustuvia arvioita jelyskelpoinen maa jakaantuu yksityisomistajain ja ns. ensisijaisten luovutusvelvollisten (valtion, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden) kesken. Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että tähän mennessä ei kaikista viljelyskelpoisista alueista ole saatu selvitetyksi maalajia eikä omistussuhteita. Edellä olevat %-luvut edustavat sitä osaa viljelys- kelpoisesta maasta, josta mainittu selvitys on olemassa. Oulujoki-linjan eteläpuolella on siis viljelyskelpoista maata todettu olevan n. 750.000 ha. Runsaimmin sitä tavataan Oulun läänin talous- seuran sekä Kajaanin ja Kuopion maanviljelysseurojen alueilla. Suh- teellisen vähän viljelyskelpoista maata on rannikkoseuduilla ruotsa- laisten maanviljelysseurojen alueilla. Viljelyskelpoisesta maasta on 2/3 suota ja 1/3 kivennäismaata, 25VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA ERKKI KIVINEN Taulukko 2. Viljelyskelpoisen maan ala sekä sen suhteellinen jakaantuminen suo- ja kivennäismaihin ynnä omistajaryhmiin summittaisen arvion mukaan linjan Oulu— Oulujoki—Muhos—Puolanka —Suomussalmi eteläpuolella mainitut kunnat mukaan- luettuina Viljelys- Maalaji Omistussuhteet Maanviljelys- tai talous- | kelpoista Kiv.- Ens.sij. Yksi- seura maata maata , luov. tyiset j ha ,o % velv. % % Etelä-Pohjanmaan 49.851 89.0 11.0 14.5 85.5 Hämeen läänin 27.567 44.0 56.0 18.5 81.5 Hämeen—Satakunnan .. 14.373 38.5 61.5 31.0 69.0 Itä-Hämeen 16.962 43 5 56.5 16.0 84.0 Kajaanin 104.371 t 89.0 11.0 48.5 51.5 Keski-Pohjanmaan 44.087; 83.5 16.5 11.5 88.5 Keski-Suomen ! 44.5ii3 63.0 37.0 39.5 60.5 Kuopion 80.77."") 52.0 48.0 41.5 58.5 Kymenlaakson '< 6.253 61.5 38.5 38.0 62.0 Laatokan-Karjalan ' 1.522 14.5 85.5 13.5 86.5 Mikkelin läänin j 20.639 j 78.0 22.0 23.5 76.5 Oulun läänin ! 158.064 84.0 16.0 21.0 79.0 Pohjois-Karjalan 48.264 60.5 39.5 40.0 60.0 Satakunnan 40788; 55.0 45.0 32.5 67.5 Uudenmaanläänin 36.123 11.5 88.5 20.5 79.5 Varsinais-Suomen 21.059 25.0 75.0 16.5 83.5 Viipurin läänin 8.455 55.0 45.0 12.0 88.0 Ruotsalaiset seurat: Pohjanmaan | 12.081 70.0 30.0 4.5 95.5 Suomen Talousseura ! 645 34.0 66.0 11.5 88.5 Uudenmaan ja Hämeeni.. . 8 732 | 35.0 65.0 20.5 79.5 745.174 66.0 34.0 28.0 72.0 mutta nämä suhteet vaihtelevat valtakunnan eri osissa. Niinpä keski- ja etelä-Suomessa soiden osuus on vain 1/3, jopa paikoin vielä vähem- män. Mitä viljelyskelpoisen maan omistussuhteisiin tulee, niin huo- mattavin osa siitä kuuluu yksityisille. Ensisijaisten luovutusvelvollis- ten (valtion, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden) omistuksessa on viljelyskelpoista maata suhteellisesti runsaimmin maan keski- ja itäosissa. Koska viljelyskelpoisen maan inventoimistyö edelleen jatkuu ja yksityiskohtaisessa tutkimuksessa löydettäneenvieläluetteloimattomia alueitakin sekä toisaalta viljelyskelpoista maata pian ruvetaan raivaa- maan, tapahtuu sen määrässä jatkuvasti muutoksia. Tässä yhteydessä on huomautettava, että sillä alueella pohjois-Suomessa, joka ei kuulu VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA 27 Kartta I. Kartta 2. ERKKI KIVINEN VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA 29 Kartta J. ERKKI KIVINEN30 edellä esitettyyn tilastoon, on viljelyskelpoista maata, nimenomaan suota, erittäin runsaasti. Osoituksena siitä mainittakoon, että Suomen Suoviljelysyhdistys on k.o. alueella tutkinut yhteensä 384.454 ha maata, josta on ollut viljelyskelpoista suota 108.130 ha, soistunutta viljelyskelpoista maata 2.350 ha eli yhteensä 110.480 ha. Lähes 1/3 tutkitusta alasta on siis todettu viljelyskelpoiseksi. Vaikkapa koko pohjois-Suomessa ei päästäisikään näin korkeaan viljelyskelpoisuus- prosenttiin, niin tämä jo osoittaa, että pohjois-Suomessa on runsaasti viljelyskelpoista maata. Koska tässä ei ole mahdollista kunnittain esittää nyt saatuja tuloksia, on niistä laadittu eräitä karttaesityksiä. Kartassa 1 esitetään viljelyskelpoisen maan pinta-alat kunnittain. Tällöin todetaan, että viljelyskelpoista maata on runsaimmin itärajan ja Pohjanmaan kunnissa sekä paikoin Uudellamaalla. Kartta 2 osoittaa suhteellisesti, kuinka paljon viljelemättömästä maasta on viljelyskelpoista. Tällöin havaitaan, että runsaimmin vil- jelymahdollisuuksia olisi Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja paikoin lounais-Suomessa. Keski-Suomessa on viljelyskelpoista maata suh- teellisesti vähemmän ja vaihtelut eri kuntien välillä melko pienet. Kartassa 3 on esitetty suhteellisesti, kuinka paljon viljelyskelpoi- sesta maasta on suota ja kuinka paljon kivennäismaata. Huomataan, että yleensä viljelyskelpoinen maa on suureksi osaksi suota. Erittäin- kin keski- ja pohjois-Suomessa juuri suot ovat viljelyskelpoisia, kun sitävastoin kivennäismaat ovat suureksi osaksi ehdottomia metsä- maita. Etelä- ja lounais-Suomessa sitävastoin on paljon enemmän viljelyskelpoisia kivennäismaita ja erityisesti savimaita. Lopuksi on syytä korostaa sitä, että tässä esitetty selvitys vil- jelyskelpoisen maan alasta ja sen jakaantumisesta on vielä suureksi osaksi summittainen ja vaatii yksityiskohtaisia lisätutkimuksia. Silloin voi tietenkin tulla muutoksia puoleen ja toiseen. Nyt saatu selvitys pitänee kuitenkin pääasiassa paikkansa. VILJELYSKELPOISEN MAAN LEVINNEISYYDESTÄ SUOMESSA 31 SUMMARY. ON THE AREA OF ARABLE LAND IN FINLAND. Erkki Kivinen Institute of Agricultural Chemistry, University of Helsinki At the initiative of the Ministry of Agriculture the area of arable land was roughly estimated according to communities. Due to the circumstances the elucida- tion deals only with the southern Finland up to the line along the river Oulu. The investigation was directed only to such districts where at least one farm can be establ- ished, with no regard to the size and the owners of the farms to which these districts belong. In addition to the technical arability also the economical suitability for clear- ing as well as the ownership relations according to the groups of owners (state, commu- nity, parish, company and a private person) have been elucidated in the work. South of the river-Oulu-line the arable land has been noted to amount to about 750.000 ha. Two-thirds of the arable land consist of peat land and one-third of mineral soil. The majority of it belongs to private landowners. The map 1 illustrates the area of arable land according to communities, the map 2 the area of arable land in per cent of uncultivated land and the map 3 the percentage of peat land and mineral soil in arable land.