LASKELMIA MAANVILJELYKSEN TALOUDELLI- SISTA EDELLYTYKSISTÄ SOTAVUOSINA. K. U. Pihkala. Maataloushallitus , Helsinki. Saapunut 4. VI. 1945 Seuraavat laskelmat liittyvät kirjoittajan v. 1943 julkaisemaan tutkielmaan maatalouden kokonaistuotosta ja liikekustannuksista ennen sotaa ja sodan aikana (1). Laskuperusteita on kuitenkin eräissä kohdin jonkin verran tarkistettu ja eräitä pienehköjä virheitä korjattu. Lisäksi on otettu mukaan myöskin talousvuodet 1942/43 ja 1943/44, joista on nyttemmin käytettävissä tyydyttävän luotetta- via tilastotietoja. Talousvuotta 1944/45 koskeva laskelma on käsi- tettävä koelaskelmaksi, jonka tarkistaminen tullaan suorittamaan tarpeellisten tilastojen valmistuttua. Eroavaisuuksista mainittakoon tässä tärkeimmät. Kokonais- tuotossa on otettu huomioon myös eläinpääoman lisäys, jolla sato- vuosina 1942/43 ja 1943/44 on ollut verraten huomattava merkitys. Uutena ryhmänä esiintyvät niinikään leipäviljan tuotantopalkkiot, joita on maksettu tai tullaan maksamaan v. 1943 ja 1944 sadoista. Liikekustannuksia arvioitaessa on väkilannoitemenot laskettu talousvuotta edeltäneen lannoitusvuoden aikana myytyjen lannoite- määrien sekä niiden keskihintojen perusteella. Kalustopääoman kustannukset on, kuten aikaisemminkin, laskettu edellyttäen nor- maalivuosien suuruista kalustohankintaa, mutta rakennuspääomasta aiheutuva kustannus on tällä kertaa laskettu siten, että kuoletus on otettu samansuuruiseksi kuin ennen sotaa ja vain kunnossapito tarvikeindeksin nousua vastaavassa määrässä korotettuna. Työnmenekki on rauhanaikaisessa laskelmassa otettu 50 muunn. miespäiväksi muunnettua maatalousmaan hehtaaria kohden. Poi- keten aikaisemmasta laskelmasta työnmenekin on sotavuosina kat- https://c-info.fi/en/info/?token=9zN1R9CLs13Oy36Y.H6hN2Wd5EfMTDCIXy0Un_Q.fX165w2kAEEQ-oqmGQqAs2GCMLk-EPxSZDZrLiWIHQ1jWkZeLqJHCyzI4Tr0Mn0zcimWMHAu3KLcL1FGMxTodrS_BgjBMR-67gBi14CAPmiFsD6AFXscp52hu6FKIYv-daS9Tz1MECimnZj01FpSDUvc4KRw-YGmhfTe K. U. PIHKALA80 sottu alentuneen puolet siitä prosenttimäärästä, minkä rehuyksiköin mitattu sato hehtaaria kohden on alentunut. Siten on työnmenekin aleneminen eri vuosina vaihdellut 10.3—13.2 %:iin, kun se edellä- mainitussa laskelmassa arvioitiin 6.5 %:ksi. Kirjanpitotiloilla on työnmenekin aleneminen ollut suurempikin n. 20 % mutta tämä »pakollisesta työnsäästämisestä» aiheutuva vähennys on toi- saalta aiheuttanut tuntuvaa rappiota, joka vastaisuudessa on korjat- tava työnmenekkiä vastaavasti lisäämällä. Huomattavana lisäyksenä liikekustannusten puolelle on otettu maataloudessa käytetyn polttopuun ja sähkövalon aiheuttamat menot ynnä vakuutukset sekä muut sekalaiset menot. Täten voidaan liikekustannusten katsoa kokonaisuudessaan tulleen huomioonote- tuiksi, ainoastaan verojen sekä korkojen jäädessäylijäämästä makset- taviksi. Laskelmissa esiintyvästä ylijäämästä voidaan siten käyttää nimitystä verotettava puhdastuotto, ja se on vertailukelpoinen lähinnä kirjanpitotilojen puhdastuottoon.1 ) Niitä pääomanvähennyksiä, jotka johtuvat maan kasvinravinto- ainevarojen vähenemisestä sekä ojituksessa ja perusparannuksissa esiintyvistä rappioista, ei tässä kuten edellisessäkään laskelmassa ole otettu huomioon. Eläinpääoman normaalia suuremmasta teuras- tuksesta johtuva aleneminen on niinikään, kuten myöhemmin on mainittu, jäänyt kustannusten ulkopuolelle. Maanviljelystnotto. Kokonaistuoton arviointi on viljojen osalta suoritettu v:sta 1941/42 lähtien siten, että valtion viljavaraston ilmoittamiin koti- maisen viljan ostoihin on lisätty arvioitu tuottajaväestön kulutus sekä niinikään arvioitu viljan käyttö ihmisravinnoksi tai varastoin- tiin ulkopuolella säännöstelyn, minkä jälkeen saadusta kokonais- määrästä on vähennetty leseiden osuus ja jauho-osa on hinnoiteltu samoja periaatteita noudattaen kuin v. 1943 julkaistussa tutkimuk- sessa (1, s. 9). Koska viljan ostoista on osa käytetty siemeneksi, on tämä määrä, samoinkuin kotieläimille ja metsätyömaiden hevosille luovutettu osa, jätetty kokonaistuoton ulkopuolelle. Poikkeus on kuitenkin tehty v. 1942 vallatuille alueille toimitettuun siemenviljaan nähden, joka on sisällytetty Kanta-Suomen maatalouden kokonais- *) Kun tuotossa ei ole otettu lukuun mm. asuntoedun raha-arvoa, ei vertailu- kelpoisuus kuitenkaan ole aivan täydellinen. MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 81 tuottoon satovuonna 1941/42. Myöskin puolustuslaitoksen hevosille käytetty kaura on, kuten aikaisemminkin, luettu maatalouden kokonaistuottoon. Tuottajaväestön säännöstelty kulutus arvioitiin v. 1941/42 163 000 tonniksi leipäviljaa (1, s. 5). V. 1943/44 vastaava kulutus on arvioitu huomioonottaen, että säännöstelynmukainen varaus on aikuisille 180 kg ja 12 v. nuoremmille lapsille 120 kg vuodessa ja että leipäkorttia vailla olevaan tuottajaväestöön laskettiin kuuluvan 1 100 000 henkeä, niistä lapsia arvion mukaan 20 %. (Koko luku vastaa yleisostokorttien ja leipäkorttien lukumäärien erotusta 1. 2. 1944.) Näitä perusteita käyttäen saadaan leipäviljan kulutus 184 800 to:ksi. Tämän määrän oletetaan jakaantuneen eri viljalajien kesken samassa suhteessa kuin maataloushallituksen kirjanpitotilojen koti- kulutuksessa v. 1937/38. Vuoden 1942/43 luvut on laskettu inter- poloimalla sitä edeltäneen ja seuraavan satovuoden kulutusmääristä. V. 1944/45 tuottajavaraukset on laskettu henkeä kohden saman- suuruisiksi, mutta tuottajain luku on 1. 2. 1945 suoritetun inven- toinnin mukaan vain 940 000. Eri leipäviljojen osuus kokonaistuo- tossa on edellytetty samaksi kuin edellisenä vuonna, mutta kaura- määrää on vähennetty siinä suhteessa kuin puolustuslaitoksen tar- peen on edellytetty pienentyneen. Kauppaan tullut viljamäärä on laskettu helmikuun loppuun v. 1945 saakka tapahtuneiden toimi- tusten perusteella. Vähennettäessä tilaston mukaisesta nettosadosta johon kuivatusten ja puhdistusten johdosta on tehty 5 %:n vähennys yllämainitulla tavalla laskettu ihmisten säännöstelty kulutus jää jäljelle ylijäämä, jonka olemassaolo tosin on tilaston mahdollisen vir- heellisyyden johdosta epävarma, mutta kuitenkin todennäköinen. Tämä ylijäämä edustaa säännöstelyn ulkopuolella joko ihmisille tai eläimille käytettyjä tai tulevia vuosia varten varastoituja vilja- määriä. Ylijäämästä lienee vain pienehkö osa joutunut varsinaiseen salakauppaan; suuri osa on todennäköisesti kulunut tuottajain omissa talouksissa ihmisravinnoksi sekä kotieläimille. Kokonaistuottoon on laskettava kuuluvan ihmisravinnoksi käytetty sekä varastoitu vilja. Laskelmassa on vehnän, rukiin ja herneen ylijäämä kokonaisuudessaan luettu kokonaistuottoon; ohran ylijäämä, joka oletetaan syötetyksi kotieläimille, on jätettykokonaistuoton ulkopuolelle. Kun tuottajatalouksilla on ollut oikeus varata ns. ylijäämäkauraa omaa kulutustaan varten, on näiden talouksien suurimokaura jätetty ulkopuolelle ylempänä mainittujen viljavarausten. Täten kulutetusta Taulukko i. Maanviljelystuotto 1935—39 1940—41 Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta ' Arvo Amount Price Value Amount Price Vame milj. milj. milj. milj. Ug kg mk kg kg mk Vehnä— Wheat 99.3 3: 25 322.7 122.9 3. 88 476.9 Ruis — Rye 259.7 2:32 602.5 164.1 3:09 507.1 Ohra Barley 40.0 2: 17 86.8 69.6 3: 51 244.3 Herne Peas 11.6 2: 89 33.2 117 5: 13 60.0 Suurimokaura Oats 25.0 1: 55 38.8 25.0 2: 94 73.5 Rehukaura Oats for feeding 6.0 1:47 8.8 8.0 2:41 19.3 Peruna Potatoes ihmisrav. —for immediate use 505.0 —: 66 333.3 573.8 —: 93 533.6 teollisuuteen for industry 56.2 —: 57 32.0 22.8 —: 72 10.4 Sokerijuurikas Sugar beets 93.4 —: 49 45.8 61.5 —: 73 44.9 Ruokajuurikasv. Roots for food 40.0 —: 50 20.0 60.0 —: 75 45.0 Heinä — Hay 10.0 —: 50 5.0 50.0 1:15 57.5 Oliet Straw 5.0 —: 30 1.5 20.0 —: 50 10.0 Pellava Flax kuitusato fibre 1.2 8:70 10.4 0.87 11:76 10.2 siemensato seed 0.1 0.1 1550.9 2098.8 Leipäviljan tukipalkkiot Premiums paid to grain growers ■— I 1550.9 I 2098.8 kauramäärästä ei ole olemassa tilastoa, mutta edellyttäen, että suuri- moiden käyttö henkeä kohden on sama kuin kuluttajaväestön kes- kuudessa (puolustuslaitos mukaanluettuna), se arvioidaan vv. 1941 1944 18 000 tonniksi jyväviljaa sekä v. 1944/45 15 000 tonniksi. Puolustuslaitoksen hevosten kotimaisen kauran kulutus on ollut v. 1941/42 28 813 to, 1942/43 20 756 to, 1943/44 15 815 to sekä arvioi- daan v. 1944/45 8000 tonniksi. Leseiden osuudeksi lasketaan vehnässä 25 %, rukiissa 3%, ohrassa 25 % ja kaurassa 45 %. Kun nämä prosentit poikkeavat em. tutkimuksessa käytetyistä, on myöskin jauho-osan hinta täytynyt laskea uudelleen. Perunan kulutus ihmisravinnoksi arvioitiin aikaisemmassa las- kelmassa vuodelle 1941/42 505 milj. kiloksi. V. 1942/43 on perunaa luovutettu yleiseen kulutukseen 240 milj. kg ja v. 1943/44 300 milj. kg. Näistä määristä on mennyt teollisuuteen 8.2 milj. ja 53.9 milj. 82 K. U. PIHKALA MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 83 Value of plant production. 1941—42 1942—43 1943—44 1944_45 Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta Arvo Määrä Hinta Arvo Amount Price Value Amount Price Value Amount Price Value Amount Price Value milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. kg kg mk kg kg mk kg kg mk kg kg rak 82.1 4:01 329.2 100.8 4:81 484.8 103.4 6:29 650.4 91.8 6:29 577.4 169.6 3:41 578.3 159.0 4:02 639.2 159.3 5:15 820.4 134.0 5:15 690.1 41.0 3: 63 148.8 48.6 2: 25 206.6 72.8 5: 19 377.8 60.4 5: 19 313.5 8.0 5:17 41.4 11.0 5:68 62.5 10.7 7:50 80.3 9.6 7:50 72.0 24.3 3:05 74.1 42.2 3:60 151.9 32.3 5:55 179.3 (20.2) 5:55 112.1 35.7 2:47 88.2 20.8 2:68 55.7 15.8 3:25 51.4 8.0 3:25 26.0 505.0 1:06 535.3 599.0 1:71 1024.3 700.0 1:79 1253.0 410.0 1:96 803.6 7.3 1:06 7.7 8.2 1:71 14.0 53.9 1:79 96.5 0.5 1:96 1.0 35.5 —: 95 33.7 47.5 1:30 61.8 45.7 1:50 68.6 46.5 2:— 93.0 100.0 1:23 123.0 60.0 1:09 65.4 60.0 1:37 82.2 80.0 1:43 114.4 97.0 1:35 131.0 100.0 1:35 135.0 75.0 1:35 101.3 330.0 1:50 495.0 45.0 —; 70 31.5 45.0 :90 40.5 35.0 —: 90 31.5 100.0 —: 90 90.0 (»st 21: 18.3 0.87 25: 21.8 1.40 32: 44.8 1.59 32: 50.9 0.1 0.8 13:— 10.4 2.81 17:50 49.2 4.37 17:50 76.5 2140.6 '< 2973.9 ! 3886.7 3515.7 | J 130.0 | 117.0 2140.6 2973.» i 4016.7 3632.5 kg. Jos oletetaan tuottajaväestön perunankulutuksen olleen v. 1942/43 normaali (367.5 milj. kg) ja v. 1943/44 hyvän perunasadon vuoksi 10 % normaalia suurempi, voitaisiin kulutus ihmisravinnoksi arvioida edellisenä vuonna 599 milj. ja jälkimmäisenä 650.4 milj. kiloksi. Kun ylijäämäperunaa oli lupa v. 1943/44 myydä ilmankin ostolupia ja nettosato oli monilla seuduilla luovutusvelvollisuutta melkoisesti suurempi, lienee kulutus mainittuna vuonna arvioitava vieläkin suuremmaksi, mutta tuskin kuitenkaan, kun on kysymys ihmisravinnoksi käytetystä perunasta, 700 milj. kiloa suuremmaksi. V. 1944/45 on perunan kulutus sitävastoin erittäin huonon vuoden vuoksi pakollisesti supistunut. Nettosato arvioitiin ainoastaan 447.5 milj. kiloksi. Joulukuun loppuun mennessä oli yleiseen kulutukseen luovutettu vain 118.6 milj. kg. Jos maatalousväestön perunankulutus kuten todennäköistä on, laskee ainakin 25 %, ei perunoita, huo- mioonottaen säilytystappiot, riittäne muuhun kulutukseen enempää 84 K. U. PIHKALA kuin n. 140 milj. kg ja kokonaiskulutus ei voine olla suurempi kuin 410 milj. kg. Teollisuuteen on perunaa käytetty vain 0.5 milj. kg. Sokerijuurikkaiden tuotanto on Suomen Raakasokeritehtaan antamien tietojen mukaan ollut v. 1941/42 35 450 to, v. 1942/43 47 491 to, 1943/44 45 678 to ja v. 1944/45 46 500 to. Viljelyssopi- musten ulkopuolella viljeltyjä juurikkaita ei ole otettu lukuun. Hinnat ovat kansanhuoltoministeriön vahvistamia rajahintoja. Ruokajuurikasvien kulutus on arvioitu ennen sotaa 20 kg:ksi kuluttajayksikköä kohden eli 60 milj. kiloksi, josta peltoviljelyksessä oletetaan tuotetuksi kaksi kolmannesta eli 40 milj. kg ja loput puu- tarhaviljelyksessä, joka jää tämän laskelman ulkopuolelle. Sodan aikana ja erityisesti huonoina perunavuosina on ruokajuurikasvien kulutus todennäköisesti paljonkin kasvanut. Kulutusta koskevien tilastotietojen puuttuessa on arvio tehty seuraavaan tapaan: Perunankulutuk- Arvioitu ruoka- Lantun Muiden juurikas- ~ , ....sen poikkeus nor- juurikasvien sato vien sato 1 ) .. ... , . .maalimäärästä kulutus milj. kg milj. kg ... . ... ,J ° milj. kg milj. kg 1941/42 123.4 159.7 100.0 1942/43 165.1 290.7 + 94.0 60.0 1943/44 82.0 1578 +145.4 60.0 1944/45 77.1 143.9 95.0 80.0 Ruokajuurikasvien hintoina on käytetty Pellervo-Seuran mark- kinatutkimuslaitoksen tilastossa esitettyjä lantun keskihintoja (v. 1941/42 1: 23, 1942/43 1: 09, 1943/44 1: 37 ja 1944/45 tammik. 1: 43 kilolta). Heinän osalta on maatalouden kokonaistuottoon luettu ainoas- taan puolustuslaitokselle otetut tai ostetut sekä vuoden 1944 sadosta siirtokarjojen tarpeeksi pakkoluovutetut määrät. Kansanhuolto- ministeriöltä saatujen tietojen mukaan on puolustuslaitokselle otettu v. 1941/42 kaikkiaan 97.5 milj. kg heinää, v. 1942/43 vastaavasti 100 milj. kg, v. 1943/44 75 milj. kg sekä v. 1944/45 45 milj. kg. Viimeksimainittuna vuonna käsittävät pakkoluovutukset kaikkiaan 330 milj. kg. Hintoina on käytetty rajahintoja, joista on vähennetty paalaus- kustannukset (15 p/kg). V. 1944/45 ei paalauskustannuksia ole vähen- netty, koska ne on saatu lisätä myyntihintaan. Olkia koskevat tiedot ovat puutteellisempia kuin heiniä koskevat. V. 1941/42 on puolustuslaitoksen käyttö mainittu 45 milj. kiloksi. ') Paitsi lantun, turnipsin ja sokerijuurikkaan MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 85 Myöhempiä vuosia varten on käytetty seuraavia arviolukuja: v. 1942/43 40 milj., v. 1943/44 35 milj. kg sekä v. 1944/45, huomioon- ottaen siirtokarjan tarpeet, 100 milj. kg. Kuitupellavan kuitusato on arvioitu 350 kiloksi ha:lta lihdattua pellavaa, siemensato 300 kiloksi; öljypellavaa on laskettu tuotettavan 700 kg siementä h:alta. Pellavakuidun määrä on viljelysalatilaston perusteella laskien arvioitava v. 1942/43 870 to:ksi, v. 1943/44 1400 to:ksi ja v. 1944/45 1590 to:ksi. Siemensadot ovat samoina vuosina 800, 2810 ja 4370 to. Leipäviljan tuotantopalkkiot. Leipäviljantuotannon tukemisiani nojalla on maataloushallituksesta saadun tiedon mukaan maksettu tuotantopalkkioita vuoden 1943 sadosta 130 milj. mk, mikä luku tosin ei ole lopullinen, mutta voi vain vähäisessä määrässä muuttua. Vuoden 1944 tukipalkkiot arvioidaan aluemenetyksen johdosta 10% pienemmiksi eli 117 milj. markaksi. Kotieläintuotto. Arvioitaessa maidontuotantoa esiintyy, kuten jo satovuonna 1941/42, huomattavaa eroa tavalliseen tapaan karjantarkastus- tulosten perusteella - - laaditun maidontuottoarvion ja säännöstel- tyyn kulutukseen saatavan maitomäärän välillä. Otaksuttaessa maan kaikkien lehmien keskituotanto 66 %:ksi tarkastuskarjojen keski- tuotannosta saadaan kotieläinlaskentojen lehmälukujen perusteella arvioiden seuraavat maidontuotantoa osoittavat luvut: ark kai- Kaikkien Kokonais- Eläi- Ihmisra- Lehmiä jojen kes- lehmien tuotanto mille1) vinnoksi kituot. keskituot. milj. kg milj. milj kg kg kg kg 1941/42 1080 701 2121' 1400 1513.1 49.0 1464.1 1942/43 1072 379 2317 1529 1639.7 48.0 1591.7 1943/44 1117 244 2404 1587 1773.1 52.0 1721.1 1944/45 (1030 000) (2200) (1452) (1495.6) (32.0) (1463.6) s ) Eläimille käytetty maitomäärä on arvioitu siten, että varaukset kutakin elonnotettua vasikkaa kohden on laskettu säännösten mukaan (v. 1941/42 210 kg, myöhemmin 200 kg). Vasikoiden luku on laskettu niin suureksi, että se vastaa nor- maalisesti poistettavaa lehmälukua ynnä nuoren karjan luvussa seuraavana vuonna tapahtunutta lisäystä. V. 1941/42 on laskettu kasvatettavan 162 000 +65 000 = 227 000, 1942/43 161000+74 000 = 235 000, 1943/44 168 000 + 80 000 = 248 000 sekä v. 1944/45 154 000 vasikkaa. Porsaille arvioidaan varatun 1 milj. kg maitoa. Taulukko 2. Kotieläintuotto 1935—39 1940—41 Hinta Arvo Hinta Arvo To Price Value To ! Price I Value' milj. milj. Tons kg mk Tons kg mk Maito. Milk Kulutusmaito -- Used as liquid milk 967 000 1: 51 j 1460.2 735 400 : 2:17, 1595.8 Jalostusmaito Used in dairies 1 473 600 1: 01 1488.3 1 025 700 j 1: 41i 1446.2 Säänn. ulkop. kulutettu maito 1 ). Consumed beyond legal rations Kuorittu maito Skim milk I 200 000 |—: 40 80.0 ■ 140 000 ,—: 90 126.0 Liha. ■— Meat Naudanliha Beef j 35 20(1 7: 17 252.4 25 000 10: 25 256.3 Pikkuvas. liha. Ycal ! !» 500 5: 75 55.2 8 600 7: 60.2 Sianliha Pork ' 50 500 11:10 560 6 20 200 ! 24: 02 485.2 Lampaanliha Mutton ! 4 410 \ 8:25 39.0 3 250 15: 71 51.1 Hevosenliha Horse meat 3 480 2:0 7.0 3 100 j 2:50 7.8 Siipikarjanliha Poultry meat 1480 10:- 14.8 940 20:— 18.8 Vuodat. Hides Taysikasv. nautael. Adult cattle . . 4 055 7: 71 31.3 , 3 453 10: 35 35.7 Nuorten » —Young »> .. 1015 10 01 10.2 862 12:46 10.7 Pikkuvasikan Calf 1000kpl.) 910 38:05 34.6 755 48:13 36.3 Lampaan Sheep » ' 730 ' 16:75 12.2 55] 18:75 10.3 Hevosen Horse » I 15.8 138: 2.2 14.1 167: 2.4 Villa. Wool 1125 131: 34.9 785 50: 39.3 Kananmunat. Eggs 18 200 | 13: 61 247.7 9 300 26: 10 242.7 Hevostyö. Horse labor (1000 tp.) I 4 500 36: - 102.0 4 000 57: 228.0 4492.6 4652.8 Eläinpääoman lisäy livestock capital Increase of 56.4 4549.0 4652.8 Vuodesta 1944/45ei vielä tiedetä tarkastuskaivojenkeskituotan- toa, mutta useat merkit viittaavat siihen suuntaan, että maidon- tuotanto on jälleen alenemassa. Heinäsadosta, joka oli jotenkin samansuuruinen kuin edellisenä vuonna, oli nimittäin luovutettava puolustuslaitoksen ja metsätyömaiden lisäksi siirtokarjalle (jonka ') Hinnaksi on laskettu kulutus- ja jalostusmaidon punnittu keskihinta 86 K. U. PIHKALA MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 87 Value of animal production 1941—42 1942—43 1943—44 1944—45 Hinta j Arvo Hinta Arvo Hinta Arvo Hinta Arvo To ! Price I Value To Price i Value To Price Value | To Price Value milj. milj. Tons kg mk Tons kg mk milj- milj. Tons kg mk Tons kg mli tilii 000 2:39 1473.7 648 600 3: 15 j 2043.1 805 300 4:15 3342.0 617 000 4:30 2653.] 619 200 153 947.4 046 500 2:01 1299.5 702 800 2:80 1967.8 685 000 2:95 2020.8 22S 300 1:96 447.5 296 600 2:58 765.2 213 000 3:52 749.8 162 000 3:59 581.6 100000 1: 100.0 100 000 125 125.0 100 000 1:35 135.0 100000 1:35 135.0 22 100 12:80 282.9 22 600 14:42 325.9 27 400 15:25 417.9 23 100 15:25 3523 8 600 8:50 73.1 7 800 14:42 112.5 8 100 15:25 123.5 7 400 15: 25 112.9 20 100 25:34 509.3 26 300 25:05 658.8 40 500 38:— 1539.0 20 000 38:- 760 0 2 800 21:78 61.0 3 100 21:49 66.6 3 900 23: 89.7 3 500 23:- 80 5 2 990 5:50 16.4 3 260 9:— 29.3 2 990 9:— 26.9 2700 9:- 24.3 680 30:- 20.4 520 20: 10.4 520 35: 18.2 470 35:- 16 5 3 187 11:97 38.1 3 198 12: 38.4 3344 16: 40 54.8 3 076 50 60 0 801 13:98 11.2 819 14:— 11.5 853 19:— 16.2 785 22: 50 17 7 738 51:28 37.8 764 50: 38.2 894 65: 58.1 805 75:- 60 4 441 32:26 14;2 156 30:— 13.7 570 39: 22.2 513 45: - 23.1 136 213:- 2.9 14.5 230: 3.3 14.5 270: 3.9 13.1 300:- 3g 717 55: 39.4 808 60: 48.5 1011.0 93: 94.0 910 100: 91.0 5 500 29: 72 | 163.5 4 230 29:81 126.1 4 550 39:- 177.5 4 320 39: 168.5 2 500 70:- 175.0 2 500 90: - 225.0 2 500.0 100: 250.0 3 000 130:-! 390 0 4413.8 5941.0 9086.5 7551.0 270.7 358.9 4413.8 6211.7 9445.4 7551.6 tuotto ja kustannukset eivät kuulu tähän laskelmaan) 200 milj. kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi oli kaurasato 129 milj. kg pienempi kuin v. 1943. Syyskuusta lähtien ovat kauppaan tulleet voimäärät olleet huomattavasti (ehkä n. 30 %) pienemmät kuin edelli- senä vuonna. Kun maitoannoksia on vielä supistettu, lienee paikallaan arvioida maidontuotanto lehmää kohden pienemmäksi kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta jonkin verran suuremmaksi kuin v. 1941/42. 88 K. U. PIHKALA Säännöstelyn edellyttämä maitomäärä on laskettu kauppaan tulleen meijeri- ja kotivoin sekä juuston määristä (kertomalla voi- määrä 24:11 ä ja juustomäärä 12:11a), tuottajainrasva-annoksesta sekä kulutusmaidon kohdalta kullekin väestöryhmälle varatusta päivä- annoksesta, edellyttäen että nämä on kaikkialla voitu jakaaasetusten suurinta sallittua annosta vastaavina. Maito- ja rasvakorttien luku- määrä on laskettu kaikissa tapauksissa vuoden 1944 alussa tehdyn inventoinnin mukaan, satovuotta 1944/45varten kuitenkin huomioon- ottaen armeijan kotiuttamisesta johtuvat muutokset. Näiden las- kelmien pohjalla on säännöstelynmukainen maidonkäyttö saatu seu- raavaksi (satovuoden 1944/45käyttö arvioitu lokakuun 1944 annosten mukaan): Kulutusmaitoa milj. kg. Jalostusmaitoa milj. kg Kaup- Yhteensä Kulut- Tuotta- -m paan +J kulutus- , . , fi j. ii . iain vara- rl2 . . ,tajat jat tullut voi J >h Ja jalos- ja juusto tusmaito 1941/42 251.5 355.0 606.5 289.2 251 540.2 1.146.7 1942/43 256.0 382.3 (5383 406.5 236 642.5 1.280.8 1943/44 294.3 511.0 805.3 442.8 260 702.8 1.508.1 1944/45 (270.4) (447.4) (717.8) (376.0) (309) (685.0) (1.402.8) Jos tuotantoarviot pitäisivät täysin paikkansa, kohoaisi säännös- tellyn kulutuksen ulkopuolella kulutettu maitomäärä v. 1941/42 317, v. 1942/43 311 ja v. 1943/44 213 milj. kiloon. V. 1944/45 olisi vastaava ero huomioonottaen, että siirtokarjan tuottamat 100 milj. kg on jätetty pois tuotantolaskelmasta 161 milj. kg. Näin suuri maidon käyttö ulkopuolella säännöstelyn ei tunnu todennäköi- seltä, vaan luultavaa on, että maidontuotanto on esitettyä maidon- tuotantoarviota jonkin verran pienempi. l ) Kun kokonaistuotantolas- kelman perustaksi tästä huolimatta on otettu tuotantoarvion mukai- set suuremmat luvut, on todennäköistä, että sotavuosia koskeva kokonaistuottoarvio osoittaa tuoton todellista suuremmaksi ja että laskettu liikeylijäämäkin siis on liian suuri. Lihan ja vuotien tuotannon arvioperusteina ovat kuten aikaisem- minkin kansanhuoltoministeriön kotieläinlaskennat kunkin vuoden J ) Tarkastusyhdistyskarjojen tuotantoon perustuvaan maidontuotantoarvioon kohdistuvaa arvostelua on esittänyt mm. Virtanen (3), jonka mielestä maidon- tuotanto ennen sotaa oli 700 milj. kg pienempi yleisesti esitettyä arviota. Wester- marck on (2, s. 77) todennut yleisesti käytetyn arvioperusteen ainakin eräässä yksityis- tapauksessa johtavan todellisia huomattavasti suurempiin tuotantolukuihin. MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 89 helmi—maaliskuun vaihteessa, yleensä kiinteiksi arvioidut teurastus- prosentit ja vuotapainot sekä jossakinmäärin vaihtelevat teuraspaino- luvut. Vuoden 1941/4*2 laskelmaa on tarkistettu sianlihan kohdalta. Lounais-Suomen Osuusteurastamolta saadun painotilaston mukaan ei sikojen teuraspainon aleneminen ole niin suuri kuin v. 1943 julkais- tussa tutkimuksessa oli edellytetty, ja kalenterivuonna 1943 teuras- painot ovat jälleen rauhanaikaisella tasolla. Vaikka puheenaolevan liikkeen tilasto varsinkin sodan aikana käsittää niin pienen osan koko maassa teurastettujen sikojen luvusta, että sen perusteella on uskal- lettua tehdä johtopäätöksiä, on päinvastaista todistavien tietojen puuttuessa edellytetty, että teuraspainon lasku koko maassa vv. 1941/42 ja 1942/43oli 10—15 % rauhanaikaisesta jaettä v. 1940/41sekä 1943/44 voidaan käyttää samoja teuraspainoja kuin ennen sotaa. V. 1944/45, jolta ei ole vastaavia tietoja, tulee teuraspaino sitävastoin todennäköisesti huomattavasti laskemaan mm. kansanhuoltoministe- riön alipainoisten sikojen myyntiä koskevien määräyksien johdosta. Naudanlihan tuotanto on vv. 1942/43—1944/45 arvioitu seuraa- vasti: 1942/43 1943/44 1944/45 Teurast. Teuras- Liha- Teurast. Teuras- Liha- Liha- eläinten paino määrä eläinten paino määrä määrä luku kg to luku kg toto Sonnit 2 087 150 313 2 400 150 360 331 Lehmät 160 857 125 20 107 167 600 130 21788 20 045 Hiehot 31000 70 2 171 42 200 70 2 954 2 717 Ruohovasikat 48 300 50 2 415 Pikku vasikat 646 644 12 7 760 673 698 12 8 084 7 437 Vuoden 1944/45 arviossa on edellisen vuoden tuotantomääriä aluemenetyksen vuoksi alennettu 8 %, mikä vastaa alueella ollutta eläinlukua koko maan eläinlukuun verrattuna. Ruohovasikoiden tuotannon on lisäksi oletettu rehunpuutteen vuoksi lakanneen. Sianlihan tuottoarvio on seuraava: Sikaluku muun Sikoia , Tuotanto ti- „ .J nettuna 1. IX Tuotanto tilaston ~ ~ ~ laston sikaa . ilmoitettua vas- to mukaan , , kohden kgtaavaksi 1935/39 504 676 504 676 100 50 500 1940/41 259 231 288 000 100 28 800 1941/42 213 308 237 000 85 20 100 1942/43 262 790 292 000 90 26 300 1943/44 364 312 405 000 100 40 500 K. U. PIHKALA90 V. 1944/45 otaksutaan sianlihantuotannon laskeneen jälleen vuoden 1941/42 tasolle. Lampaanlihan tuotanto on arvioitu seuraavasti: Täysikasv. lampaita ti- Karitsoita Teurastettu Ltoan- , OL , m„ tilaston tuotantolaston mu- lampaita karitsoita kaan mukaan to 1935—39 580 541 432 991 193 320 348 499 4 410 1940/41 427 763 289 586 142 588 256 786 3 250 1941/42 368 310 309 284 122 770 221100 2 800 1942/43 414 534 374 697 138 040 248 845 3 149 1943/44 510 259 446 386 172 580 311111 3 938 V. 1944/45 on lihantuotanto arvioitu 8 % edellisenvuotista pie- nemmäksi eli 3544 tonniksi. Hevosenlihan tuotanto on v. 1942/43 arvioitu 3260 to:ksi ja v. 1943/44 3200 to:ksi. Siipikarjanlihan tuotanto on molempina vuo- sina laskettu 520 to:ksi. V. 1944/45 katsotaan tuotannon edellisestä vuodesta vähentyneen 10 %. Vuotien tuotantomäärät on laskettu teurastettujen eläinten lu- vuista entisiä normeja käyttäen. Villan tuotanto on laskettu täysi- kasvuista lammasta kohden 1.5 kg:ksi, nuorta lammasta kohden 0.5 kg:ksi vuodessa. Täten on villan tuotanto saatu v. 1935/39 1125 to:ksi, v. 1940/41 786 to:ksi, 1941/42 707 to:ksi, v. 1942/43 808 to:ksi sekä v. 1943/44 1011 to:ksi. Villan hinnoittelussa on kolmena viime vuonna käytetty perustana valkean karkean villan rajahintaa (tätä ennen v. 1941/42 keskilaatuisen original-villan hintaa). Kananmunien tuotanto on arvioitu eri vuosina seuraavasti: Kanojen Koko tuotanto , , tuotantoluku k j milj. kpl. milj. 1 1935—39 3 092 000 105 324.7 18.18 1940/41 1964 059 85 166.9 9.35 1941/42 1 414 558 70 99.0 5.50 1942/43 1 078 329 70 75.5 4.23 1943/44 1082 366 75 81.2 4.55 V. 1944/45 on kananmunien tuotanto laskettu luovutetun alueen eläinlukua vastaavassa määrässä v. 1943/44 tuotantoa pienemmäksi. Maatalouden ulkopuolella suoritetun hevostyön määrä on arvioitu sotavuosina, samoinkuin v. 1941/42, 2.5 milj. työpäiväksi. V. 1944/45 on työpäiväluku korotettu 3 miljoonaan. Hevostyöpäivän hinnaksi MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 91 on laskettu tilaston mukainen hevos- ja jalkatyöpäivän palkan ero, joka v. 1942/43 oli 90: —, 1943/44 100: sekä 1944/45 arvion mukaan 130: —. Eläinarvon lisäys, Kokonaistuottolaskelmassa on erityisesti vuo- sien 1935/39, 1942/43 ja 1943/44 kohdalla tehtävä lisäys kasvatta- malla tuotetun eläinarvon vuoksi. Tilaston osoittama eläinluku on nimittäin kasvanut: 1935—39 V:sta 1942 Vsta 1943 keskim. v:ssa v:teen 1943 v:teen 1944 Hevoset 7 672 12 484 Lehmät 25 729 44 865 Nuoret nautaeläimet . . 1 552 65 474 74 362 Vasikat 1619 123 620 17 036 Lampaat 46 224 103 725 Karitsat 65 413 71 689 Yli 6 kk ik. siat 11530 27 187 Nuoret siat 4 655 18 405 (13 216 Porsaat 2 045 19 547 11119 Vuoden kuluessa tuotetun eläinarvon suuruuden arvioimista vaikeuttaa erityisesti täysi-ikäisten hevosten ja nautaeläinten osalta se, että tilastollisten lisäysten perusteella ei voida ilman muuta pää- tellä kasvatettujen eläinten lukua, sillä eläinluvun lisäys on voinut osaksi johtua vanhojen eläinten karsinnan supistamisesta. Mikäli kuitenkin kasvatus ja vastaavasti nuorten eläinten luku on lähinnä edellisenä vuonna osoittanut nousua, voidaan otaksua li- säyksen johtuvan tästä eikä teurastuksen lykkäämisestä. Arvioitaessa kokonaistuottolaskelmaa varten täysi-ikäisten hevos- ten, nautaeläinten ja nuorten nautaeläinten eläinarvon lisäystä on otettava kussakin ryhmässä vain yhden vuoden kuluessa tuotetun lisäkasvun arvo. Laskelmassamme on täysi-ikäisen hevosen arvosta, joka on otettu 15000 markaksi, otaksuttu tuotetun laskelmavuotena jonkinverran alle puolet eli 6000 mk, lypsylehmän arvosta (4000mk) lähes 40 % eli 1500 mk sekä hiehon arvosta 2/3 (1000 mk). Vasikoiden, lampaiden ja sikojen, joiden kasvuaika on lyhyempi kuin vuosi, arvo on sensijaan katsottu kokonaisuudessaan tuotetun laskelmavuotena. Vasikan arvoksi on otettu 250: —, täysikasvuisen lampaan 500: —, karitsan 250: —, yli 6 kk. ikäisen sian (teur. paino 90 kg) 3500: —■' 2—6 kk. ikäisen sian (paino 20 kg) 750: —ja porsaan 300: — }) Eläimiä x) Vv. 1935—39 on eläinluvun lisäys hinnoiteltu seuraavasti: nuoret hevoset 3000: —, lehmät 1200: —, hienot 500: —, vasikat 150: —, nuoret siat 250: ja porsaat 150: —. 92 K. U. PIHKALA hinnoiteltaessa ei ole pyritty käyttämään tuotantokustannusarvoja, vaan lähinnä niitä hintoja, joita eläimestä saadaan myytäessä teuras- eläimeksi. Poikkeus on kuitenkin tehty hevosten kohdalla, jossa on pidetty silmällä tuotantokustannusarvoa. Tilastollisen eläinluvun vähennystä ei ole otettu huomioon vas- taavanlaisena eläinarvon vähennyksenä. Tätä perustellaan sillä, että normaalia suurempi teurastus on tuottanut vastaavasti suurempia tuloja lihasta. Mikäli kuitenkin on jouduttu teurastamaan hyviä käyttöeläimiäkin, on luonnollisesti syntynyt tappioita, mutta näitä on pidettävä poikkeuksellisista oloista (alueluovutuksista, puolustus- laitoksen pakkohankinnoista ym.) johtuvina vahinkoina, joiden suu- ruuden arvioiminen ei varsinaisesti kuulu tämän laskelman puitteisiin. Rehunpuutteen vallitessa tapahtuva eläinten laihtuminen on sitä- vastoin tekijä, jonka huomioonottaminen eläinpääoman vähennyk- senä olisi ainakin teoreettisesti katsoen välttämätöntä. Kun laajem- paan aineistoon perustuvia tietoja karjojen elopainon kehityksestä eri ruokintakausina ei ole käytettävissä, ei tällaista arviota ole kui- tenkaan voitu suorittaa, vaikka se erityisesti huonojen rehuvuosien 1940 ja 1941 kohdalta olisi ollut erittäin suotavaa. Eläinpääoman kasvusta johtuva kokonaistuotto on ylläesitetyillä perusteilla laskettu v. 1942/43 270.7 milj. ja 1943/44 358.9 milj. markaksi. Maatalouden liikekustannukset. Työkustannus on kuten aikaisemminkin arvioitu kertomalla otak- suttu vuosityöntekijöiden luku (muunnetuiksi miestyöntekijöiksi las- kettuna) omaruokaisen miehen vuosipalkalla Sosiaalisen tutkimus- toimiston tilaston mukaan. Työvoiman tarpeen on, kuten jo alussa mainittiin, oletettu muuttuvan rehuyksikkösadon muuttuessa, mutta vain puolella hehtaarisadon muutoksista. Vuoden 1944/45 palkkataso on arvioitu edellyttäen, että edellisestä vuodesta on tapahtunut nousu 20 %. Työkustannusten laskuperusteet eri vuosina selviävät seuraavalla sivulla olevasta asetelmasta. Yleisen maatalouslaskennan mukaan oli Suomen maatalousviljel- mien työvoima v. 1941 huomattavasti ylläesitettyä suurempi, nimit- täin yksistään 1 peltohehtaaria suuremmilla viljelmillä 625 442 muun- nettua miestyöntekijää, joista tilapäisesti työskenteleviä vuosityön- tekijöiksi muunnettuna 74 410. Näistä on melkoinen osa ehkä n. MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 93 Muunn. Koko työn- ,, „ , Muunn. . . . Vuosi- Palkka Työkus-maatal. Sato menekki J ~ miesp: ~ työnteki- työntek. tannusmaata ry/ha r milj. muunn. / J ~,,.„, ha:lle . jäin luku kohden mili. mk.1000 ha miesp. ' ' 1935—30 2 711 1300 50.0 135.6 152 000 8 667 3 917.5 1940/41 2 469 1068 44.7 110 2 367 000 10 946 4 017 2 1114142 2 469 1001 43.4 107.2 357 000 14 000 4 998.0 1942/43 2 711 1037 44.1 119.4 398 000 19 239 7 6571 1943/44 2 711 1081 14.9 121.6 405 000 23 537 9 532.5 1944/45 2 4:»!) 1064 44.6 110.1 367 000 (28 000) (10 276.0) 300 000 naista eli 200 000 muunnettua miestyöntekijää työsken- nellyt kotitaloudessa, joka jää tämän laskelman ulkopuolelle. Myös- kin viljelmien omaan metsätalouteen on tarvittu jokin osa tilaston osoittamasta työvoimasta. Kuitenkin näyttää siltä, että työntekijäin luku on edelläolevissa laskelmissa laskettu mieluummin liian pieneksi kuin liian suureksi. Jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri ver- rannollisuus aikaisempiin laskelmiin, ei korjausta työvoiman määrään nähden kuitenkaan ole suoritettu. Ostorehut ja niihin verrattavat tarvikkeet. Laskelmassa on, kuten aikaisemminkin otettu huomioon vain ulkomaiset väkirehut ja maa- talouden ulkopuolelta saadut rehut. Tässä ryhmässä on otettu lukuun myöskin rehusuolat ja AIV-liuos, joista aiheutuvat kustannukset voi- daan rinnastaa edellisiin. 1941/42 1942/43 1943/44 1944/45 milj. . milj. milj. , milj. milj. milj milj. , milj. kg ink kg mk kg mk i kg mk I'lkom. väkirehut 0.7 4:35 2.9 6:0 6: 36.0! 10.15 6: 50 66.0 5.0 7: 35.0 Rehuselluloosa . 63.7 1:40 89.1 16.011:75 28.0 7.1 1:75 12.4 40.0 3: 120.0 Rehusuolat (2.2)2:50 5.5 2.2 3:50 7.8 (2.2 3:50 7.8 2.2 3:50 7.7 AIV-liuos ! 3.6 2.20 7.9 3.3]2: 35 7.7 3.5 2:50 8.8 3.6 2:75 9.9 105.4 79.5 95.0 172.6 Yhdenmukaisuuden vuoksi on AIV-liuoksen ja rehusuolan aiheut- tamat menot lisätty myöskin aikaisempien laskelmien kustannus- puolelle. Valiolta saatujen tietojen mukaan myytiin AIV-liuosta vv. 1935—39 keskimäärin 2.85 milj. kg, hinnan ollessa n. 1: 50 kg:lta. V. 1940 oli myynti 2.90 milj. kg,jahinnanon edellytetty edelleen olleen 1: 50. Kun tiedot rehusuolan myyntimääristä puuttuvat, on rehu- suolamäärä edellytetty toisina vuosina samaksi kuin v. 1942/43 ja Väkilannoitteiden käyttö ja siitä aiheutuva kustannus 1940/41 1941/42 1942/43 1943/44 1944/45 1000 , milj. 1000 I .. milj 1000 , milj. 1000 , milj. 1000 milj.a a a a a kg | mk kg mk j kg 'mk kg mk kg mk Typpilan- noitteet.. 7 965 11:39 90.7 10 622 13:16 139.8 11072 16:50 182.7 12 938 17:40 225.1 1107517:92 198.5 Fosfaattilan- noitteet .. 15280 4:05 61.9 11023 4:49 49.5 2 090(8:40) 17.6 2 095(8:40) 17.6 413(8:40) 34.7 Kalilannoit- teet 19 104 3:71 70.9 21017 5:84 122.7j22 902 5:15 117.9 28 441 5:15 146.5 25 490 5:56 141.7 Kalkki .... 48 000 —: 17 8.258000—: 19 11.0J36 000 —: 19 6.8 85 000 —: 27 23.0120 000—: 35 42.0 Yhteensä [231.7 323.0! 325.0 412.2 U16.9 vuosien 1935—39 keskihinta 1: 75 mk:ksi sekä 1940/41 keskihinta 2 mk:ksi. Väkilannoitteet. Laskelmassa on otettu huomioon kutakin sato- vuotta edeltäneenä lannoitusvuotena myydyt lannoitemäärät ja niiden keskihinnat. Koska laskelma sotavuosien kohdalta on tehty uudelleen, esitetään myyntimäärät ja niiden arvot vuodelta 1940/41 lähtien ylläolevassa (tässä on otettu huomioon myös kalkkikivijauho Suomen Sementinvalmistajain Yhdistykseltä saatujen tietojen mukaan). Koska vuotta 1944/45 varten käytetyistä lannoitteista meni osa hukkaan aluemenetyksen johdosta, on otettu kustannuserästä huo- mioon vain 9/10. Ostetut siemenet. Tässä ryhmässä on päättyvän satovuoden ai- kana otettu huomioon ulkomailta tuotu heinänsiemen, pellavan- siemen, rehupalkokasvien ja juurikasvien siemenet, mutta ei puu- tarhasiemeniä. Moottoripolttoaineet. Vuosien 1942/43—1944/45 tiedot koskevat maataloudessa moottoripolttoaineena käytetyn petrolin, bensiinin ja naftan kokonaisarvoa ao. vuosina vallinneitten hintojen mukaan. Mainittakoon, että petrolin hinta oli näinä kolmena vuonna 12: —, 13: ja 17: litralta. Menetetyn alueen kevättöihin arvioidaan käytetyn vain n. 3 % vuoden 1944/45 polttoainemäärästä. Kaluston uusiminen. Maatalouskoneiden vuosihankinnasta joh- tuva kustannus arvioitiin aikaisemmassa tutkimuksessa sodanedelli- senä aikana 134.5 milj. mk:ksi vuodessa. Tämän kustannuksen on 94 K. U. PIHKALA MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 95 sodan aikana edellytetty kohonneen samassa suhteessa kuin Pellervo- Seuran markkinatutkimuslaitoksen indeksi, jonka perustana on hinta- taso elokuulla 1939. Indeksi ja otaksuttu kaluston vuosihankinta- kustannus (jolloin Moskovan rauhan ja välirauhan aluemenetykset on otettu huomioon kustannuksia vastaavasti supistaen) on eri vuo- sina ollut seuraava: Indeksi Vuosikustannus milj. mk 1940/41 J29 158.0 1941/42 172 210.5 1942/43 218 266.8 1943/44 238 320.1 1944/45 291 356.2 Rakennuspääoman kuoletus ja kunnossapito. Rakennuspääoman kuoletuksen, joka vv. 1935—39 kirjanpitotilaston mukaan 1938—39 on ollut 53 % rakennuspääoman aiheuttamista liikekustannuksista, on edellytetty pysyneen muuttumattomana koko sodan ajan. Kun- nossapitokustannuksen on sitävastoin otaksuttu nousseen rakennus- tarvikeindeksin nousua vastaavassa määrässä. Siten on rakennus- pääomasta johtuva kustannus kehittynyt vuodesta toiseen seuraa- vasti (aluemenetyksen johdosta on tehty asianomaiset supistukset): Rakennusten kuoletus milj. Tarvike- indeksi Rakennusten kunnossapito Yhteensä kuol. jakunn.p. 1935—39 180.0 (100) 159.7 339.7 1940/41 103.8 157 228.1 391.9 1941/42 163.8 187 271.7 435.5 1942/43 180.0 237 378.5 558.5 1943/44 180.0 261 416.8 596.8 1944/45 163.8 295 428.7 592.5 Maataloudessa käytetty polttopuu. ERKKiLÄn tutkimuksen mu- kaan käytti maatalousväestö v. 1938 polttopuuta kaikkiaan 7.6 milj. k-m 3 , josta jätepuuta 2.2 milj. k-m 3 (4, ss. 271—272). Miten suuri osa tästä on laskettava maatalouden ja miten suuri osa kotitalouden rasi- tukseksi on selvittämättä, mutta eksymättä liioitteluun voitaneen väittää, että maatalouden rasitukseksi on pantava vähintään 1/3. Käytettäessä kuutiometrin hintana PiHAn (5, s. 233) laskemia vero- tushintoja (keskiarvot kaikista lääneistä) ja olettaen, ettei maatalou- den polttopuun käytössä sotavuosina ole tapahtunut muita muutoksia K. U. PIHKALA96 kuin aluemenetyksistä johtuvia, voimme arvioida polttopuukustan- nuksen ilman työkustannuksia seuraaviin summiin: 1935—39 2.55 milj. k-m 3 å (29:—) 73 9 milj. mk 1940/41 2.30 » » (40: —) 92.0 » » 1941/42 2.30 » » 44: 101.2 »> » 1942/43 2.55 » » 56: 142.8 » »> 1943 44 2.55 > » 63: 160.7 » » 1944/45 2.30 » » (63:—) 144.9 » » Sähkövoima. Sähkölaitostilaston mukaan kulutettiin vv. 1935—39 sähköistetyllä maaseudulla sähkövirtaa 45 kwt vuodessa asukasta kohden. V. 1941 suoritetun maatalouslaskennan mukaan on sähkö- voima ollut n. joka kolmannella viljelmällä. Jos oletetaan, että näillä viljelmillä on asunut n. 500 000 asukasta eli n. 1/3 1 ha suurempien viljelmien asukasluvusta, voitaisiin yllämainittua normia käyttäen arvioida sähkövirran vuosikulutus maatalousväestön piirissä 22.5 milj. kwt:ksi. Tästä voitaneen puolet katsoa maatalouden kulutuk- seksi. Jos hinnaksi lasketaan vv. 1935—39 2: 50/kwt ja hinnan- nousu v. 1942/43 mennessä 10 %:ksi sekä 1944/45 mennessä 30 %:ksi, muodostuisi sähkövirran aiheuttama kustannus vv. 1935—39 28.1 milj., 1940/41 ja 1941/42 aluemenetys huomioonotettuna 26.2 milj. 1942/43 30.9 milj., 1943/44 33.7 milj. sekä v. 1944/45 32.9 milj. markaksi. Muut menot. Vakuutusmaksukustannukset ovat maatalous- kirjanpitotiloilla v. 1938—39 olleet 19: mk muunn. maatalousmaan ha kohden. Sodan aikana ne ovat nousseet niin, että ne v. 1942/43 laskettiin 29: markaksi ja v. 1944/45 38: markaksi. Jos vakuutus- menot ovat koko maassa ha kohden 30 % pienemmät kuin kirjanpito- tiloilla,voidaan arvioida niiden kokonaissumman (ilman sotavahinko- maksuja) kohonneen seuraavasti: 1935—39 36.1 milj. 1942/43 55.0 milj 1940/41 32.8 » 1943/44 63.6 » 1941/42 41.0 »> 1944/45 65.4 »> Muihin menoihin sisältyy lisäksi erilaisia menoeriä, kuten jäsen- maksuja, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelumenoja, ammattilehtien tilausmaksuja ym. Kirjanpitotiloilla nousi näiden menojen yhteis- summa v. 1938/39 76: markkaan ha kohden. Käytettäessä jälleen 30 % vähennystä sekä oletettaessa näiden menojen nousu elin- MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDLLYTEYKSISTÄ 97 kustannusindeksin nousua vastaavaksi saadaan seuraavat meno- summat: 1935—39 144.2 milj. mk 1942/43 242.2 milj. mk 1940/41 157.6 » » 1943 44 272.5 » » L94] 42 186.5 »> » 1944/45 275.8 » »> Liikekustannusten yhdistelmä. Taulukossa 3 esitetään yhdis- telmä edelläesitetyistä kustannuseristä. Verrattaessa kokonaistuottoa liikekustannuksiin todetaan yli- jäämän muodostuvan positiiviseksi vv. 1935/39, 1940/41 ja 1943/44 sekä pienessä määrin myöskin v. 1941/42, mutta sitävastoin negatiivi- seksi vv. 1942/43 ja 1944/45. Suurin puhdastuotto esiintyy luonnon- suhteiltaan edullisena satovuonna 1943/44, mutta tämä puhdastuotto ei kuitenkaan, huomioonottaen rahan arvon alenemisen, ole reaali- arvoltaan sodanedellistä puhdastuottoa sanottavasti suurempi. Kuten aikaisemmassakin laskelmassa on tälläkin kertaa edellytetty, että maatalouden tuotteet on myyty rajahintoihin ja että myöskin yli säännöstelyn käytetyt tuotemäärät on hinnoiteltu vahvistettujen ylim- mäishintojen mukaisesti. Taulukko 3. Liikekustannukset [milj. mk) Operating expenses. 1935/39(1940/41 1941/42 1942/43 1943/44 1944/45 Työkustannus Cost of labor 3917.5 4017.2 4998.0 7657.1 9532.5 10276.0 Ostorehut yms. lmported feeds etc. . 280.8 159.9 105.4 79.5 95.0 172.6 Väkilannoitteet Fertilizers 252.3 231.7 323.0 325.0 412.2 375.2 Ulkoa tuodut siemenet lmported seeds 10.6 36.2 41.5 33.5 45.7 46.1 Nestern, polttoaineet Oil fuels 32.0 46.2 39.6 103.1 150.9 142.0 Polttopuu Wood 73.9 92.0 101.2 142.8 160.7 144.9 Sähkövoima Electric power 28.1 26.2 26.2 30.9 33.7 32.9 Kaluston uusiminen Machinery, reno- vation 134.5 158.0 210.5! 266.8 320.1 356.2 Rakennusten kuoletus. Buildings, depreciation 180.0 163.8 163.8 180.0 180.0 163.8 Rakennusten kunn.pito Buildings, re- pairs 159.7 228.1 271.7 378.5 416.8 428.7 Muut menot - Other expenses 180.3 190.6 227.5 297.2 336.1 341.2 5249.7 5349.9 0508.4 9494.4 11683.7 12479.6 Taulukko 4. Kokonaistuoton ja liikekustannusten yhdistelmä. Summary of returns and expens 1935/39 1940/41 1941/42J 1942/43 1943/44 1944/45 Maanviljelystuotto Plant products. . 1540.9 2098.8 2140.fi 2973.9 4010.7 3632.5 Kotieläintuotto Animal products .. 4549.6 4652.8 4413.8 6211.7 9445.4 7551.6 Kokonaistuotto Gross return 6081.8 6751.6 6554.4 9185.(1 13462.1 11184.1 Liikekustannukset - Operating ex- penses 5249.7 5349.9 6508.4 9494.4 11683.7 12479.(1 Ylijäämä Net return + 832.1 + 1401.7 +46.0 308.8 + 1778.4 1295.5 Ha kohden Per ha +307 +568 +l9 114 +656 527 KIRJALLISUUTTA (1) Pihkala, K. U. Tutkielma maatalouden kokonaistuoton ja liikekustannusten suhteesta ennen sotaa ja sodan aikana. Helsinki 1943. (2) Westermarck, N. Maidon markkinoinnin ja kuljetusolojen kehitys sotavuosina 1939—1942. Helsinki 1943. (3) Virtanen, Artturi I. Nautakarjatalouden kehittäminen omavaraisella pohjalla. (Tuotantokomitean mietinnöstä.) Karjatalous 1942, s. 317. (4) Erkkilä, E. E. Maaseutuväestön puunkäytön kokonaismäärä ja sen kehitys. Helsinki 1943. (5) Maatalouskalenteri 1945. Porvoo 1944. SUMMARY. ESTIMATION OF THE ECONOMICAL CONDITIONS OF AGRICULTURE IN WAR-TIME K. U. Pihkala Board of Agriculture, Helsinki A study was made to determine the profitableness of Finnish agriculture in war- time provided that all its products were sold at maximum prices according to regula- tions and that all agricultural workers including the farmers themselves received the same wages as according to statistics were paid to annual worker with own pro- vision. For this purpose a detailed estimate was formed of the gross return of agri- culture and of operating expenses on the average in years 1935—39 as well as in the household years 1940—41, 1941—42, 1942—43, 1943—44 and 1944—45. As to the last-mentioned year the estimate has been made in advance and requires adjustment. The financial return of the agriculture in different years is presented in Table 4 in which the amount of the assumed gross return, operating expenses, and net return is expressed in millions of marks in the whole country and the amount of net return in marks per hectare of agricultural area. 98 K. U. PIHKALA Taulukko 5. Viljan saanti- ja käyttölaskelma.- The balance of home produced grain Kokonaistuottoon kuu- luvaksi laskettu määrä 'Muihin lar- T ° tal amount used Kauppaan Tuottajain Yhteensä koituksiin for human needs and tullut kulu- säänn. säänn. säännöst other purposes (not Nettosalo tusvilja*) kulutus uluiukseen \puitteissa *) including animal fee- xT i t . i r,-, . , ding and normalNet pro- Legal sales Producers' }oif For other sowing)duction for human legal con . legal purposesconsump- sumption consump- lcga]ly al- . . , ~tion tion lowed 7!/"a- jauhovil- viljana jana Whole Ground grain grain Vehnä Wheat 1941/42 115 299 30 630 48 900 79 530 4 220 ', 109 500 82 100 1942/43 141467 43 427 (55 000) 100 427 134 400 100 800 1943/44 145 116 48 406 61000 109.406 137 900 103 400 1944/45 128 799 38 365 52 100 90.465 122400 91800 Ruis Rye 1941/42 184 020 76 830 81500 158 330 4 013 174 800 169 600 1942/43 172 505 62 535 (82 300) 144 835 163 900 159 000 1943/44 172 853 04 996 83 100 148 096 164 200 159 300 1944/45 134 895 42 722 71000 113 722 128 200 134 000 Ohra Barley 1941/42 94 227 22 862 29 300 52 162 2 547 54 700 41 000 1942/43 117 880 31707 (33 100) 64 807 64 800 48 600 1943/44 137 203 60 130 37 000 97 130 97 100 72 800 1944/45 122 096 48 888 31600 80 488 80 500 60 400 Herne Peas 1941/42 8 424 3 543 3 300 6 843 477 8 000 1942/43 11 585 3 787 (3 500) 7 287 11 000 1943/44 11259 6 610 3 700 10 310 10 700 1944/45 10 146 5 027 3 200 8 227 9 600 Kaura Oats 1941/42 372 329 20 198 18 000 44 198 35 732 24 300 1942/43 470 920 58 776 18 000 76 776 20 756 42 200 1943/44 404 537 40 652 18 000 58 652 15 815 32 300 1944/45 ... 282 841 21677 15 000 36 677 8 000 20 200 J) Kauppaan toimitetusta viljamäärästä vähennetty siemeneksi ja kotieläimille (myöskin puolustuslaitoksen hevosille) käytetty määrä. 2) Tähän on luettu vallattujen alueiden siemen v. 1941/42 sekä puolustuslaitoksen hevos- ten käyttämä kaura. 99MAANVILJELYKSEN TALOUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ Taulukko 6. Arvio maitona kulutetun sekä tuottajien voinvalmistukseen käytetyn maidon määrästä (säännöstelyn edellyttämät määrät). ■ —Estimation on the amount oj milk used within the limits of regulation. Kuluttajain luku Annokset päivää kohden, l Maidon kulutus vuodessa to Number ofconsu- Daily rations litres Total consumption per mers year, tons 1941/44] 1944/45 1941/42 1942/43 1943/44] 1944/45 x ) 1941/42] 1942/43 1943/44] 1944/45 *) Kulutusmaito Consumption milk Kuluttajaryhmä Consumergroup M 11186 000 1299 000 (0.22 2 ) 0.23 0.30 0.22 (94.880) 99 624 129 867 104 310 »> » » M 2538 000 538 000 0.60 0.60 0.60 0.60 117 822 117 822 117 822 117 822 »> »> i, M 376 000 76 000 1.00 1.00 0.90 0.90 27 740 27 740 24 966 24 966 »> » » M4124 000 124 000 0.20 0.20 0.30 0.30 9 052 9 052 13 578 13 578 Puolustuslaitos Army 450 000 134 000 0.20 2 ) 0.20 2 ) 0.20 2 ) 0.20 2 000 1800 8 100 9 782 Tuottajat ■— Producers Aikuiset Adults 1300 000 1230 000 0.67 0.73] [ 0.78 318 500 345 800 301350 1 1.00 i 511000 Lapset Children 100 000 3 ) 400 000 4 )j 1.00 l.ooj 1.00 i 30 500 36 500 146 000 Yhteensä Total «106 494 638 338 805 333 717 808 annokset kk. kohden g Voinvalmistus Butter making (for y ' ° producers' use) 11 200 000 1 430 000 725] 683| 750] 750 250 560 236 160 259 200 308 880 x ) Syystalvella vahvistettujen annosten oletettu olevan voimassa satovuoden loppuun asti. 2 ) Annoksia ei voitu jakaa täysimääräisinä. 3 ) Alle 1 vuoden. 4 ) Alle 18 vuoden. 100 K. U. PIHKALA