EVERT AUGUST MALM * li. 9. 1871—t 6. 10. 1945 Muistopuhe, jonka professori Erkki Kivinen piti Suomen Maataloustieteellisen Seuran kokouksessa Kl. XII. 1945. Syvän kaipauksen ja osanoton tuntein on paitsi Suomessa myös Pohjoismaissa vastaanotettu tieto maanviljelysneuvos, insinööri E. A. Malmju kuolemasta lokakuun 6 päivänä 1945. Evert August Malm oli syntynyt 14. 9. 1871 Kauttualla, Eurassa. Hänen isänsä oli virkatalojen tarkastaja, maanviljelysneuvos August Reinhold Malm, joten hän sai jo kotonaan voimakkaan suuntauksen maatalouteen. Käytyään Vaasan reaalikoulun hän jatkoi opinto- jaan Polyteknillisessä opistossa ja valmistui v. 1889 maanmittaus- insinööriksi. Sittemmin hän täydensi maatalousopintojaan Mustia- lassa ja suoritti v. 1895 agronomitutkinnon. V. 1902 hän suoritti lisäksi maanviljelysinsinööritutkinnon. Agronomiksi valmistuttuaan Malm toimi parin vuoden aikana varamaanmittarina Vaasan läänissä, mutta siirtyi vuonna 1897 pari vuotta aikaisemmin perustetun Suomen Suoviljelysyhdistyksen kon- sulentiksi. Vuodesta 1900 lähtien hän toimi tämän yhdistyksen sih- teerinä ja rahaston hoitajana sekä vuodesta 1919 lähtien yhdistyksen toiminnan johtajana, jossa toimessa hän oli syyskuun alkuun 1945, https://c-info.fi/en/info/?token=pYRQJrOye6ppUEZv.VJovLojMLGoT25MaHz48Iw.TUut9A6r-u44w3HlAqGOW_0BcBzRZ0aRl6e-pOhFaaEArLQxEU0kvH7FivE5CmB5Wss1Xe3yYLPzZ7FyE8BJ5nacEVGl1_mWFqUdetMUOQurKSECXNIiC3YTx0VGVUSX3OAgKn3CTAqZz_AyaMHN3NZ3H5fxAee8O0wx jolloin siirtyi eläkkeelle. Hänen yli 48 vuotta yhtämittaisesti jatku- nut työnsä Suomen Suoviljelysyhdistyksen hyväksi on harvinaisuu- dessaan vertaansa vailla. Tähän aikaan sisältyy monenlaista suun- nittelua, innokasta työtä vaikeuksien voittamiseksi ja suunnitelmien toteuttamiseksi, mutta samalla siihen liittyy myös iloa ja tyytyväi- syyttä uudenaikaisten suoviljelysmenetelmien leviämisen tullessa tunnetuksi yhä laajenevien piirien keskuudessa ja niiden tuottaessa yksityisille harjoittajilleen entistä parempia ja varmempia satoja, ja siten lisätessä koko kansakunnan hyvinvointia ja menestystä. Työl- lään Suomen Suoviljelysyhdistyksessä maanviljelysneuvos Malm on siten kyntänyt syvän vaon koko Suomen maatalouden hyväksi. Perusteellisia kotimaisia opintojaan Malm täydensi monilla laa- joilla ulkomaanmatkoillaan. Näistä olivat varmaankin merkityk- sellisimmät hänen ensimmäiset matkansa Skandinavian maihin ja Keski-Eurooppaan vuosina 1897 ja 1902, sillä näiltä opintomatkoilta hän näyttää saaneen paljon vaikutteita, joita hän sittemmin menes- tyksellisesti sovelsi Suomen oloihin. Koko elämänsä ajan Malm oli jatkuvasti kiinteässä kosketuksessa Pohjoismaiden ja Saksan suovil- jelysyhdistysten kanssa, pistäytyen sota-aikoja edeltäneinä vuosina melkein joka vuosi ulkomailla. Tämän lisäksi on erityisesti mainit- tava Malmin aivan erikoislaatuisesta kyvystä ehtiä ja jaksaa seurata sekä koti- että ulkomaista ammattikirjallisuutta. Varmaankin moni Malmin luokse asialle mennyt muistaa tavanneensa hänet tutkimassa jotakin äsken ilmestynyttä aikakauskirjaa tai teosta, ja hänen työ- pöydältään tiesi aina löytävänsä viimeksi ilmestyneet suoviljelystä koskevat julkaisut. Tällä tavalla hän oli hankkinut itselleen erittäin laajat ja syvälliset tiedot soista ja niiden ominaisuuksista sekä käy- töstä, ja hän osasi niitä myös oikein ja sopivalla tavalla soveltaa käy- täntöön. Malmin toimintaa Suomen suoviljelyksen hyväksi ci ok' mah- dollista tässä tyhjentävästi esittää, vaan on tyydyttävä vain sen eräisiin pääkohtiin. Eräs hänen ensimmäisiä ja tuloksiltaan pysyvä 1- simpiä suorituksiaan oli hänen v. 1903 laatimansa selvitys Suomen soiden pinta-aloista. Tämän erittäin paljon vaivaa ja huolta vaati- neen työn Malm suoritti maanmittauskarttojen perusteella. Kun aikaisemmin soiden alaksi oli arvioitu vain 1/5, todettiin nyt, että soita oli melkein 1/3 maan pinta-alasta. Todettakoon tässä, että myöhemmin suoritettu valtakunnan linja-arviointi paljon tarkempine menetelmineen on tullut jokseenkin samaan tulokseen suoalan suh- teen. 130 ERKKI KIVINEN EVERT Al CI ST M UM 131 Erityisen innokkaasti Malm ryhtyi toimintansa alkuaikoina suo- rittamaan suotutkimuksia, ja tämän tutkimustoiminnan lämpimänä kannattajana ja kannustajana hän pysyi elämänsä loppuun saakka. Erityisesti on merkille pantavaa, että Malm oli suotutkimuksissakin erittäin laajakatseinen ja korosti aina sitä, että samanaikaisesti oli selvitettävä soiden kaikinpuoliset käyttömahdollisuudet. Hänen mukaansa soiden viljely- ja metsänkasvatusedellytysten ohella oli ehdottomasti myös selvitettävä, oliko turve-esiintymillä teknillistä käyttöä joko turvepehkun tai polttoturpeen saantia silmällä pitäen. Samasta syystä Malm voimakkaasti vastusti etenkin sodan aikana ilmaantunutta viljelyyn ja metsänkasvuun soveltuvien soiden yksi- puolista käyttöä polttoturveteollisuuden raaka-aineeksi. Malm suunnitteli koko valtakunnan snot tutkittaviksi kihla- kunnittain. Tällainen suunnitelma saatiinkin tämän vuosisadan alussa käyntiin, ja sen mukaisesti suoritettiin suotutkimuksia paitsi Kainuussa ja Lapissa myös valtakunnan etelä- ja lounaisosissa. Nämä kihlakunnittain toimitetut suotutkimukset keskeytyivät kui- tenkin ensimmäisen maailmansodan johdosta. Sittemmin tehtiin suotutkimuksia eräiden rautateiden välittömässä ympäristössä lä- hinnä polttoturve-esiintymien löytämiseksi. Vuodesta 1923 lähtien on Suoviljelysyhdistyksen toimesta suoritettu soiden viljelykelpoisuus- tutkimuksia asutustarkoituksia varten hajanaisesti eri puolilla maata. Nämä ja eräät muutkin tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti itä- ja pohjois-Suomen soihin. Huolimatta siitä, että Malm ei eläes- sään saanut nähdä, että kaikki Suomen suot olisivat tulleet tutki- tuiksi, hänen alkuun panemansa ja innokkaasti suorittamansa ja joh- tamansa suotutkimustyö on nyt joka tapauksessa ehtinyt niin pit- källe, että meillä on ainakin suurin piirtein selvillä, mitä käyttömah- dollisuuksia maamme eri puolilla sijaitsevat suot tarjoavat. [öisen huomattavan puolen Malmin elämäntyössä muodostaa hänen osuutensa kasvin vii jelykoetoiminnassa. Suoviljelysyhdistyk- sen alkuvuosina Malm suoritti paikallisia lannoituskokeita eri puo- lilla maata edistyneempien maanviljelijöiden soilla. Tätä koetoimin- taa varten perustettiin sittemmin Suoviljelysyhdistyksen toimesta kolme koeasemaa. Näiden koeasemien aikaansaamisessa Malmilla on silloisen Suoviljelysyhdistyksen puheenjohtajan, professori Rin- DELLin ohella hyvin suuret ansiot. Kokeiden suunnitteluun Malm uhrasi paljon aikaa, ja tämän johdosta niistä on saatu erittäin hyvin käytäntöön soveltuvia tuloksia. Mainittakoon, että useat hänen koetoiminnan alkuvuosina suunnittelemansa kokeet jatkuvat vielä ERKKI KIVINEN nytkin saman suunnitelman mukaisesti. Tässä yhteydessä on eri- tyisesti mainittava ojitus-, maanparannus-, kalkitus- ja lannoitus- kokeet, joiden perusteella nykyisin voidaan suonviljeli joille antaa varmaan tulokseen vieviä ohjeita. On ehkä syytä erityisesti korostaa, että maanparannusainekokeet ovat osoittaneet maassamme entuu- destaankin käytännössä olleen sekoitusviljelyksen soveltuvan olo- suhteisiimme paremmin kuin keski-Euroopassa kehitetyt suoviljelys- tavat raskaine jyrineen tai peittoviljelysmenetelmineen. Samoin monien suoviljelysten typpilannoituksen tarve on näistä samoin km n muualla suoritetuista kokeista käynyt selville. Koetulosten perus- teella Malm suositteli yleensä verraten voimakasta lannoitusta, mutta korosti aina erityisesti samanaikaisesti annettavan kali- ja fosfori- happolannoituksen välttämättömyyttä sekä typpilannoituksen tär- keyttä monissa tapauksissa. Vaikka Malm suositteli meidän olosuh- teissamme pääasiassa mutasoiden viljelemistä, hän ei asettunut kiel- teiselle kannalle myöskään rahkasuon viljelemisen suhteen, vaan katsoi, että tietyissä olosuhteissa ja nimenomaan taitavan suonvil- jelijän suorittamana myös rahkasuon viljeleminen saattoi johtaa erittäin hyviin tuloksiin. Koe- ja tutkimustoiminnan tuloksia Malm levitti maanviljeli- jöiden tietoon suokoeasemilla järjestetyillä ns. suopäivillä, joilla hän vuosien mittaan piti monia ansiokkaita esitelmiä. Näiden suopäivien esitelmä- ja opastustilaisuuksista hän on jäänyt lukemattomien suo- päivien osanottajien kiitolliseen muistiin. Tämän lisäksi hän on se- lostanut koetuloksia monissa kirjoituksissaan eri aikakauslehdissä. Erityisesti tässä suhteessa on mainittava Suomen Suoviljelysyhdis- tyksen vuosikirjat, joiden jokaisesta vihkosta löytää hänen kirjoi- tuksiaan milloin miltäkin suoviljelyksen alalta. Lisäksi hänen artik- keleitaan on useissa kotimaisissa käsi- ja tietosanakirjoissa sekä ulko- maisissakin suoviljelysaikakauskirjoissa ym. Tässä yhteydessä mainittakoon, että Malmille XII yleisessä maatalousnäyttelyssä Tampereella 1022 annettiin maatalousminis- teriön kunniapalkinto »pitkäaikaisesta, tuloksellisesta työstä Suomen suoviljelyksen hyväksi». Lisäksi hän on saanut useita muita kunnia- merkkejä, ja hänet nimitettiin maanviljelysneuvokseksi v. 1931. Malmin toiminta ei tietenkään ole supistunut yksinomaan vain Suomen Suoviljelysyhdistyksen hyväksi. Tämän lisäksi hänen tai- toaan ja kykyään on Suomessa käytetty moniin muihin tehtäviin. Tässä yhteydessä mainittakoon erityisesti hänen osuutensa maamme koetoiminnan järjestelyyn. Vuosien 1912—16 aikana työskennelleen KV Kk I \l Gl ST M VLM 133 komitean työn perusteella, johon komiteaan hän myös kuului, on Suomen nykyinen koetoiminta pääasiassa järjestetty. Varsinaiseen valtion koetoimintaan Malmilla on ollut mahdollisuuksia vaikuttaa myös sen johdosta, että hän on ollut vuodesta 1924 jäsenenä maata- louden keskusvaliokunnan alaisessa maanviljelysvaliokunnassa. Malm on innokkaasti työskennellyt monissa suomalaisissa seu- roissa ja yhdistyksissä: Maatalousseurojen Keskusliitossa ja Peller- vossa, Suomen Maataloustieteellisessä seurassa, Suomen Maantie- teellisessä seurassa ja Agronomien yhdistyksessä, mutta aivan eri- tyisen merkityksen hänen työnsä on saanut Pohjoismaiden Maa- taloustutkijain yhdistyksen piirissä. Malm on PMY:n suomalaisia perustajajäseniä ja kuulunut Suomessa sen keskeisimpiin henkilöihin koko yhdistyksen toiminnan ajan. PMY:n perustamisesta lähtien Malm on ollut Suomen osaston johtokunnan jäsenenä ja vuodesta 1927 toiminut Suomen osaston sihteerinä aina kevääseen 1945 saakka. Ja innokkaampaa ja tarmokkaampaa sihteeriä osastolle olisi ollut vaikea löytää. Lisäksi Malmin tasainen ja sovitteleva luonteenlaatu oli omiaan helpottamaan niitä vaikeuksia, joita tämän yhdistyksen piirissä etenkin alkuvuosina silloin tällöin pyrki voimakkaasti pul- pahtamaan esille. Varmasti hyvin suurelta osalta on Malmin ansiota, että pohjoismaiden välinen yhteistyö maataloustutkijoiden kesken on kehittynyt niin kiinteäksi ja tulokselliseksi kuin se nykyään tosi- asiassa on. Malm on aina edustanut ansiokkaalla tavalla Suomeji osastoa PMY:n kokouksissa ja hankkinut täten itselleen ja Suomelle monia ystäviä. Näillä matkoillaan hänen solmimansa tuttavuus- suhteet johtavien pohjoismaiden maataloustutkijoiden kanssa ovat luoneet sen varman pohjan, jolle hän on voinut jatkuvasti rakentaa PMY:n työtä. Toisaalta Malmilla oli v. 1929 tilaisuus myös koti- maassa osoittaa, kuinka hän käytännössä pystyy pohjoismaista yhteistyötä hoitamaan kotoisella tantereella. Silloin Suomessa pide- tyn PMY:n kongressin kuumimman helteen kantoi Malm, mutta kaikkien osanottajien käsityksen mukaan kongressi olikin kaikin puolin onnistunut ja järjestetty niin hyvin kuin vain voitiin odottaa. Kongressin osanottajat muistelevat vielä nytkin kiitollisuudella ja kunnioituksella PMY:n suomalaista sihteeriä, maanviljelysneuvos Malmia. Malmin työskentely PMY:n piirissä ei rajoittunut yksinomaan hallinnolliseen puoleen, vaan hän osallistui myös jaostojen työhön. Hän oli pitkän aikaa Suomen edustajana maanmuokkaus- ja lannoitus- jaostossa sekä sen asettamassa komiteassa, jonka tehtävänä oli lan- noituskokeiden yhdenmukaistaminen. Tällä tavoin hänen laaja ko- kemuksensa ja syvälliset tietonsa pääsivät oikeuksiinsa, ja niistä oli hyötyä paljon laajemmillekin piireille, kuin minkä kanssa hän joka- päiväisessä työssään joutui kosketukseen. Varmaankin perusteellisen oppineisuuden ja luontaisen älyk- kyyden lisäksi maanviljelysneuvos Malmin hieno luonne oli omiaan auttamaan häntä hänen pyrkiessään kulloinkin asettamiinsa pää- määriin. Jokainen meistä muistelee häntä aivan erityisen hyvänä ihmisenä, jonka seurassa myös kaikki viihtyivät. Juuri hänen ystä- vällinen ja välitön suhtautumisensa kaikkiin hänen kanssaan koske- tuksiin joutuneisiin, niin nuorempiin kuin vanhempiinkin, aiheutti sen, että hänestä pidettiin ja samalla häntä kunnioitettiin kaikissa piireissä. Ne, jotka joutuivat hänen kanssaan pitkän aikaa työs- kentelemään, totesivat hänen aina erittäin tarkkaan ja kriitillisesi i harkitsevan asioita ja vasta sen jälkeen tekevän päätöksensä. Myö- hemmin hänen ratkaisunsa useimmiten ovat osoittautuneet kauko- näköisiksi. Luonteensa mukaisesti hän syventyi harkitsevasti myös toisin ajattelevien mielipiteisiin, ja hän onnistui usein sovittele- malla saamaan toisistaan jyrkästikin poikkeavat mielipiteet tulok- selliseen ratkaisuun. Oikeaksi harkitsemaansa näkökantaa hän kui- tenkin voimakkaasti, joskin aina ominaisella hienolla tavallaan puo- lusti. Maanviljelysneuvos Malmissa Suomen maatalous on menet- tänyt maineikkaan edustajan ja me kaikki kunnioitetun, hyvän ja hienon ystävän. REFERAT. EVERT AUGUST MALM 14. IX. 1871 - t 6. X. 1945 Am 6. Oktober 1945 verschied der Leiter der Tätigkeit des Finnischen Moor- kulturvereins, Ökonomierat Dipl. -Ing. Evert August Malm, im Alter von 74 Jahren. Nach seiner eigentlichen Studienzeit hatte er das Landmesser-, das Agronom- und .las Kulturingenieurexamen bestanden. Nachdem er zwei Jahre als überzähliger Vermessungsingenieur tätig gewesen war, wurde er Konsulent des 1896 gegründeten Finnischen Moorkulturvereins und später daselbst Sekretär sowie 1919 Leiter der Tätigkeit des genannten Vereins; aus dieser Stellung trat er am 1. 9. 1945 in den Ruhestand. Somit hat er über 48 Jahre im Dienste des Moorkulturvereins gestanden. Die e Zeit umfasst mancherlei Planung, eifrige Arbeit zur Überwindung von Schwierig- 134 IKKKI KIVINEN EVERT AUGUST M MM 135 keiton und Durchführung von Plänen, zugleich aber auch Freude und Zufriedenheit als die modernen Moorkulturmethoden in stets weiteren Kreisen bekannt werden. Eine der ersten und in ihren Ergebnissen beständigsten Arbeiten Malms ist seine 1003 unternommene Ermittlung des Flächeninhalts der finnischen Moore. Gleich in den Anfängen seiner Tätigkeit führte Malm Mooruntersuchungen aus, und er blieb bis zum Ende seines Lebens ein warmer Förderer und Ansporner dieser seiner Unter- suchungstätigkeit. Insbesondere ist zu bemerken, dass Malm auch in seinen Moorunter- suchungen sehr weitsichtig war und stets betonte, dass alle Nutzungsmöglichkeiten der Moore gleichzeitig zu erforschen seien. Demgemäss war neben den Land- und Waldbaubedingungen der Moore gewiss auch herauszustellen, ob die Torfvorkommen entweder für Torfstreu- oder Brenntorfgewinnung nutzbar gemacht werden könnten. Eine andere Seite der Lebensarbeit Malms macht sein Anteil an der Pflanzenbau- Versuchstätigkeit Finnlands aus. Auf sein und Professor Rindells Betreiben wurden in Finnland unter anderem drei Moorversuchsstationen gegründet; die Planung der an ihnen ausgeführten Versuche ist grosscnteils die Arbeit Malms. Für sie opferte .Malm viel Zeit, daher haben die Versuche zu ausserordentlich gut auf die Praxis anwend- baren Frgebnissen geführt. Von diesen sind die Entwässerungs-, Meliorations-, Kalkungs- und 1>üngungsversuche, auf Grund deren heute den Moorbauern zu sicherem Ergebnis führende Anleitungen gegeben werden können, insbesondere zu erwähnen. Gemäss den Versuchsergebnissen empfahl Malm im allgemeinen starke Düngung, betonte aber immer besonders die Notwendigkeit gleichzeitig zuzuführender Kali- und Phosphorsäuredüngung sowie die Wichtigkeit von Stickstoffdüngung in gewissen Fällen. Malm hat in vielen finnischen Gesellschaften und Vereinigungen eifrig gearbeitet, aber eine ganz hervorragende Bedeutung hat sein Wirken im Bereich der Vereinigung der Landwirtschaftsforscher der Nordischen Länder angenommen. Er war einer der finnischen Gründer dieser Vereinigung und gehörte in Finnland zu ihren zentralsten Persönlichkeiten. Er war 1927—1945 Sekretär der Finnischen Sektion dieser Vereini- gung- ökonomierat Malm hat zugunsten der Landwirtschaft Finnlands eine tiefe Furche gepflügt. Ausser seinen grossen Leistungen hat er uns die schönste Erinnerung an einen guten und feinfühligen sowie zugleich kritisch überlegenden Mann hinter- lassen.