HORMONIVALMISTEIDEN VAIKUTUKSESTA RIKKARUOHOIHIN JA HYÖTYKASVEIHIN. Aarne Hilli. Maatalousnormaalikoulu, Järvenpää Hormonivalmisteet ja niiden vaikutus. Hormonit ovat, kuten tunnettua, aineita, joilla on tärkeä merkitys ihmisten, eläinten ja kasvien elintoimintojen järjestäjinä. Luonteenomaista niille on, että ne vaikuttavat elimistöjen toimintaan jo hyvin pienissä määrin. Kasveissa vaikut- tavat niin sanotut kasvuhormonit kasvua kiihoittavasti. Kasvuhormonien suu- ren merkityksen havaitsi jo tanskalainen Jensen vuonna 1911 tutkiessaan kauran taimien kehittymistä (Odelien 5). Sen jälkeen ovat lukuisat tutkijat eri maissa selvittäneet kasvuhormonien vaikutusta eri kasvilajeihin. Kun oli opittu kemialli- sesti valmistamaan keinotekoisia hormoneja, tutkimus kehittyi nopeasti. Noin kymmenen vuotta sitten kokeilutyö kasvuhormoneilla saavutti suuren laajuuden etenkin Englannissa ja Amerikassa. Nämä kokeilut johtivat vähitellen myös käytännöllisesti arvokkaisiin tuloksiin muun muassa pistokkaiden juurruttami- sessa, jossa hormonivalmisteilla saadaan juurtuminen varmemmaksi. Suoritettaessa kokeita eri kasveilla tehtiin se havainto, että kasvilajien herkkyys hormonikäsitte- lylle on erilainen. Kun monet rikkaruohoina esiintyvät kasvit osoittautuivat tässä suhteessa aremmiksi kuin esim. viljalajit, saatiin tästä ajatus uusien rikkaruohojen torjunta-aineiden kehittämiseksi. Englannissa ovat etenkin Blackman (1), Temple- man (6) ja Hudson (4) ja Amerikassa Kraus, Mitchell, Hämner ja Tukey (von Hofsten 2,3) sekä Wood ja Olson (7, 8) suorittaneet ansiokkaita tutkimuk- sia hormonivalmisteilla. Rikkaruohojen torjunnassa käytettävien hormonivalmisteiden vaikuttavana aineena on metoksoni eli 2-metyyli-4-kloorifenoksietikkahappo tai jokin muu sille läheinen orgaaninen yhdiste. Useimmat kauppavalmisteet ovat ruiskutteita, mutta joukossa on myös jauhemaisia, joita käytetään pölytteinä. Täyteaineena pölyte- valmisteissa on muun muassa hienoksi jauhettua kalkkia. Etenkin Amerikan ja Englannin kemialliset tehtaat ovat laskeneet viime vuosina kauppaan lukuisia rikkaruohojen torjuntaan tarkoitettuja hormonivalmisteita. https://c-info.fi/en/info/?token=BxRzTCfFgaTNe9Xr.rrn13JYEOZIMGKVk-Flh3A.HwRf5S5WHg_eBd6RB0qOLoltUO24vyItJt_Fzf59Hdo4j_q-qR_TpcJYzDMNf_uOv9SHx3LrUW4gjeAqurosnu25ZSr0ZVaY637UwU2E_QNaxk52sdQEY67qLpFyIZQ9YprngQL4rx_r1nhbut5DMh0a2gl0IoYN1A HORMONIVALMISTEIDEN VAI KUTU KS STA RIKKARUOHOIHIN 23 Metoksonivalmisteiden vaikutus kasvillisuuteen on selektiivistä, valikoivaa. Ruohomaiset kasvit ovat yleensä herkempiä tuhoutumaan kuin heinäkasvien heimoon (Graminaceae) kuuluvat. Herkkyyseroja on havaittu eri kasvilajien ja -lajikkeidenkin kesken. Metoksonin kasveja kuihduttava tai tappava vaikutus on luonteeltaan fysiologista. Metoksoni absorboituu kasveihin sekä maanpäällisistä versoista että juurista. Kuihduttava vaikutus on suhteellisen hidasta. Ensim- mäisiä lakastumisen merkkejä voidaan tosin havaita eräissä kasveissa jo muutaman tunnin kuluttua, mutta yleensä kuluu I—2 viikkoa, ennenkuin kuihtuminen on selvästi havaittavissa. Vahingoittava vaikutus ilmenee kasveissa monin eri tavoin. Toisten kasvien lehdet lakastuvat ja ruskettuvat kauttaaltaan, toisten vain osit- tain. Useiden kasvien latvaversot käyristyvät riippuvaan asentoon. Eräillä lajeilla syntyy epämuodostumia juureen, varteen, lehtiin ja kukintoihin. Yhteistä kaikille herkille kasveille on, että niiden kasvu pysähtyy ja kukkiminen sekä siemenien muodostuminen estyvät osittain tai kokonaan. Kaikkein herkimmät kasvilajit kuolevat jo I—21 —2 viikon kuluttua hormonikäsittelyn jälkeen. Toiset tuhoutuvat 3—B viikon kuluttua, ja kaikkein kestävimmät jäävät vahingoittumattomiksi. Yleensä hormonikäsittelyn vaikutus on voimakkain silloin kun kasvit ovat ripeässä kasvuvaiheessa. Hormonivalmisteiden teho rikkaruohojen hävittämisessä riippuu paitsi kasvi- lajeista ja niiden kehitysasteesta, myös eräistä ulkoisista seikoista. Lämpötilan tulisi olla vähintään +lO CT, muutoin vaikutus on ylen hidasta. Savimailla vai- kutus on hitaampaa kuin hiekkamailla. Happamilla viljelyksillä vaikutus on Hudsonin (4) mukaan heikompaa kuin vähemmän happamilla. Kokeet hormonivalmisteilla kesällä 1946. Kirjoittaja suoritti kesällä 1946 joukon kokeita rikkaruohojen torjuntaan tar- koitetuilla hormonivalmisteilla. Kokeet tehtiin Tuusulassa Järvenpään koulu- tilalla sekä sen läheisellä Kyrölän tilalla. Kokeita varten saatiin Englannista ja Pohjois-Amerikasta yhteensä viisi hormonivalmistetta. Lisäksi tehtiin kokeita yhdellä vastaavalla kotimaisella valmisteella. Valmisteista neljä oli ruiskutetta ja kaksi pölytettä. Niiden nimet ja valmistajat ovat seuraavat: Agroxone, pölyte Plant Protection Ltd, Lontoo Bayer 2, 4 D, pölyte Bayer Products Ltd, Lontoo Bayer 2, 4 D, ruiskute » » 2—4 Dow Weed Killer, ruiskute The Dow Chemical Company, Mid- land, Michigan Weedone, ruiskute American Chemical Paint Company, Ambler, PA Hormotox 11, ruiskute Kasvinsuojelu Oy, Helsinki Valmisteet saatiin kokeiltaviksi niin myöhään, että kokeet voitiin suorittaa vasta keski- ja loppukesällä. Saadut valmiste-erät olivat, lukuunottamatta Agro- xone-pölytettä, lisäksi niin vähäiset, että kokeita oli suoritettava pienillä aloilla. Kun kysymyksessä oli kuitenkin kokeilut erittäin suurta huomiota herättäneillä aineilla, joista ei ennestään maassamme ole kokemusta, oh tärkeätä saada ainakin jonkinlainen selvyys näiden aineiden käyttömahdollisuuksista meidän olosuhteis- samme. Koealueet valittiin tavallisessa viljelyksessä olevilta mailta sellaisista kohdin, missä rikkaruohoisuus oli yleensä runsasta tai kasvoi jotakin tiettyä rikkaruohoa erityisen paljon. Eräitä kokeita sijoitettiin viljelemättä jääneille joutoalueille, jotka olivat kauttaaltaan rikkaruohojen peittämiä. Hajakokeita suoritettiin eri puolilla koetilojen kasvustoja. Satotuloksia ei kokeista otettu. Kaikkiaan kokeiltiin hor- monivalmisteiden vaikutusta 70 rikkaruoho-, 46 viljelyskasvi- ja 14 puu- ja pen- saslajiin. Kokeista tehdyissä havainnoissa ilmaistiin hormonivalmisteiden vaikutus kasvilajeihin asteikolla o—40—4 seuraavasti: ei vaikutusta = 0 not effect vioittunut vähän = 1 = a little damaged vioittunut kohtalaisesti = 2 = considerably damaged vioittunut pahoin = 3 = great effect kuollut = 4 = dead Kasvilajien kehitysasteista käytettiin seuraavia lyhennysmerkintöjä: taimiasteella = t = at seedling stage ruusukeasteella = r = at rosette stage versoasteella = v = at shoot stage nuppuasteella = n = at bud stage kukka-asteella = k = at flouring stage siemenasteella = s = at fructivication stage Kasvien koko merkittiin muistiin senttimetreinä silmämääräisen arvion mu- kaan. Kustakin koesarjasta koottiin havaintojen tulokset taulukkoihin, joista ilme- nee käsiteltyjen kasvilajien kehitysaste ja koko sekä numeroin (0—4) esitetty hor- monivalmisteiden vaikutus. Kun samojen valmisteiden vaikutus eri koesarjoissa osoittautui olevan maalajista, käsittelyn ajankohdasta ja kasvien kehitysasteesta johtuvia eroja lukuunottamatta yleensä samankaltainen, on seuraavassa esitetty tulokset taulukkoina vain muutamista kokeista. Loppupäätelmiin on kuitenkin otettu havaintojen perusteella saadut tiedot hormonivalmisteiden keskimääräisestä vaikutuksesta kaikkiin kokeissa esiintyneisiin kasvilajeihin. Kokeet vihantare h u viljelyksissä. Virnakauran rikkaruohojen torjuntako e. Kokeessa verrattiin Agroxone-pölytteen ja 2—4 Dow Weed Killer-ruiskutteen vaikutusta. Koe- alue sijaitsi Kyrölän tilan virnakauraa kasvavassa pellossa. Maalaji oli koealueella kevyttä hiekka- maata ja peltohatikan runsaasta esiintymisestä päätellen mahdollisesti hapanta. Koeruudut (Agroxone, 2—4 Dow Weed Killer sekä käsittelemätön) olivat 50 m2:n suuruiset ja kertausruutuja järjestettiin 24 AARNE HILLI kaksi. Agroxone-pölytettä käytettiin 1 kg ruudulle (200 kg/ha) ja 0,1 % Dow Weed Killer-ruiskutetta 7,5 litraa ruudulle (1500 litr./ha). Pölyte levitettiin ruuduille tasaisesti Famos-pölyttimellä suunnaten sitä kasvuston kaikkiin osiin. Ruiskute levitettiin kastelukannulla, jonka hajottajassa oli pienet reiät. Käsittely suoritettiin 12/7, jolloin kaura oli noin 40 sm:n ja virna noin 30 sm:n korkuista. Koe- aikana satoi niukasti 21/7, 23/7, 29/7 ja 30/7 ja runsaammin 1/8, 2/8, 5/8 sekä 17—20/8. Lämpötila oli koko ajan noin 20° C. Koealueen rikkaruohoista olivat yleisimmät peltohatikka ja peltoretikka, joita molempia kasvoi kutakuinkin tasaisesti koko alueella. Muita rikkaruohoja (sian kärsämö, pelto-ohdake, peltokorte, pelto-ukon nauris, rohtoemäkki, kirjava pillike, peltominttu, ukontatar, suopähkämö, keto-orvokki) oli vähän. Peltohatikka ja peltoretikka olivat käsittelyn tapahtuessa kukinta-asteellaan, muut rikka- ruohot osittain verso-, osittain kukka-asteella. Varsinaiset havainnot muistiinpanoilleen tehtiin koealueelta 19/7, 24/7, 31/7 ja 9/8. Ensimmäisenä havaintopäivänä voitiin havaita vain vähäisiä lakas- tumisen merkkejä peltoretikassa. 24/7 olivat Agroxone-ruuduilla virnan kukkivat latvaosat käyris- tyneet riippuvaan asentoon ja peltohatikka sekä peltokorte kuivettuneet osittain. 2—4 Dow Weed Killer-ruuduilla oli vaikutus samanlaista, mutta voimakkaampaa. Samanlainen ero vaikutuksessa oli havaittavissa myös 31/7. Elokuun 9 päivänä oli virna kuivettunut kaikilla käsitellyillä ruuduilla. Agroxone-ruuduilla oli peltoretikka kuollut, peltokorte ruskettunut ja muut rikkaruohot lakastuneet osittain. 2—4 Dow Weed Killer-ruuduilla olivat peltoretikka ja peltokorte täysin kuivettuneet. Pelto- hatikka ja muut rikkaruohot olivat kärsineet enemmän kuin Agroxone-käsittelystä. Kaura (Kulta- sade II) ei kärsinvt kokeessa minkäänlaista vauriota. Kuva 1. Vasemmalla terve, oikealla hormonikäsittelyn vuoksi kuihtunut peltoretikka (Raphanus rap hanistru m). Picture 1. On the left side a healthy WildRadish, on the right side a Wild Radish (Raphanus rap h a- nist r u m) withered owing to hormone application. 25HORMONIVALMISTEIDEN VAIKUTUKSESTA RIKKARUOHOIHIN AARNE HI LEI H erne-o h ra- kaura-viha n tarehun rikkaruohojen tor juniako e. Kokeessa selvitettiin hormonivalmisteiden (Agroxone-pölyte 200 kg/ha ja ruiskutteiden Baver 2, 4 D, 2% (1200 litr./ha), Bayer 2,4 D, 4% (1200 litr/ha), 2—4 Dow Weed Killer (0,1%, 1500 litr./ha) sekä Weedone (1 : 100, 2200 litr./ha) vaikutusta pahoin rikkaruohottuneessa vihantarehukasvustossa. Koealue sijaitsi Järvenpään koulutilalla, savimultamaalla. Käsittely suoritettiin 13/7 samalla tavoin kuin edellisessä kokeessa. Koeruudut olivat 50 m2:n suuruisia ja kertausruutuja oli kaksi. Vihanta- rehu oli koetta järjestettäessä kasvunsa alussa, kaura ja ohra 10—15 sm:n, rehuherne s—lo sm:n ja virna 3—6 sm:n korkuista. Rikkaruohot niinikään olivat vasta taimiasteellaan tai pituuskasvunsa alussa. Niitä esiintyi koealueella harvan vihantarehukasvuston vuoksi erittäin runsaasti. Yleisimpiä lajeja olivat pihatähtimö, ketohanhikki, pelto-ohdake, peltovalvatti ja suopähkämö. Koealueelta tehtiin yksityiskohtaiset havainnot 24/7, 8/8 ja 2/9. Jo ensimmäisenä havaintopäivänä voitiin todeta lakastumisilmiöitä sekä viljelyskasveissa (virna ja herne) että rikkaruohoissa. Pihatähtimössä oli vain heikkoja lakastumisen merkkejä, mutta ketohanhikki oli kärsinyt enemmän. Peltovalvatin ja pelto- ohdakkeen lehtiruusukkeet olivat lakastuneet. Varrellisten ohdakkeiden ja suopähkimöiden latvat olivat riipuksissa. Ruiskutteiden, etenkin Weedonen, vaikutus oli selvästi voimakkaampi kuin Agro- xone-pölytteen. Myöhempinä havaintopäivinä saattoi havaita, että useiden valvatti- ja ohdakeyksi- löiden kehitys oli pysähtynyt ruusukeasteelle. Osa niitä kuoli myöhemmin, osa kasvatti varren, jossa kukinto kehittyi vain epätäydelliseksi. Eräät rikkaruohot (juolavehnä, linnunkaali ja pihatatar) kas- voivat normaalisesti myös käsitellyillä ruuduilla. Kauran ja ohran kasvussa ei myöskään havaittu tavallisuudesta poikkeavaa. Yleensä tässä kokeessa hormonivalmisteiden vaikutus oli heikompaa kuin selostetussa hiekkamaan kokeessa. Käsittelemättömien ruutujen rikkaruohokasvustot olivat kuitenkin selvästi rehevämmät kuin käsiteltvien. Taulukko i. Hormonivalmisteiden vaikutus vihantarehukasvuston kasvilajeihin. Table 1. The effect of hormone products against plant species of greenfodder culture JC V -C ° ? A oi Kehitysaste «> m £o9 -f MTT “ r. - Kasvilajit § 0 o D 8 Qo " § Ti . r j rf JJ lä u "m 5- o'- Kasvilajit g g •* g ■* S •'i g . , The stage of o g £ £ o 3 o„ - %„ - Ihe plants , . , u n u « ii< Qü J Q.ü 2r development <-c ojs .+ g"So oc &ß \ n t a -JZ fN Achillea millefolium .... 'v. 10—20 sm 2 2 Agropyrum repens v. 30—50 »0 0 0 Arctium tomentosum .... k. 50—70 » 1 1,2 2 Artemisia vulgaris k. 60—80 »2 2 I 2 2 3 A vena sativa v. 40—50 » j 0 Capsella bursa pastoris . . ks. 30—50 » 1 3 3 Chenopodium album .... ks. 30—50 » 2 2 3 2 3 Cirsium arvense n. 40—60 » 2 2 j 3 3 | 3 Galium spurium s. 30—50 »1 1 ( 1 1 1 Galeopsis speciosa k. 20—30 » 2 2 3 2 3 Equisetum arvense v. 30—40 » 3 3 3 3 3 Erysimum c heiranthoides ks. » » 2 3 4 3 4 Kumaria officinalis .... k. 20—40 » J 0 0,0 0 0 Hordeum sativum v. 40—50 » 0 Lamium purpureum .... v. 20—30 »1 2 2 2 Tapsana communis v. » » 0 0 I 0 0 0 Linaria vulgaris v. » » O' Matricaria discoidea .... k. 20—30 » I 2 2 » inodora n. 30—50 »1 2 2 Myosotis arvensis k. 20—40 » —.— 0 Planlago major v. 20—30 » 1 0 Polygonum aviculare .... v. 20—40 » | 0 » convolvulus v. » » 1 1 » lapathifolium , k. » » ! 1 2 Patentilla anserina 1 k. 10—20 » 2 j 2 3 3 3 Ranunculus repcns v. 10—30 » 2 2 Raphanus raphanistrum k. 30—40 » 4 4 4 Rumex domesticus ks. 50—70 » j j 1 Senecio vulgaris k. 30—40 »1 1 2 \ 2 2 Sonchus arvensis n. 20—40 » 1 2 3 3 i 2 3 » oleraceus n. 20—30 » 2 3 3 2 3 Stellaria media k. 10—20 »1 1 2 2 2 Taraxacum vulgare v. 20—30 » 1 1 2(2 2 Thlaspi arvense ks. 30—40 » 3 3 4 4 4 Trifolium repens v. 20—30 » 4 Triticum sativum v. 40—50 » j 0 Urtica dioeca v. 30—40 » 3 j Viola tricolor , v. 10—20 » 0 0 1-1 0 1 AARNE RILLI32 käyttömäärien (Agroxone 200 kg/ha, 300 kg/ha ja 400 kg/ha ja 2—4 Dow Weed Killer 0.1% sekä 0,2%, 1500 litr./ha) vertaileva koe. Koeruudut olivat 5 m2 :n suuruisia ja kertausruutuja kaksi. Pölytteet levitettiin Famos-pölyttimellä ja ruiskutteet Pomonax-selkäruiskulla. Havaintoja tehtiin koealueelta 15/7, 24/7, 12/8, 1/9 ja 20/9. Tulokset niistä on koottu taulukkoon 3. Yleisimpinä rikkaruohoina koealueella esiintyivät jauhosavikka, peltovilla, taskuruoho, pelto- ohdake sekä pelto- ja kaalivalvatti. Nestemäiset hormonivalmisteet sekä runsaammat pölytemäärät osoittautuivat selvästi tehokkaammiksi kuin pienin pölytemäärä (200 kg/ha). Samoin väkevämpi hor- monineste oli laimeampaa parempi. Jauhosavikat olivat kaikilla käsitellyillä ruuduilla epämuodostu- neita (varret paksuntuneet ja pahoin käyristyneet). Ohdakkeiden ja valvattien pituus jäi käsitellyillä ruuduilla 10—20 sm lyhyemmäksi kuin käsittelemättömillä ja niiden kukkiminen sekä siemenmuo- dostus kärsivät suuresti käsittelystä. Laimean ja väkevän Weedone-valmisteen vertaileva koe Koe suoritettiin viljelemättä jääneellä perunapalstalla edellisen koealueen läheisyydessä. Alue oli tarkoitukseensa runsasmääräisen ja -lajisen rikkaruohostonsa vuoksi erittäin sovelias. Maalaji oli savimultaa. Kokeessa, joka tehtiin 31/7, verrattiin Weedone-ruiskutteen vaikutusta 1 : 100 ja 1 : 60, joista edellistä suositellaan käyttöohjeessa helpommin, jälkimmäistä vaikeammin hävitettäviä rikka- ruohoja vastaan. Koeruudut olivat 25 m2 :n suuruiset. Kertausruutuja ei tässä kokeessa ollut. Ylei- simpiä rikkaruohoja koealueella olivat pelto-ohdake, peltovalvatti, kaalivalvatti, peltovilla, pihatäh- timö ja peltomatara. Tulokset 10/8, 1/9 ja 20/9 tehtyjen havaintojen mukaan on esitetty taulu- kossa 4. Väkevä Weedone-ruiskute (1 : 60) osoittautui useihin rikkaruoholajeihin nähden jonkin verran tavallista (1 :100) tehokkaammaksi. Valvattien ja ohdakkeen pituuskasvu kärsi hormonikäsittelystä siten, että yksilöt jäivät 10—20 sm lyhyemmiksi kuin käsittelemättömillä alueilla. Kaikki koealueen jauhosavikat olivat varrestaan paksuntuneita ja käyristyneitä. J outoalueen rikkaruohojen torjuntako e. Koe sijoitettiin Järvenpään koulutilalla sijaitsevan vanhan AIV-rehukuopan reunoille, jotka olivat sankan rikkaruohoston peittämät. Maa oli savimultamaata. Alueella käsiteltiin 13/7 yksi 5 m2 ;n ruutu Agroxone-pölytteellä (200 kg/ha), toinen 2—4 Dow Weed Killer-ruiskutteella 0,1% (1500 litr./ha) ja kolmas 31/7 Weedone-ruiskutteella 1 : 100 (1500 litr./ha). Havainnot käsittelyjen vaikutuksesta tehtiin 24/7, 10/8 ja 25/8. Yleisimpinä rikkaruohoina koealueella olivat jauhosavikka, pillikkeet, pihatähtimö ja sauna- kukka. Kaikilla käsitellyillä ruuduilla olivat jauhosavikat ja osittain pillikkeet epämuodostuneita (varret paksuntuneet ja latvukset kukintoineen pahoin käyristyneet). Pihatähtimöt lakastuivat vain osittain. Saunakukkien ja kamomillasaunioiden latvaversot kiertyivät mutkaisiksi. Koe pellavalla. Pellavan rikkaruohojen hävittämiseksi tehtiin koe Järvenpään koulutilalla sijainneella pellava- viljelyksellä. Pellava oli kuitupellavaa (lajike tuntematon) ja maalaji savimultaa. Koeruudut olivat 5 m2:n suuruiset ja kertausruutuja kaksi. Yleisimpinä rikkaruohoina olivat pihatähtimö ja pelto- ohdake. Käytetyt hormonivalmisteet olivat Agroxone-pölytc (200 kg/ha) ja 2—4 Dow Weed Killer ruiskute (0,1 %, 1500 litr./ha). Käsittely suoritettiin 14/7, jolloin pellava oli kukka-asteellaan ja noin 50—60 sm:n korkuista. Havainnot tehtiin 20/7, 24/7 ja 10/8. Pellava kärsi selvästi hormonikäsittelystä siten, että varsinkin alalehdet lakastuivat ja kuivet- tuivat. Osaan pellavan varsia muodostui pallomaisia paksunnoksia. Pituuskasvun heikentymistä ei voitu varmasti todeta. Rikkaruohoista kärsivät enimmin kolmijakoinen rusokki, jauhosavikka, pelto-ohdake, peltokorte, pelto-ukonnauris, ketohanhikki, suikeroleinikki, peltovalvatti ja yleinen taskuruoho. HORMONIVALMISTEIDEN VAIKUTUKSESTA RIKKARUOHOIHIN Taulukko 4. Wcedone-valmislem r:ioo ja i:C>o vaikutus jouloaluecn rikkaruohoihin Table 4. The effect of Weeclone-product (1 : 100 and 1 ; CO) against the weeds of the free places Kasvilajit The plants Kehitysaste Weeclone I;100 Weedone 1:60 The stage of development litr./ha 2200 1/hc litr./ha 2200 1/hc Ar-hillea millefolium k. 30—50 sm 2 2 Agropyrum repens v. 40—60 » 0 0 Arctium tomentosum k. 50—70 »1 2 Artemisia vulgaris ks. 60—80 » 2 3 Capsclla bursa pastoris ks. 50—60 » 2 3 Chenopodium alburn ks. » » 3 3 Cirsium arvense ks. 50—80 »33 Galeopsis speciosa k. 30—50 »23 Galium spurium ks. 50—100»12 Erysimum cheiranthoides k. 20—40 »22 Lamium purpureum k. 20—40 » 112 Lapsana communis v. » » 0 j 1 Linaria vulgaris k. 30—50 » 0 1 Matricaria discoidea k. 20—40 »22 » inodora k, 40—60 » 1 | 1 Phleum pratense s. 80—100 » 0 0 Polygonum aviculare k. 30—50 » 0 1 » lapathifolium k. » » 1 i 2 Patentilla anserina k. 10—30 » 2 13 Ranunculus repens v. 10—50 » 2 3 Raphanus raphanistrum ks. 40—60 » 4:4 Senecio vulgaris . ks. 30— 40 » 2 2 Sonchus arvensis k. 60— 80 » 3 3 » oleraceus k. 50—70 » 3 3 Stellaria media ks. 10—30 »23 Taraxacum vulgare v. 20 —40 »22 Thlaspi arvense ks. 30—40 »41 Trifolium repens v. 30—50 » 2 j 2 Urtica dioeca k. 40—60 »23 Viola tricolor k. 10—30 » 1 1 1 Hajakokeet. Eri rikkaruohoja]ien sekä hyötykasvien kestävyyden selvittämiseksi suoritettiin hormonivalmis- teilla myös lukuisia hajakokeita Järvenpään koulutilan ja Kyrölän tilan pelto- ja puutarhaviljelyk- sillä sekä metsää kasvavilla alueilla. Kokeet suoritettiin Agroxone-, 2—4 Dow Weed Killer 0,1 %- sekä Weedone 1 : 100-valmisteilla. Kaikkiaan kokeiltiin hormonivalmisteiden vaikutusta 130 kasvi- lajiin. Pölytteen levitys suoritettiin Famos-käsipölyttimellä ja ruiskutteiden Pomonax-selkäruiskulla. Myrkkymääriä ei punnittu eikä koealueita mitattu, vaan käsittely suoritettiin arviolta siten, että se vastasi suunnilleen Agroxone-pölytystä 200 kg/ha, 2—4 Dow Weed Killer-ruiskutusta 1500 litr./ha ja Weedone-ruiskutusta 2200 litr./ha. Koealueet olivat yleensä pieniä, I—2 m 2, paitsi peltokasveilla s—io m2 . Eräistä puutarhakasveista (kurkku, tomaatti, kaalit, raparperi, auringonkukka) käsi- teltiin vain muutamia yksilöitä. Agroxone-pölytyksiä ja 2—4 Dow Weed Killer-ruiskutuksia suo- ritettiin 19—21/7 ja Weedone-ruiskutuksia 2—3/8. Havaintoja kokeiden tuloksista tehtiin 24/7, 8/8, 20/8 ja 6/9. Seuraavissa yhteenvedoissa esitetään taulukkoina kokeiden tulokset viljelyskas- 34 AARNE HILL! veihin sekä puu- ja pensaslajeihin nähden. Rikkaruohojen kestävyyttä osoittavat tiedot esitetään loppuyhteenvedon yhteydessä. Taulukko o. Havaintoja hormonivalmisteiden vaikutuksesta viljelyskasveihin. Table 5. Observations the effect of hormone products against the cultured plants. T 3 n O, c "y C -C Viljelyskasvit ia lajikkeet Kehitysaste c 'S if if c ' £ ~ s ti O • »3 O q o The cultivated crops and The stage of £ S § o ’S 8 the varieties development < ,o - c -3 O Z fN C ° C u purjosipuli (Aikainen ranskalainen) s. 60—80 sm 1 1 —■ punasipuli (Hollantilainen keltainen) v. 10—20 »I 1 ruoholaukka v. 20—30 »I 1 maustetilli v. 30—40 »2 2 viljelty piparjuuri v. 80—100 » . 0 0 punajuurikas (Egyptiläinen) v. 30-—40 »4 4 4 rehujuurikas (Barres) v. 10—20 » 3 I 4 4 sokerijuurikas (Kleimvanzleben) v. » » 3 j 4 4 nauris (Kultapallo) v. 20—30 » 4 4 4 kukkakaali (Suuri tanskalainen) v. » » 4 j 4 keräkaali (Ditmarskin hyötö) v. » » 3 I 3 kehäkukka v. 20—30 » 2 ! 2 2 viljelty sikuri (Magdeburg) v. 30—40 » 2 j 2 2 ruokakurkku (Boston Pickling, Muromin).... v. 10—20 »1 1 —- ruokaporkkana (Nantes) v. 10—20 »3 3 4 yksivuotinen auringonkukka v. 40—60 »2 3 3 [ ruokasalaatti (Dauerkopf) v. 10—20 » 4 4 4 I palturitupakka (Amersfort) k. 40—60 » 0 { ruokapersilja (Sammalpoimuinen) v. 10—15 » 3 j 4 4 salkopapu (Keisari Wilhelm) v. 40—50 » 2 J 3 3 tavallinen omena (Harlamowski, Åkerö) .... s. 200—400 » lii peltoherne (Paula) k. 60—80 » 12 2 silpoherne (Forssan ydinherne) k. 80—100 » 2 3 3 sokeriherne (Englannin miekka) k. 100—120 » 2 3 3 retiisi (Saxa) v. 10—20 » 4 ! 4 4 tavallinen raparperi k. 100—150 » 0 0 mustaherukka (Osmolan musta) s. » ;> 1 j 1 punaherukka (Punainen hollantilainen) .... s. » » 1 1 tomaatti (Tanskan vienti) s. 50—70 » j 2 3 3 ruokapinaatti (Viktoria) v. 30—40 »3 4 4 Piparjuuren, palturitupakan ja raparperin kasvussa ei todettu hormonikäsittelyn johdosta mitään haitallista vaikutusta. Hyvin kestäviä olivat myös sipulit, kurkut, omenat ja herukat. Kaalit, nauris, retiisi, pinaatti, salaatti, persilja, porkkana, punajuurikas, sokerijuurikas ja rehujuurikas kärsivät pahoin ja kuolivat suurimmaksi osaksi. Keräkaaleihin muodostui monenmuotoisia kasvan- naisia maanrajaan. Eloonjääneiden, kituvien porkkanoiden juurissa oli niinikään syylämäisiä lisäk- keitä. Tillin, kehäkukan, sikurin, pavun, herneiden ja tomaattien latvaosat käpristyivät pahoin. Erityisen selvästi ilmeni hormonikäsittelyn kasvua ehkäisevä vaikutus auringonkukkiin. Käsitellyt yksilöt jäivät vain 50—80 sm:n mittaisiksi, käyristyivät eivätkä kehittäneet kukkia. Terveet yksilöt sensijaan kasvoivat 150—200 sm:n pituisiksi ja kukkivat normaalisesti. HORMONIVALMISTEIDEN VAIKUTUKSESTA RIKKARUOHOIHIN 35 Taulukko 0. Hormonikäsittelyn vaikutus puu- ja pensaslajeihin. fable 6. The effect of hormone products application against the trees and bushes. 2—4 Dow Weed Puut ja pensaat Koko Agroxone Killer 0.1% Weedone 1:100 The trees and bushes The size n. 200 kgjha n . 1500 litr./ha n - 2200 Itlr.fha cirka 200 kg/hc 1500kg/hc cirka 2200 1/hc Acer platanoides 2—3 ml 1 Alnus incana I—s » 3 3 Betula pubescens 2—5 »22 2 Fraxinus excelsior s—B »1 ] Juniperus communis I—2 » 0 0 Picea excelsa I— 3 » 0 0 - Finns silvestris I—s »0 0 Populus tremula 1-2 » I ] Prunus padus2—5 »2 2 2 Rhamnus frangilla 1 - 3 » 2 2 2 Rosa glauca 1-2 » I 1 _ Salix phylicifolia 13» 2 2 Sorhus aucuparia I*s » I 1 Tiliä cordata s—lo »1 1 Kuva 3. Hormonikäsiltelyn vuoksi käpristynyt jauhosavikka (C henop o d i u m alb u m). Picture 3. A Pat Hen (Chenopödiu m al- b u m) curled owing to hormone application. Kuva 4. Hormonikäsittelyn aiheuttama epämuo- dostuma peltovalvatin (S o n c h u s a r v e n s i s) lehtihangassa. Picture 4. Malformation in the stalk of Sow Thistle [S o n c h u s arvensis) owing to hor- mone application. 36 AARNE HILLI Puista ja pensaista oli herkin horraonikäsittelylle harmaaleppä. Sen lehdet lakastuivat ja mus tuivat pahoin. Nuoret lepänversot muuttuivat kiemuraisiksi ja niiden kasvu pysähtyi. Paatsaman tuomen, hieskoivun ja pajun latvaversot käpristyivät. Muissa lehtipuissa ja pensaissa oli vain vähäisiä vioittumisen merkkejä lehdissä. Mänty, kuusi ja kataja säilyivät vahingoittumatta. Yhteenveto. Suoritettujen kokeiden ja niistä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan tehdä seuraavia päätelmiä: 1. Kokeillut hormonivalmisteet osoittautuivat kasvimyrkyiksi, jotka ehkäi- sivät lukuisien rikkaruoholajien kasvua, kukkimista ja siemenenmuodostusta. Valmisteiden vaikutus oli suhteellisen hidasta, joskin jo I—2 vrk. käsittelyn jäl- keen monissa rikkaruohoissa ilmeni lakastumista. Useiden rikkaruoholajien latva- versot käyristyivät käsittelyn johdosta ja eräät lajit (jauhosavikka, liejujäkkärä ja osa valvatteja ja pillikkeitä) epämuodostuivat pahoin. Kokeiltujen valmisteiden teho eri rikkaruohoja vastaan oli erilainen. Täysin kestäviä (0) olivat juolavehnä, nurmilauha, keräpäävihvilä, päivänkakkara, sär- mikäs kuisma, vihreä jäsenruoho ja kultapiisku. Hyvin kestäviä (0—1) olivat yleinen poimulehti, tavallinen kumina, harakankello, kissankello, ruiskaunokki, mesiangervo, rohtoemäkki, yleinen linnunkaali, yleinen kannusruoho, peltolem- mikki, piharatamo, pihatatar, yleinen arohumala, kotihierakka ja hiiren virna. Kohtalaisen kestäviä (1—2) olivat sian kärsämö, ojakärsämö, tavallinen vuohen- putki, metsä-koiranputki, lukinverkkoinen takiainen, ahdekaunokki, kapealehti- nen maitohorsma, piikkiohdake, tavallinen sananjalka, kirjava pillike, karhea pil- like, peltomatara, paimenmatara, metsä-kurjenpolvi, punapeippi, syysmaitiainen, kamomillasaunio, kehräsaunio, tuoksuton saunio eli saunakukka, kiertotatar, ukon tatar, niittysuolaheinä, ahosuolaheinä, yleinen peltovilla, peltohatikka, suopäh- kämö, pihatähtimö, yleinen voikukka, tavallinen leskenlehti ja keto-orvokki. Kohtalaisen arkoja (2—3) olivat yleinen maruna, kolmijakoinen rusokki, tavalli- nen lutukka, jauhosavikka, pelto-ohdake, pelto-ukonnauris, liejujäkkärä, pelto- minttu, ketohanhikki, suikeroleinikki, niittyleinikki, peltovalvatti, kaalivalvatti, yleinen taskuruoho ja tavallinen nokkonen. Hyvin arkoja (3—4) olivat peltokaali, peltoretikka ja peltokorte. 3. Hyötykasveista ristikukkaiset juurikasvit, kaalit, juurikkaat, porkkana, pinaatti, salaatti ja persilja olivat hyvin arkoja hormonikäsittelylle. Verraten pahoin kärsivät myös apilalajit, herneet, virna, papu, pellava, tomaatti, sikuri, vattu ja eräät koristekasvit (auringonkukka ja kehäkukka). V iljalajit (ruis, syysvehnä, kevätvehnä, kaura, ja ohra) eivät kokeissa vioittu- neet lukuunottamatta eräitä hajakokeita, joissa ohran pituuskasvu heikentyi noin 10 sm ja kevätvehnän tähkissä oli vähäisessä määrin epämuodostumia. Hormoni- käsittelyn kestivät vähäisin vaurioin tai vahingoittumatta myös omenapuut, heru- kat, karviainen, mansikka, timotei, tupakka, peruna, piparjuuri, kurkku, sipuli ja raparperi. Puista ja pensaista harmaaleppä osoittautui varsin araksi hormonikäsittelylle. Muut lehtipuut sekä pensaat kestivät käsittelyn vähäisin vaurioin ja havupuut vaurioitta. 4. Kokeilluista hormonivalmisteista vaikuttivat käyttöohjeiden mukaiset laimeat ruiskutteet selvästi tehokkaammin kuin vastaavat pölytemäärät (200—250 kg/ha). Suuremmat pölytemäärät (300—400 kg/ha) vaikuttivat kuitenkin suunnil- leen yhtä hyvin kuin laimeat ruiskutteet. Kaikkein tehokkaimpia olivat väkevät ruiskutusnesteet, mutta ne vioittivat myös enimmin viljelyskasveja. 5. Hiekkamailla hormonivalmisteiden vaikutus oh nopeampaa ja täydelli- sempää kuin savimailla. Käsittelyn vaikutus ilmeni keskikesällä nopeammin kuin syyskesällä. 6. Hormonivalmisteiden vaikutus oli selvästi parempi nuoriin, vilkkaasti kasvaviin kuin pitemmällä kehitysasteella olleisiin rikkaruohoihin. Kun koesarjat oli mahdollista suorittaa vasta keski- ja loppukesällä, hormonivalmisteiden vai- kutus jäi ilmeisesti heikommaksi kuin se olisi ollut alkukesällä suoritettujen käsit- telyjen jälkeen. Verrattuna ennestään tunnettujen kemiallisten rikkaruohojen torjunta-ainei- den, kuten rikkihapon, nitrokresolien, kalkkitypen ja kloraattien tehoon, on hor- monivalmisteiden rikkaruohoja vahingoittava vaikutus hitaampi ja lukuisiin rikka- ruohoihin nähden myös puutteellisempi. Sitäpaitsi hormonivalmisteiden, kuten useiden muidenkin torjunta-aineiden epäkohtana on niiden monia viljelyskasveja vahingoittava vaikutus, joka estää niiden käytön juurikasviviljelyksillä ja rajoittaa käyttöä etenkin nurmilla ja puutarhoissa. Kuitenkin hormonivalmisteilla on rikka- ruohojen torjunta-aineina myös monia painavia etuja. Ne ovat vaarattomia ihmi- sille ja kotieläimille, niitä voidaan käyttää sekä ruiskutteina että pölytteinä, ne eivät ole tulenarkoja eivätkä vahingoita vaatteita eikä torjuntavälineitä, niiden käyttö on sääsuhteista suuressa määrin riippumatonta ja niitä voidaan käyttää myös rikkaruohojen ollessa varttuneemmalla kehitysasteella. Tuleva tutkimus ja käytäntö tulevat osoittamaan hormonivalmisteiden lopullisen käyttöarvon taistelussa rikkaruohoja vastaan. LÄHDEKIRJALLISUUTTA. (1) Blackman, G. E., Weed control in cereals by chemical methods. Agriculture Voi. LIU, N;o 1, s. 16—22. 1946. (2) von Hofsten, C. G., Nyare rön rörande ogräsbekämpandet. Kungliga Lantbruksakademiens Tidskrifter N:o 84. 1945. (3) —»— Nya vapen i kampen mot ogräset. Lantmannen N;o 41, s. 915—917. 1945. (4) Hudson, H. G., Weed control in Norfolk. Agriculture Vol. LIU, N:o 1, s. 22—27. 1946. (5) Odelien, M., Plantehormoner som middel mot ugras. Norsk Landbruk N:o 5—6, s. 42—44, 1946. (6) Templeman, M. Sc., Selective weed control by growth-promoting substances. Agriculture Vol. LIII, N:o 3, s. 105—108. 1946. (7) Wood, H. E. ja Olson, P. J., Selective chemical weed control. Manitoba Department of Agri- culture and immigration Winnipeg, Manitoba. Publication N:o 193, s. I—B.1—8. 1944. (s) ■—— A new weed killer 2,4D. Manitoba Departement of Agriculture and immigration Winni- peg, Manitoba. Publication N:o 21, s. I—B. 1946. 37HORMONIVALMISTEIDEN VAIKUTUKSESTA RJ K KARU OHOIHIN SUMMARY. THE control of weeds with plant hormone products. ABSTRACT OF THE ABOVE MENTIONED RESEARCH. Aarne Hilli. Standard School of Agriculture, Järvenpää. In the research carried out observations have been made as to the effect ofplant hormone products upon weeds and several cultured crops. In the tests have been used hormone dusts Agroxonc and Bayer 2,4 D, also hormone sprays Bayer 2,4 D, Hormotox 11, 2—4 Dow Weed Killer and Weedone. The tests or field experiments have been made in Tuusula, 40 km from Helsinki, on the school farm of Järvenpää and also on the farm of Kyrölä. Part of tests was placed in cereal crop cultures, the other parts on potato and beet crops, grasslands, stubble fields, flax cultures, gardens, small woods and free places. The effect of the above named hormone products was different. The most sensitive weeds in the trials were Brassica campestris, Raphanus raphanistrum and Equisetmn arvense. Medium sensitive were a great number of weeds as Erysimum cheiranthoides, Thlaspi arvense, Capsclla bursa pastoris, Sonchus arvensis, S. oleraceus, Cirsium arvense, Urtica dioica, Potentilla anserina, Gnaphalium uliginosum, Chenopodium album and Ranunculus repens. More durable weeds than the above mentio- ned species were Galeopsis speciosa, G. tetrahit, Stellana media, Spergula arvensis, Viola tricolor, Poly- goniini lapathifolium, P. convolvulus, Lamium purpureum, Rumex acetosa, R. acetosella, Matricaria inodora, Achillea millefolium, Anthriscus silvcslris, Acgopodium podagraria, Taraxacum vulgare, Leon- todon autumnalis, Senecio vulgaris, Galium spurium, Chamamerium angustifolium, Artemisia vulgaris, Mentha arvensis and Stachys paluster. Perfect or were durable were Agropyrum repens, Linaria vulgaris, Centauren cyanus, Solidago virga-aurea, Myosotis arvensis, Plantago major, Pinnaria officinalis and Polygonum aviculare. Among the cultivated plants were Brassica campestris v. rapa, Br. napus v. napobrassica, Br. oleracea, v. capitata, Raphanus sativus v. radiculata, Beta vulgaris v. crassn (food beet), Beta vulgaris v. altissima (sugar beet), Beta vulgaris v. rapa, Daucus carota, Spinacia oleracea, Lactuca sutiva and 1 etroselinum hortense very sensitive for the hormone poison application. Considerably suffered also Trifolium spp, Pisüm spp, Vida saliva, Phaseolus spp., Linum usitatissimum, Cichorium intybus and Ruhus idaeus and also a few decorative plants ( Helianthus annuus and Calendula officinalis). Ihe cereal crops (rye, winter wheat, summer wheat, oats and barley) are not damaged in the trials except for barley and summer wheat. The length-growth of barley weakened about 10 cm and m summer wheat appeared a small malformation of ears. The application with plant hormone products did not damage or damaged only a little Pirns mains, Ribes spp, Fragaria grandiflora, Sola- num lycopersicum, S. tuberosum, Nicotiana rustica, Armoracia rusticana, Cucumis sativus, Allium spp. and Rheum rhaponticum. Among trees and bushes proved Alnus incarta very sensitive for the hormone applications. The other deciduous trees and bushes have been only a little damaged in the triale and the coniferous trees not at all. Among the hormone products experimented with in these trials were the sprays diluted according to directions for use more effective than the corresponding amounts of dusts (200—250 kg/hc). Greater quantities of dust (300--400 kg kg/hc), however, were as effective as the diluted sprays. Most effec- tive were the strong sprays but they damaged also most culture plants. On sand soils was the effect of hormone products quicker and more perfect than on clay soils. The effect of hormone application turned to be quicker in the middle of the summer than in the later part of it. Ihe effect of the hormone products was obviously better upon plants in the later stage of development, the test series having been organized in the middle and later part of the summer, the effect of hormone products was apparently worse than it might have been after treatments organizedin the early part of the summer. \ARNE I ULLI