LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA SEKÄ LYPSETYN MAITOMÄÄRÄN SUHTEESTA NIIHIN. Lypsykilpailujen tuloksiin perustuva tilastollinen tutkimus käsinlypsystä. Ossi Palva. Maatalousseurojen Keskusliitto, Helsinki. Saapunut 1.9. 1948 Lypsyn suorittamistavalla on tietty vaikutus lehmän maidontuotannon mää- rään ja laatuun sekä utareen terveyteen. Vasta oikea lypsäminen saattaa määrä- tietoisen jalostustyön kehittämän hyvän tuotantokyvyn sekä tarkoituksenmukaisen ruokinnan luomat edellytykset täysiin oikeuksiinsa. Suomessa onkin tehty lypsyn hyväksi paljon työtä sekä maatalous- ja karjanhoitokouluissa että maatalous- neuvontajärjestöissäkin. Oikeiden lypsytapojen opetuksessa ja tarkoituksenmukai- sesti järjestetyn lypsytyön tunnetuksi tekemisessä ansaitsee varsinaisen opetuksen rinnalla erityistä huomiota lypsykilpailutoiminta. V:sta 1935 alkaen on tämä toiminta saanut entistä vakiintuneemmat muodot Maatalousseurojen Keskus- liiton laatiman lypsäjänmerkkiohjesäännön (6) tultua käytäntöön. Sen mukaan jaetaan lypsykilpailujen tuloksena neljän eri luokan, mestari-, I, II ja 111 luokan lypsäjänmerkkejä kunniakirjoineen kaikkialla maassamme samojen perusteiden mukaan. Lypsyn arvosteleminen ja varsinkin eri kilpailuissa saatujen tulosten vertaa- minen on monissa suhteissa muodostunut verraten vaikeaksi. Tässä arvostelussa otetaan huomioon lypsyn nopeus ja tarkkuus, maidon puhtaus sekä lypsytapa, johon kuuluvat paitsi varsinaista lypsyn suoritustapaa myös lypsäjän siisteys, työvälineiden puhtaus ja niiden käsittely, lypsyasento, utareen ja vetimien käsit- tely sekä eläimen kohtelu. Näin monien seikkojen arvosteleminen on vaikeata, koska eri lehmät ovat sekä anatomisen rakenteensa että fysiologisten toiminto- jensa puolesta erilaisia. Arvostelun luotettavuutta koetetaan lisätä valitsemalla kilpailijoille käytännöstä saadun kokemuksen perusteella sellaiset lehmät, jotka ovat lypsyn herkkyyden suhteen mahdollisimman samanarvoisia. Arvostelua vaikeuttaa vielä sekin, että lehmän maitomäärä vaikuttaa lypsyn nopeuteen. https://c-info.fi/en/info/?token=dKAj9y5Ej0Q8VV05.BFYkoPMB_UF7L8bz7qwjgw.Ox6O_Vn5bqhOalzQhpygK2belG1CZHykrJxgKQ_Bgmn2VXFlXTGfBdnWROjMp6lB20ZI5rAjRi2Yb3wPzSKWhsROvQjNElSXrn_HyyIPW-8kmvivy06RV2n7jIXnXDo7NCWOY3VplKOOovtfzZ6J2U8CPa8_jNMO Kilpailuissa pyritään sen vuoksi lypsäjille valitsemaan sellaiset lehmäparit (lypsy- kilpailuissa maassamme kukin lypsäjä lypsää 2 lehmää), joiden maitomäärät ovat mahdollisimman samansuuruisia. Eri kilpailuissa joudutaan kuitenkin lypsämään hyvinkin erilaisen maitomäärän antavia ja eri tavoin muodostettuja lehmäpareja. Tuloksia silloin verrattaessa olisi tarpeen tietää, mikä vaikutus lehmän antamalla maitomäärällä on lypsyn nopeuteen ja mahdollisesti lypsyn tarkkuuteen sekä mai- don puhtauteen. Kun näitä seikkoja on oloissamme tutkittu sangen rajoitetusti (1), pyritään tällä tutkimuksella tuomaan niiden tuntemiseen lisävalaistusta käyttämällä perusteena lypsykilpailuista saatuja numerotietoja. Erityisesti pyri- tään tällöin selvittämään lypsyn nopeuden suhdetta lypsettyyn maitomäärään, koska sen tunteminen on erilaisten työsaavutusten vertaamisen kannalta varsin tärkeätä, mutta samalla otetaan tutkimuksen kohteeksi myös lypsyn tarkkuuden selvittäminen, mikä on lypsyn keskeisimpiä ongelmia, sekä lypsetyn maidon puhtauden arvosteleminen, ja kiinnitetään tällöin erityistä huomiota jälkimaidon määrän sekä puhtauden riippuvaisuuteen lypsyssä saadusta maitomäärästä. Tnikimusaineisto. Selostettavassa tutkimuksessa käytetty aineisto on saatu eri maanviljelys- seuroilta ja Maatalousseurojen Keskusliitosta, joka valvoo lypsäjänmerkkien suoritta- mista koko maassa. Se käsittää kaikkiaan 6014 lehmän eli 3007 lehmäparin lypsy- kilpailupöytäkirjat; huomioon on otettu vain niiden lypsäjien tulokset, jotka ovat suorittaneet luokkalypsäjänmerkin. Kilpailijat ovat siis maamme parhaita lyp- säjiä ja suurimmalta osaltaan naisia, miehiä oli vain pari-kolmekymmentä. Tulok- set ovat vuosilta 1936-—47 ja käsittävät ne n. puolet tänä aikana suoritetuista lypsäjänmerkkituloksista. Aineistosta käy ilmi paitsi kustakin lehmäparista, myös kustakin lehmästä saatu maitomäärä, lypsämiseen käytetty aika, jälkimaidon määrä ja maidon puhtaus. Lisäksi siitä ilmenee lypsytavan arvostelu, vaikkei siihen tässä tutkimuksessa ole kiinnitetty huomiota. Tutkimusta varten aineisto on jaettu kolmeen ryhmään sen perusteella, minkä- laista lypsäjänmerkkiä asianomaisen tulos vastaa. Täten voidaan saada selville myös erilaisten lypsäjien vaikutus tutkittaviin seikkoihin. 1. ryhmän muodostavat mestari- ja I luokan lypsäjät (väh. 48 p.), 2. ryhmän II luokan lypsäjät (väh. 46.5 p.) ja 3. ryhmän 111 luokan lypsäjät (väh. 45 p.). Aineisto on tehtävien johto- päätösten ja suoritettujen laskelmien kontrollointia varten käsitelty paitsi leh- mittäni myös lehmäpareittain. Lehmien ja lehmäparien luku eri ryhmissä on seuraa\ra: 1. ryhmä 2380 lehmää, 1190 lehmäparia 2. » 2348 » 1174 » 3. » 1286 » 643 » yhteensä 6014 » 3007 » 127LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 128 OSSI PALVA Tutkimusaineistoa on jouduttu jonkin verran karsimaan maidon puhtautta koskevassa osassa siitä syystä, ettei käytettävissä olleissa lypsykilpailujen pöytä- kirjoissa ole ollut kaikissa tapauksissa lehmittäin tehtyjä merkintöjä maidon puh- tauden arvostelusta. Näiden poistojen jälkeen aineistoon jäi 5037 lehmää, joista kuului 1. ryhmään 2380, 2. ryhmään 1905 ja 3. ryhmään 752. Tutkimusaineistoa voidaan pitää kokonaisuudessaan luotettavana, sillä merkki- lypsykilpailuissa, joista aineisto on saatu, on arvostelulautakunnan puheenjohta- jana ja kilpailujen valvojana ollut asianomaisen maanviljelys- tai talousseuran karjatalouskonsulentti tai -neuvoja tai karjanhoitokoulun opettaja. Maitomäärät on punnittu 0.1 kg:n tarkkuudella. Lypsyaika on todettu kussakin tapauksessa vähintään kahdella kellolla sekunnin tarkkuudella ja ajan otto on laskettu siitä hetkestä, jolloin lypsäjä alkaa maidon pusertamisen nänneistä siihen hetkeen asti, jolloin hän lopettaa lypsyn irroittamalla kätensä vetimistä. Lypsyn nopeutta arvostellaan sen aikamäärän perusteella, mikä kuluu lehmän lypsyssä keskimäärin yhden maitokilon lypsämiseen. Lypsyn suorittamisessa on käytetty etupäässä puristuslypsyä. Vetolypsy on ollut sallittua vain niissä tapauksissa, jolloin lehmän nännit ovat olleet niin lyhyet, ettei niitä ole voitu puristamalla lypsää. Lypsetyn maidon puhtauden määritys on suoritettu siten, että kunkin lehmän maidosta on otettu 1 litran näyte, joka on valutettu lianmäärityspullon suuluk- koon asetetun vanun lävitse. Siivilävanujen puhtaus on arvosteltu silmävaraisesti käyttäen pisteasteikkoa o—s,0—5, jolloin 5 merkitsee täysin puhdasta vanua. Jälki- maidon määrä on saatu selville siten, että heti kun lypsäjä on lopettanut lypsynsä, jälkimaidonottaja on pusertanut vuoron perään kustakin nännistä maitokammion tyhjäksi. Jälkimaidon määrä on mitattu 1 cm3:n tarkkuudella. Aineiston käsittelyssä on noudatettu tavallisia tilastomatemaattisia menetel- miä. Keskiarvot ovat niin sanottuja painotettuja keskiarvoja, ja muut tunnus- luvut on laskettu yleisesti käytetyistä hajonnan, korrelaatiokertoimen ja regressi- suoran ja niiden keskivirheiden kaavoista (5). Lypsyn nopeus ja sen riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä. On yleisesti tunnettua, että vähän maitoa antava lehmä on suhteellisesti hi- taampi lypsää kuin runsasmaitoinen. Tätä riippuvaisuutta on oloissamme aikai- semmin tutkinut mm. Erkko (1). Edelläesitetty aineisto tarjoaa kuitenkin tämän kysymyksen selvittelylle entistä paljon laajemman pohjan. Taulukossa 1 esitetään tutkimuksen kohteena olevien lehmien ryhmittyminen lypsyssä saadun maito- määrän perusteella. Maitomäärien keskiarvot ja hajonnat eri ryhmissä ovat seuraavat: maitomäär hajonta 1.66 kg 1.67 » 1.75 » 1. ryhmä 2. » 6.52 kg 6.09 » 6.04 »3. » keskim. 6.25 kg 1.70 kg LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 129 Taulukko 1. Lehmien ryhmittyminen maitomäärän perusteella. Tabelle 1. Die Gruppierung der Kühe auf Grund der Milchmenge. Maitomäärä, „ . _ . _ _ „ ~ Yht. Milchmenge, kg 2 3 4 ° b 7 8 0 - 3 14Insges Lehmien luku Anzahl der Kii he 1. ryhmä, Gruppe 11 97 295 537 627 427 192 116 60 13 1 4 2380 2. » 28 163 447 593 506 298 189 81 26 14 1 2 2348 3. »> 26 112 241 j 288 I 286 156 104 49 14 8 2 1286 Yht. Insges] 65 I 372 I 983 I 1418 1419 1 881 485 I 246 I 100 I 35 I 4 6 I 6014 Taulukosta 1 käy ilmi, että 5 —7 kg lypsykerralla maitoa antavat lehmät ovat lypsykilpailuissa olleet yleisimpiä, kun sen sijaan 2—3 kg lypsäviä lehmiä on ollut vain 1.1 % ja yli 11 kg lypsäviä 0.7 %. Hajonta osoittaa, että n. 2/3 tutkittavista lehmistä on lypsänyt44.57.95 kg. Taulukko 2 esittää lehmien ryhmittymisen maitokilon lypsyyn käytetyn keskimääräisen ajan perusteella. Aika on laskettu siinä niin kuin koko tutkimuk- sessa minuutteina ja minuutin desimaaleina eikä sekunteina. Maitokilon lypsyyn käytetyn ajan keskiarvot ja hajonnat eri tutkimusryhmissä ovat seuraavat: aika hajonta 1. ryhmä 1.00+0.004 min./kg 0.18 min./kg 2. » 1.23±0.005 » 0.22 » 3. » ].37± 0.007 » 0.25 » keskim. 1.17±0.003 min./kg 0.26 min./kg Asetelma osoittaa miten ratkaiseva vaikutus lypsäjällä on lypsyn nopeuteen. 2. ryhmän lypsäjät ovat viipyneet maitokilon lypsämisessä keskimäärin 0.23 min. ja 3. ryhmän lypsäjät 0.37 mm. kiloa kohti kauemmin kuin 1. ryhmän lypsäjät. 1. ryhmän lypsäjät ovat tosin olleet jonkin verran edullisemmassa asemassa, koska heidän lehmänsä ovat lypsäneet keskimäärin 0.48 kg lehmää kohti enemmän kuin 3. ryhmän lehmät. Näin pieni eroavaisuus ei kuitenkaan sanottavasti vaikuta Taulukko 2. Lehmien ryhmittyminen maitokilon lypsyyn käytetyn ajan perusteella. Tabelle 2. Die Gruppierung der Kühe auf Grund der für das Melken von einem Kilogramm Milch verbrauchten Zeit LyKS m?jke °-5 «■« » ’ 0-8 «•» 1-0 I- 1 I;2 1.3 14151 6 1 7 1 8 1.9 20 2 1 2.2 2 3,™ Lehmien luku Anzahl der Küht 1. ryhmä, Gruppe 3 51 209 448 563 511 303 158 69 37 24 4 _____ 2380 2. » 6 24 92 195 378 442 426 336 196 109 72 38 19 8 5 2 2348 3. » 2 1 JO 33 93 188 239 204 193 119 83 53 25 23 14 2 4 1286 Yht. Inst 3 591234 550 791 982 9331823 609 426 252 159 91 44 31 19 2 6 6014 130 OSSI PALVA Taulukko 3. Maitokilon lypsämiseen käytetyn ajan riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä eri tutkimusryhmissä (1., 2. ja 3.) ja keskimäärin. Tabelle 3. Die Abhängigkeit der für das Melken von einem Kilogramm Milch verbrauchten Zeit von der beim Melken erhaltenen Milchmenge in den verschiedenen Untersuchungsgruppen ( 1., 2. und 3.) und durchschnittlich. , Lypsyaika min./kg ja lehmien lukumäärä maitomäärä Melkzeit minikg und Anzahl der Kühe & 1. ryhmä 2. ryhmä 3. ryhmä 1. + 2. + 3. ryhmäMilchmenge 1. Gruppe 2. Gruppe 3. Gruppe I.+ 2.+ 3. Gruppe der J\l/tfTCj ■ ■ ■ ■ ■ —— — j.„ Aika Lehmiä Aika Lehmiä Aika Lehmiä Aika j Lehmiä Zeit Kühe Zeit Kühe Zeit Kühe Zeit Kühe 13—14 0.98 4 0.85 2 0.93 6 12—13 0.95 1 0.75 1 0.85 2 0.85 4 11—12 0.85 13 0.94 14 1.08 8 0.94 35 10—11 0.92 (30 1.11 26 1.14 14 1.00 100 9__lo 0.88 110 1.05 81 1.21 49 1.00 246 B—9 0.95 192 1.09 189 1.26 104 1.07 485 7_B 0.95 427 1.15 298 1.29 156 1.08 881 6—7 0.99 627 1.18 506 1.32 286 1.12 1419 5—6 1.03 537 1.23 593 1.38 288 1.18 1418 4—5 1.09 295 1.32 447 1.46 241 1.29 983 3—4 1.17 97 1.46 163 1.49 112 1.39 372 2—3 1.25 11 1.60 28 1.72 ' 26 1.59 65 Keskim., yht. lm 2380 L23 234 g 1>37 12g6 L 1? 6014ImMitt.,insges. lypsyn nopeuteen eikä häiritse tulosten vertailuja eri ryhmien kesken. 2. ja 3. rvhmän lehmien keskimääräisillä maitomäärillä ei ole ollut sanottavaa eroa. Tutkittava aineisto jakautuu lypsyn nopeuden (maitokilon lypsyyn käytetyn keskimääräisen ajan) perusteella, kuten taulukko 2 osoittaa, kaikissa ryhmissä varsin säännöllisesti keskiarvon kummallekin puolelle. Hajonta osoittaa, että n. 2/3:11a kaikista lehmistä on maitokilon lypsyyn kuhmut aikaa 0.91—1.43 minuut- tia. Parhaat lypsyajat ovat olleet alle 0.60 min./kg (1. ryhmässä) ja huonoimmat yli 2.20 min./kg (2. ja 3. ryhmissä). Lypsykerralla saadun maitomäärän ja lypsyn nopeuden välillä on eri ryh- missä saatu seuraavat korrelaatiokertoimet: 1. ryhmä 0.35±0.02 2. » 0.46±0.02 3. » 0.40±0.02 keskim. 0.40+0.01 Maitomäärän ja maitokilon lypsämiseen käytetyn ajan välillä vallitsee siis negatiivinen vuorosuhde. Vuorosuhde ei ole aivan suoraviivainen, kuten taulukko 3 ja kuvio 1 osoittavat. 3. ryhmässä vuorosuhde on kuitenkin miltei suoraviivainen diagramman lähentyessä vastaavaa regressiosuoraa, mutta 1. ja 2. ryhmissä dia- LYPSYN NOPEUDESTA, JALKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 131 grammat poikkeavat huomattavasti vastaavista regressiosuorista. Kaikissa ryh- missä maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika kuitenkin pienenee maitomäärän kasvaessa aina n. 11 kg:aan asti. Tätä runsaammin lypsävien leh- mien kohdalta aineistosta ei voida tehdä yleisiä johtopäätöksiä havaintojen harva- lukuisuudesta johtuen, mutta viittaa tutkimusaineisto kuitenkin siihen, että run- saammin kuin 11—12 kg lypsävillä lehmillä maitokilon lypsyyn käytetty keski- määräinen aika jostakin määrätystä rajasta alkaen kasvaa, keskimääräinen lypsy- nopeus siis pienenee. Edelleen voidaan panna merkille, että lypsyn keskimääräinen nopeus kasvaa kaikissa ryhmissä maitomäärän kasvaessa edellämainittuun rajaan asti lypsyyn käytetystä kokonaisajasta riippumatta. Esim. 1. ryhmän lypsä- jillä on kulunut 11.5 kg:n lypsämiseen keskimäärin 9.78 minuuttia, kun sen sijaan 2. ryhmän lypsäjillä on kulunut 10.81 minuuttia ja 3. ryhmän lypsäjillä 12.42 minuuttia. Taulukosta 3 voidaan edelleen laskea, että maitomäärän vaikutus lypsyn keskimääräiseen nopeuteen on 1. ryhmässä jonkin verran pienempi kuin 2. ja 3. ryhmässä Jos esim. lasketaan 10.5 ja 3.5 kg lypsäneiden lehmien maito- Kuvio 1. Maitokilon lypsämiseen käytetyn keskimääräisen ajan riippuvaisuus lypsyssä saadusta maito- määrästä eri tutkimusryhmissä (1.2. ja 3.) jakeskimäärin. Fig. 1. Die Abhängigkeit der für das Melken von einem Kilogramm Milch verbrauchten Zeit von der beim Melken erhaltenen Milchmenge in den verschiedenen Untersuchungsgruppen (1., 2. und 3.) und durchschnittlich. •}■> kilon lypsämiseen käytetyn ajan ero eri ryhmissä, on se 1. ryhmässä 0.25 minuuttia sen sijaan, että se 2. ja 3. ryhmissä on 0.35 minuuttia kummassakin. Tarkastel- taessa maitokilon lypsyyn käytetyn ajan riippuvaisuutta maitomäärästä keski- määrin koko aineistossa, havaitaan taulukosta 3 ja kuviosta 1, että maitomäärän kasvaessa maitokilon lypsyyn käytetty keskimääräinen aika pienenee (lypsy- nopeus siis kasvaa) alussa varsin jyrkästi n. 6—7 kg:n paikkeille asti, josta alkaen maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika pienenee hitaammin ja tasaisemmin maitomäärän noustessa n. 11 kg:aan asti eli niin pitkälle kuin aineis- tossa on havaintoja yleisempien johtopäätösten teolle. Tutkimus osoittaa, että lypsyssä saadun maitomäärän kasvaessa esim. 2.5 kg;sta 11.5 kg:aan, yhden maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika muut- tuu vastaavasti 1.59 minuutista 0.94 minuuttiin eli yhteensä 0.65 minuuttia. Lypsykilpailuja ajatellen tämä ero merkitsee meillä käytännössä olevan piste- asteikon (0.20 min. = 1 piste) mukaan 3.25 pistettä, siis varsin suurta pistemäärää, kun otetaan huomioon, että mestariluokan ja I luokan vaatimusten ero on vain 1 p. ja I ja II sekä II ja 111 luokan ero kumpikin 1.5 p. Käytännössä on maito- määrän vaikutus lypsynopeuteen kuitenkin jonkin verran tasaantunut sen joh- dosta, että lypsykilpailuissa on lypsettävien lehmäparien kokonaismaitomäärä rajoitettu 18 kg;aan ja toisen lehmän maitomäärä 7 kg:aan. Täten lehmäparia ei ole voitu muodostaa kahdesta runsaslypsyisestä lehmästä. Missä määrin lehmä- parin kokonaismaitomäärä ja lehmien maitomäärien keskinäiset suhteet vaikutta- vat typsyn nopeuteen, käy ilmi taulukosta 4. Sitä laadittaessa on maitokilon lyp- syyn käytetty aika laskettu taulukko 3 mukaan. Taulukko 4 osoittaa, ettei maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika riipu paljoakaan siitä, miten lehmäparit on muodostettu silloin kuin ne anta- vat saman määrän maitoa. Suurin ero ajassa tällä tavalla muodostettujen lehmä- parien välillä on vain 0.05 min./kg, mikä kilpailussa vastaa 0.25 pistettä. Näin ollen lehmäpareja muodostettaessa ei käytännössä ole tarpeellista asettaa rajoi- tuksia lehmäparin muodostavien lehmien maitomäärien keskinäiseen suuruuteen, kuten merkkilypsyissä on tähän asti tehty, määräämällä, ettei lehmäparin toisen lehmän maitomäärä saa nousta yli 7.0 kg, vaan päähuomio on kiinnitettävä lehmä- parin kokonaismaitomäärään, joka ratkaisevasti vaikuttaa lypsyn nopeuteen. Tarkasteltaessa eri paljon maitoa antavien lehmäparien lypsyaikoja huoma- taan, että maitokilon lypsämiseen käytetty aika pienenee sangen jyrkästi maito- määrän noustessa. Jos maitomäärä kasvaa esim. 7 kg:sta 10 kg;aan, pienenee keskinopeus 0.06 min./kg ja 10 kg:sta edelleen verraten jyrkästi 11 kg;aan asti (keskim. 0.04 min./kg), josta alkaen lypsyaika vähenee lypsettyä maitokiloa kohti hitaammin ja tasaisemmin (keskim. 0.02 min./kg) aina 21 —22 kg maitoa antaviin lehmäpareihin asti. Jos joudutaan rinnastamaan, kuten lypsäjänmerkkejä jaet- taessa, eri runsaassa maidossa olleiden lehmäparien lypsytuloksia, olisi siis lypsy- ajasta annettavaa pistemäärää korjattava edelläsanotun mukaisesti siten, että eri suurien maitomäärien vaikutus saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Ellei täl- laista korjausta suoriteta, olisi arvosteluasteikkoa muutettava vähentämällä lypsyn nopeudesta annettavaa pistemäärää tai mieluimmin väljentämällä eri luok- OSSI PALVA Taulukko 4. Lehmäparin kokoonpanon vaikutus maitokiloa kohti käytettyyn keskimääräiseen lypsyaikaan. Tabelle 4. Der Einfluss der Zusammensetzung eines Kuhpaares auf die je Milchkilogramm verbrauchte durchschnittliche Melkzeit. T , -ii Maitokilon lypsyynLehmapann kokoonpano ~. .. , käytetty aika, min. /keia maitomaara kg J b° Für das Melken einet Zusammensetzung des MilchkilograntmesKuhpaares und aufgewandte Zeit, Milchmenge, kg minikg ... , , Maitokilon lypsyynkokoonpano ... , ~ ~ ■ „r , käytetty aika, mm./kt ia maitomaara kg _r. , ~ ,1 ■3 ° Fur das Melken einet Zusammensetzung des Milchkilogrammes Kuhpaares und aufgewandte Zeit, Milchmenge, kg min Ikg 11.5+11.5 = 23 11.5+10.5 = 22 0.94 10.5+ 2.5 = 13 9.5+ 3.5 = 13 8.5+ 4.5 = 13 7.5+ 5.5 = 13 6.5+ 6.5 = 13 1.11 1.110.97 1.15 11.5+ 9.5 = 21 10.5+10.5 = 21 0.97 1.13 1.00 1.12 0.99 1.12 11.5+ 8.5 = 20 10.5+ 9.5 = 20 1.00 9.5+ 2.5 = 12 8.5+ 3.5 = 12 7.5+ 4.5 = 12 6.5+ 5.5 = 12 1.121,00 1.16 1.00 1.16 11.5+ 7.5 = 19 10.5+ 8.5 = 19 9.5+ 9.5 = 19 1.00 1.15 1.03 1.15 1.00 1.01 8.5+ 2.5 = Il 7.5+ 3.5 = 11 6.5+ 4.5 = 11 5.5+ 5.5 = 11 1.19 1.1811.5+ 6.5 =lB 10.5+ 7.5 = 18 9.5+ 8.5 = 18 1.01 1.19 1 03 1.18 1.03 1.191.02 11.5+ 5.5 = 17 10.5+ 6.5 =l7 9.5+ 7.5 = 17 8.5+ 8.5 = 17 1.02 7.5 + 2.5 = 10 6.5+ 3.5 = 10 5.5+ 4.5 = 10 1.21 1.05 1.21 1.04 1.23 1.07 1.22 1.05 1.2511.5+ 4.5 = 16 10.5+ 5.5 = 16 1.04 6.5+ 2.5 = 9 5.5+ 3.5 = 9 4.5+ 4.5 = 9 1.261.06 1.299.5+ 6.5 = 16 8.5+ 7.5 = 16 1.05 1.08 1.27 1.06 5.5+ 2.5 = 8 4,5+ 3.5 = 8 1.31 11.5+ 3.5 = 15 10.5+ 4.5 = 15 1.05 1.33 1.09 1.321.079.5+ 5.5 = 15 8.5+ 6.5 = 15 1.09 4.5+ 2.5 = 7 3.5+ 3.5 = 7 1.395+ 7.5 = 15 1.08 1.40 1.08 1.40 11.5+ 2.5 = 14 10.5+ 3.5 = 14 1.06 1. 10 3.5+ 2.5 = 6 1.47 9.5+ 4.5 = 14 8.5+ 5.5 = 14 7.5+ 6.5 = 14 1.09 2.5+ 2.5 = 5 1,59 1.11 1.10 1.09 LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 133 134 OSSI PALVA Taulukko 5. Lehmäparien ryhmittyminen maitomäärän perusteella Tabelle 5. Die Gruppierung der Kuhpaare auf Grund der Milchmenge Maitomäärä, kg Yht Milchmenge, kg ° ® 1 ® “ 13 1-1 15 16 1/ 18 19 20 31 Lehman, luku Anzahl der Kuh- paare 1. ryhmä, Gruppe 8 13 25 81 114 195 187 188 166 124 51, 33 5 1190 2 - »> 12 22 55 115 178 197 186 159 113 70 37, 21 15 1 2 1174 _*_ » 2 9 19 54 61 97 77 85 69 63 37 28| 18 12 2| 10 643 Yht. Insges. 3{191 54 I 134 l 257| 389 J 469i' 458[ 41ö| 3421 231 Hol 72 132 I 3112 I 3007 Iden pisterajat suuremmiksi, jolloin lypsyn nopeudesta johtuvat heilahtelut eivät tuntuisi niin herkästi kuin nykyisessä asteikossa. Samaan lopputulokseen pääs- täisiin myös asettamalla eri luokan lypsäjänmerkkien vaatimukset riippuvaisiksi lypsettyjen lehmäparien kokonaismaitomääristä. Tutkimusaineisto on käsitelty erikseen myös lehmäparien suhteen sellaisena kuin ne lypsykilpailuissa ovat esiintyneet. Lehmäparit ovat olleet kokoonpannut merkkilypsyohjesäännön mukaan siten, että parin toisen lehmän maitomäärä ei ole ylittänyt 7 kg eikä lehmäparin kokonaismaitomäärä 18 kg. Aineistossa on kuitenkin 47 sellaista lehmäparia, joiden maitomäärä ylittää 18 kg. Taulukko 5 osoittaa lehmäparien ryhmittymisen maitomäärän perusteella. Siitä ilmenee, että 1. ja 2. ryhmissä on lehmäparien maitomäärät yleisimmin olleet 11—12 kg:n välillä ja 3. ryhmässä 10—11 kg:n välillä. 11—13 kg lypsäviä lehmä- pareja on koko aineistossa ollut 30.8 %. Lehmäparit ryhmittyvätkin lypsyker- ralla saadun maitomäärän perusteella kaikissa ryhmissä verraten lähelle keski- arvoa, mikä käy ilmi hajonnasta seuraavassa asetelmassa. maitomäär; 12.85 kg hajonta 2.25 kg 2.35 » 2.91 » 1. ryhmä 2. » 12.26 » 12.25 »3. » keskim. 12.49 kg 2.46 kg Kuten hajonta ilmaisee, on n. 2/3 kaikista lehmäpareista antanut maitoa 10.03—14.95kg. Alle 8 kg lypsäviä lehmäpareja on ollut vain 2.2 % ja yli 18 kg;n lehmäpareja 1.6 %. Maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika ja sen riippuvaisuus lehmäparin kokonaismaitomäärästä käy ilmi taulukosta 6. Se osoittaa, että kai- kissa ryhmissä lehmäparien maitomäärän noustessa maitokilon lypsämiseen käy- tetty aika on vähentynyt, lukuunottamatta eräitä harvoja poikkeuksia alle 8 kg:n ja yli 19 kg.n lehmäparien kohdalla, joissa aineisto on liian pieni yleisten johto- päätösten tekemiseen. Tässäkin yhteydessä voidaan todeta, että hyville lypsä- LYPSYN NOPEUDESTA. JÄLKIMAIDON MAARASTA JA MAIDON PUHTAUDESTA 135 Taulukko 6. Maitokilon lypsämiseen käytetyn ajan riippuvaisuus lehmäparista saadusta kokonais- maitomäärästä eri tutkimusryhmissä (L, 2. ja 3.) ja keskimäärin. Tabelle 6. Die Abhängigkeit der für das Melken von einem Kilogramm Milch verbrauchten Zeit von der von einem Kuhpaar erhaltenen Gesamtmilchmenge in den verschiedenen Untersuchungsgruppen 11. 2. und 3.) und durchschnittlich. Lypsyaika min./kg ja lehmäparien lukumäärä Lehmäparien Melkzeit min./kg und Anzahl der Kuhpaare maitomäärä, kg " 1. ryhmä 2. ryhmä 3. ryhmä 1. +2. +3. ryhmä Milchmenge der 1. Gruppe 2. Gruppe 3. Gruppe 1.+ 2. + 3. Gruppe K uhpaare, kg ~Xika LehrnäpT Aika LehmäpT Aika HLehmäp. Aika Lehmäp. Zeit Kuhpaare Zeit Kuhpaare Zeit ■ Kuhpaare Zeit Kuhpaare 20—21 1.00 2 1.08 10 1.07 12 19—20 1.05 1 1.25 2 1.18 3 18—19 0.89 5 1.05 15 1.12 12 1.05 32 17—18 0.96 33 1.10 21 1.20 18 1.06 72 16—17 0.95 51 1.11 37 1.23 28 1.07 116 15—16 0.97 124 1.16 70 1.24 37 1.07 231 14—15 0.97 166 1.15 113 1.30 63 1.09 342 13—14 0.98 188 1.17 159 1.32 69 1.11 416 12—13 0.99 187 1.22 186 1.35 85 1.15 458 11—12 0.99 195 1.22 197 1.39 77 1.15 469 10—11 1.01 114 1.23 178 1.37 97 1.20 389 9—lo 1.01 81 1.25 115 1.42 61 1.21 257 B—9 1.06 25 1.32 55 1.48 54 1.34 134 7—B 1.13 13 1.33 22 1.47 19 1.33 54 6—7 1.15 8 1.20 2 1.55 9 1.35 19 ö—[\ 1.15 1 1.70 2 1.52 3 Keskim., yht.J 099 n9O L2l im j35 643 Ll5 3007 Im Mittel, insges.\\ jille (1. ryhmä) maitomäärän vaikutus lypsyn nopeuteen ei ole niin suuri kuin vähemmän tottuneille lypsäjille (2. ja 3. ryhmä). Kun 1. ryhmässä on eroa 17.5 kg ja 7.5 kg lypsävien lehmäparien lypsyajoilla 0.17 min./kg, on vastaava erotus 2. ryhmässä 0.23 min./kg ja 3. ryhmässä 0.27 min./kg. Keskimääräinen erotus (0.27 min./kg) osoittaa, että lypsykilpailuissa lehmäparien muodostaminen on ollut jon- kin verran onnistuneempaa, kuin mihin taulukossa 4 esitetyt eri teoreettiset mah- dollisuudet voisivat johtaa. Taulukosta 6 voidaan laskea edelleen, että lehmäparin maitomäärän noustessa esim. 7.5 kg:sta 9.5 kg:aan, maitokilon lypsämiseen kulunut keskimääräinen aika on pienentynyt 0.12 min. eli 0.06 min./kg, siis suunnilleen saman verran kuin mihin päädyttiin tarkasteltaessa taulukkoa 4, jossa lehmäparit on teoreettisesti muodostettu eri mahdollisuuksien mukaan. Edelleen taulukosta 6 havaitaan, että maitomäärän lisääntyessä yli 11 kg, maitokilon lypsyyn käytetty keski- määräinen aika yhä pienenee maitokiloa kohti, joskaan ei aivan yhtä säännöllisesti kuin teoreettisessa laskelmassa (taulukko 4), mutta viittaa kuitenkin siihen, että on tarpeellista suorittaa tasoituksia verrattaessa lypsytuloksia silloin, kun lehmä- parien kokonaismaitomäärät vaihtelevat. 136 OSSI PALVA /älkimaidon määrä ja sen riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä. Suomessa on lypsyn opetuksessa kiinnitetty suurta huomiota huolelliseen loppulypsyyn. Erityisesti on korostettu sitä, että viimeisten tippojen rasvapitoi- suus on suuri ja sen takia on pyritty lypsämään ne mahdollisimman tarkoin. Lisäksi on myös oltu sitä mieltä, että huono lypsy ehdyttää lehmää ja että tarkalla lypsyllä on huomattava osuus myös utareen toimintakykyisenä pysymisessä. Niinpä meillä on lypsykilpailuissakin pyritty mahdollisimman tarkkaan lypsyyn. Jos jälki- maitoa on jäänyt yli 10 cm3 , on lypsyn tarkkuudesta annettavaa pistemäärää alennettu. Muissa maissa ei yleensä ole vaadittu näin suurta tarkkuutta, vaan esim. Ruotsissa on lypsykilpailuissa laskettu virhepisteitä aikaisemmin vasta 50 cm 3 ja nykyisin 30 cm 3 ylittävistä määristä. Tässä tutkimuksessa on jälkimaidon määrän selvittämisessä käytetty samaa aineistoa ja se on ryhmitelty samoin kuin edellä lypsynopeuksia tarkasteltaessa (vrt. taulukko 1). Jälkimaidon määrät ja hajonnat eri ryhmissä ovat seuraavat jälkimaitoa hajonta 1. ryhmä 6.48±0.09 cm3 4.25 cm3 2. » 6.89±0.11 » 5.13 » 3. » 7.71±0.13 » 5.91 » keskim. 6.90+0.07 » 5.19 » Jälkimaidon määrä on vaihdellut 1. ryhmässä o—3o cm3 , 2. ryhmässä o—4o cm3 ja 3. ryhmässä 0—45 cm3 (taulukko 7) ja on se kaikissa ryhmissä varsin pieni, keskim. 6.48—7.71 cm 3 , kasvaen jonkin verran siirryttäessä 1. ryhmästä 2. ja 3. ryhmään. Erityisesti on pantava merkille, että 80.5 %:ssa havainnoista on jälkimaidon määrä ollut alle 10 cm3 eli siis niin pieni, ettei lypsykilpailuissa ole siitä annettu virhe- pisteitä. Vain 2.1 % havainnoista on sellaisia, joissa jälkimaidon määrä on yli 20 cm 3 , mikä osoittaa, että meillä luokkalypsäjät ovat suorittaneet loppulypsyn erittäin huolellisesti. Kuvio 2 osoittaa, ettei jälkimaidon ja lypsetyn maitomäärän välillä ole missään tutkimusryhmässä vuorosuhdetta, vaan on jälkimaidon määrä ollut käytännölli- Taulukko 7. Lehmien ryhmittyminen jälkimaidon määrän perusteella. Tabelle 7. Die Gruppierung der Kühe auf Grund der Nachmilchmenge. Jälkimaitoa, cm3 _ Yht. Nachmilch, cm3 J -0 25 30 35 40 Insges. Lehmien luku I Anzahl der Kühe 1. ryhmä, Gruppe .... 979 1012 304 07 16 2 —■ —. 2380 ' 12. » .... 998 i 905 282 96 47 11 7 2 2348 3. » 505 444 203 82 32 12 4 1 3 1286 Yht. Insges. \ 2482 2361 789 245 I 95 I 25 11 I 3 3 1 6014 i LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 137 sesti katsoen riippumaton lypsyssä saadun maitomäärän suuruudesta. Koko aineistosta laskettu, korrelaatiokerroin on +0.05^0.01. Tutkimuksesta käy ilmi, että lypsykilpailuissa voidaan jälkimaidon määrän arvostelu suorittaa erilaisessa lypsyssä olevilla lehmillä samoja arvosteluperusteita noudattaen kuin tähänkin asti on tehty, koska saadun jälkimaidon määrä ei ole riippunut lypsetyn maitomäärän suuruudesta. Vaikeampi sen sijaan on rat- kaista, miten suurta jälkimaidon määrää on pidettävä kohtuullisena. Uusimpien tutkimusten mukaan se maitomäärä, joka saadaan jälkilypsyllä, ei ilmaise utareen tyhjentymistarkkuutta. Utareeseen saattaa näet jäädä JOHANSSONin tutkimus- ten mukaan (3) kohtalaisen huolellisen lypsyn jälkeenkin 25 % siitä maitomäärästä, mikä utareessa oli ennen lypsyä. Todellinen lypsyn tarkkuus voitaisiin saada sel- ville vain ruiskuttamalla vereen utareen tyhjentymiseen vaikuttavaa hormoonia ja lypsämällä utare sen jälkeen. Kun puheenaolevan hormoonin vaikutus loppuu verraten nopeasti, Petersenhi tutkimusten mukaan (ref. Johansson, 3) jo 7 minuutissa, merkitsee se sitä, että näennäisesti tarkkaan, mutta samalla hitaasti ja veltosti suoritetussa lypsyssä voi utareeseen jäädä enemmän maitoa kuin nopeassa ja vähemmän tarkassa lypsyssä. Kun utareeseen joka tapauksessa huolellisenkin lypsyn jälkeen jää huomattavasti maitoa ja kun jälkimaidon jääminen, vaikka se onkin rasvapitoisinta maitoa, ei vaikuta pitemmällä ajanjaksolla maidon rasva- prosenttiin (4), tuntuisi olevan yhdentekevää saadaanko lypsyn tarkistuksessa jälkimaitoa 10 vai 50 cm 3 . Näin olisikin ilmeisesti asianlaita, jos loppulypsyyn ei liittyisi muita huomion arvoisia näkökohtia. Fysiologisilla tutkimuksilla on kui- tenkin todettu, että utareen jälkikäsittely, kevyt puristelu ja hieronta, edistää Kuvio 2. Jälkimaidon määrän riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä eri tutkimusryhmissä (1., 2. ja 3.) ja keskimäärin Fig. 2. Die Abhängigkeit der Nachmilchmenge von der beim Melken erhaltenen Milchmenge in den verschiedenen Untersuchungsgruppen (1., 2. und 3.) und durchschnittlich. 138 )SSI PALVA utareen toimintakykyisenä pysymistä (2,7). Kun jälkimaidon määrä ilmentää paitsi lypsyn tarkkuutta myös utareen käsittelyä lypsyn loppuvaiheessa, on suurta jälkimaidon määrää pidettävä merkkinä myös huonosta utareen käsittelystä. Tä- män huomioonottaen ja kun esillä olevan tutkimuksen mukaan merkkilypsäjistä on yli 80% jättänyt jälkimaitoa lehmää kohti alle 10 cm3 , ei näyttäisi olevan aihetta nostaa sallitun jälkimaidon määrää lypsykilpailuissa nykyisestä 10cm3 :stä. Maidon puhtaus ja sen riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä. Meillä lypsykilpailuissa käytännössä olevaa maidon puhtauden määritystapaa, jossa puhtaus arvostellaan silmävaraisesti sen mukaan, millaisen jäljen 1 litra maitoa jättää valutettuna lianmäärityspullon (suun halkaisija 1,8 cm) suulukkoon asetetun vanulevyn lävitse, on arvosteltu lähinnä sen vuoksi, että siinä otetaan puhtausnäytettä varten jokaisen lehmän maidosta samansuuruinen näyte (1 litra) riippumatta siitä, miten paljon lypsyssä on maitoa saatu, sekä tämän johdosta esitetty suhteellisen maitonäytteen ottamista. Näin menetelläänkin esim. Norjassa, jossa maidon puhtaus arvostellaan koko lypsetyn maitomäärän perusteella. Sitä vastoin esim. Ruotsissa puhtausnäytettä varten otetaan kaikista lehmistä saman- suuruinen maitomäärä, 250 cm3 . Maidon puhtauden riippuvaisuuden selvittämiseksi lypsetystä maitomäärästä on edelläesitettyä tutkimusaineistoa jouduttu, kuten edellä mainittiin, jonkin verran karsimaan. Tähänkin tutkimusaineistoon jäi 5037 lehmää, joista kuului 1. ryhmään 2380, 2. ryhmään 1905 ja 3. ryhmään 752 kpl, joten aineisto on vie- läkin riittävän laaja tutkimusta varten. Taulukossa 8 esitetään lehmämäärän jakautuminen eri ryhmissä maidon puhtauden perusteella. Maitomäärien ja puhtauspisteiden keskiarvot eri ryhmissä ovat seuraavat: maitomäärä puhtaus 1. ryhmä 6.51 kg 4. 70±0.005 pistettä 2. » 5.96 » 4.69±0.007 » 3. » 5.73 » » kcskim. 6.19 kg 4. 68± 0.004 pistettä Taulukko 8 osoittaa, että maidon puhtauden pistearvot ovat vaihdelleet 5.0—2.4 vaihtelulaajuuden ollessa kuitenkin 1. ryhmässä hieman suppeampi, Taulukko 8. Lehmien ryhmittyminen maidon puhtauden perusteella Tabelle 8. Die Gruppierung der Kühe auf Grund der Reinheit der Milch Reinheit. o—s Punkte s ’° 4 ' B 4(3 4 4 4 2 40 3 'B 3’ 6 3 4 3 2 3 ‘° 2 ' B 2(5 2Alnsges Lehmien lukumäärä Anzahl der Kühe 1. ryhmä, Gruppe 1156 644 333 118 39 70 9 9 2 2380 2. » 932 530 199 88 49 66 20 8 3 6 3 1 1905 3. » 249 232 112 47 25 30 19 18 3 2 9 1 5 752 Yht. Insees. 1233711406 644 25s| ml 166 48 135 6 10 12 1 öl 5037 5,C—3,0. Kaikissa ryhmissä on eniten havaintoja korkeimmassa puhtausluokassa (5.0—4.8 p.), mistä alkaen huonompiin puhtausluokkiin siirryttäessä havaintojen luku vähenee ollen kuitenkin vielä toisessakin puhtausluokassa((4.4.6 p) var- sin korkea, mutta alentuen sitten jyrkästi. Kaksi korkeinta puhtausluokkaa (5.0—4.6 p.) käsittääkin 75.3 % kaikista havainnoista ja vain 5.7 %:ssa tapauk- sista on puhtaus arvosteltu alle 4.0 pisteen. Kuvio 3 esittää maidon puhtauden riippuvaisuutta lypsetyn maitomäärän suuruudesta. Diagrammat osoittavat selvästi, ettei missään tutkimusryhmässä ole vuorosuhdetta lypsetyn maitomäärän ja maidon puhtauden välillä. Koko aineistosta laskettu vuorosuhdekerroin on Se, että maidon puhtaus on 1. ryhmässä jonkin verran parempi kuin 2. ja 3. ryhmissä, johtuu ilmeisesti paremmin puhdistetuista lehmistä ja lypsäjien huolellisuudesta kuin maitomäärän enemmyydestä. Kun tutkimusaineisto ei osoita maidon puhtauden riippuvan lypsettävän maitomäärän suuruudesta, ei lypsyn arvostelussa näyttäisi olevan aihetta muuttaa nykyistä näytteenottotapaa suhteelliseksi maitomäärään nähden, koska se ilmei- sesti ei tekisi arvostelua nykyistä asianmukaisemmaksi, mutta aiheuttaisi näytteen- otossa turhia hankaluuksia. Asia saattaisi muuttua toisenlaiseksi, jos voitaisiin silmävaraisen arvostelun tilalle ottaa tarkempi mikroskooppinen menettely, mutta siihen ei käytännössä liene mahdollisuuksia. Loppupäätelmät. Edelläselostetussa käsinlypsyn nopeutta, jälkimaidon määrää ja maidon puh- tautta sekä niiden suhdetta lypsettyyn maitomäärään käsittelevässä tutkimuk- sessa, joka perustuu 6014 lehmästä merkkilypsykilpailuissa saatuun aineistoon, on tultu seuraaviin tuloksiin ja päätelmiin: Kuvio 3. Maidon puhtauden riippuvaisuus lypsyssä saadusta maitomäärästä eri tutkimusryhmissä (1., 2. ja 3.) jakeskimäärin Fig. 3. Die Abhängigkeit der Reinheit der Milch von der beim Melken erhaltenen Milchmenge in den versuchiedenen Untersuchungsgruppen ( 12. und 3.) und durchschnittlich 140 OSSI PALVA Tutkimuksen kohteena olleet lypsäjät, jotka ammattitaidoltaan ovat yleensä maamme parhaita lypsäjiä, ovat käyttäneet yhden maitokilon lypsämiseen aikaa keskim. minuuttia hajonnan ollessa 0.26 minuuttia ja lypsyssä saadun keskimääräisen maitomäärän 6.25 kg lehmää kohti. Nopein lypsäjä on käyttänyt maitokilon lypsämiseen keskim. vain 0.55 min. eli 33 sek. Edelleen ilmenee tutki- muksesta, jossa aineisto on ryhmitelty kolmeen ryhmään sen mukaan, minkälaista lypsäjänmerkkiä vastaavan tuloksen kukin lypsäjä on saanut, että mestari- ja I luokan lypsäjät (1. ryhmä) ovat Kpsäneet maitokilon keskimäärin minuutissa, II luokan lypsäjät (2. ryhmä) minuutissa ja huonoim- man ryhmän, 111 luokan lypsäjät (3. ryhmä) minuutissa keskimääräi- sen lypsykerralla saadun maitomäärän ollessa lehmää kohti vastaavasti eri ryh- missä 6.52, 6.09 ja 6.04 kg. Lypsyn nopeuden, joka on arvosteltu maitokilon lypsyyn käytetyn keski- määräisen ajan perusteella, ja lypsyssä saadun maitomäärän välillä on kaikissa eri tasoisia lypsäjiä käsittelevissä tutkimusryhmissä ollut selvä riippuvaisuus vuoro- suhdekertoimen ollessa koko aineistossa Maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika siis pienenee lypsetyn maitomäärän suuretessa. Riippuvaisuus ei ole kuitenkaan suoraviivainen, vaan maitomäärän lisääntyessä 2—3 kg:sta maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika aluksi laskee var- sin jyrkästi((0.00.206—0.20 min./kg) 6—7 maitokiloon asti, ja siitä lähtien hitaammin (keskim. 0.03 min./kg) maitomäärän edelleen noustessa 11—12 kg:aan asti. Aineis- tonryhmitys eri tasolla olevien typsäjien kesken osoittaa, että maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika pienenee maitomäärän kasvaessa huolimatta lypsyyn käytetystä kokonaisajasta, joka esim. 11.5 kg;n lypsyssä olevilla lehmillä vaihtelee eritasoisten lypsäjien ryhmissä 9.78 minuutista 12.42 minuuttiin. Käytettävissä olleen aineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten lypsyn keskimääräinen nopeus muuttuu lypsetyn maitomäärän yhtä lehmää ja lypsykertaa kohti noustessa yli 11—12 kg, mutta viittaa se joka tapauksessa siihen, että tämän yläpuolella saavutetaan raja, josta alkaen keskimääräinen lypsynopeus hidastuu. Lypsettäessä lehmäpareja, joiden maitomäärät vaihtelevat 5 kg:sta 23 kg:aan, maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika pienenee lypsetyn maito- määrän kasvaessa ja on tämä keskimääräisen lypsynopeuden kasvu vähälypsyisillä lehmäpareilla huomattavasti suurempi kuin runsaslypsyisillä. Samoin tutkimuk- sesta selviää, ettei maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika, silloin kun lehmäparin maitomäärä pysyy samana, sanottavasti riipu sen muodostavien lehmien .keskinäisistä maitomääristä, vaan lypsyn nopeuteen vaikuttaa eniten lehmäparin kokonaismaitomäärä. Jälkimaidon määrä on tämän tutkimuksen mukaan ollut keskim. cm:i lehmää kohti. Mestari- ja 1 luokan lypsäjillä jälkimaidon määrä on ollut 6.48±. 0.09 cm3 , II luokan lypsäjillä 6.89^0.11 cm3 ja 111 luokan lypsäjillä 7.71 0,13 cm3 . 80.5 %:11a lehmistä on jälkimaidon määrä ollut alle 10 cm3 ja vain 2.1 %:lla yli 20 cm3 . Jälkimaidon ja lypsetyn maitomäärän välinen vuorosuhdekerroin -f-0.05 J: 0.01 osoittaa, että jälkimaidonmäärä on riippumaton lypsetyn maitomäärän suuruudesta. LYPSYN NOPEUDESTA, JÄLKIMAIDON MÄÄRÄSTÄ JA MAIDON PUHTAUDESTA 141 Lypsetyn maidon keskimääräinen puhtaus lehmää kohti on ollut 4.68+ 0.004 pistettä korkeimman mahdollisen pistemäärän ollessa 5. Eri luokkien lypsä- jillä puhtauden keskimääräiset pistearvot ovat vaihdelleet44.54.70, parhaan keskimääräisen pistemäärän ollessa mestari- ja I luokan lypsäjillä ja huonoimman 111 luokan lypsäjillä. Lypsetyn maidon puhtaus on ollut täysin riippumaton maitomääristä, vuorosuhdekertoimen ollessa —0.04+ 0.01. KIRJALLISUUTTA (1) Erkko, Paavo, Eräitä tutkimuksia lypsytyösuorituksista. Karjatalous, 8, p. 657—661, 700—702. Helsinki 1932. (2) Hagman, Gunnar, Mjölksekretions fysiologi. Kungl. Lantbruksakademiens Tidskrift, 83, p. 293— 341. Stockholm 1944. (3) Johansson, Ivar, Nya Mjölkningsmetoder. Stockholm 1947. {4) —i)—• Ekonomiska Mjölkproduktion. Stockholm 1938. (5) Lonka, Tauno, Tilastojen käsittelystä ja todennäköisyyslaskusta. Maatalous, 38, p. 59—62, 83—96. Helsinki 1945. (6) —»— Maatalousseurojen Keskusliiton lypsäjänmerkkiohjesääntö. Helsinki 1935. (7) Saarinen, Pellervo, Eräistä huomioon otettavista seikoista maitorauhasen raken- teessa ja toiminnassa. Karjatalous, 20, p. 323—329. Helsinki 1944. REFERAT ÜBER DIE GESCHWINDIGKEIT DES MELKENS, DIE MENGE DER NACHMILCH UND DIE REINHEIT DER MILCH SOWIE DAS VERHÄLTNIS DER BEIM MELKEN ERHALTENEN MILCH ZU IHNEN. Auf die Ergebnisse von Melkwettbewerben gegründete statistische Untersuchungen über das Handmelken Ossi Palva Zentralverband der Landwirtschaftlichen Gesellschaften, Heisin In der Untersuchung sind auf Grund eines bei Milchwettbewerben gewonnenen möglichst zuver- lässigen Materials die beim Handmelken vergangene durchschnittliche Zeit in Minuten je gemolkenes Milchkilogramm sowie der Einfluss der Milchmenge auf sie dargelegt worden. Ferner sind auch dieMenge der Nachmilch sowie die auf Grund eines Milchliters makroskopisch beurteilte relative Reinheit (0—5 Punkte) der gemolkenen Milch wie auch das Verhältnis beider zu der beim Melken erhaltenen Milch- menge erforscht worden. Das Untersuchungsmaterial umfasst die beim Melken von 6014 Kühen (in bezug auf die Nachmilch die beim Melken von 5037 Kühen) erhaltenen Ergebnisse, die beim Bearbeiten des Materials in Gruppen eingeteilt worden sind, je nachdem welches Klassenmelker-Abzeichen die betreffenden Melker mit ihrem Ergebnis erreicht haben. Die erste Gruppe bilden die besten oder die- OSSI PALVA142 jenigen Melker, die das Meisterabzeichen oder das Abzeichen der Melker I. Klasse erhalten haben die 2. Gruppe die mit dem Abzeichen 11. Klasse und die 3. Gruppe die mit dem Abzeichen 111 Klasse. Die Melker sind also alle besser als mittelmässige und zu einem überwiegenden Teil Frauen Die von der Untersuchung betroffenen Melker haben durchschnittlich für das Melken von einem Kilogramm Milch 1.17 ±0.003 Minuten gebraucht bei einer Dispersion von 0.26 Minuten und einer beim Melken erhaltenen durchschnittlichen Milchmenge von 6.25 kg. Die Melker der 1. Gruppe haben für das Melken von einem Kilogramm Milch durchschnittlich 1.00±0.004 min gebraucht, die der 2. Gruppe 1.23 ±0.005 min und die der dritten Gruppe 1.37 ± 0.003 min, wobei die durchschnittliche gemol- kene Milchmenge entsprechend bei den verschiedenen Gruppen 6.52, 6.09 und 6.04 kg betragen hat. Der geschwindeste Melker hat zum Melken von einem Kilogramm Milch durchschnittlich einer Zeit von nur 0.55 min oder 33 sek bedurft. Zwischen der Melkgeschwindigkeit und der beim Melken erhaltenen Milchmenge besteht in allem Gruppen, die Melker verschiedenen Niveaus umfassen, eine deutliche Abhängigkeit, und zwar beläuft sich der Korrelationskoeffizient im gesamten Material auf —0.40 ±O.Ol. Bei wachsender gemolkener Milchmenge nimmt die durchschnittliche Geschwindigkeit des Melkens zu. Doch ist die Abhängigkeit nicht geradlinig (Tabelle 3, Fig. 1). Bei zunehmender Milchmenge fällt die für das Melken von einem Kilogram m Milch verbrauchte durchschnittliche Zeit unter Berücksichtigung des gesamten Materials anfangs (die durchschnittliche Geschwindigkeit des Melkens wächst also) recht schroff bis zu etwa 6 Kilogramm Milch und von da an weniger steil bis zu 11 kg. Die Verteilung des Materials auf die Mel- ker verschiedenen Niveaus erweist des weiteren, dass die für das Melken von einem Kilogramm Milch, aufgewandte durchschnittliche Zeit beim Anwachsen der Milchmenge bis zu 11—12 kg abnimmt, trotz der beim Melken verflossenen Gesamtzeit, die z.B. bei einer 11.5kg Milch melkenden Kuh in den Gruppen der Melker verschiedenen Niveaus zwischen 9.78 und 12,42 min wechselt. Auf Grund des zur Ver- fügung stehenden Materials lassen sich jedoch keine Schlüsse darüber ziehen, wie die Melkgeschwin- digkeit sich verändert, wenn die gemolkene Milchmenge über 11—12 kg steigt, aber es weist doch darauf hin, dass darüber hinaus eine Grenze erreicht wird, von der an die durchschnittliche Melkge- schwindigkeit langsamer wird. Die Menge der Nachmilch hat nach dieser Untersuchung durchschnittlich 6.90 ±0.07 cm3 je Kuh betragen, wobei sie sich bei den Meistermelkem und bei den Melkern I. Klasse (1. Gruppe) auf 6,48 ± 0.09 cm3 , bei den Melkern 11. Klasse (2. Gruppe) auf 6.89 ±O.ll cm3 und bei den Melkern 111. Klasse (3. Gruppe,) auf 7.71 ±0.13 cm 3 belaufen hat. Bei 80.5 % der Kühe hat die Menge der Nach- milch unter 10 cm 3 und nur bei 2.1 % über 20 cm 3 betragen. Der zwischen Nachmilch und gemolkener Milchmenge bestehende Korrelationskoeffizient ±0.05±0.01 erweist, dass die Menge der Nachmilch ganz unabhängig von der Grösse der gemolkenen Milchmenge ist. Die durchschnittliche Reinheit der gemolkenen Milch hat 4.68±0.004 Punkte betragen, wobei die höchstmögliche Punktmenge 5 ausgemacht hat. Die durchschnittlichen Punktbeträge haben bei den Melkern verschiedener Klasse zwischen 4.55 und 4.70 geschwankt, wobei die Meistermelker und die Melker I. Klasse die beste durchschnittliche Punktmenge und die Melker 111. Klasse die schlechteste aufgewiesen haben. Die Reinheit der gemolkenen Milch ist ganz unabhängig von der Milchmenge gewesen bei einem Korrelationskoeffizienten von 0.04±0.01.