ROLLIT (AGROSTIS SPP.), RIKKARUOHOJAKO VAI HYÖTYKASVEJA? K. Olsonen Valtion siementarkastuslaitos, Helsinki. Saapunut 11.10. 1950. Luonnonvaraisena kasvaa maassamme Hiitosen (4, p. 186—187) toimittaman »Suomen kasvion» mukaan viisi röllilajia. Niistä kaksi pohjolan röhi {Agrostis borealis Hn.) ja hoikka röhi (Agrostis clavata Trin.) on niin harvinaista, ettei niillä ole mitään käytännöllistä merkitystä sen enempää rikkaruohoina kuin muu- tenkaan. Jäljellä olevista sanoo Valle (9, p. 768) kirjoituksessaan »Nurmi- kasvit»; »Yleisimmät lajit ovat rönsyrölli (Agrostis stolonifera L.), nurmirölli [Agrostis vulgaris With.) ja koiranrölli [Agrostis canina L.). Ulkomailla pidetään rönsyrölliä, joka on edellämainituista kasveista korkeakasvuisin ja lehtevin, varsin arvokkaana, pidetäänpä sen siementäkin kaupan. Nurmirölli on meillä yleisin ilmaantuen hoitamattomille, ravintoköyhille nurmille, mutta matalakasvuisena lajina on sen satoisuus pieni. Koiranrölli on erittäin kapealehtinen, rönsyilevä laji, ja hyvinkin arvoton, estäen arvokkaampien lajien ilmaantumista kosteaperäisillä mailla». Grotenfelt (2, p. 507) ei mainitse röllejä ensinkään viljelyskasvien joukossa. Mutta laidunnurmikasvien yhteydessä hän sanoo: »Rönsyrölli [Agrotis stolonifera) on hieno, myöhäisenlainen ruoho, josta nautakarja ei pidä. Se tekee ruohoston tiheäm- mäksi ja sillä on lonkerolta, jotka useinkin ovat muiden parempien ruohojen tiellä. Hakamailla luetaan Agrostis-\a.]\i rikkaruohoiksi, koska ne yleensä hyvin vähän lisää- vät heinäsatoa». Ja luonnonniittyjen yhteydessä hän (2, p. 481) sanoo; »Rölliniit- tyjen heinät ovat tavallisesti lyhytkasvuisia ja koska ne tavallisesti niitetään liian myöhään, on niitä vaikea niittää terävällä ja hyvin asetetulla viikatteellakaan». Olen kylvänyt itse omaan pihaani rönsyrölliä. Siitä kasvoi matala, tiheä, kuta- kuinkin yhtenäinen ruohikko. Kesillä 1945, 1946 ja 1947 asetin pienen aitauksen tällaisen rölliruohikon päälle ja kaksi lammasta sisään. Lampaat söivät kaiken muun ruohon, kuivaneet heinänkorretkin, mutta rölleihin ne eivät kajonneet. Koe- https://c-info.fi/en/info/?token=2KWdJCR5JcPbU4cu.RPNVbukDd7NV70a979PKAw.WIaFaDDY7U6Nf31yueFepr2jZKmz9P-yce-Xu-vaAGeBnSh_sDL4yLCrBzhf7PZMBKKAH-TQGeHFSByEszGtHNX9qgK3e5WQVuPcRKhZNyx1djzKah88hJeNr_KcjOcsOo-Pgk9RXF44p38votGE5iTglhNDoPDs ROLLIT, RIKKARUOHOJAKO VAI HYÖTYKASVEJA? 45 tin itsepäisesti pitää lampaat samassa paikassa useita päiviä. Ne vain sotkivat ja- loillaan röllejä, mutta eivät syöneet niitä. Mahdollista on, että rollit laihoilla mailla kelpaavat eläimille, koska Charpen- tier (1, p. 507) sanoo kirjoituksessaan »Laidunkasvit» näin: »Arvokkaana lisänä lai- dunkasvillisuudessa ovat kuivemmilla mailla ja köyhemmillä maaperillä aronata ja nurmirölli». Stebler ja Volkart (7, p. 114) sanovat rönsyröllistä (Agrostis stoloni- fera L.) että se kosteilla ja märillä mailla, varsinkin viileillä seuduilla on hyvin arvo- kas heiniä. Se soveltuu yhtä hyvin niittonurmiin kuin laitumiin. Usein kun muut heinät kovan, sitkeän maan ja kylmien säitten takia häviävät täydellisesti, kasvaa rönsyrölli vielä hyvin. Se kasvaa tällöin tiheänä ja tukahduttaa rikkaruohot sekä varmentaa kohtalaisen sadon. Kuivilla mailla se ei menesty. Jos muut heinät kas- vavat hyvin, jää hidaskasvuinen röhi muista jäljelle. Nurmiröllistä (Agrostis vulga- ris Wilh. eli A. tenuis Sibth.) eivät nämä kirjoittajat mainitse mitään. Mutta Strecker (8, p. 116) kirjoitettuaan samaan tapaan rönsyröllistä, sanoo nurmiröllistä (Agrostis tenuis Sibth.) (p. 119), että vaikkakin se vuoristoissa on arvokas heinä sekä niittonurmissa että laitumissa, on se muualla hyvinkin vähä- arvoinen. Koiranrölliä (Agrostis canina L). pidetään aivan yksimielisesti rikkaruohona. Amerikan Yhdysvalloissa, Tyynen meren rannalla (Pacific Nortwest) viljel- lään nurmirölliä (Agrostis tenuis Sibth.) kahtakin eri kantaa siemeneksi (5, p. 8). Amerikassa siis todennäköisesti viljellään nurmirölliä muutenkin. Mutta Euroo- passa sen siementä ei tiettävästi ole ollut kaupan. Rönsyröllin (Agrostis stolonifera L.) siemeniä sitävastoin on Euroopassakin kaupan. Niinpä on valtion siementarkastuslaitokseen saapunut tarkastettaviksi rönsyröllin siemennäytteitä, vaikkakaan ei joka vuosi. Niitten 30 vuoden kuluessa, joista on tilasto käytettävissä, on 23:na vuonna saapunut röllinäyte tai näytteitä. Neljänä vuonna on saapunut vain yksi näyte. Eniten on saapunut röllinäytteitä tarkastusvuonna 1938—1939. Silloin saapui 23 näytettä ja edustivat ne noin 7500 kilon suuruista röllinsiemenmäärää. Kaupassa olevat rollin siemenet on tuotettu Yhdysvalloista ja Tanskasta. Edellisestä käynee selville, että ainoa röllilaji, josta voidaan sanoa, että sitä todella viljellään Euroopassakin, on rönsyrölli [Agrostis stolonifera L.). Sen sie- mentä on kaupan ja sitä myös kylvetään. Ja sitä viljellään varsinaisesti ulkomailla ja sielläkin vain kosteilla, veden vaivaamilla mailla, joissa arvokkaammat heinät eivät menesty. Suomessa sen viljely rajoittuu vain leikki- ja urheilukenttiin, ehkä jossain määrin laidunmaihin. Nurmirölli [Agrostis tenuis Sibth.) on kuivien mait- ten kasvi. Siitä sanotaan olevan hyötyä vuoristoissa ja kuivilla heikkokasvuisilla laitumilla. Hyvillä mailla kummatkin rollit ovat vähäarvoisia. Koiranrölliä [Agrostis canina E.) pidetään aivan yleisesti kaikkialla rikkaruohona. Ja jos pidämme rikka- ruohoina kaikkia niitä kasveja, jotka tuppautuvat viljelyksille viljelijäin tahto- matta, on myös rönsy -ja nurmiröllejä pidettävä rikkaruohoina, varsinkin timotei- ja apilanurmissa. Rönsyröllin ja nurmiröllin siemenet ovat kaksihelpeisiä. Rönsyröllin ulkohelve on vihneetön (4). Mutta jos siinä sattuisi olemaan vihne, niin se on lyhyt, suora 46 K. OLSONEN tai puolipolvinen tai ainoastaan piikki sekä kiinni helpeen kärkipäässä (5, p. 8). Nurmiröllin siemenet ovat tavallisesti vihneettömiä (4, p. 186). Kun niissä on vihne, niin se saattaa olla polvinen, kierteinen tai suora ja kiinni helpeen ty- vessä. Kun niissä on vain vihneen paikka näkyvissä, mutta ei vihnettä, niin se voi olla helpeen puolivälissä tai likempänä helpeen kärkeä. Rönsyröllin ulkohelve on lakankiiltoinen, nurmiröllin ulkohelve on sitävastoin hopeanhohtoinen tai him- meähkö. Useissa tapauksissa tämä helpeen erilainen kiilto on näitten eri röhin sie- menten ainoa erottava tuntomerkki (5, p. 8). Koiranröllin siemenet ovat yksihelpeisiä. Helpeen tyvestä lähtee tavallisesti kaleita hieman pitempi vihne (4, p. 187). Mutta ne eivät ole aina vihneellisiä. Silloin kun koiranröllin siemenessä on helve jäljellä, voidaan se siis erottaa rönsy- ja nurmiröllin siemenistä, mutta kaikki kuoriutuneet röhin siemenet ovat niin tois- tensa näköisiä, että niitten erottaminen toisistaan on mahdotonta. Koiranröllin sie- menten ainoa helve ympäröi niin täydellisesti koko siemenen, että senkin toteaminen yksihelpeiseksi kaipaa tottumusta ja hyvää suurennusta. Eri rölhlajien toisistaan erottaminen on siis aikaa viepää. Sitä tehtäessä on usein binokularinen mikroskooppi tarpeellinen. Ja voivat sen tehdä ainoastaan röhin sie- menten erottamiseen erikoisesti harjaantuneet henkilöt. Ja tällöinkin saattaa rönsyröllin ja nurmiröllin siementen erottaminen toisistaan olla mahdotonta tai ainakin epävarmaa, varsinkin silloin, kun siemen on ennättänyt kadottaa kiiltonsa. Toimintakautensa ensimmäisten kolmenkymmenen vuoden aikana on valtion siementarkastuslaitoksessa kaikki rollien siemenet liitetty rikkaruohojen siemeniin. Kun syksyllä 1949 vietiin maastamme timotein siemeniä Yhdysvaltoihin, ja siellä rolleja pidetään hyötykasveina (8), punnittiin täälläkin vientitimoteista rollin sieme- net erikseen hyötykasveina marraskuun alusta 1949. Aikaisemmin jo 1946 siementarkastuslaitokselle lähettämässä kirjeessä »S i e- menkauppiaitten Yhdistys» ry. ehdotti, että maassammekin yhden- mukaisuuden takia pidettäisiin rollin siemeniä hyötykasvien siemeninä. Saadak- semme selville, kuinka yleisesti ja kuinka paljon timoteinsiemennäytteissä on rol- lin siemeniä, erotettiin ne tästä lähtien timotein puhtausmääritysten yhteydessä ja punnittiin. Punnitustulos merkittiin puhtauslomakkeisiin vain laitoksen omaa tilastotarvetta varten. Senjälkeen punnittiin rollin siemenet yhdessä muitten rik- karuohojen kanssa. Näin saadun tilaston tulokset näkyvät seuraavasta taulukosta: timoteinsiemennäytteissä tarkastusvuosina oli rölliä eniten rölliä keskimäärin rölliä näyteluku 0/ 0/ 0//o /o /o 1946—1947 78 22.1 0.5 529 1947—1948 83 5.0 0.4 596 1948—1949 94.5 2.9 0.4 109 Useammalta vuodelta ei tilastoa vielä ole, mutta näistäkin numeroista jo näkee, että röhin siemeniä saattaa eräinä vuosina olla melkeinpä jokanäytteessä (94.5 %). Niitä saattaa joskus olla hyvinkin paljon (22 %). Niitten keskimäärä on kuitenkin eri vuosina ohut jokseenkin sama. ROLLIT, RIKKARUOHOJAKO VAI HYÖTYKASVEJA? 47 Ja saadaksemme varmemmin ja tarkemmin selville kuin yksinomaan vain siemeniä katsomalla on mahdollista määrittää, ovatko kotimaisissa timotein sie- menissä olevat rollin siemenet mahdollisesti rönsyröllin (Agrostis stolonifera L.) siemeniä, jolloin niitä voitaisiin pitää hyötykasveihin kuuluvina, vai ovatko ne muitten rollien siemeniä ja siinä tapauksessa rikkaruohoja, pyydettiin kesällä 1949 siemenkonsulentteja eri puolilta maata lähettämään heinäpelloissa kasvavia röllejä juurineen siementarkastuslaitokseen. Syksynmittaan saapui siementarkastuslaitokseen 37 tällaista röllinäytettä. Kunkin näytteen laji määritettiin alustavasti siementarkastuslaitoksessa. Sen jäl- keen toht. Kutonen vielä tarkisti nämä määritykset. Kaksi näytettä oli niin huo- noa, ettei niitten lajia voitu määrittää. Kaikkiaan saatiin siis 35;stä näytteestä selvyys, mitä röllilajia ne olivat. Ainoastaan neljä näytettä oli rönsyrölliä (Agrostis stolonifera L.), eli sellaista rölliä, jota voitaisiin pitää viljelyskasvina. Valtavasti suurin osa, 27 näytettä oli nurmirölliä {Agrostis tennis Sibth.), jota ei Euroopassa varsinaisesti viljellä, vaikkakin siitä erikoisolosuhteissa, esim. vuoristoissa Strec- KERin (8, p. 119) ilmoituksen mukaan voi olla hyötyä. Ojitetuilla heinäpelloilla sitä on pidettävä rikkaruohona. Loput neljä näytettä olivat koiranrölliä (Agrostis canina L.). Ja siitä pidetään riidattomasti kaikkialla rikkaruohona. Yhden nur- miröllinäytteen joukossa oli sitäpaitsi jonkinverran koiranrölliä. On siis ollut täy- sin perusteltua, että maassamme röhin siemeniä on timotein siementen joukossa pidetty rikkaruohojen siemeninä. Maahamme on viime vuosina tuotu ja täältä on myöskin viety timotein sie- meniä. Ja kuten edellä jo on selvitetty, ulkomailla viljelläänkin jossain määrin rönsyrölliä. Kun rönsyröllin siemeniä on vaikea erottaa nurmiröllin siemenistä ja koiranröllin siementen erottaminenkin muista rollien siemenistä on aikaa vie- pää ja senkin voivat tehdä ainoastaan rollien siementen erottamiseen erikoisesti harjaantuneet henkilöt, pidetään monessa maassa kaikkia rollin siemeniä erotuk- setta hyötykasveina. Kuten edellä mainittiin Siemenkauppiaitten yh- distys ehdotti jo kesällä 1946, että maassammekin yhdenmukaisuuden takia pi- dettäisiin rollien siemeniä hyötykasvien siemeninä. V. 1949 tiedusteli Keskusosuusliike Hankkija eräiltä Europan sie- mentarkastuslaitoksilta, pidetäänkö niissä rolleja rikkaruohoina vai hyötykasveina. Ruotsin ja Tanskan siementarkastuslaitokset ilmoittavat pitävänsä koiranröllin (Agrostis canina L). siemeniä rikkaruohoina, muita kaikkia hyötykasveina. Ruotsin siementarkastuslaitos ilmoittaa vielä, että amerikkalaisissa rönsyröllin (Agrostis stolonifera L.) siemenissä esiintyviä Agrostis Ellotiana- ja Agrostis hiemalis-röllien siemeniä he pitävät rikkaruohoina. Norjan, Sveitsin, Hollannin ja Englannin sie- mentarkastuslaitokset pitävät kaikkia rolleja erotuksetta hyötykasveina. Kaikkialla ei kuitenkaan menetellä näin. Niinpä Jenan siementarkastuslaitok- sen johtaja Eggebrecht (3, p. 68) luettelee, mitä kasveja rehunurmissa on pidettävä hyötykasveina ja mitä rikkaruohoina. Hänen luettelonsa mukaan rönsyröhi (Agros- tis stolonifera L.) on hyötykasvi, mutta nurmiröhi ( Agrostis tennis Sibth.) on rikka- ruoho. 48 K. OLSONEN Ja saadaksemme vielä useammalta taholta tietoomme, minä eri maissa eri röllejä pidetään, tiedusteltiin siementarkastuslaitoksen puolesta tätä asiaa v. 1950 useasta Europan siementarkastuslaitoksesta. Vastauksessaan Münchenin siementarkastuslaitoksen johtaja Merl ilmoit- taa, että hänen laitoksellaan, samaten kuin koko Saksassa noudatetaan edellä mai- nitsemiani EGGEBRECHTin 1949 julkaisemia ohjeita. Niitten mukaisesti he siis pitävät rönsyrölliä hyötykasvina, mutta nurmirölliä rikkaruohona. Rikkaruohoina hän ilmoittaa myöskin pidettävän koiranrölliä. Lisäksi hän mainitsee, että siellä kaupassa oleva niinkutsuttu eteläsaksalainen röllinsiemen on luonnonvaraisista rol- leista kerättyä siementä, jossa on sekaisin rönsy-, nurmi- ja koiranröllin siemeniä. Tällaista siementä tarkastettaessa pidetään toisistaan erottamatta kaikkia rollin siemeniä hyötykasveina, olkoot ne minkä rollin siemeniä tahansa. Näin menetel- lään, koska tällaisella siemenellä ei ole mitään maataloudellista merkitystä, vaan kylvetään sitä yksinomaan puistoihin ja urheilukenttiin. Budapestin siementarkastuslaitoksen johtaja Schermann ilmoittaa, että Un- karissa pidetään rönsyrölliä (Agrostis stolonifera L.) hyötykasvina, mutta nurmiröl- liä (Agrostis tenuis Sibth.) ja koiranrölliä (Agrostis canina L.) rikkaruohoina. Wienistä ilmoittaa Germ, että Itävallassa, samaten kuin Voisenat Parisista, että Ranskassa pidetään kaikkia röllilajeja erotuksetta hyötykasveina. Koska maamme timoteinsiemenkauppa viime vuosina on tullut osaksi myös kansainväliseksi ja koska monessa muussa maassa, kuten edellä on selvitetty, rolleja pidetään hyötykasveina, vaikkei niitä kaikkia suorastaan viljellä, punnittiin täällä- kin, kuten jo mainittiin, vientitimoteista rollien siemenet erikseen muista rikkaruo- hoista ja merkittiin tarkastustodistuksiin hyötykasveina marraskuun alusta 1949. Ja joulukuun alusta 1949 on yhdenmukaisuuden takia siementarkastuslaitoksessa kaikista näytteistä ilman erotusta rollien siemenet punnittu erikseen hyötykasveina. Mutta röhit ovat silti vielä röllejä. Niitten viljelysarvo ei silti ole muuttu- nut, vaikka ne siementen tarkastustodistuksissa tätä nykyä esiintyvätkin erikseen. Ne ovat yhä vielä sellaisia kasveja, jotka tuppautuvat viljelyksille viljelijäin tahto- matta. Ja viljelijät ottakoot sen huomioon. Nehän voidaan lajittelukoneilla ver- raten tarkkaan poistaa timotein siemenistä. Siementavarain vähimpiä vaatimuksia määrättäessä myyntikaudeksi 1949-1950 tämä seikka on jo otettu huomioon. Sillä kun rollien siemeniä ei enää ole rikkaruo- hojen siementen joukossa ja niitä on tilastomme mukaan ollut timotein siementen joukossa keskimäärin lähes puoli prosenttia, on vähimpiä vaatimuksia määrättäessä timotein siemenissä sallittua korkeinta rikkaruohojen siementen määrää alennettu puolella prosentilla. Aikaisemmin sai timotein siementen joukossa olla rikkaruohojen siemeniä kor- keintaan 1.5 %, tätä nykyä niitä saa olla ainoastaan 1 %. Vaikka siis rollit erote- taankin rikkaruohoista ja merkitään hyötykasveiksi, ollaan rikkaruohojen sieme- niin nähden yhtä ankaria kuin ennenkin. ROLLIT, RIKKARUOHOJAKO VAI HYÖTYKASVEJA? 49 KIRJALLISUUTTA. (1) Charpentier, A., 1929. Maatalouden tietosanakirja 11. Helsinki. (2) Grotenfelt, Gösta, 1922. Suomalainen peltokasviviljelys. 11. Helsinki (3) Eggebrecht, Heinrich, 1949. Methodenbuch, Band V. Die Untersuchung von Saatgut. Radebeul und Berlin 1949. (4) Kutonen, Ilmari, 1933. Suomen Kasvio. Helsinki (5) Musil, Albina F. 1950. Distinguishing Features of Seeds of Certain Crops Comparatively New in American Agriculture. IX International Seed Testing Congress, May 1950, Washington, D. C. (6) Rules and Regulations Under the Federal Seed Act. 1940 § 304. (7) Stebler, F. G. ja Volkart a. 1913. Die besten Futterpflanzen. Bern (8) Strecker, W. 1921. Erkennen und Bestimmen der Wiesengräser. Berlin. (9) Valle, Otto, 1929. Maa ja Metsä. Kasvituotanto, 2, Nurmikasvit. Porvoo. REFERAT. STRAUSSGRÄSER (AGROSTIS SPP.) UNKRÄUTER ODER NUTZPFLANZEN? K. Olsonen Der Staatliche Samenkontrollanstalt, Helsinki. Die Partien finnischer Timotheesamen enthalten ungefähr ein halbes Prozent Straussgrassamen [Agrostis spp). Diese sind vor allem Samen des Gemeinen Straussgrases ( A . tenuis Sibth), seltener kommen Samen des Hunds-Straussgrases (A . canina L.) vor und noch seltenerSamen des weissen Strauss- grases oder Fioringrases {A. stolonifera L.). Während der ersten dreissig Jahre wurden in der Staatlichen Samenkontrollanstalt alle Straussgrassamen als Unkrautsamen betrachtet. Als im Herbst 1949 Timo- theesamen nach U.S.A. ausgeführt wurden, und Straussgras wird in U.S.A. den Nutzpflanzen zugeord- net, wurden auch hier seit Anfang November 1949 die Straussgrassamen getrennt vom Exporttimothee als Kulturpflanzen gewogen. Und seit Anfang Dezember 1949 wurden in der Staatlichen Samenkontroll- anstalt Finnlands bei allen Proben ohne Ausnahme alle Straussgrassamen als Kulturpflanzen gesondert gewogen. Aber Straussgräser sind trotzdem eben Straussgräser. Ihr Kulturwert hat sich trotzdem nicht verändert. Straussgrasarten sind solche Pflanzen, die sich gegen der Wunsch des Bauern in den Kulturen; ausbreiten. Beim Feststellen der Mindestanforderungen an Saatgut in der Verkaufsperiode 1949—1950 ist dieser Umstand bereits beachtet worden. Denn da es unter den Unkrautsamen keine Straussgrassamen mehr gibt und diese nach unserer Statistik durchschnittlich ein halbes % vom Timotheesamen ausge- macht haben, ist beim Feststellen der Mindestanforderungen an den Timothee gestattet worden, den höchsten Gehalt der Unkrautsamen um ein halbes Prozent zu senken. Obgleich also das Straussgras vom Linkraut unterschieden und als Kulturpflanze bezeichnet wird, ist man hinsichtlich der Unkraut- samen ebenso streng wie früher