SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA. Risto Arnala Yliopiston kasvipatologinen laitos, Viikin koetila, Helsinki. Saapunut 20.2. 1951. Naattihome, jonka aiheuttaa Peronospora destructor Berk., esiintyy sipuleissa kevätnaattihomeena (primaarisena) ja kesänaattihomeena (sekundaarisena) 1 . Kevät- naattihome, joka saa alkunsa sairaasta istutusmateriaalista ilmenee kasvukauden alkupuolella. Kevätnaattihomeiset yksilöt jäävät pienikokoisiksi tai kuolevat koko- naan. Kesänaattihometta ilmestyy sipuleihin vasta sitten, kun kevätnaattihomeis- ten kasvien lehdillä syntyneet taudinaiheuttajan itiöt ovat ilmavirtojen kuljetta- mina levinneet terveisiin kasveihin ja saastuttaneet ne. Sipulin saastuneissa leh- dissä sieni kasvaa nopeasti, tuhoaa solukot ja saavuttaa lopulta itse sipulin, jossa se talvehtii rihmastona (12, p. 607—615, 629). Sipulissa talvehtivan rihmaston tuhoamiseksi on aikaisemmin kokeiltu sipulin käsittelyä erilaisilla myrkyillä. Tunnetuin on käsittely, jossa sipulit upotetaan 1 tunniksi 1 % formaliiniliuokseen. Formaliinikäsittely on kuitenkin todettu täysin tehottomaksi mm. Maatalouskoelaitoksen kasvitautiosaston kokeissa (9, p. 36). Nykyisin käytetään naattihomeen rihmaston hävittämiseksi istukassipulin lämpökäsittelyä. Tämä menetelmä onkin varsin käyttökelpoinen, koska naatti- homeen rihmasto on osoittautunut lämmön vaikutukselle huomattavasti aremmaksi kuin sipuli. Sipulien lämpötilakäsittely voidaan suorittaa sekä märkäkäsittelynä että kuivakäsittelynä. Märkälämpökäsittely on yleisesti suositeltu suoritettavaksi siten, että istukas- sipulit pidetään y 2 t. +4o° C vedessä (vrt. 3, p. 297). Kuivaa lämpöä sipulin puhdistamiseksi kokeilivat ensimmäisinä Murphy ja McKay (7, p. 256). Heidän koetulostensa mukaan sipulin käsittely kuivassa +4o° C lämpötilassa 8 t. ajan on riittävä tuhoamaan sienen rihmaston tuottamatta vahinkoa sipulille. Lämpötilan noustessa yli 45° C sipulit tuhoutuivat. Yarwoodin (12, p. 651) kokeissa jo 4 t. käsittely osoittautui riittäväksi puhdistamaan sipulit naatti- homeesta, mutta käsittelylämpötila oli tällöin hieman korkeampi, 41° C. Myös huo- mattavan alhainen, 32—35° C, lämpötila on tehokas sientä vastaan, mutta käsit- telyä on tällöin jatkettava verraten kauan, 5—6 vrk. (9, p. 37). Kevät- ja kesänaattihome-nimityksiä on käyttänyt Jamalainen kirjoituksessaan v. 1950 (4). https://c-info.fi/en/info/?token=2Xx8U2uod1wJJMA5.Dvh8CzltsNSC-Up_01tU4Q.jxx1DqkX2wQt34EYvpjYh955ljBN-DX2CAYnKAhBA2kxg3nMClivafJvgycisorGi8xoNRg672hdFDA2_1hzhsSrTZU3Y1WGoVrmHm81Tko1EviB-H7GTCnoSkTgo-mqCsq94zQ1TzjAfFDKpBTUj8M-YuVntjy_rUY RISTO ARNALA68 Kesänaattihomeen torjuntaan on fungisideja käytetty jo hyvin kauan. Fungi - sidien vaikutus perustuu siihen, että ne kykenevät jo laimeissakin konsentraatioissa vähentämään tai kokonaan tyrehdyttämään naattihomesienen itiönmuodostuksen ja estävät itiöiden itämisen (12, p. 655, 666). Fungisideilla suoritettavaan naatti- homeen torjuntaan liittyy kuitenkin melkoisia vaikeuksia. Ehkä suurimman vai- keuden sipulin samoin kuin eräiden muidenkin kasvien suojelussa aiheuttaa lehtien nopea kasvu. Lehtien tyvestään kasvaessa lehtitupesta työntyy ruiskutuk- sen jälkeen esille lehden uusia osia, joihin fungisidin vaikutus ei ole ulottunut (8, p. 18; 12, p. 658). Näissä kohdin saastuminen voi esteettömästi tapahtua, mistä saat- taa olla seurauksena myös sairaan kohdan yläpuolella olevien kasvinosien kuolemi- nen, vaikka ne olisivatkin fungisidin peitossa. Toisen suuren vaikeuden sipulin suo- jelemisessa aiheuttaa lehtien morfologinen rakenne. Sipulin lehdet ovat sileät ja vahapintaiset, mistä johtuen rniskutusaine ei lehtiin tartu, ellei ruiskutteisiin lisätä kiinnitysainetta (11, p. 24; 12, p. 660—665). Vaikeutta fungisideilla suoritetta- vassa naattihomeen torjunnassa lisää sitä paitsi vielä, että ruiskutteet helposti vioit- tavat sipulin lehtiä, jolloin pahimmissa tapauksissa ruiskutuksista saattaa olla seurauksena suorastaan sadon aleneminen (12, p. 678; 6, p. 80). Seuraavassa selostetaan Helsingin Yliopiston koetilalla Viikin kartanossa 1948 —49 suoritettuja kokeita, joissa tutkittiin istukassipulin käsittelyn ja naattien fun- gisidiruiskutuksen vaikutusta sipulihomeen esiintymiseen ja sipulin satoon. Kokeet Viikin koetilalla vuosina 1948— 1949. V. 1948 järjestettiin kokeet verraten multavalle urpasavimaalle, jonka ruoka- multakerroksen pH oli 5.29—5.48. V. 1949koealue oli maan laadun puolesta sipulin viljelylle edullisempi. Koealue oli multavaa, hietapitoista urpasavea ja sen muok- kauskerroksen pH oli 5.72—6.14. Lannoituksena annettiin v. 1948 300 kg/ha su- perfosfaattia, 200 kg/ha 40 % kalisuolaa ja 300 kg/ha kalkkisalpietaria. V. 1949oli- vat lannoitemäärät kaksi kertaa suuremmat. Sammutettua kalkkia levitettiin koe- alalle v. 1949 4000 kg/ha. V. 1948 koealuetta ei kalkittu. Sipulien istutus tapahtui v. 1948 15/5 ja v. 1949 20—21/5. Sääsuhteet v. 1948 olivat sipulin kasvulle epäsuotuisat. Toukokuun sademäärä oh suunnilleen normaalinen. Sen sijaan kesä- ja varsinkin heinäkuu olivat erittäin vähäsateisia, jonka johdosta sipulit kärsivät kuivuudesta. Koko kasvukausi oli normaalia jonkin verran lämpimämpi. V. 1949 oli kasvukauden alkupuoli, varsin- kin kesäkuu hyvin kostea ja runsassatoinen, kun taas heinä- ja elokuun sademäärät olivat normaalista vähän pienemmät. Kasvukauden lämpötila oli lähes normaali. Kokeissa käytettiin kotimaista istnkassipulia, joka oli tavallista kauppatavaraa; sen alkuperää ei tarkemmin tunneta. V. 1948 oh istukassipulien paino keskim. 9 g, v. 1949 keskim. 21 g. Seuraavia fungisideja käytettiin. Formaliini. Formaldehydin 40 % vesiliuos. Istukassipulin käsittelyssä for- maliinin käyttölaimennos 1; 100. SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA 69 Kasvinsuojelu OY:n kuparikalkki. Ainetta käytettiin laimennossuhteessa 2 : 1.5 : 100. Rikkikalkkiliuos. Pemsliuoksena oli Kasvinsuojelu OY:n valmiste Rika, jonka väkevyys on 22° Baume. Käyttölaimennos 1 : 30. Perenox. Kuparioksidi-valmiste. Sisältää n. 50 % metallista kuparia. Val- mistaja Plant Protection Ltd., Englanti. Käytettiin 0.2 %:na. Kiinnitysaineina käytettiin: Kiinnite. —• Sisältää hartsisaippuaa. Valmistaja Kasvinsuojelu OY. Lisättiin 1 % ruiskutteeseen. Valkoöljyemulsio. - - Sisältään. 50 % valkoöljyä, sekä lisäksi emulgoimisainetta, alkoholia, eräitä neutraloimisaineita ja kostutusainetta. Emulsio oli eräältä kasvin- suojeluliikkeeltä koetarkoituksiin saatu. Emulsiota lisättiin ruiskutteeseen 2 %. Tuhohyönteisten torjunnassa käytettiin: Hyrgos. ■— Elohopcakloridi-valmiste. Valmistaja Kasvinsuojelu OY. Agrocide 3. -- Gammeksaani-valmiste. Valmistaja Plant Protection Ltd., Eng- lanti. Istukassipulin lämpökäsittely suoritettiin v. 1948 10—14/5 ja v. 1949 21—29/4. Käsittelyjen aikana lämpötila vaihteli termostaatissa rajoissa 38.5—43° C. Vesi- käsittelyissä lämpötilan vaihtelu oli 39—42° C. Istukassipulin formaliinikäsittely (1948) suoritettiin 15/5, vähää ennen istutusta. V. 1948 kokeessa oli ruutujen suuruus 4.0 m 2; kerrannaisia oli 8. V. 1949 koe- ruutujen suuruus oli 5.2 m 2; koesarjassa 1 oli kerrannaisia sja koesarjassa 2 kerran- naisia 6. Koeruutujen etäisyys toisistaan oli 1 m; riviväli oli 30 cm ja sipulien väli- matka 20 cm.— Ruiskutteet levitettiin selkäruiskulla. Sipulisato korjattiin v. 1948 21/8 ja v. 1949 31/8-—1/9. Kertausruutujen satojen keskiarvolle laskettiin keskiarvon keskivirhe Zöllerin (10, p. 3) mukaan. Ensimmäiset kevätnaattihomeen saastuttamat sipulit havaittiin v. 1948 17/6 ja v. 1949 10/6. Kun lähes kaikki sairaat kasvit kuolivat kokonaan (taulukot I—3), aiheutti kevätnaattihome siten huomattavan sadon vähennyksen. Kesänaattihometta ei v. 1948 ilmestynyt. Sen sijaan v. 1949 sitä esiintyi run- saasti. Kesänaattihometta ilmestyi sipuleihin elokuun alkupuoliskolla; 12/8 oli jo suuri joukko kasveja saastunut. Kun naattihomesienen inkubaatioaika on 6—lB pv. (vrt. 1, p. 33; 5, p. 537), tapahtui infektio siis heinä-elokuun vaihteessa. Tauti levisi hyvin nopeasti. Niinpä sairaita kasveja oli 12/8 20.5 %, mutta 30/8 kokonaista 77.3 %. Sipulin kukkavarret olivat jonkin verran vastustuskykyi- sempiä kuin lehdet. Noin kuukauden kuluttua infektiosta (30/8) useita sipulin leh- tiä oli jo lähes täydellisesti tuhoutunut, kaikkien kukkavarsien ollessa sitä vastoin vielä pystyssä. Suuret ja rehevät sipulin lehdet saivat tartunnan tavallisesti hel- pommin kuin pienet. Kesänaattihomeen esiintymisen ajankohtaan oli kasteen muodostumisella ilmei- sesti huomattava osuus. Niinpä alkukesällä, jolloin kastetta oli vähän, infektiota ei tapahtunut, vaikka olosuhteet olivat taudin tartunnalle muuten suotuisat. Kesäkuun lopussa sipulit olivat niin suuria, että kevätnaattihomeisten sipulien homeiset lehdet koskettivat usein terveiden sipulien lehtiä, eivätkä nämä saastuneet. 70 RISTO ARNALA Taulukko 1. Istukassipulin formaliinikäsittelyn ja lämpökäsittelyn vaikutus kevätnaattihomeeseen Istutus 15.5. 1948. Tabelle 1. Die Wirkung von Formalin- und von WärmebeHandlung der Setzzwiebel auf den falschen Mehl tau im Frühjahr. Setzen 15. 5. 1948. Käsittelytapa Istukas- Kevätnaatti- Kevätnaatti sipulin homeisia kasveja homeisista taimistu- kasveista minen kuoli Behandlungsweise Auflaufen Vom falschen Mehltau Von den im der Setz- im Frühjahr befallene Frühjahr zwiebel Pflanzen mehltaube- % % fallenen Pflanzen starben 19/6 19/15 8/7 % Käsittelemätön Unbehandelt 91.8 25.6 26.9 97 Formaliini 1 t./l % Formalin 1 stll % 90.1 26.9 27.8 100 Vesi y 2 t. +4o° C Wasser y 2 st + 40° C 92.312.8 31.3 83 Kuiva 24 t. +4O°C Trocken 24 st 4-40°C .... 90.9 0 0 0 Taulukko 2. Istukassipulin lämpökäsittelyn vaikutus kevätnaattihomeeseen. Istutus 20.5. 1940 koesarja 1. Tabelle 2. Die Wirkung von Wärmebehandlung der Setzzwiebel auf den falschen Mehltau im Frühjahr Setzen 20. 5. 1949, Versuchsreihe 1. Käsittelytapa Istukas- Kevätnaatti- Kevätnaatti sipulin homeisia kasveja homeisista taimistu- kasveista minen kuoli Behandlungsweise Auflaufen Vom falschen Mehltau Von den im der Setz- im Frühjahr befallene Frühjahr zwiebel Pflanzen mehltaube- % % fallenen Pflanzen starben 27/6 10/6 7/7 % Käsittelemätön — Unbehandelt 91.0 8.8 27.5 96 Vesi i/2 t. +4o°C Wasser y 2 st + 40°C 95.5 1.5 9.4 87 »1 » » / » 93.0 0 0 0 »2 » »2 » 95.0 0 0 0 »3 » » S » 91.5 0 0 0 Kuiva 3t. +4O°C Trocken 3st+ 40°C 91.5 0 0 0 »> 6 » »> C, » 91.0 0 0 0 » 12 » » ]2 » 94.5 0 0 0 » 24 » »24 »>.... 91.5 00 0 » 48 » » 48 » 91.0 0 0 0 SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA 71 Taulukko 3. Istukassipulin kuivalämpökäsittelyn ja naattien fungisidiruiskutuksen vaikutus kevät- naattihomeeseen. Istutus 21.5. 1949, koesarja 2. Tabelle 3. Die Wirkung von Trockenwärmebehandlung der Setzzwiebel und von Fungizidenbespritzung dev Blätter auf den falschen Mehltau im Frühjahr. Setzen 21. 5. 1949, Versuchsreihe 2. Käsittelytapa Istukas- Naattien ruiskutus Kevät- Kevätnaatti- sipulin naatti- homeisista taimistu- homeisia kasveista minen kasveja kuoli Behandlungswcise Auflaufen Bespritzung der Blätter Vom fals- Von den im der Setz- chen Mehl- Frühjahr zwiebel tau im mehltaube- Frühjahr fallenen o/ befallene Pflanzen Pflanzen starben 0/ 0//o /o 27/(1 30/6, 11/7, 27/7, 4/8, 12/8, 17/8 10/0 7/7 Käsittelemätön Unbehandelt 1)1.8 Ruiskuttamaton — Unbespritzet 19.8 21.9 100 —» 89.4 Kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 +2 % val- koöljyemulsio — Kupferkalk 2:1.5: 100 +2 % Weissölemulslnn 14.4 25.0 100 —» 90.6 Rikkikalkki +2 % valkoöljyemulsio Schwefelkalk + 2 % Weissölemul- sion 8.6 24.8 97 Kuiva 24 t. T 40 C Trocken 24 st +4o° C 89.3 Ruiskuttamaton Unbespritzet 0 0 0 —» 91.6 Kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 +2 % val- koöljyemulsio — Kupferkalk 2 : 1.5 : 100 + 2 % Weissölemulsion 0 0 0 —» 87.0 Rikkikalkki + 2 % valkoöljyemulsio Schwefelkalk + 2 % Weissölemul- sion 0 0 0 Loppukesällä esiintyi kastetta sen sijaan runsaasti, jonka johdosta olosuhteet muo- dostuivat erittäin edullisiksi naattihomeinfektiolle. Kaste muodosti yhtenäisen, ohuen vesikerroksen sipulin lehdille, kun taas sadevesi juoksi pisaroina lehtiä myö- ten alas. Koska infektio on mahdollinen vain silloin, kun lehdillä on nestemäistä vettä (vrt. 1, p. 26; 12, p. 649), tarjosi kaste naattihomeen leviämiselle suotuisan lähtökohdan. Istukassipulien käsittelyjen vaikutus naattihomesieneen on esitetty taulukoissa I—3. Taulukosta 1 ilmenee, että formaliinikäsittely on ollut aivan tehoton naatti- hometta vastaan. Sen sijaan lämpökäsittely (taulukko 2 sekä 1 ja 3) on puhdistanut sipulit naattihomeesta täydellisesti. Niinpä märkäkäsittelyssä jo It. +4O°C lämpö- tilassa oli riittävä, eikä 3 kertaa pitempi (3 t.) käsittelyaika vielä vioittanut sipu- leita. Sitä vastoin käsittelyajan ollessa ainoastaan y 2 t. sieni ei täysin tuhoutunut. Kuivakäsittelyssä riitti jo 3 t. käsittelyaika -j-40°C lämpötilassa, eikä 16 kertaa pitempiaikainen (48 t.) käsittely ollenkaan vahingoittanut sipuleita. Taulukosta 3 ilmenee samalla, että fungisidiruiskutukset olivat täysin tehottomia kevätnaatti- 72 RISTO ARNALA Taulukko 4. Kuparikalkki- ja rikkikalkkiruiskutusten vaikutus kesänaattihomeeseen (1949, koesarja 2). Tabelle 4. Die Wirkung von Kupferkalk- und Schwefelkalkspritzungen auf den falschen Mehltau im Sommer (1949, Versuchsreihe 2). Naattien ruiskutus Kesänaattihomeisia lm Sommer von falschem Mchltaubefallene Bespritzung der Blätter Kasveja Lehtiä Kukkavarsia Pflanzen Blätter Blütenstiele 0/ 0/ 0//o /o /o 30/6, 11/7, 27/7, 4/8, 12/8, 17/8 12/8 30/8 12/8 30/8 12/8 30/8 Käsittelemätön Unbehandelt 20.5 77.3 3.8 64.!) 5.5 47.5 Kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 + 2 % valkoöljyemulsio Kup- ferkalk 2 :1.5 :100 +2 % Weissölemulsion 2.2 17.6 0.2 4.6 1.3 11.5 Rikkikalkki + 2 % valkoöljyemulsio Schwefelkalk + 2 % Weissölemulsion 0.0 1.2 0.0 0.1 0.0 0.4 homeen torjunnassa. Maatalouskoelaitoksen kasvitautiosastolla suoritetuissa kokeissa istukassipulin käsittely % t. +4o° C vedessä on osoittautunut liian lyhyek- si, mutta myöskään 1 t. vesikäsittely samassa lämpötilassa ei puhdistanut sipuleita naattihomeesta (4, p. 5). Sipulin lehtien pituuskasvu, jonka on todettu suuresti vaikeuttavan fungisideilla suoritettavaa kesänaattihomeen torjuntaa (vrt. s. 68), ei Viikin kokeissa vaikuttanut ruiskutuksen tehoon. Tämä johtui siitä, että sipulin lehdet lakkasivat kasvamasta jo ennen kuin naattihomeinfektio tapahtui. Luonnollista on kuitenkin, että jos leh- tien pituuskasvu jatkuu vielä infektion sattuessa, eivät ruiskutukset voi estää sipu- lia saastumasta. V. 1948 suoritettiin ruiskutukset 0.2 Perenox + 1 % Kiinnitteellä. Ruiskute tarttui verrattain huonosti, pisaroitui ja juoksi suureksi osaksi lehtiä pitkin alas maahan. Sen sijaan v. 1949 käytetyt ruiskutteet kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 + 2% valkoöljyemulsio ja rikkikalkki -f 2 % valkoöljyemulsio tarttuivat hyvin lehtiin ja levisivät niillä tyydyttävästi. Sitä paitsi ruiskutteet eivät sateen vaikutuksesta huuhtoutuneet, joten valkoöljyemulsio osoittautui kiinnittämiskykynsä puolesta erittäin hyväksi. Kuparikalkki- ja rikkikalkkiruiskutusten vaikutus kesänaattihomeeseen on esitetty tanlukossa 4. Siitä ilmenee, että rikkikalkki + valkoöljyemulsio esti hyvin tehokkaasti kasvien saastumisen. Niinpä sipuleista saastui vain 1.2 %. Sen sijaan kuparikalkki -(- valkoöljyemulsion vaikutus oli puutteellisempi; saastuneita kupari- kalkki -f- valkoöljyemulsiolla käsiteltyjä kasveja oli 17.6 %. Vastaava luku käsit- telemättömillä oli vielä paljon suurempi (77.3 %). Havainnot osoittivat, että ruiskutetut sipulien lehdet kostuivat illalla kasteesta hitaammin ja kuivuivat aamulla 2—3 t. aikaisemmin kuin ruiskuttamattomat. Koska infektiolle välttämätöntä nestemäistä vettä oli täten ruiskutettujen kasvien SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA 73 Taulukko 5. Perenox-, kuparikalkki- ja rikkikalkkiruiskutusten aiheuttamat vioitukset. Tabelle o. Beschädigungen durch Perenox-, Kupferkalk- und Schwefelkalkspritzungen. Naattien ruiskutus Vioittuneita Vioittumisaste 0—3 1 J Beschädigungsgrad Bespritzung der Blätter Beschädigte Pflanzen Keski- Raja- Keski- Raja- määrin arvot määrin arvot % Im Grenz- Im Grenz- Mittel werte Mittel werte Naattien ruiskutus 1948 18/0, 2/7, 18/7, 1/8 30/6 6/8 30/6 6/8 0.2 % Perenox +1 % Kiinnite 20.1 33.2 0.25 OP-0.25 0.25 OP-0.50 1949 30/6, 11/7, 27/7, 4/8, 12/8, 17/8 25/7 22/8 25/7 22/8 Kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 + 2 % valkoöljyemulsio Kupferkalk 2 : 1.5 : 100 +2 % Weissölemulsion .. 9.1 38.3 0.25 OP-0.25 0.50 OP-1.00 Rikkikalkki + 2 % valkoöljyemulsio Schwefelkalk +2 % Weissölemulsion 19.9 67.4 0.50 OP-0.75 1.00 0.25-1.50 lehdillä lyhyemmän ajan, on todennäköistä, että ruiskute jo siten vaikutti ainakin jonkin verran infektiota ehkäisevästi. Kuten jo edellä (vrt.s. 68) mainittiin, lisää fungisideilla suoritettavassa naatti- homeen torjunnassa esiintyviä vaikeuksia myös se, että ruiskutteet helposti vioitta- vat sipulin lehtiä. Viikin kokeissa ruiskutusten haitallinen vaikutus sipulin naattei- hin ilmeni selvästi. Perenox -(- Kiinnitteen aiheuttamat vioitukset olivat verrattain lieviä. Sen sijaan kuparikalkki + valkoöljyemulsio ja varsinkin rikkikalkki valkoöljyemulsio vioittivat sipuleita suuresti (taulukko 5). Ruiskutteiden aiheuttamat vioitukset, jotka alkoivat näkyä tavallisesti jo 3—4 päivän kuluttua käsittelyn jälkeen, vaihtelivat suuruudeltaan eri käsittelykerroilla huomattavasti. Arimpia fungisidien vaikutukselle sipulin lehdet olivat silloin, kun niiden pituuskasvu oli voimakkainta. Tämä onkin luonnollista, koska lehtien no- peasti kasvaessa solut muodostuvat suuriksi ja ohutkettoisiksi. Kasvien vioittuminen erityisesti fungisidi + valkoöljyemulsiokäsittelyissä joh- tui todennäköisesti sekä fungisidista että kiinnitysaineesta. Suurimmat vioitukset aiheutti ehkä fungisidi, mihin viittaa se, että rikkikalkki -f- valkoöljyemulsiolla ruiskutetut kasvit vahingoittuivat paljon enemmän kuin kuparikalkki + valko- emulsiolla ruiskutetut. Myös kiinnitysaine, ainakin silloin kun sitä ruiskutteessa on paljon, voi vioittaa sipuleita varsin pahoin. Sitä osoittaa selvästi 12/7 tehty koe, jossa osa lämpökäsit- tclykokeesta (koesarja 1) ruiskutettiin puhtaalla valkoöljyllä. Öljyn peittämät kas- 1 O = ei vioitusta keine Beschädigung 0? = vioitus erittäin pieni sehr geringe Beschädigung 3 = kasvi täysin tuhoutunut Pflanze völlig vernichtet 74 RISTO AKNALA Taulukko 6. Istukassipulin formaliinikäsittelyn ja lämpökäsittelyn sekä naattien fungisidiruiskutuk- sen vaikutus sipulisatoon (1948). Tabelle (j. Die Wirkung von Formalin- und von Wärmebehandlung der Setzzwiebel sowie von Fungiziden- bespritzung der Blätter auf den Zwiebelertrag ( 1945). Istukassipulin käsittely Naattien ruiskutus Sipulisato Zwiebelertrag 40 istutettua sipulia 1 primäärisesti tervettä kohden kasvia kohden Setzzwiebelbehandlung Bespritzung der Blätter je 40 Setzzwiebeln je primär gesunde Pflanze Käsitte- Käsitte- lemätön lemätön Unbehan- Unbehan- 18/6, 2/7, 18/7, 1/8 delt =lOO a delt 100 Käsittelemätön Unbe- Ruiskuttamaton handelt Unbespritzet 088 ±5.3 % 100 25.2 100 —»> 0.2 % Perenox + 1 % Kiinnite 688 ±7.0 100 25.4 101 Formaliini 1 t./l 0 o Ruiskuttamaton Formalin 1 st/1 % Unbespritzet 534 ±9.3 % 77 19.8 79 —i> 0.2 % Perenox + 1 % Kiinnite 506 ±4.3 % 74 17.0 67 Vesi i/2 t. ±4o° C Ruiskuttamaton Wasser % st +4o° C Unbespritzet 756 .j_4.2 % 112 26.4 105 ») 0.2 % Perenox + 1 % Kiinnite 730 ±6.3 % 109 25.9 103 Kuiva 24 t. ±4o° C Ruiskuttamaton Trocken 24 st +4o° C Unbespritzet 972 ±4.7 % 141 27.2 108 —» 0.2 % Perenox + 1 % Kiinnite 788 ±B.l % 114 22.9 91 vit vioittuivat ankarasti, vioittumisasteen vaihdellessa 0.50—1.50. Useita sipulin lehtiä tuhoutui öljyn vaikutuksesta kokonaan. Mistä valkoöljyn haitallinen vaiku- tus johtui, ei voitu varmuudella sanoa. Kuitenkin todettiin, että öljy tukkesi joko osaksi tai kokonaankin lehtien ilmaraot, joten vioittumista on voinut aiheuttaa mm. hiilidioksidin ja hapen saannin keskeytyminen tai vaikeutuminen. Kokeiden satotulokset esitetään taulukoissa 6,7 ja 8. Niistä ilmenee, että istu- kassipulin märkäkäsittely ja varsinkin kuivakäsittely ovat vaikuttaneet hyvin edul- lisesti. Pitkäaikaisissa käsittelyissä sadon lisäys on ollut suurin, eräissä tapauksissa jopa yli 70 %. Sekä märkä- että kuivakäsittelyn aiheuttama sadon lisäys johtuipääasiallisesti siitä, että käsittelyllä saatiin hävitetyksi naattihomeen aiheuttaja istukkaista. Ku- ten taulukoista 7 ja 8 ilmenee, oli kuivakäsittelyllä sitä paitsi välitön sipulin kasvua edistävä vaikutus. Lyhytaikaisilla (3—12 t.) käsittelyillä tämä vaikutus oli vähäi- nen, mutta pitkäaikaisilla (24—48 t.) hyvin selvä. Sen sijaan märkäkäsittelyllä ei ollut mitään varmuudella todettavaa suoranaista vaikutusta sipulin kasvuun. SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA 75 Taulukko 7. Istukassipulin lämpökäsittelyn vaikutus sipulisatoon (1949, koesarja 1). Tabelle 7. Die Wirkung von Wärmebehandlung der Setzzwiebel auf den Zwiebelertrag {1949, Versuchs- reihe 1). Istukassipulin käsittely Sipulisato Zwiebelertrag Setzzwiebelbehandlung 40 istutettua sipulia 1 primäärisesti tervettä kohden kasvia kohden je 40 Setzzwiebeln je primär gesunde Pflanze Käsittelemätön Käsittelemätön Unbehandelt = Unbehandelt = g 100 g 100 Käsittelemätön Unbehandelt 1760 ±5-0 % 100 66.2 100 Vesi % t. + 40°C— Wasser i/2 st + 40°C 1771 ±5.5 % 101 49.5 74 »> 1 » »i » 2037 ±9.7 % 116 54.8 83 » 2 » » 2 » » 2739 ±6.9 % 156 72.1 109 »> 3 o » 3 » 2139 ±6.3 % 121 58.4 88 Kuiva 3t. ±4O°C —Trocken 3st +4O C 2528 ±7.9 % 143 69.5 105 » 6 » » 12 »> 2888 ±8.3 % 164 73.8 111 » 24 » »> 24 » 3055 ±3.6 % 174 82.3 124 » 48 » » 4H »> 2943 ±5.1 % 167 80.9 122 Formaliinikäsittelyllä oli satoa alentava vaikutus (taulukko 6). Tämä voi ehkä pääasiallisesti johtua siitä, että formaliini on vaikuttanut sipuliin myrkyllisesti, jolloin kasvupiste on voinut vioittua, tai myös käsittelyssä suoritetusta sipulien yläosan poistamisesta, mistä johtuen sipulien vararavintomäärä väheni huomatta- vasti, varsinkin kun istukassipulit olivat hyvin pieniä. Kevätnaattihomeen saastuttamien sipulien sato jäi mitättömän vähäiseksi, koska useimmat kevätnaattihomeiset sipulit kuolivat jo kasvukauden keskivaiheilla. Ruiskutukset vaikuttivat alentavasti sipulisatoon. Verrattaessa taulukkoa 8 taulukkoon 5 ilmenee, että sadon aleneminen on ollut sitä suurempi mitä ankaram- man vioituksen ruiskutteet aiheuttivat. Niinpä käsittely rikkikalkki + 2 % valko- öljyemulsiolla, joka oli aiheuttanut suurimmat vauriot sipulille, alensi satoa eniten. Käsittely kuparikalkki 2 : 1.5 : 100 -f 2 % valkoöljyemulsiolla vähensi myös huo- mattavasti satoa. Sen sijaan ruiskutus 0.2 % Perenox -f- 1 % Kiinnitteellä alensi satoa vain hyvin vähän. Elokuun alkupuoliskolla ilmestyneellä kesänaattihomeella ei enää ollut varsin suurta vaikutusta sadon määrään. Myös Maatalouskoelaitoksen kasvitautiosastolla suoritetut kokeet kesänaatti- homeen torjumiseksi ruiskutuksilla ovat antaneet kielteisiä tuloksia (4, p. 6). Ruis- kutteet ovat vaikuttaneet haitallisesti naatteihin alentaen satoa. Sen sijaan eräissä muissa sipulin tuotantosuunnissa, kuten sipulin siemenviljelyssä ovat ruiskutukset useimmiten olleet selvästi edullisia (12, p. 675—676; 6, p. 80—82); Viikissäkin suori- tetuissa kokeissa kukkavarret sietivät ruiskutusta suhteellisen hyvin. Kun ruiskutuksiin liittyy suuria vaikeuksia, ennen kaikkea kasvien vioittumis- vaara, herää kysymys, eikö fungisidikäsittelyjä voitaisi suorittaa paremmalla me- RISTO ARNALA76 Taulukko 8. Istukassipulin kuivalämpökäsittelyn ja naattien fungisidiruiskutuksen vaikutus sipuli- satoon (1949, koesarja 2). Tabelle 8. Die Wirkung von Trockenwärmebehandlung der Setzzwiebel und von Fungizidenbespritzung der Blätter auf den Zwiebelertrag (1949, Versuchsreihe 2). Istukassipulin käsittely Naattien ruiskutus Sipulisato Zwiebelertrag Setzzwiebelbehandlung Bespritzung der Blätter 40 istutettua sipulia 1 primäärisesti tervettä kohden kasvia kohden je 40 Setzzwiebeln je primär gesunde Pflanze Käsitte- Käsitte- lemätön lemätön Unbehan- Unbehan- -30/6,11/7,27/7,4/8,12/8,17/8 g delt = 100 g delt = 100 Käsittelemätön Un- Ruiskuttamaton behandelt Unbespritzet 2227 ± 6.9 % 100 79.4 100 ■— » Kuparikalkki 2: 1.5: 100 + 2 % valko- öljyemulsio Kupferkalk 2 : 1.5: 100 + 2 % Weiss- ölemulsion 1823 ± 6.4 % 82 65.0 82 » Rikkikalkki + 2 % valkoölj yemulsio Schwefelkalk + 2 % Weissölemul- sion 1418 ±15.9 % 64 52.8 66 Kuiva 24 f . +4o° C— Ruiskuttamaton Trocken 24 st +4O°C Unbespritzet 3516 ± 5.2 % 158 97.2 122 » Kuparikalkki 2 : 1.5: 100 + 2 % valko- öljyemulsio Kupferkalk 2 : 1.5: 100 + 2 % Weiss- sion 3148 ± 4.7 % 141 87.0 110 »> Rikkikalkki + 2 % valkoölj yemulsio Schwefelkalk + 2 % Weissölemul- sion 2292 ± 4.5 % 103 65.9 83 äestyksellä jollakin toisella tavalla. Viikin koetilalla ei tutkittu fungisidien muita käyttötapoja. Sen sijaan ulkomailla on paljon kokeiltu myös sumutusta japölytystä. Fungisidisumutus on osoittautunut peltoviljelyksessä suunnilleen fungisidiruisku- tuksen arvoiseksi, kun taas pölytykset ovat yleensä olleet lähes täysin tehottomia. Sitä paitsi sumutus ja pölytys voivat vioittaa kasveja aivan yhtä helposti kuin ruis- kutus (2, p. 179; 12, p. 665; 6, p. 79). Mikään tähän asti kokeilluista fungisidien käyttötavoista ei siis ole osoittautunut siemenviljelyksessä saatuja lupaavia tuloksia lukuun ottamatta edulliseksi sipulin naattihomeen torjunnassa. SIPULIN NAATTIHOMEEN TORJUNNASTA 77 Päätelmät. Kokeisiin käytetyistä istukassipuleista, jotka olivat tavallista kauppatavaraa, oli lähes 30 % naattihomeen saastuttamia. Niistä kehittyneet kevätnaattihomeiset kasvit yleensä kuolivat sipulisatoa tuottamatta. Naattihomeen saastuttamista, ennen istutusta lämpökäsitellyistä sipuleista kas- voi täysin terveitä, elinvoimaisia kasveja. Jo 3-tuntinen käsittely kuivassa -j-40°C lämpötilassa puhdisti istukassipulit naattihomeesta, mutta 16 kertaa pitempikään (48 t.) käsittely ei niitä vioittanut. Myös 1-tuntinen käsittely -f 40°C vedessä tuhosi naattihomeen, mutta sipulit sietivät vahingoittumattomina ainakin 3 kertaa pitem- män (3 t.) käsittelyajan. Sen sijaan y 2 t. käsittelyaika osoittautui liian lyhyeksi. Kuivakäsittelyllä oli sipulin kasvua välittömästi lisäävä vaikutus. Sen ansiosta sato suureni erityisesti pitkäaikaisissa (24 ja 48 t.) käsittelyissä. Sen sijaan märkä- käsittelyllä ei ollut varmuudella todettavaa välitöntä vaikutusta sipulin kasvuun. Istukassipulien käsittely (1 t.) 1 % formaliiniliuoksessa oli tehoton naatti- hometta vastaan; sipulien kasvuun se vaikutti haitallisesti. Kesänaattihome, jota ilmestyi v. 1949 elokuun alkupuolella, tartutti yli 60 % sipulien lehdistä turmellen ne varsin pahoin, mutta sen satoa alentava vaikutus jäi kuitenkin, infektion myöhäisestä ajankohdasta johtuen, verrattain vähäiseksi. V. 1948 ei kesänaattihometta kokeissa esiintynyt. Maidostuvan valkoöljyn vaikutuksesta fungisidit tarttuivat kasveihin hyvin, jolloin ne suojasivat kasveja tehokkaasti naattihometta vastaan. Tehokkain oli rikkikalkki J- 2 % valkoöljyemulsio, kuparikalkki 2 ; 1.5 : 100 -f- 2 % valkoöljy- emulsion vaikutus oli jonkin verran puutteellisempi. Sen sijaan Perenox -f- 1 % Kiinnite tarttui verraten huonosti sipulin lehtiin. Ruiskutteet vioittivat sipulin lehtiä erittäin pahoin. Puhtaalla valkoöljyllä ruis- kutetut kasvit vahingoittuivat ankarimmin. Hyvin suuria olivat myös rikkikalkki valkoöljyemulsion aiheuttamat vauriot. Sen sijaan kuparikalkki -)- valkoöljy- emulsio ja varsinkin Perenox Kiinnite vahingoittivat sipulin lehtiä huomatta- vasti vähemmän. Rikkikalkki -f- valkoöljyemulsioruiskutus, vioittaessaan sipulin lehtiä, vähensi satoa suuresti. Myös kuparikalkki -f valkoöljyemulsioruiskutuk- sella oli huomattava satoa alentava vaikutus, sen sijaan Perenox -f Kiinniteruis- kutuksella vähäinen. KIRJALLISUUTTA. (1) Cook, H. T. 1932. Studies on the downy mildew of onions, and the causal organism, Peronospora destructor (Berk.) Caspary. Cornell University, Agr. Exp. Sta., 143, p. I—4o. (2) Doran, W. L. ja Bourne, A. J. 1931. Onion Spraying and Dusting Experiments. Massachu- setts Agr. Exp. Sta., 279, p. 176—185. (3) Gram, E. & Weber, A. 1944. Plantesygdomme. Kobenhavn. (4) Jamalainen, E. A. 1950. Sipulin viljely vaikeuksissa. Maatalouskoelaitoksenkasvitautiosaston tiedonantoja, 2, p. I—ll. Moniste. (5) Jones, H. A., Porter, D. R. & Leach, L. D. 1939. Breeding for resistance to onion downy mildew caused by Peronospora destructor. Hilgardia, 12, p. 531—550. (6) Kristensen, R. ja Jorgensen, M. B. 1948. Bekaempelse af Logskimmel (Peronospora dest- ructor Berk.) i Froavl af Kepalog. Horticultura, 2, p. 77—84. RISTO ARNALA78 (7) Murphy, P. A. ja Mc’Kay, R. 1926. The downy mildew of onions [Peronospova Schleideni) with particular reference to the hibernation of the parasite. The Scientific Proceedings of the Royal Dublin Soc., 18, p. 237—261. (B)'Newhall, A. G. 1939. Progress in control of onion mildew (Peronospora destructor) in New York. Phytopathology, 29, p. 18). (9) Roivainen, H, 1948. Sipulin viljely entistään paremmaksi. Maatalous, 4, p. 35—37. (10) Zöller, W. 1925. Formeln und Tabellen zur Errechnung des mittleren Fehlers. Berlin. (11) Yarwood, C. E. 1939. The Fungicidal Value of Cottonseed Oil and some other Spray Supple- ments. Phytopathology, 29, p. 24. (12) —»— 1943. Onion downy mildew. Hilgardia, 14, p. 595—691. REFERAT. ÜBER DIE BEKÄMPFUNG VOM FALSCHEN MEHLTAU DER ZWIEBEI Risro Arnala Pflanzenpathologisches Institut der Universität Helsinki, Versuchswirtschaft Viik Im pflanzenpathologischen Institut der Universität Helsinki wurden in den Jahren 1948—1949 Versuche über die Bekämpfung des falschen Mehltaus {Peronospora destructor Berk.) der Zwiebel ausgeführt. Von den für die Versuche gebrauchten Setzzwiebeln, die gewöhnliche Handelsware waren, waren fast 30 % von falschem Mehltau befallen. Die aus ihnen entwickelten Pflanzen verdarben im allge- meinen, ohne einen Zwiebelertrag hervorzubringen. Aus zwar vom falschen Mehltau befallenen, aber vor dem Auspflanzen wärmebehandelten Zwiebeln wuchsen dagegen ganz gesunde, lebenskräftige Pflanzen auf. Schon eine 3stündige Behandlung in trockener Temperatur von + 40°C reinigten die Setzzwiebeln vom falschen Mehltau, aber selbst eine 16mal so lang andauernde Behandlung (48 st) beschädigte sie nicht. Auch eine lstündige Behandlung im Wasser von +4O°C vernichtete den falschen Mehltau, aber die Zwiebeln vertrugen unbeschädigt eine wenigstens 3mal so lange (3 st) Behandlungs- zeit. Dagegen erwies sich eine Behandlungszeit von y 2 st als zu kurz (Tabelle I—3). Die Trocken- behandlung übte ausserdem einen das Wachstum der Zwiebel unmittelbar steigernden Einfluss aus. Dadurch vergrösserte sich insbesondere bei lang andauernden (24 und 48 st) Behandlungen der Ertrag. Dagegen war bei Nassbehandlung ein unmittelbarer Einfluss auf das Wachstum der Zwiebel nicht festzustellen (Tabelle 7). Die Behandlung der Zwiebel (1 st) in 1 % Formalinlösung war dagegen ohne Wirkung gegen den falschen Mehltau; auf das Wachstum der Zwiebel wirkte sie beeinträchtigend ein (Tabelle 1 und (i). Der falsche Mehltau, der Anfang August (1949) an den Blättern erschien, befiel über 60 % der Zwiebelblätter (Tabelle 4), sie stark beschädigend, aber seine ertragvermindernde Wirkung blieb infolge des späten Zeitpunktes der Infektion doch verhältnismässig gering. Im Jahre 1948 ist im Sommer kein falscher Mehltau aufgetreten. Durch emulgierendes Weissöl hafteten die Fungiziden gut an den Pflanzen, wodurch sie die Pflanzen wirksam gegen den falschen. Mehltau schützten. Schwefelkalk -\- 2 % Weissölemulsion war ganz besonders effektiv; Kupferkalk 2 : 1.5 : 100 + 2 % Weissölemulsion war in der Wirkung etwas weniger gut (Tabelle 4). Perenox + Kiinnite haftete dagegen verhältnismässig schlecht an den Zwie- belblättern. Die Spritzmittel beschädigten die Zwiebelblätter besonders stark. Die mit reinem Weissöl be- spritzten Pflanzen waren am schwersten beschädigt. Sehr gross waren auch die durch Schwefelkalk + Weissölemulsion verursachten Schäden. Dagegen beeinträchtigten Kupferkalk + Weissölemulsion und besonders Perenox + Kiinnite die Zwiebelblätter bedeutend weniger (Tabelle 5). Das Bespritzen mit Schwefelkalk + Weissölemulsion, das die /wiebelblätter beschädigte, verminderte stark den Ertrag. Auch Kupferkalk + Weissölemulsion-Spritzung bewirkte eine erheblichen und Perenox + Kiinnite-Spritzung einen geringen Minderertrag (Tabelle 6 und 8).