KARJANTARKKAILUTOIMINNAN KUSTANNUKSET TARKKAILU- VUOSINA 1948/49 JA 1949/30. Paavo Kajanoja Maataloushallitus, Helsinki. Saapunut 1.4. 1952 V. 1949 annetulla lailla muutettiin karjantarkkailuyhdistyksille jaettavien valtionavustusten perusteita siten, että avustuksen suuruus lasketaan yhdistyksen todellisten, kirjanpitoon perustuvien kustannusten mukaan. Tämän vuoksi on maataloushallitus näitä valtionavustuksia jakaessaan joutunut vaatimaan tiedot kunkin avustusta anovan yhdistyksen kustannuksista. Näin on saatu kokoon melko laaja ja täydellinen numeroaineisto, josta on mahdollisuus saada selvitystä karjan- tarkkailutoiminnan aiheuttamista kustannuseristä. Kun valtion avustusta ovat oikeutetut saamaan kaikki ne yhdistykset, joiden jäsenien joukossa on enintään 8 lehmää käsittävien karjojen omistajia, ovat avustusta anoneet melkein kaikki tark- kailuyhdistykset. Täten sisältyy käsilläolevaan aineistoon 97 % maan kaikista toiminnassa olleista tarkkailuyhdistysten tarkkailupiireistä. Asianomaiset tiedot yhdistyksiltä ovat koonneet alueiltaan maanviljelys- ja talousseurat, jotka ovat lähettäneet niistä tarkistamansa yhdistelmät maatalous- hallitukselle. Aineiston tarkistuksen ja käsittelyn maataloushallituksessa on pää- asiassa suorittanut agronomi Paavo Lassila. Kun valtion avustuksia on jaettu sekä uusien yhdistysten tai piirien perusta- mista että yhdistysten jatkuvaa toimintaa varten, tarkastetaan perustamisen ja jatkuvan toiminnan aiheuttamia kustannuksia erikseen. Koska eri tarkkailuyhdis- tyksiin kuuluu joko yksi tai useampi tarkkailupiiri, otetaan vertailukelpoisuuden ja havainnollisuuden vuoksi perustaksi kustannukset piiriä kohti. Perustamiskustannukset. Tarkkailuyhdistyksen perustamiskustannukset muodostuvat pääasiassa vain tarkkailukarjakon tarvitsemien koevälineiden hankinnasta. Näihin kuuluvat keski- pakoiskone koelaseineen ja muine välineineen ja mittareilleen, koemaitopullot laa- tikkoineen, koelypsyvaaka jne. Näiden välineiden hinta on milloin tahansa todet- tavissa. Perustamiskustannukset muodostuivat keskimäärin koko maassa käsillä- olevan aineiston mukaan seuraaviksi; https://www.c-info.fi/en/info/?token=zE8Payd4CdKS-PLT.SR-JB6WBfaMKI9CyiGeggg.oYNyuXxMC_V32t7FLswePeFAZiH0TZWmh3WjTb2tlRc3YPp93QraTotIFufnnZlj35weV4GF3GiPBD4aLuypIvsBoro-DnIcKahqSNceXkGxe5nIitoaVwXdJ1OrIpVzNp-NEGFZvx_YTLBFs2NiqqmBCGWwkdnIAFQ5xA 148 PAAVO KAJANOJA tv. 1948/49 tv. 1949/50 perustettu piirejä 81 119 kustannukset piiriä kohti .. 45 758 mk 43 965 mk » lehmää kohti 263 » 283 » Toiminnan aiheuttamat kustannukset. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kustannukset kummaltakin vuodelta keskimäärin maanviljelysseuroittani ja koko maassa. Eri kustannuseriin nähden on syytä huo- mauttaa seuraavaa: Palkkakustannnuksistaei tvdta 1948/49 ole ollut mahdollista eri- tellä rahapalkkaa ja luontoisetuja erikseen, kuten tvdta 1949/50. Yhdistyksille annettujen ohjeiden mukaan on luontoisetujen raha-arvoksi otettu sama summa kuin miksi se on arvioitava työnantajan suorittamassa veronpidätyksessä, ei kuitenkaan korkeammaksi kuin miksi se on merkitty tarkkailukarjakon verokirjaan. Viimeksi- mainitusta määräyksestä johtuen ovat luontoisedut tulleet arvioiduksi suhteellisen halvoiksi ja esim. Lapin maatalousseuran alueella ei niitä ole lainkaan otettu huo- mioon. Kun jokaisessa tarkkailupiirissä on yksi tarkkailukarjakko, osoittavat taulu- kossa olevat luvut samalla tarkkailukarjakoiden palkkatasoa. Palkkasäännöste- lystä huolimatta on palkkatasossa eri maanviljelysseurojen alueilla ollut melkoisia eroja. Palkkojen yleisen nousun vuoksi ovat palkkakustannukset jälkimmäisenä vuotena olleet huomattavasti korkeammat kuin edellisenä. Matkakustannukset on arvioitu niin, että on laskettu tarkkailu- karjakon yhdellä kierroksella kulkema kilometrimäärä. Siltä osalta tätä kierrosta, jolla karjanomistajat suorittavat kyydityksen, on laskettu kustannukseksi 12: mk/km ja siltä osalta, jolla on käytetty linja-autoa tai junaa, todelliset kustannuk- set. Kun täten saatu yhden kierroksen kustannus on kerrottu luvulla 11, on saatu koko vuoden matkakustannus. Se, että matkakustannukset edellisenä vuotena ovat olleet keskimäärin korkeammat kuin jälkimmäisenä, johtuu siitä, että maanviljelys- seurat eivät edelliseltä vuodelta ehtineet kaikilta yhdistyksiltä saada matkoista varmoja tietoja, vaan jöutuivat käyttämään arviolukuja. Tästä johtuen voidaan vain tv:n 1949/50 matkakustannuslukuja pitää edellämainittujen perusteiden mu- kaan laskettuina. Jos oletetaan, että tarkkailukarjakot olisivat tehneet kierroksensa yksinomaan jäsentalojen kyyditseminä, voidaan keskimääräisen matkakustannuk- f 6.726 sen ja matkataksan 12: mk/km mukaan laskea ( ■■ ): 11 , että keskimäärin 1 w maassa tarkkailukarjakon kuukaudessa tekemän kierroksen pituus on n. 50 km. Koska matkaan jossain määrin, joskin melko vähän, käytetään myös linja-autoa tai junaa, jolloin kustannus on alempi kuin 12; mk/km, on kierroksen keskimääräinen pituus todellisuudessa jonkin verran suurempi kuin 50 km. On luonnollista, että matkakustannukset muodostuvat eri yhdistyksistä hyvin erilaisiksi lähinnä piirien laajuudesta johtuen. Tarkkailuyhdistyksiä yhdistämällä, piirien ja yhdistysten rajojen uudelleen järjestelyillä on voitu ja voidaan edelleen KARJANTARKKAILUTOIMINNAN KUSTANNUKSET 149 laulukko 1. Karjantarkkailuyhdistysten kustannukset keskimäärin tarkkailupiiriä kohti tarkkailu- vuonna 1948/49, mk. 1able 1. Average cost of Milk-Recording Societies per recording district in recording year 1948/49. ;s| =3 Ii I 3 I I« | S I .--äMaanviljelysseura |||*l 1 45 | f -|*|l| | i | I * Agricultural Advisory | | s gI | | * «I« gZ & Society II'8 3IÜ p II * ;| Hi * | o| 5 8 §S 3 0 W 3 ü H rt cti \ j 3 kZig M Uudenmaanläänin 66 ; 128 826 6 892 i 85 16 113 151.916 548 Nylands svenska 51 1 119 157 8 194 | 126 15 658) 143 135 469 Varsinais-Suomen 125 125 821 8 350 144 19 678 153 994 635 Finska Hushållningss 8 152 797 10 421 11 227 174 445 668 Satakunnan 82 110 484 5 241 27 16 328 132 080 600 Hämeen-Satakunnan 44 114 295 6 303 213 15 535 136 346 630 Hämeen läänin 69 115 264 4 828 186 15 535 135 813 528 Itä-Hämeen 48 116 099 7 985 237 17 855 142 176 604 Kymenlaakson 38 118 302 10 291 44 19 804 148 441 762 Länsi-Karjalan 32 108 968 6 917 50 11 565 127 500 790 Mikkelin läänin 32 87 952 12 243 14 234 114 429 480 Kuopion 68 106 771 10 275 170 13 399 130 615 603 Pohjois-Karjalan 41 84 613 9 668 6 125 100 406 670 Keski-Suomen 27 136 733 12 472 239 20 024 169 468 892 Etelä-Pohjanmaan 99 109 012 6 342 25 12 622 128 001 837 Österbottens svenska 57 100 569 153 8 645 109 367 552 Keski-Pohjanmaan 33 84 668 3 960 8 768 97 396 638 Oulun läänin Talouss 32 112 920 5 688 70 14 667 133 345 603 Kajaanin 10 100 494 15 250 12 429 128 173 981 Peräpohjolan 12 95 127 6 025 551 7 784 109 487 530 Lapin Maatalousseura 4 121 767 9 714 607 11 622 143 710 1389 Kokomaa— Whole country 978 { 112 400 7 231 I 103 I 14 733 134 469 608 matkakustannuksia vähentää. Tarkkailutoiminnan yleistyminen jollakin paikka- kunnalla vähentää niinikään matkakustannuksia. Kuoletus ja korot muodostavat melko pienen kustannuserän. Kuole- tuksia on laskettu vain rasvanmäärityskoneelle 15 % kuoletus hankintahinnasta, kunnes tämä kone on tullut täysin kuoletetuksi. Korkomenoiksi on laskettu vain todellisista veloista maksetut korot. Tvdta 1948/49 on varmaan monelta yhdis- tykseltä jäänyt nämä menot kokonaan ilmoittamatta. Muut kustannukset ja muut menot. Tvdta 1948/49 ovat kaikki ne kustannukset, jotkaeivät kuulu palkkauksiin, matkoihin eikä kuoletuksiin ja korkoihin, merkitty menoerään »muut kustannukset». Tvdta 1949/50 on taas tämäntapaiset kustannukset jaettu kahteen ryhmään siten, että muihin kustannuk- siin on luettu koevälineistä ja kemikalioista, tarkkailu- ja koelypsykirjöistä aiheutu- neet kustannukset sekä työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksut, jotkakaikki on otettu huomioon valtion avustusta laskettaessa, kun taas edellämainittuihin kuulu- mattomat menoerät on viety nimikkeeseen »muut menot». Viimeksimainittuihin Taulukko 2. Karjantarkkailuyhdistysten kustannukset keskimäärin tarkkailupiiriä kohti tarkkailu- vuonna 1949/50, mk. Table 2. Average cost of Milk-Recording Societies per recording district in recording year 1949j50. |8 § 1 * S S A S’ I tj 8 a | 3 I •* 9 3« * -.-g Maanviljelysseura UjiTscsilssSfe c f -2, | g S §1 g § 8£ S Agricultural Advisory ‘o’ ~ 53.5 * § Slf | * -t" g7* gJ & r, . , VJ. iv j** (Tl rs OO CtJ O r-H rt k tö c gbs 3 1) 5 -4-» 1 'M c r T £ I S s s | § * go * | S S ° 5 H (3 H s dj a ° s « Uudenmaanläänin .. 96 106 962 25 794 1 5 731 343 14 288 6 937 160 055 672 Nylands svenska .... 48 114 029 19 354 6 776 97 18 418 | 4 327 163 001 484 Varsinais-Suomen .. . . 127 116 625 28 761 7 371 500 13 557 !14 210 176 024 709 Finska Hushållningss. 8 126 661 24 000 11 383 229 30 663 720 193 655 748 Satakunnan 90 103 206 18 789 6 251 376 14 521 13 058 156 201 698 Hämeen-Satakunnan 46 102 361 30 636 7 759 14 680 7 869 163 305 737 Hämeen läänin 77 110 804 26 501 5 737 388 15 633 9 992 169 075 670 Itä-Hämeen 52 106 767 31 139 8 115 511 13 913 8 490 168 934 713 Kymenlaakson 38 108 898 32 620 5 995 690 13 486 14 501 176 190 857 Länsi-Karjalan 35 90 593 30 119 5 735 155 12 024 7 245 145 871 859 Mikkelin läänin 39 102 111 26 974 10 812 138 15 423 11 934 167 392 822 Kuopion 77 86 772 26 967 8 529 240 12 894 8 767 144 169 638 Pohjois-Karjalan .... 40 95 111 29 210 9 849 221 12 765 2 364 149 520 799 Keski-Suomen 35 97 907 32 347 10 169 960 21 143 9 719 172 245 891 Etelä-Pohjanmaan .. 110 94.523 30 100 4 907 142 12 032 10 162 151 866 949 Österbottens svenska 63 90 361 21 347 3 827 362 15 712 131 609 ! 579 Keski-Pohjanmaan .. 40 73 109 24 624 3 909 33 12 362 950 114 987 j 680 Oulun läänin Talouss. 46 93 905 31 570 4 884 421 13 637 7 018 151 435 752 Kajaanin 12 72 085 29 125 10 470 j 167 8 218 17 685 137 750 944 Peräpohjolan 14 97 268 31 111 7 979 300 21 664 6 646 164 968 771 Lapin Maatalousseura 5 122 710 j 8 708 1779 30 897 668 164 762 1058 Kokomaa 1098 100 539 26 968 6 726 333 14 483 I 8 742 157 791 718 Whole contry on täten tullut luetuksi kilpailuiden palkintojen, erilaisten juhlien järjestelyjen, jäsen- maksujen, tarkkailukarjakoille annettujen lahjojen yms. aiheuttamat menot, joita ei ole saanut ottaa huomioon valtion avustusta laskettaessa. Verrattaessa taulu- koiden 1 ja 2 numeroita keskenään on siis otettava huomioon, että taulukossa 1 ovat »muut kustannukset» yhtä kuin taulukon 2 »muut kustannukset» -f- »muut menot». Eri kustannuserien osuudet kokonaiskustannuksista ovat olleet keskimäärin seuraavat: tv. 1948/49 tv. 1949/50 tarkkailukarjakon rahapalkka 83.5 % 63.7 % » luontoisedut 17.1 » matkakustannukset 5.4 » 4.3 » kuoletukset ja korot 0.1 » 0.1 » muut kustannukset 11.0 » 9.2 » muut menot 5.6 » Yhteensä 100.0 % 100.0 % 150 PAAVO KAJANOJA KARJ ANTARKKAILUTOIMINNAN KUSTANNUKSET 151 Tarkkailutoiminnan aiheuttamat kustannukset ovat tehneet keskimäärin leh- mää kohti tv. 1948/49 608 mk ja tv. 1949/50 718 mk. Kun karjanomistajien maidosta saama kilohinta Pellervoseuran Markkinatutkimuslaitoksen selvitysten mukaan tv. 1948/49 oli keskim. 17.1 mk ja tv. 1949—50 16.0 mk, voidaan laskea, että tark- kailukustannuksiin lehmää kohti on tarvittu tv. 1948/49 35.6 maitokilon ja tv. 1949/50 44.9 maitokilon hinta. Kun tarkkailulehmien keskim. maidontuotanto oli mainittuina vuosina 3 139 ja 3 271 kg, voidaan edelleen todeta, että tarkkailukustan- nukset ovat tehneet tuotetun maidon myyntihinnasta tv. 1948/49 1.1 % ja tv. 1949/50 1.4 %. Kuten taulukoista 1 ja 2 käy selville, on kustannus lehmää kohti eri osissa maata, eri maanviljelysseurojen alueilla ollut varsin erilainen. Eri tarkkailu- yhdistysten kesken on kustannuksen suuruudessa luonnollisesti vielä suurem- pia eroja kuin eri maanviljelysseurojen keskimäärissä. Lehmää kohti lasketun kustannuksen erilaisuuden ovat aiheuttaneet lähinnä vaihtelut tarkkailukarjakoiden palkoissa sekä tarkkailupiirien lehmäluvuissa. Tarkkailukarjakoiden palkat ovat vaihdelleet melkoisesti jopa rajanaapureina olevissa maanviljelysseuroissa, mikä käy selvimmin esille taulukosta 2, koska siinä on erikseen mainittu rahapalkka. Yleensä on palkka ollut maan eteläosissa korkeampi kuin pohjois- ja itäosissa. Lappi tekee kuitenkin poikkeuksen tästä säännöstä. Koska se tilaluku, missä tarkkailukarjakko kuukauden aikana ehtii tarkkailun suorittaa, on rajoitettu, seuraa siitä, että tarkkailupiirin lehmäluku on sitä pienempi, mitä pienempiä ovat piiriin kuuluvat karjat. Tämä käy selville taulukoista 3 ja 4, joissa keskimääräiset lehmäluvut piiriä ja tilaa kohti ovat merkityt rinnakkain maan- viljelysseuroittain. Se, että eräissä pohjois-Suomen maanviljelysseuroissa on lehmä- luku piiriä kohti karjojen pieneen kokoon verrattuna suurehko, johtuu siitä, että näillä alueilla on joitakin tarkkailupiirejä, joissa tarkkailija käy taloissa vain joka toinen kuukausi ja jolloin piirin tilaluku on vastaavasti suurempi. Vertaamalla kus- tannuksia lehmää kohti tarkkailupiirien lehmälukuihin (taulukot 1 ja 2 sekä 3 ja 4) voidaan todeta, että tarkkailukustannusten vaihteluihin vaikuttaa eniten piirien lehmäluku, mikä on hyvin ymmärrettävää. Valtion avustukset. Tarkkailutoimintaa varten jaetaan valtion avustuksia 29.4. 1949pienviljelijäin sonninpitoyhtymille ja karjantarkastusyhdistyksille annettavien valtionavustusten perusteista annetun lain sekä tämän lain perusteella 11.5. 1949 annetun maatalous- ministeriön päätöksen mukaan. Avustuksia annetaan, kuten alussa mainittiin, sekä uusien yhdistysten perustamista että yhdistysten jatkuvan toiminnan tukemista varten. Kummassakin tapauksessa avustuksen suuruus määräytyy siten, että se yhdistyksen lehmää kohti lasketusta kustannuksesta tekee korkeintaan 8 lehmän karjoihin kuuluvien lehmien osuudelta seuraavasti: 7—B lehmän karjoista 60 % 6—7 » » 70 » alle 6 » » 80 » Taulukko 3. Tarkkailukarjojen keskim. lehmäluku tv. 1948/49* Table 3. Average number of cows in recording herds in recording year 1948149. Lehmistä kuului % seuraaviin Lehmiä % alueen Lehmiä karjakokoihin koko lehmälu- Maanviljelysseura Number Percentage of cows belonging to herd vusta having different number of animals Percentage of cows Agricultural Advisory _ ; j , , Society piiriä kohti tilaakohti 1 yü 8 tyom “oa of cows per of cows per 1 2-6 6-7 7-8 i more i number of cows district. farm \ than 8\ ™ darret. “I i _ i j Uudenmaanläänin ..! 266 ; 10.2 11 6 6 .h>4 Nylands svenska .... 321 [ 12.3 0 5 ;> 81 46.7 Varsinais-Suomen j 242 , 9.2 15 8 8 60 3/.I Finska Hushållnings, j 251 0.7 0 6 7 78 18.0 Satakunnan j 226 7.8 22 0 11 58 22.5 Hämeen-Satakunnan ' 234 I 0.5 13 < 1 '3 Hämeen läänin 260 9.9 14 1 8 /I Itä-Hämeen 243 9.3 13 ' 8 9 70 1 30.1 Kymenlaakson 172 1 5.7 49 14 12 25 34.) Länsi-Karjalan 161 ! 5.5 55 12 8 - -) 16.0 Mikkelin läänin 186 | 7.1 41 14 9 36 10 .) Kuopion 217 7.7 23 9 9 59 17.3 Pohjois-Karjalan .... 155 5.9 39 1“ Keski-Suomen 182 7.0 31 10 ( 10 40 13.0 Etelä-Pohjanmaan .. 153 5,0 59 12 9 -O i 18.7 Österbottens svenska 202 4.6 67 11 9 13 -4.8 Keski-Pohjanmaan .. I 153 5.1 58 13 9 20 j 18.0 Oulun läänin Talouss.l 212 j 6.9 33 10 8 40 .1.6 Kajaanin ■ 134 6.1 44 12 0 3.) 6._ Peräpohjolan 201 | 5.7 51 10 8 31 11.4 Lapin Maatalousseuraj 103 3.1 89 5 6 i i i iKoko maa i 216 , 7 6 i 26.88.7 j 8.5 | 56.022.2 Whole country * Mukana myös ne yhtymät, jotka eivät ole saaneet valtionavustusta Näin laskettuun avustukseen saadaan toiminta-avustuksen kohdalla laskea prosen- tuaalinen lisä, jos yhdistyksen lehmien keskimääräinen tuotanto on noussut kol- meen edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä perustamis- että toiminta-avustus saa kuitenkin korkeintaan nousta 60 %:iin kustannuksista, paitsi rajaseuduilla 70 %.iin. Perustamisavustukset. Valtion avustukset uusien yhdistysten tai piirien perustamiseksi ovat keskimäärin nousseet seuraaviin määriin: tv. 1948/49 tv. 1949/50 piiriä lehmää piiriä lehmää kohti kohti kohti kohti kustannus 45 758 263 43 965 283 valtionavustus 24 456 141 24 924 162 jäänyt karjanomistajien kustannuksiksi .... 21 304 122 19.041 121 valtion avustus, % kustannuksista 53 57 152 PAAVO KAJANOJA KARJANTARKKAILUTOIMINNAN KUSTANNUKSET 153 Taulukko 4. Tarkkailukarjojen keskim. lehmäluku tv. 1949/50* Table 4. Average number of cows in recording herds in recording year 1949/ 50. Lehmistä kuului % seuraaviin Lehmiä% alueen Lehmiä karjakokoihin koko iehmälu- Maanviljelysseura Number Percentage of cows belonging to herds vusta A gricultural A dvisory having different nUmber °f animals Percentage ofcows Society piiriä kohti tilaa kohti I yli 8 from the total of cows per of cows per 2—6 j 6—7 7 —B more number of cows district. farm. | than S e district . Uudenmaan läänin .. 254 9.5 15 6 I 7 72 41.9 Nylands svenska .... 339 12.8 7 4 5 84 45.2 Varsinais-Suomen . ...j 247 9.0 16 8 12 64 38.7 Finska Hushållningss. i 249 9.6 9 5 7 79 17.7 Satakunnan 222 I 7.6 25 10 ! 9 56 24.5 Hämeen-Satakunnan 228 ' 9.2 15 8 7 70 29.2 Hämeen läänin 259 9.5 16 7 8 69 37.6 Itä-Hämeen 251 9.2 14 7 9 70 32.7 Kymenlaakson I 182 5.8 47 : 13 12 28 36.4 Länsi-Karjalan 170 5.6 51 15 7 27 18.4 Mikkelin läänin 187 6.9 35 12 8 45 13.0 Kuopion 226 7.7 23 2 1 3 72 19.8 Pohjois-Karjalan 187 6.0 39 13 ! 11 37 12.5 Keski-Suomen 182 | 6.9 34 11 11 44 13.8 Etelä-Pohjanmaan .. 160 ! 4.9 54 11 14 21 21.3 Österbottens svenska 196 4.6 67 10 8 15 26.5 Keski-Pohjanmaan .. 183 5.1 57 12 9 22 24.6 Oulun läänin Talouss. 201 6.4 36 9 11 44 12.1 Kajaanin 146 6.4 38 9 10 43 7.3 Peräpohjolan 214 j 5.5 50 10 10 30 12.0 Lapin Maatalouss ; 156 j 3.3 93 3 4 11.7 t Koko maa 220 7.4 ! 27.78.3 8.855.2 24.5 Whole country * Mukaanluettuna myös ne yhtymät, jotka eivät saaneet valtion avustusta Toiminta-avustukset. Kuten edellä lyhyesti esitetyistä valtion avustusten jakoperusteista selviää, määräytyy tarkkailuyhdistyksen saaman avus- tuksen suuruus sen mukaan, kuinka paljon yhdistyksessä on mukana pieniä karjoja, koska vain korkeintaan 8 lehmää käsittävien karjojen osuudelta annetaan avustusta. Taulukoissa 3 ja 4 käy selville tarkkailukarjojen keskimääräinen koko maanviljelys- seuroittain sekä tarkkailunalaisten lehmien jakaantuminen erikokoisiin karjoihin ryhmitettyinä avustusten jakoperusteiden mukaan. Taulukoista käy lisäksi selville tarkkailutoiminnan yleisyys. Koko maassa kuuluu tarkkailunalaisista lehmistä n. 46 % korkeintaan 8 lehmää käsittäviin karjoihin tämän luvun vaihdellessa maan- viljelysseuroittain 100— n. 20. Näiden taulukoiden luvuista voimme edelleen todeta, että mitä pienempiä karjat ovat, sitä pienempi osa alueen lehmistä kuuluu tarkkai- lun alaisuuteen. Merkittävän poikkeuksen tästä säännöstä tekevät Kymenlaakso Taulukko 5. Valtion toiminta-avustusten suuruus lehmää kohti ja osuus kustannusmaksuista keski- määrin maanviljelysseuroittain. Table 5. State contribution per cow and its proportion of total cost per Agricultural Advisory Society, on the average. Tv. 1948/49 Tv. 1949/50 avustus- avustus- Maanviljelysseura kustan. avustus jäsenten kustannuk- kustan. avustug jäsenten kustannuk- kust kustAgricultural Advisory nukset Constri- ’ Percentage nukset Constvi- ' Percentage „ . , „ , ~ Cost -paid of constri- „ , Cost paid of constri-Society Cost. button button from Cost. button button from mk mk owners total cost. mk mk by owners total cost. mk % mk % Uudenmaan läänin . . 548 205 343 37 672 238 434 35 Nyland svenska 469 129 330 28 484 102 382 21 Varsinais-Suomen .... 635 265 370 42 709 263 446 37 Finska Hushålningss. 668 306 362 46 748 332 416 44 Satakunnan 600 301 299 50 698 312 386 45 Hämeen-Satakunnan 630 255 375 40 737 234 503 32 Hämeen läänin 528 219 309 41 670 268 402 40 Itä-Hämeen 604 262 342 43 713 275 438 39 Kymenlaakson 762 458 304 60 857 466 391 54 Länsi-Karjalan 790 469 321 59 859 479 380 56 Mikkelin läänin 480 266 214 55 822 413 409 50 Kuopion 603 283 320 47 638 257 381 40 Pohjois-Karjalan 670 402 268 60 799 486 313 61 Keski-Suomen 892 475 417 53 891 434 457 49 Etelä-Pohjanmaa 648 387 261 60 949 580 361 61 Österbottens svenska 552 328 224 59 579 348 231 60 Keski-Pohjanmaan .. 638 378 260 59 680 391 289 58 Oulun läänin Talouss. 603 287 316 48 752 339 413 45 Kajaanin 981 533 448 54 944 407 537 43 Peräpohjolan 530 339 191 64 771 442 329 57 Lapin Maatalousseura 1389 972 407 70 1058 737 321 68 Koko maa 608 291 317 48 718 320 398 45 Whole country sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joilla alueilla tarkkailutoiminta on levinnyt pien- karjaisten keskuuteen suhteellisesti eniten. Tähän on ollut vaikuttamassa voimak- kaan karjaharrastuksen lisäksi näiden alueiden suhteellisesti taaja asutus. Edelläselostetusta johtuu, että valtion avustus keskim. lehmää kohti sekä pro- senttina kokonaiskustannuksista on muodostunut eri yhdistyksissä ja eri alueilla varsin erilaiseksi, kuten taulukko s:n luvuista käy selville. Vaikka pienkarjäisissä yhdistyksissä tarkkailutoiminnan kustannukset keskimäärin lehmää kohti ovat korkeammat kuin suurikarjaisissa, ei jäsenten maksettavaksi jäänyt kustannus ole keskimäärin pienkar jäisissä ollut sen suurempi kuin suurkarjaisissakaan, koska valtionavustuksen prosentuaalinen erilaisuus on tasannut omakustannuksen. Onpa niissä maanviljelysseuroissa, joissa jäsenten maksama kustannus lehmää kohti on ollut pienimpiä, myös keskimääräinen lehmäluku kaikkein pienimpiä. Tästä voidaan 154 PAAVO KAJANOJA KARJANTARKKAILUTOIMINNAN KUSTANNUKSET 155 todeta, että voimassaolevat avustusten jakoperusteet suosivat vahvasti tarkkailu- toiminnan levenemistä pienkarjäisten keskuuteen, mikä on ollut tarkoituskin. Keskimäärin koko maassa on siis valtion avustukset tarkkailutoiminnan tuke- miseksi tehneet n. 45 % kustannuksista, joten karjanomistajien kustannuksiksi on jäänyt n. 55 %. Tämä karjanomistajien kustannus on tehnyt po. vuosina 317 ja 398 mk lehmää kohti. Vertaamalla viimeksimainittua kustannusta samoilla perus- teilla kuin edempänä maidosta saatuun tuloon voidaan todeta, että se vastaa po. vuosina 18.5 ja 24.9 maitokilon hintaa ja tekee vastaavasti 0.6 ja 0.8 % tuotetun maidon myyntihinnasta. Tätäkään kustannusta eivät jäsenet ole joutuneet kaikkea suorittamaan rahana, koska tarkkailukarjakoiden luontoisedut ja matkakustannuk- set, jotka tv. 1949/50 tekivät 21.4 % kokonaiskustannuksista, jäsenet ovat pää- asiassa maksaneet luontoissuorituksina. Tämän huomioonottaen ovat jäsenten rahalliset kustannukset olleet tv. 1949/50 keskim. 398—154 = 244 mk lehmää kohti. Tämäkään erä ei ole aivan kaikki joutunut jäsenten suoranaisesti maksettavaksi, koska varsinkin meijerit ovat monin paikoin tukeneet karjantarkkailutoimintaa tuntuvilla summilla. SUMMARY. COST OF MILK-RECORDING ACTIVITY IN RECORDING YEARS 1948/49 AND 1949/50. By Paavo Kajanoja Board of Agriculture, Helsinki. In connection with granting state contribution to Milk-Recording Societies, it has been necessary to get some information as to the cost caused by milk recording. This has been done now for two years. The material represents about 97 % of all the redording societies in the country. Table 1 and 2 give the average cost per recording district and per cow within the areas of different Agricultural Advisory Socie- ties and in whole country. In these years the cost per cow was on the average equal to the price of 35.6 and 44.9 kg of milk, thus being 1.1 and 1.4 % of the selling price of the milk produced by these cows. The contribution given by the state was about 45 % of this cost. Thus the average cost paid by cattle owners per cow during these years was only equal to the price of 18.5 and 24.9 kg of milk, being 0.6 and 0.8 % of the selling price of the milk produced by these cows. Table 3 and 4 give the average number of cow in different recording districts and recording herds.