MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ KASVUPAIKALLAAN TALVEHTINEISTA JUURIKKAISTA SUOMESSA Juhani Paatela, Helvi Eskola ja Martti Manteri Saapunut 10.2. 1953 Sokerijuurikas on maamme nuorimpia viljelykasveja, sitä kun on viljelty meillä lähinnä vasta Salon raakasokeritehtaan valmistumisesta, vuodesta 1919 lähtien. Nykyinen viljelyala nousee lähes 15 000 hehtaariin. Sokerijuurikkaan viljelyn laa- jentuessa on syytä kiinnittää huomiota myös sen siemenviljelyyn, varsinkin kun tämän kasvin jalostustyötä harjoitetaan maassamme. Siemenviljelysten viljely- ala maassamme on nykyisin vain I—6 ha, jolta alalta vuosittain saatu 1 500— 8 000 kg;n sato riittää vain n. 70—360 hehtaarin alalle kylvösiemeneksi. Sokeri- juurikkaan viljely maassamme onkin valtaosaltaan tuontisiemenen varassa, jota lähinnä kasvukaudeksi 1951 ostettiin n. 370 000 kg eli n. 31 miljoonan markan arvosta. Maamme lounais- ja eteläosissa on edellytyksiä tuottaa sokerijuurikkaan siementä sen myöhäisestä tukeutumisesta huolimatta, varsinkin suotuisina kasvu- kausina, joskin siemenen tuotantokustannukset ovat sen hintaan verrattuna suuret. Kustannuksia on omiaan lisäämään erikoisesti istukkaiden aumaaminen syksyllä ja istuttaminen keväällä. Suomen Raakasokeritehdas Osakeyhtiön koetilalla Kemiössä on vv. 1938 1941 sokerijuurikkaan siemenviljelyä kokeiltu siten, että istukkaat on jätetty syk- syllä kasvupaikkaansa. Talvehtimisen varmentamiseksi juurikkaat on peitetty oljilla. Tämä tapa osoittautui liian työlääksi ja silti hyvin epävarmaksi (1, p. 140). Huolimatta huonoista kokemuksista Suomen Raakasokeritehtaan maille Saloon perustettiin v. 1950 uusi koe, samoin vuosina 1951 ja 1952 Saloon sekä Jokioisiin. Aiheen uusien kokeiden suorittamiseen sai tohtori J. Paatela Yhdysvalloissa v. 1949, jossa tuotetaan sokerijuurikkaan siementä maassa talvehtineista juurikkaista paitsi useassa eteläisessä valtiossa myös mm. Coloradon ja Utahin osavaltioissa, joissa juu- rikkaat joutuvat talvikautena kestämään useidenkin asteiden pakkasia (2, 3). Meillä cm. vuosina suoritetut, tohtori J. Paatelan suunnittelemat kokeet ovat olleet alus- tavia. Kun niistä kuitenkin on saatu tyydyttäviä siemensatoja, on katsottu aiheelli- seksi julkaista tähänastiset tulokset suppeassa muodossa. Suoritettujen talvehtimiskokeiden päätarkoituksena on ollut selvitellä, millä kehitysasteella sokerijuurikas maassamme parhaiten talvehtii kasvupaikallaan, mikäli https://www.c-info.fi/en/info/?token=O3VZOKWxW_5lmnQq.fggo6iGu8mgrGAemNkFrzg.F9gm8ZH49QiKN4odIW_Z-uk1oWKSVq2ezvMYAl2l4dOy80pWMhjDCsBnWuT47HgBxH4M1YXlSc16xYeTbuxYyX_raI9aYR15dBGcAbzerGoTANeTkr0jjApe6GkTDkpoMYirb00Rv5h7Ed6GLjKgrK5EqI0APxOuCbah15rM-cL0RXQ0DZWgE7Vca442JX8guIFcCkO-b24fUK1n 24 JUHANI PAATELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE talvehtiminen lainkaan onnistuu. Kokeet ovat näin ollen kylvöaikakokcita. Käy- tetty siemen on ollut hollantilaista Kuhn-kantaa. Kylvö on suoritettu SRO:n val- mistamalla 2-rivisellä kylvökoneella kylvömäärän ollessa n. 20 kg/ha. Kylvöaikoja oli v. 1950 5, vuonna 1951 3. Koeruudut ovat olleet 18 m2:n suuruisia (20x0.9 m) ja niitä on kylvetty kolme kerrannaista. Kukin koeruutu on jaettu poikittain vii- teen neljän metrin pituiseen osaan, joita on lannoitettu eri tavoin. Tällä on pyritty selvittämään lannoituksen vaikutusta sokerijuurikkaan talvehtimisen onnistumi- seen. Myös multauksen vaikutusta talvehtimiseen on tutkittu kylvämällä kunakin kylvöaikana kaksi koeruutua, joista toisen taimirivit mullattiin umpeen syksyllä. Kokeita ei ole aina onnistuttu sijoittamaan riittävän yhtenäiselle alueelle, mikä ker- rannaisruudustojen vaatimattoman lukumäärän ja ruutujen pienen koon ohella ilmenee selvästi suurissa koevirheissä. Viimeksi mainitut ilmaistaan ainoastaan keskiarvon keskivirheenä. Seuraavassa tarkastellaan tähän mennessä korjatuista sokerijuurikkaan talvehtimiskokeista suoritettuja talvehtimiseen liityviä havaintoja ja saatuja satotuloksia. Niiden lisäksi esitetään tuotettujen siemenerien itävyys ja 1000 siemenen paino. Vuonna J950 Saloon perustettu koe Vuoden 1950koe perustettiin scuraavia kylvöaikoja käyttäen: 2.6., 22. G., 13.7., 3.8. sekä 24.8. Koe järjestettiin erikseen savi- ja hiekkamultamaalle. Koejäsenet: A = lannoittamaton, B = NPK, C = NP, D = NK ja E = PK. N = 800 kg/ha kalkkisalpietaria, P = 1 000 kg/ha superfosfaattia sekä K = 600 kg/ha 40 %:sta kalisuolaa. Kesän 1950 kuivuudesta johtuen taimettuivat kylvöt epätasaisesti ja osittain erittäin heikosti. Savimultamaa oli hiljattain suoritetun salaojituksen jäljiltä epätasainen, hiekkamaalla taas kosteusolot vaihtelivat suuresti maan kalte- vuudesta johtuen (A-ruudut kuivimmalla ja E-ruudut tuoreimmalla kohdalla). Lokakuun lopulla (27.10. 50) määritettiin juurien keskimääräinen läpimitta eri koejäsenien ruuduilla. Tulokset käyvät ilmi erikseen savi- ja hiekkamultamaiden kokeiden osalta seuraavasta asetelmasta: J uurien keskimääräinen läpimitta cm I. kylvö 2. 6. 2. kylvö 22.6. 3. kylvö 13. 7, S a v i m u Itamaa A = O 2.23.3 1.0 15 = NPK 3.04.0 2.2 C = NP 2.82.7 1.3 D = NK 3.03.0 2.0 E = PK 3.82.7 1.7 A- E kuskini. 3.03.1 1.8 Hiekk a m u 11 am a a A 3.22.9 2.0 B 3.83.5 2.4 G 4.83.0 3.0 D 5.0 4,0 2.8 E 5.33.8 2.5 A—E keskim. 4.43.4 2.5 4. ja 5. kylvössä kehittyneiden yksilöiden juuret olivat jokseenkin saman kokoisia, n. 0.2 cm:n paksuisia. Syksyllä 1950 ja keväällä 1951 suoritettujen aukkomittausten mukaan on las- kettu eri koejäsenien talvehtimisprosentit erikseen multaamattomien ja mullattujen ruutujen osalta. Tulokset esitetään seuraavassa asetelmassa: Mn 1 1 aarna t o n Mullattu 1. kylvö 2. kylvö 3. kylvö 1 ) 1. kylvö 2. kylvö 3. kylvö') f>. 22.6. 13.7. 2.6. 22.6. 13.7. Savimultamaa A 61 00 86 32 48 GS B 00 60 78 42 07 68 C 58 08 78 47 71 SS D 59 08 88 01 53 85 E 59 59 08 55 64 SO A.—E keskim. 59 «4 8(1 47 til 79 Hiekkamultamaa A 35 45 00 53 57 SO B 51 04 84 GO 75 89 C 89 89 94 80 83 90 D 87 92 91 83 89 89 E 75 82 92 87 80 85 \—E keskim. 67 74 84 74 78 88 Asetelman lukuja tarkasteltaessa voidaan mm. todeta, että juurikkaiden talveh- timisprosentti näyttää selvästi nousevan multaamattomien ja mullattujen ruutujen kohdalla sekä hiekka- että savimultamaalla 1. kylvöajasta kolmanteen siirryttäessä. Kun juurien keskimääräinen läpimitta samalla on pienentynyt33.4.4emistä 1.8 2.5 ermiin, viimeksi mainitun kokoiset juuret ovat siis talvehtineet paremmin kuin niitä suuremmat (kuva 1). 4. ja 5. kylvön juuret sen sijaan, joiden läpimitta oli vain n. 0.2 cm, tuhoutuivat kokonaan talven1 \ aikana verraten edullisista talvehtimis- oloista huolimatta. 2 ) Toisaalta voidaan to- deta, että hiekkamultamaalla juuret ovat talvehtineet jonkin verran paremmin kuin savimultamaalla, vaikka savimaan juurik- kaat ovat olleet jokaisen kylvöajan koh- dalla jonkin verran hiekkamultamaan juu- rikkaita pienemmät. Multaus näyttää hiu- kan huonontaneen talvehtimista savimulta- maalla ja parantaneen talvehtimista hiek- kamultamaalla. Erot eivät kuitenkaan ole *) 4. ja 5. kylvön taimet tuhoutuivat kokonaan talven aikana. —■ 2) Katso nuotti seur. siv. Kuva 1. Talvehtineita sokerijuurikkaita 18.6. 51. Kylvetty 13.7. 50. Figure 1. Overwintered beets in June 18, 19-51. Date of seeding July 13, 19-50. H. Eskola. 25MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ 26 JUHANI PAATELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE kovin selvät, varsinkaan keskiarvotulosten kohdalla. Lannoituksen vaikutus tal- vehtimiseen ei käy tuloksista ilmi. Erilaisten kasvuolojen vaikutus hiekka- maan kokeessa tekee sitäpaitsi mahdottomaksi eri lannoiteruutujen välisen vertai- lun. Kokeet niitettiin 4—6. 9., sato ulkokuivattiin seipäillä ja siemenet rii- vittiin syksyn kuluessa sekä lajiteltiin. Millaisia siemensatoja I—B.1 —8. kylvöjen ruu- duilta saatiin savi- ja hiemmamultamailla, selviää taulukoista 1 ja 2, joissa myös esitetään siemenerien itävyys ja LOGO siemenen paino. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tahvehtineista multaamattomista juurikkaista on saatu yleensä hyviä, jopa erinomaisia siemensatoja. Siementen koko ja itävyys on niin ikään ollut varsin tyydyttävä. Kaikkien multaamattomien koejäsenten A—E keskimääräisten tulosten mukaan on 1. ja 2. kylvöstä saatu selvästi suurimmat sie- mensadot (2 407 ja 2 409 kg/ha) siitä huolimatta, että ao. kasvustojen talvehtimis- prosentit olivat pienemmät (59 ja 64 %) kuin 3. kylvön kohdalla (80 %), josta saatiin 1 562 kg/ha siementä. Pienet juurikkaat sisältävät vähemmän ravinteita kuin suuremmat, joten riittävän hyvin talvehtineina viimeksi mainituista saadut suu- remmat siemensadot ovat helposti ymmärrettävissä. Multaaminen on vaikuttanut erikoisen haitallisesti satotuloksiin, ja sitä selvem- min, mitä myöhäisemmästä kylvöstä on kysymys. Kun 1. kylvön mullatuista ruuduista on saatu vielä keskimäärin 1 546 kg/ha siementä ja 2. kylvön ruuduista I 418 kg/ha, on 3. kylvön sato pienentynyt varsin mitättömäksi ollen enää 214 kg/ha. Kun mullattujen ja multaamattomien kasvustojen talvehtimisessa ei ollut sanotta- via eroja, johtunee mullattujen ruutujen huonompi sato pääasiassa siitä, että juurik- kaat pääsivät myöhemmin kasvun alkuun kuin multaamattomat ja että pienet juu- Keskilämpötila °C 1950 Lokakuu I—lo 11.0 11—20 8.4 21—31 3.0 Marraskuu I—lo 1.8 11—211 2.7 21—30 1.9 Joulukuu I—lo1 —10 0.0 11—20 3.2 21—31 -6.2 1951 Tammikuu I—lo -5. S 11—20 „1.3 21—31 -9.0 Helmikuu I—lo1 —10 -3.5 11—20 -6.2 21—28 -4.7 Maaliskuu I—lo -3.9 11—20 -8.1 21—31 -2.0 Huhtikuu I—lo 2.1 11—20 2.0 21—30 8.4 Alin lämpötila Lumipeitteen maan pinnassa Sademäärä keskim. C mm vahvuus cm -2.4 +8.6 24 -2.0 +B.l 47 -9.0 +2.2 14 -3.7 +2.7 20 2 -5.9 +l.O 51 1 -4.2 +3.2 27 0 -13.9 0.5 52 8 -I.o +2.5 34 0 -25.7 0.6 12 4 -12.7 3.0 26 14 -13.2 0.5 30 is -28.4 4.3 4 20 -13.5 0.6 17 23 -26.6 0.8 5 23 -15.1- -2.3 6 24 -17.9 4.6 2 31 -34.1 7.2 15 37 -23.7 0.6 26 67 -11.7 +0.2 23 44 -3.7 +0.9 34 6 -3.4 +B.O O _ MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ 27 Taulukko 1. Sokerijuurikkaan talvehtimiskoe savimultamaalla Salossa v. 1950/51. Siemensadot ja sadon laatu. Table 1. Overwintering experiment with sugar beet on clay mould at Salo in 1030151. Yields and quality of seed. I. kylvö 2/6 2. kylvö 22/6 3. kylvö 13/7 Ist seeding 2nd seeding 3rd seeding 1000 1000 1000 Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Koe jäsen sato vyys Weight sato vyys Weight sato vyys Weight Treatment \ ield Germi- of 1000 \ ield Gernii- of 1000 Yield Germi- of 1000 of seed nation seeds of seed nation seeds of seed nation seeds kg/ka % g kg/ha % g kg/ha % g Multaamaton Uncovered A= O 1909+373 92 19.0 2358±439 87 18 8 1282+179 91 18.5 B=N PK 2794±345 91 17.5 2379+330 89 16.5 2288+ 82 94 18.0 C= NP 2752+585 96 18.5 2267+688 94 19.3 1909±185 99 20.5 1) =NK 2682±494 87 17.5 3055±261 96 16.8 1158±252 93 18.5 E= PK 1900+379 90 18.3 1985+255 90 18.0 1173+239 87 17.8 Keskim. 2497+434 91 18 2 2409+395 91 17 9 1562+143 93 18.7 A verage Mullattu Covered A 1071+408 90 19.5 992+463 91 17.8 376± 89 80 18.3 B 1587+ 29 88 17.3 1653+492 92 18.5 368±171 83 18.5 E 1350±132 92 17.3 1413+161 94 19.5 158+ 37 85 19.5 1) 1784+516 89 17.8 1447±334 96 19.0 0 E 1939+266 92 17.0 1587±524 92 18.3 166± 18 92 17.5 Keskim. 1546+27« 90 17 8 1418+395 93 18 6 214+ 63 85 18 6 Average rikkaat ovat kärsineet makaamisesta enemmän kuin runsaammin vararavinteita sisältävät suuremmat juurikkaat. Tämä siitäkin huolimatta, että liika maa hara- voitiin mullattujen juurikkaiden päältä keväällä, ja että niille annettiin 200 kg/ha salpietaria. Siemensadon laatuun multaus ei kuitenkaan näytä ainakaan selvästi vaikuttaneen. Myös hiekkamultamaalla tahvehtineista multaamattomista juurikkaista on saatu yleensä hyviä, jopa suurempia satoja kuin savimultamaalla (taulukko 2). Kun kaikkien kylvöaikojen juurikkaat talvehtivat varsin tyydyttävästi (67—84 % multaamattomilla ja 74—88 % mullatuilla ruuduilla), eli jonkin verran paremmin kuin savimultamaalla, ja kun juurikkaiden keskikokokin oli hiekkamultamaalla suurempi (halkaisija22.4.4 cm) kuin savimultamaalla((1.3.1 cm), on niiden suurempi satokin (2 340—3 239 kg/ha) hyvin ymmärrettävissä. Myös hiekkamulta- maalla multaaminen on vaikuttanut hyvin haitallisesti satotuloksiin (1 409—2 340 kg/ha), joskaan eri kylvöaikojen välillä ei ole todettavissa yhtä selviä eroja kuin savimultamaalla. Kun hiekkamultamaalla ei myöskään ollut oleellisia eroja multaa- mattomien ja mullattujen juurikkaiden talvehtimisessa, on siis multaaminen selvästi alentanut siemensatoja. Siemensadon itävyys on ollut jonkin verran pienempi kuin 28 JUHANI PAATELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE Taulukko 2. Sokerijuurikkaan talvehtimiskoe hiekkamultamaalla Salossa v. 1950/51. Siemensadot ja sadon laatu. Table 2. Overwintering experiment with sugar beet on sand mould at Salo in 1030151. Yields and quality of seed. 1. kylvö 2/6 Ist seeding 2. kylvö 22/6 2nd seeding 3. kylvö 13/7 3rd seeding 1000 1000 1000 Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Koejäsen sa+o vyys Weight sato vyys Weight sato vyys Weight Treatment Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1000 of seed nation seeds of seed nation seeds of seed nation seeds kg/ha % g kg/ha % g kg/ha % g Multaamaton Uncovered A = O 976±179 54 16.8 545+176 46 16.0 1121+452 54 19.3 B = NPK 1964+236 73 18.3 1712+221 69 18.8 2070±155 68 19.0 C = NP 4282+403 84 18.8 2676+303 84 20.3 3733+664 77 19.0 D = NK 5242+1188 82 19.0 3076± 73 89 18.8 4582+333 85 18.3 E = PK 4561±915 88 19.0 3691±388 87 20.0 4688+ 45 86 21.8 Keskim. 3405+584 7(» 18 4 2340+234 75 18.8 3239+330 74 19.5 Averaee Mullattu Covered A 945+476 62 19.5 561+148 59 19.3 1036+242 54 17.0 B 2091+633 73 17.8 1006±245 62 16.5 1545±291 73 17.5 C 1776±424 75 16.5 968± 66 73 18.3 1895±213 81 19.3 U 3197±442 88 19.0 1816±108 85 18.0 2163±253 90 20.8 E 3692+692 87 18.0 2692+242 90 18.8 2876+587 90 19.3 Keskim. 2310+533 77 18.2 1409Ü62 74 18.2 l»03±:J17 78 18 8 Average savimultamaalla, mikä johtunee nimenomaan lannoittamattomilta ruuduilta (koe- jäsen A) saatujen satojen melko alhaisesta itävyydestä (46—62 %), ao. ruudut kun kärsivät selvimmin kuivuudesta. Tämä käy ilmi myös 1000. siemenen painosta. Vuonna 1951 Saloon perustettu koe Vuoden 1951 koe perustettiin hiekkamultamaalle seuraavia kylvöaikoja käyt- täen: 28.6., 13.7. ja 3.8. Koejäsenet ovat samat kuin vuoden 1950kokeessa. Kaksi ensimmäistä kylvöä suoritettiin edullisten sääolojen vallitessa, joten taimistot kehit- tyivät melko tasaisiksi ja reheviksi. Myöhemmin syksyllä kuivuus hidastutti kasvua. Koealueen oikeanpuoleisessa osassa maalaji oh selvästi kevyintä, joten kuivuus vaikutti haitallisimmin siinä osassa koetta. Syyskuun 5. päivänä suoritettujen mit- tausten mukaan naatin korkeus oli kokeen vasemmanpuoleisen osan 1. kylvön ruu- duissa keskimäärin 49 cm ja 2. kylvön ruuduissa 38 cm, oikeanpuoleisessa osassa vastaavasti 34 ja 28 cm. Kolmas kylvö kehittyi alunperin kuivuuden takia heikom- min ja taimisto jäi paikoitellen varsin aukkoiseksi ja pieneksi. Maalajin vaihtelusta johtuvat erot olivat samasta syystä vielä tuntuvammat kuin 1. ja 2. kylvössä. Naa- tin korkeus vaihteli 3—15 cm ollen vasemmanpuoleisessa osassa keskimäärin 12 cm MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ 29 ja oikeanpuoleisessa osassa 5 cm. Erilaisella lannoituksella ei näyttänyt olevan silminnähtävää vaikutusta naattien eikä juurien kokoon. Lokakuun 19. päivänä suoritettujen mittausten mukaan vaihteli juurien läpimitta 1. kylvössä 3.5—6 cm (ollen keskimäärin n. 4 cm), 2. kylvössä 2—4 cm (keskimäärin n. 2.5 cm) ja kolman- nessa kylvössä 0.2 —1 cm (keskimäärin 0.5 cm). Kokeen oikeanpuoleinen osa mul- lattiin 22.10. Kasvusto paljastui lumesta huhtikuun alkupuoliskolla, mutta kasvu alkoi vasta noin kuukautta myöhemmin. Talven aikana olivat kaikkein suurimmat ja pienim- mät yksilöt kuolleet, joten 2. kylvö, jossa näitä juurikkaita oh vähiten, näytti säily- neen parhaiten. Erilaisella lannoituksella ei ollut silminnähtävää vaikutusta talveh- timiseen. Miten sääolot vaihtelivat talvikauden aikana, selviää allaolevasta ase- telmasta: Keskilämpötila °C 1951 Lokakuu 1 10 8.7 11—20 8.5 21—31 6.3 Marraskuu I—lo 1.4 11—20 -0.3 21—30 3.0 joulukuu I—lo -0.4 11—20 -0.2 21—31 2.9 1952 Tammikuu I—lo 0.5 11—20 -1.9 21—31 -4.5 Helmikuu I—lo -2.0 11—20 -3.9 21—29 -5.9 Maaliskuu I—lo -5.2 11—20 -6.3 21—31 -9.7 Huhtikuu I—lo 0.9 11—20 4.7 21—30 10.3 Alin lämpötila Lumipeitteen maan pinnassa Sademäärä keskim. °C mm vahvuus cm - 4.2 +7.5 O - 6.1 +7.7 O - 8.7 +6.3 7 - 8.5 +5.2 11 O -11.3 +2.1) 13 O -13.0 +4.6 54 -13.7 +l.O 44 1 -15.0 +2.4 17 2 - 5.2 +4.0 23 -16.7 +0.5 22 1 -16.5 0.5 23 5 -17.9 2.6 12 24 -16.0 2.2 15 23 -24.7 2.1 8 34 -23.8 1.3 9 30 -25.1 3.5 8 39 -31.9 0.8 10 37 32.1 15.7 2 41 -21.3 +0.6 12 31 - 7.3 +0.5 1 1 - 2.2 +9.8 8 Asetelman tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että juurikkaat eivät yleensä ole joutuneet talvehtimaan kovien pakkasien aikana ilman suojaavaa lumi- peitettä. Talvehtimisprosentit laskettiin 21.5. suoritettujen mittausten mukaan, jolloin naattien pituus vaihteli kymmenen sentin molemmin puolin. Ne esitetään seuraavalla sivulla olevassa asetelmassa erikseen mnltaamattomien ja mullattujen ruutujen osalta; Multaus näyttää selvästi parantaneen 1. kylvön (78 ja 46 %), jossain määrin myös 2. kylvön (75 ja 60 %) juurikkaiden talvehtimista. Sen sijaan 3. kylvön juu- rikkaat ovat talvehtineet parhaiten multaamattominä (66 ja 52 %). Kun 3. kylvön 30 JUHANI PAMELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE Mu 11 aama t o n Mullattu L kylvö 2. kylvö 3. kylvö 1, kylvö 2. kylvö 3. kylvö 28. (5. 13.7. 3.8. 28. ß. LT 7 S S13.7. 3.8. 28.6. 13.7. 3. 8 Talvehtimisprosentti A 51 66 72 81 65 54 B 37 54 62 73 82 37 C 45 58 56 75 75 50 D 46 53 60 78 72 46 E 53 70 80 81 81 71 Keskim. 46 (jO 66 78 75 52 juurikkaiden läpimitta ei ollut syksyllä kuin keskimäärin n. 0.5 cm, otat pienet juu- rikkaat vähän ravinteita sisältävinä selvästi kärsineet multauksesta, kuten edelli- senäkin vuotena. Kukinta alkoi heinäkuun alkupäivinä (kuvat 2 ja 3). Tähän mennessä varsinkin kokeen mullatun osan kasvusto oli joutunutkärsimään alkukesän kuivuudesta, jonka vuoksi kasvusto oli epätasaista ja pienenpuoleista. Multaamattomassa osassa sen sijaan oli muutamia varsin hyviäkin ruutuja. Kukinta kesti epäedullisten sääolojen takia kauan, ja yksilöihin alkoi kasvaa runsaasti sivuversoja, mikä hidastutti tuleen- tumista. Heikosti ja epätasaisesti tuleentunut kasvusto niitettiin 12—13.9., kuiva- tettiin seipäillä, riivittiin ja siemensato lajiteltiin. Satotulokset selviävät taulu- kosta 3, jossa myös esitetään siemenerien itävyysprosentit ja 1000. siemenen painot. Kuten taulukosta 3 käy ilmi, talvehtineista multaamattomista juurikkaista on saatu hyviä, jopa erinomaisia siemensatoja. Siementen koko on edellisen vuoden keskikokoon (1000 siemenen paino n. 18 g) verrattuna suuri (n. 25 g), mutta itävyys epätyydyttävän tuleentumisen vuoksi varsin alhainen, keskimäärin 55 % (edellisenä vuotena savimultamaalla n. 91 ja hiekkamultamaalla n. 70 %). 1. ja 2. multaamatto- masta kylvöstä on saatu selvästi suurimmat siemensadot (2 753 ja 2 342 kg/ha) siitä huolimatta, että ao. kasvustojen talvehtimisprosentit olivat jonkin verran pienem- mät (46 ja 60 %) kuin 3. kylvön kohdalla (66 %), josta saatiin siementä 1 725 kg/ha. Kuvat 2—3. Sokerijuurikkaan talvehtimiskoe Salossa v. 1951/52 kukkimisen alkaessa 7.7. 52 Figures 2— 3. Overwintering experiment with sugar beet at Salo in 1931152 at early bloom, July 7. J. I’aatela. MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ 31 Taulukko 3. Sokerijuurikkaan talvehtimiskoe Salossa v. 1951/52. Siemensadot ja sadon laatu. Table 3. Overwintering experiment with sugar beet at Sato in 1951/52. Yields and quality of seed. I. kylvö 28/6 2. kylvö 13/7 3. kylvö 3/8 Ist seeding 2nd seeding 3rd seeding 1000 1000 1000 Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p.Koejasen sato vyys Weight sato vyys Weight sato vyys Weight Treatment Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1001) of seed nation seeds of seed nation seeds of seed nation seeds k g/ha % g kg/ha % g kg/ha % g Multaamaton Uncovered A= O 2141+391 57 23.3 2756±175 63 23.5 1381+266 60 24.8 B = NPK 2868+241 54 28.8 2059+341 50 26.3 2338+388 59 27.8 C= NP 2666+163 54 25.5 2314+651 55 28.5 1742+429 60 30.0 D= NK 2991+431 57 31.0 2251+583 55 31.5 1409+309 56 26.0 E= PK 3097+132 62 25.0 2329+341 59 24.0 1756+747 66 32.0 Keskim. 2753+297 57 26.7 2342+453 56 26.8 1725)469 60 28 0 A verage Mullattu Covered A 547+ 81 62 23.3 1131+471 55 23.8 41+25 28 18.3 B 671+176 59 23.8 1374+682 58 22.8 65+26 54 17,3 C 1000+357 49 22.8 1291+417 58 27.5 106+54 45 19.8 P> 1077+297 53 26.3 1294+177 38 22.3 20+14 _ E 2244+206 60 25.0 1641+526 58 24.5 43+43 60 25.0 Keskim. 1108+243 57 24 2 1346+483 53 24 2 55+35 47 20 1 Average Tähän lienee vaikuttanut pääasiassa juurikkaiden verraten pieni koko, kuten myös vuoden 1950/51 kokeen tulosten tarkastelussa pääteltiin. Multaaminen on vaikuttanut erittäin haitallisesti satotuloksiin, nimenomaan .3. kylvön kohdalla. Siemensadot vaihtelivat I—3.1 —3. kylvöjen osalta seuraavasti: 1 108, 1 346 ja 55 kg ha. Vaikka multaaminen paransi 1. kylvön kasvustojen talvehtimista varsin tuntuvasti (46 ja 78 %), 1.kylvön mullatulta alalta saatiin yli puolta pienempi siemensato (1108 kg/ha) kuin vastaavalta multaamattomalta alalta (2 753 kg/ha). Tu- loksia ei tosin voida suoraan verrata toisiinsa, koska mullatut ruudut sijaitsivat koe- alueen huonoimmassa osassa. Näyttää kuitenkin siltä, että siemensadon kannalta ei ole tärkeintä se, miten hyvin kasvusto talvehtii, vaan se, että talvehtineita juu- rikkaita jää riittävästi peltoon tuottamaan siementä. Kun juurikkaat kasvavat kylvökesänä harventamattomina, saattaa olla edullistakin siemensadon kannalta, että osa yksilöistä karsiutuu talven aikana. Niinpä talven 1951/52 aikana noin puoleen harventuneesta 1. kylvön kasvustosta saatiin vielä erittäin hyvä (2 753 kg/ha) siemensato. Vuonna 1951 Jokioisiin perustettu koe Vuonna 1951 perustettiin Jokioisten kartanon maalle samanlainen kylvöaika- koe kuin Saloon. Kylvöajat ja koejäsenet olivat samat kuin em. kokeessa. Planet 32 JUHANI PAATELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE Taulukko 4. Sokerijuurikkaan talvehtimiskoe Jokioisissa v. 1951/52. Siemensadot ja sadon laatu Table 4. Overwintering experiment with sugar beet at Jokioinen in 1951152. Yields and quality of seed 1. kylvö 28/6 Ist seeding 2. kylvö 13/7 2nd seeding 3. kylvö 3/8 3rd seeding 1000 1000 1000 Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Siemen- Itä- s.p. Koe jäsen sato vyys Weight sato vyys Weight sato vyys Weight Treatment Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1000 Yield Germi- of 1000 of seed nation seeds of seed nation seeds of seed nation seeds kg/ha % g kg/ha % g kg/ha % g Multaamaton Uncovered A = O 439+136 10 13.3 92±56 15 21.0 1161+472 12 21.0 B = NPK 261+233 11 20.3 J 61±83 12' 16.8 2869+339 16 16,8 Keskim. 350+191 II 16 8 127+70 14 18« 2015+410 14 18 0 Average Mullattu Covered A 339+300 12 19.8 117+ 64 8 17.8 814+331 10 18.0 B 208+ 39 7 15.8 481+113 9 18.3 1300+172 II 18.8 Keskim. 274+214 10 17.8 354+ 02 0 18.1 1057±2«3 II 18 4 A verage Junior-kylvökoneella suoritetut kylvöt onnistuivat yleensä hyvin ja edullisten kasvuolojen vallitessa taimettuminen edistyi ripeästi. 1, kylvön juurikkaat saavut- tivat syksyyn mennessä 6—7 cm:n läpimitan, 2. kylvön juurikkaat n. 4 cm:n sekä 3. kylvön juurikkaat n. 2 cm:n läpimitan. Jo heti alkutalvesta taimisto joutui kovalle koetukselle, sillä maan ollessa lumettomana oli kovia pakkasia, joiden aikana maa jäätyi jopa 10 cm:n syvyydeltä sulaen taas välillä. Kasvusto paljastui lumen alta huhtikuun alkupuoliskolla. Talven aikana olivat 1. ja 2. kylvön multaamatto- mat sekä mullatut kasvustot kärsineet erittäin pahasti, ja vain jokin taimi oli siellä täällä jäljellä. Kolmannen kylvön kasvusto sen sijaan oh talvehtinut varsin hyvin, multaamaton ehkä hiukan paremmin kuin mullattu. Eri lannoitusruutujen talvehti- misessa ei voitu havaita selviä eroja. Huonoon talvehtimiseen on saattanut vaikut- taa paitsi epäedulliset sääolot ja juurikkaiden huomattava koko varsinkin 1. kylvön ruuduissa (halkaisija 6—7 cm), myös se, että juurikkaat harvennettiin edellisenä kesänä (vrt. 2, p. 13—14). Epäedullisista sääoloista johtuen kasvusto ei lainkaan tuleentunut. Tämän vuoksi niitettiin vain O- ja NPK-ruudnt (=A ja B) 20.9. Saatu siemen on erittäin huonosti itävää, kuten selviää taulukosta 4, jossa myös esitetään siemensadot. Kuten taulukosta 4 ilmenee, 1. ja 2. kylvön kasvustojen siemensato on jäänyt huonon talvehtimisen vuoksi varsin mitättömäksi (multaamattomilla ruuduilla 350 ja 127 kg/ha, mullatuilla ruuduilla 274 ja 354 kg/ha). Kolmannen kylvön kasvus- tosta sen sijaan on saatu multaamattomilta ruuduilta suorastaan hyvä siemensato (2 015 kg/ha), mullatuilta puolta huonompi (1 057 kg/ha). Siementen itävyydet ovat kuitenkin olleet erittäin alhaiset (keskim. 9—14 %), samoin 1000 siemenen painot MAHDOLLISUUKSISTA TUOTTAA SOKERIJUURIKKAAN SIEMENTÄ 33 melko vaatimattomat((16. 18.9 g), mikä johtuu harvinaisen epäedullisista sää- oloista kasvukauden 1952 aikana. Yhteenveto Käsillä olevassa julkaisussa on esitetty päätulokset niistä sokerijuurikkaan talvehtimiskokeista, jotka on perustettu Suomen Raakasokeritehdas Osakeyhtiön toimesta vuonna 1950 Saloon ja v. 1951 Saloon sekä Jokioisiin, ja joiden kokeiden tarkoituksena on ollut selvitellä, voidaanko Suomessa tuottaa sokerijuurikkaan siementä kasvupaikallaan talvehtineista juurikkaista. Näiden alustavien kokeiden perusteella saadut päätulokset esitetään seuraavassa tiivistetyssä muodossa. Vuosina 1950/51 ja 1951/52 saatujen, tosin vähäisten kokemusten mukaan näyt- tää siltä, että Lounais-Suomessa on ainakin sääoloiltaan edullisina vuosina mahdolli- suuksia tuottaa sokerijuurikkaan siementä kasvupaikallaan talvehtineista juurik- kaista, kunhan talvehtimiseen vaikuttavien seikkojen merkitys saadaan riittävästi selvitetyksi. Tärkein viljelyteknillinen tekijä sokerijuurikkaan talvehtimisen var- mentamiseksi on ollut oikeaan aikaan suoritettu kylvö. Parhaiten ovat kaikissa nel- jässä kokeessa talvehtineet juurikkaat, joiden keskimääräinen läpimitta on ollut noin 2 cm. Halkaisijan kasvaessa kolmeen ja neljään crmiin on talvehtiminen yleensä ollut varsin selvästi huonompi, samoin myös juurikkaan läpimitan jäädessä kovin pieneksi, alle 0.5 cm. Parhaiten talvehtineiden kasvustojen keskimääräiset talvehti- misprosentit ovat vaihdelleet 66—84 %, huonoimmin talvehtineiden kasvustojen 46—66 % (huomioon ottamatta Jokioisten koetta, jossa juurikkaiden läpimitta 1. ja 2. kylvön ruuduissa oli lähinnä harventamisen vuoksi kokonaista 4—7 cm ja jossa harventaminen on saattanut vaikuttaa heikentävästi talvehtimiseen). Kun huo- noimmin talvehtineista kasvustoistakaan ei ole tuhoutunut kuin keskimäärin noin tai lähes puolet, niistä on saatu selvästi parempia siemensatoja (n. 2 600—2 700 kg/ha) kuin parhaiten talvehtineista kasvustoista (n. 2 200 kg/ha), joiden talvehti- misprosentti on ollut noin 75. Multaus on jossain määrin parantanut huonoimmin talvehtineiden suurimpien juurikkaiden talvehtimista, mutta alentanut pienimpien juurikkaiden talvehtimis- prosenttia. Satotuloksiin multaus sen sijaan on kaikissa tapauksissa, ja nimenomaan pienimpien juurikkaiden kohdalla, vaikuttanut yleensä erittäin haitallisesti siitä huolimatta, että liika maa haravoitiin mullattujen juurikkaiden päältä keväällä ja että ne lannoitettiin salpietarilla. Siemensadon laatu, lähinnä itävyys on ollut v. 1951 varsin tyydyttävä (74— 93 %), v. 1952 sen sijaan poikkeuksellisen epäedullisten sääolojen vuoksi huono (47—60 %, Jokioisissa vain 9—14 %). Sokerijuurikkaan talvehtimiskokeita jatkettaessa on tarkoitus kiinnittää pää- huomio niiden seikkojen selvittelyyn, jotka ratkaisevimmin vaikuttavat talvehtimi- seen sekä juurikkaista saatavaan siemensatoon ja sen laatuun. Näistä lienevät kylvö- aika, kylvömäärä, käytettävä kanta, lannoitus, maan kosteusolot ja kasvukunto yleensä, sekä multaus tärkeimmät. ‘I JUHANI PAATELA, HELVI ESKOLA JA MARTTI MANTERE34 KIRI ALLISUUSLUETTELO (1) Mantere, Martti 1948. Sokerijuurikas. Siemenviljelyn opas, Helsinki (2) Tolman, Bion ja Smith, Clifton H. 1943. Sugar Beet Seed Growing in Utah. Utah State Agricult College, Extension Service, p. 1—22. 3) Wood, IL R., Brewbaker, H. E. ja Busk, H. L. 1950. Cold Resistance in Sugar Beets. - Erip,, 1950 Proceedings, American Society of Sugar Beet Technologists, p, 110—121 SUMMARY ON THE POSSIBILITY OF PRODUCING SUGAR BEET SEED IN FINLAND FROM BEETS OVERWINTERING IN THE FIELD Tukani Paatela, Helvi Eskola and Martti Mantere This paper contains the chief results of the overwintering experiments with sugar beet which were established through the Suomen Raakasokeritehdas Osakeyhtiö (Finnish Raw Sugar Factory Ltd.) at Salo in 1950, and at Salo and Jokioinen in 1951. The purpose of these experiments was to find out whether sugar beet seed can be produced in Finland from beet overwintering in the field. The results were as follows: 1. Judging by the preliminary experiences of 1950/51 and 1951/52, it seems that at least where are favourable overwintering conditions in Southwest Finland there is some possibility of producing sugar beet seed from beets overwintering in the field, provided the importance of the factors affecting overwintering are sufficiently understood. The most important feature of the cultural technique for securing overwintering of sugar beet was seeding at the proper time. In all four experiments, beets with an average diameter of about 2 cm. overwintered best of all. With a diameter of up to three or four cm. the percentages overwintering generally showed a distinct reduction, as was also the case if the diameter of the beet remained very small, less than 0.5 cm. The average overwintering percentages in the best cases varied from 66 to 84 per cent, in the poorest cases from 46 to 66 per cent (with the exception of the ex- periment at Jokioinen, where the diameter of the beets of the first and second seedings was as great as 4—7 cm., primarily owing to thinning, and where thinning may have had a detrimental effect on over- wintering). As the destruction in the stands with poorest overwintering and biggest beets was on the average about 50 per cent, they have produced distinctly better yields of seed (about 2 600—2 700 kg. per ha.) than the stands (diameter of roots about 2 cm.) with best overwintering (about 2 200 kg. per ha.), where the proportion of overwintering was about 75 per cent. 2. To some extent covering improved the overwintering of the largest beets with the poorest over- wintering, but reduced the overwintering percentage of the smallest beets. On the other hand, covering had an extremely detrimentalinfluence on the yields in all cases, and especially with regard to the smallest beets; in spite of the fact that the superfluous soil was raked away in spring and that they were fertili- zed with sodium nitrate. 3. The quality of the yield of seed, primarily its germinability, was very satisfactory in 1951 (74 — 93 per cent), but in 1952 poor owing (47—60 per cent, at Jokioinen only 9—14 per cent) to exceptio- nally unfavourable weather conditions. The chief purpose of future experiments will be to find out what factors have the most decisive influence on overwintering and on yields as well as on seed quality of sugar beets. The most important of these factors are probably date of seeding, amount seeded, strain, fertilization, growth conditions and covering.