ERÄITÄ LISÄSELVITYKSIÄ VUODEN 1953 PERUNARUTTO- [PHYTOPHTHORA INFESTANS (MONT.) de BARY] EPIDEMIAN LUONTEESTA Onni Pohjakallio Helsingin yliopiston kasvipatologinen laitos, Helsinki Saapunut 17.4. 1951 Kesällä 1953 vallitsi etelä-Suomessa tavallista ankarampi perunaruttoepidemia (vert. 2, i, 8). Rutto ilmestyi varhain; aikaisten perunalajikkeiden varret tuhou- tuivat jo heinä—elokuun vaihteessa ja elokuun kuluessa useimpien myöhäistenkin lajikkeiden kasvu keskeytyi ruton turmelemana. Maatalouskoelaitoksen kasvin- jalostusosaston kokeissa Jokioisissa rutto saastutti ankarasti myös Aquila-perunaa ja useita perunan lajiristeytysklooneja, jotka aikaisempina vuosina olivat osoit- tautuneet käytännöllisesti katsoen täysin rutonkestäviksi (4, 5). Vaikkakin perunaruttoa esiintyi kautta etelä-Suomen runsaasti, vaihteli epide- mian ankaruus eri paikkakunnilla melkoisesti. Niinpä Jokioisissa myöhäistenkin Taulukko 1. Perunaruton esiintyminen Viikin koetilan kenttäkokeissa 1949—1953. Table 1. Potato blight in field experiments at Viik 1949— 1953. Lehtiruttoa (10 = terve) Mukularuttoa % Blight on the haulms (10 = no blight) Blight on the tubers % Perunalaj ike ,r ■ , 1949 1950 1951 1952 1953 1949 1950 1951 1952 1953Variety Rutto 15/91 3/9 10/9 Tteddight -- 8 1/9 appeared Rosafolia (3.8) 10.0 10.0 8.3 4.9 6/8 4.0 1.7 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 Aquila (9.3) 10.0 10.0 10.0 9.7 1/9 10.0 9.8 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 King George V (1.9) 10,0 10.0 4.5 1.4 31/7 2.9 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 1.7 Ostbote (8.0) 10.0 10.0 8.7 8.1 31/7 7.3 5.8 0.0 0.0 0.0 0.0 1.8 565 (S. tuber, xS. dem.) 10.0 10.0 10.0 10.0 10.0 - 10.0 10.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 570 —*— 10.0 10.0 10.0 10.0 10.0 10.0 10.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 Harbinger 1 (0.0) 10.0 10,0 0.0 0.0 27/7 0.0 0.0 3.9 0.0 0.0 3.5 4.2 —»— 2 10.0 10.0 0.0 0.0 25/7 0.0 0.0 0.0 0.0 10.0 7.3 9 Luvut ilmaisevat varsiston terveyden (0—10; 10 = terve). Ruton ohella ilmeni lievää hallan tuhoa; esim. Aquila-perunassa ei lehtiruttoa varmuudella todettu. Kerrannaisruutuja oli 4. https://www.c-info.fi/en/info/?token=8fVjU4cFniYo8n7G.x0xzDpXgtYhGcU_x7YvkzQ.OhmlhlWwN7D-EkKTBROA6FTHL0jXNsJ8AwTw2gDLOLLrR1kaeJtD77oL_YaJobPEZRFPgQAeu-fpua7nKiQlH4tNEkJJETrYh_aq6CQXwBWgBO8WhTK7YVrc-yVici6AB68EX25pEY9UeY2tIY3JZwnfgCSe8pi-1ADPf1Oq ERÄITÄ LISÄSELVITYKSIÄ VUODEN 1953 PERUNARUTTOEPIDEMIAN 143 Taulukko 2. Heinä—elokuun sademäärä Viikissä ja Jokioisissa v. 1953 (9). Table 2. Precipitation during July-August at V tik and Jokioinen (9). Heinäkuu Elokuu (mm) (mm) July . \ ugust Normaali Normaali1953 ~ I!).-,:! Normal \ormal Jokioinen 117 77 101 79 Helsinki 121 59 65 83 perunalajikkeiden, mm. Aquila-perunan varsisto tuhoutui jo elokuun kuluessa lähes täydellisesti (4). Rutto siirtyi siellä myös mukuloihin turmellen 50—90 % arimpien, 10—20 % useimpien muiden lajikkeiden sekä 3 5 % Rosafolia- ja Aquila-perunain sadoista (5). Helsingin yliopiston kasvipatologisen laitoksen ko- keissa Viikin koetilalla perunaruton tuho oli selvästi lievempi (taulukko 1). Tosin täälläkin lehtiruttoa ilmestyi perunan varsiin jo heinäkuun lopulla ja ruton tuhot olivat ankarammat kuin aikaisempina vuosina, mutta Aquila-peruna ja lajRisteytys- kloonit (Solanum tuberosum x 5. demissum, Fl-polvi) säilyivät edelleen käytän- nöllisesti katsoen täysin terveinä. Mukularuttoa esiintyi tuskin enemmän kuin edellisenä vuonna. Turmiollisin se oli Harbinger-perunalle; varsinkin sen virus- tautisista istutusmukuloista kehittynyt kasvusto (Harbinger 2) saastui ankarasti. Perunaruton erikoisluontoiseen esiintymiseen Jokioisissa lienee sääsuhteilla ollut oma osuutensa. Siellä olivat nimittäin sekä heinä- että elokuu poikkeuksellisen sateiset (taulukko 2). Helsingissäkin heinäkuu oli tavallista paljon sateisempi, mutta elokuun sademäärä oli sen sijaan suhteellisen niukka. Aquila-perunan yllättävä sairastuminen Jokioisissa viittaisi myös mahdolli- suuteen, että siellä olisi päässyt valtaan tavanomaista patogenisempi perunarutto- Kuva 1. Aquila peruna Viikin koetilan kokeissa v. 1949 (Rutonarat lajikkeet Aquila-perunan molemmin puolin ovat ruton täysin kulottamia). Fig. 1. Aquila potato in field experiments at Viik 1949. [The haulms of the susceptible varieties on either side of the Aquila potato are completely rotted ONNI POHJAKALLIO144 sienirotu. Onhan ulkomailla monesti todettu perunaruttoepidemian johtuvan uuden patogenisen rodun ilmaantumisesta. Sitä paitsi tiedetään, että perunaruton pato- genisia rotuja on kaikkiaan ainakin 13 ja ettei ainoakaan perunalaji eikä lajike ole osoittautunut niistä jokaista vastaan kestäväksi (1, 7). Yliopiston kasvipatologisen laitoksen aikaisemmissa tutkimuksissa monet laji- risteytyskloonit [Solanum tuberosum x S. demissum) samoin kuin Aquila-peruna olivat osottautuneet hyvin kestäviksi etelä-suomalaista perunaruttoaineistoa vas- taan (3, kuva 2). Kestävyys ilmeni mukulain infektiokokeissa erityisen selvästi (kuva 2). Näin ollen mukulainfektioita suoritettiin myös kesän 1953 perunarutto- aineistoilla. Riittoisia mukuloita saatiin maatalouskoelaitoksen kasvinjalostus- Taulukko 3. Rosafolia-perunan mukulain saastutus eri perunaruttomateriaaleilla. Table 3. Infection of the potato variety Rosafolia with different strains of Phytophthora infesta Perunaruttosieniaineisto Source of the fungus Mukulan ruskettuminen (10 = täysin ruskettunut) (0— 10) N: o Paikkakunta Perunalajike No. Parish Potato variety Dry rot on the tubers (10 fully decayed) 3 Ruukki Harbinger 4 4 Ylistaro Bintje 4 5 Anjala King George V 1,5 6 Jokioinen Jaakko 1 7 —»— Aquila 9 10 Helsinki Tammiston 4 11 Rovaniemi ? 3.5 Kuva 2. Perunan mukulain ruttosaastutus v. 1949 Fig. 2. Experiments 1949. ERÄITÄ LISÄSELVITYKSIÄ VUODEN 1953 PERUNARUTTOEPIDEMIAN 145 Taulukko 4. Perunalajikkeiden mukulain saastutuskokeiden tulokset v. 1953. Table 4. Results of experiments in which the tubers of three potato varieties were infected with potato blight fungus from different sources. Perunaruttosieniaineistot 1 erunalajike Source of Phytophthora infestans Variety 10 7 11 (Helsinki) (Jokioinen) (Rovaniemi) A. Mukulan ruskettuminen (0—10) Dry rot on the tubers 565 (S. tuber, x S. dem.) 0 8 0 + Aquila 0 7 0 + Tammisto 7 8 6 B. Kuromanmuodostus ( = ei, ++ + = runsaasti) Fructification of the fungus ( = no, +++ = in abundance) 565 (S. tuber. xS. dem.) . . -f- + Aquila +-T + Tammisto + + ( + ) + + ( + ) + + osastolta Jokioisista ja kasvinviljelykoeasemilta eri puolilta Suomea. Saastutukset suoritettiin ns. viipaleinfektioina: perunat halkaistiin, puoliskojen väliin pantiin ohut viipale ruttoisen mukulan maltoa, puoliskot naulattiin tikulla takaisin toisiinsa kiinni ja avattiin kahden vuorokauden kuluttua (aikaisemmissa kokeissa käytettiin viipaleiden ohella myös kuromasuspensioita). Saastutetut mukulat pidettiin koe- aikana vesiastian päällä, lasikuvun alla huoneessa, jonka ilman kosteus oh n. 90 %; kerrannaisia oh 4. Alustavissa kokeissa todettiin, että Jokioisissa Aquila-perunassa esiintynyt perunaruton aiheuttaja saastutti Rosafolia-perunaa erityisen ankarasti (taulukko 3), Samalta paikkakunnalta Jaakko-perunasta saadun perunaruttosienimateriaalin patogeniteetti ilmeni tässä mukularuttoa vastaan suhteellisen kestävänä pidettä- vässä lajikkeessa sen sijaan vain varsin heikkona. Onkin tunnettua, että peruna- ruttosienen uudet patogeniset rodut esiintyvät puhtaimpina niissä perunalajikkeissa, jotka ovat entistä ruttoaineistoa vastaan kestäviä (vrt. 6). Saastuneita Aquila- perunan mukuloita ei löydetty muualta kuin Jokioisista, vaikka niitä erityisesti etsittiin. Varsinaisissa saastutuskokeissa (taulukko 4) vahvistui käsitys siitä, että Jokioi- sissa Aquilaa saastuttaneen perunaruttoaineiston patogeniteetti oh erityisen voi- makas (kuva 3). Se saastutti jokaista kolmea tutkittua perunalajiketta jokseenkin yhtä ankarasti. Helsingistä (Viikin koetilalta) peräisin olevan ruttomateriaalin patogeniteetti ilmeni sen sijaan jokseenkin samanlaisena kuin aikaisempina vuosina suoritetuissa kokeissa (vrt. kuva 2); se rusketutti voimakkaasti Tammiston aikaisen perunan maltoa, mutta ei vioittanut Aquila-perunan eikä lajiristeytyskloonin mukuloita. Aikaisempiin tuloksiin verrattuna ilmeni kuitenkin se eroavaisuus, että myös kuromanmuodostus oli Tammiston aikaisen perunan mukuloissa runsasta; 146 ONNI POH JAK AI, LK ennen niiden oli todettu vain ruskettuvan, mutta perunaruttosienen kuromia niisscä muodostui tuskin ollenkaan (3). Oliko tähän syynä mukulain toisenlainen fysio- loginen tila, koeolosuhteiden vai perunaruttosienimateriaalin erilaisuus, ei enää ollut selvitettävissä. Päätelmät Edellä selostetuissa tutkimuksissa ilmeni, että kesällä 1953 esiintyi Suomessa patogeniteetiltaan erilaisia perunaruttosienirotuja. Eräs perunaruttosienirotu, jota esiintyi ainakin Jokioisissa, saastutti ankarasti myös Aquila-perunaa ja perunan lajiristeytyksestä saatuja klooneja, jotka aikai- sempina vuosina ovat olleet perunaruttoa vastaan käytännöllisesti katsoen täysin kestävät. KIRJALLISUUTTA (1) Black, \\ ~ Masterbrock, C., Millis, \\ . R. & Peterson, L. C. 1953. A proposal for an inter- national nomenklatura of races of Phytophthora infestans and of genes controlling immunity in Solanum demissum derivates. Euphytica, p. 173—179. (2) Jamalainen, E. A. 1953. Maaseudun tulevaisuus, 37 (13. 8. 1953). (3) Pohjakallio, Onni 1950. Potatisens resistensfrågor. Xordisk Jordbruksforskning, 2—3, 1951, p. 486—492. (4) Pohjanheimo, Onni 1953. Maaseudun tulevaisuus, 37 (12.9. 1953). (5) —»— 1953. Ibid. (24.10. 1953). (6) Roemer, Ih., I'uchs, W. H. & Isenbeck, K. 1938. Die Züchtung resistenter Rassen der Kulturpflanzen. Berlin. (7) Stelzner, G. & Lehmann, H. 1939. Kartoffel, Solanum tuberosum L. (Roemer—Rudorf Hand- buch der Pflanzenzüchtung 1939, p. 96—176). Berlin. (8) Ylimäki, Aarre 1953. Maaseudun tulevaisuus, 37 (25.8. 1953). (9) Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 47. Helsinki. Kuva 3. Perunan mukulani ruttosaastutus v. 1953 Fig. 3. Experiments 1963. SUMMARY: SOME FEATURES OF THE PHYTOPHTHORA INFESTANS EPIDEMIC IX THE SUMMER OF 1953 Onni Pohjakallio Department of Plant Pathology, University of Helsinki. In summer 1953 the potato blight caused serious damage to haulms and tubers of the potato, particularly in the southern parts of Finland (2, 4,8). At the same time the existence was established of various strains of Phytophthora infestans, appearing to differ in their pathogenity to the potato (Table 3). One strain of the fungus, which appeared in the parish of Jokioinen at least, also attacked the potato variety Aquila and Solanum tuberosum x S. demissum clones (Table 4, Fig. 3), which had previously been regarded in Finland as resistant to the potato blight (Table 1, Figures 1 and 2). In the parish of Jokioinen, where the potato blight epidemic proved extremely severe, the months of July and August were much more rainy than usual (Table 2). 147ERÄITÄ LISÄSELVITYKSIÄ VUODEN 1953 PERUNARUTTOEPIDEMIAN