TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTAN- NUKSESTA MALMINKARTANON OPETUS- JA KOETILALLA N. Westermarck ja Kaja Lindvall Helsingin yliopiston Malminkartanon opetus- ja koetila, Rukkila, Helsinki Saapunut 22.10. 1954 Puutarhaviljelyn alalla suoritettu liiketaloudellinen tutkimustyö on ollut maassamme tunnetusti hyvin vaatimatonta. Tämä valitettava asiaintila johtunee paitsi tämän alan tutkijoiden puutteesta osaksi myös siitä, että riittävän tarkkojen taloudellista laatua olevien tietojen saaminen käytännön puutarhaviljelijöiltä näyt- tää tuottavan erityisen suuria vaikeuksia. Jatkuvia kannattavuustutkimuksia ei liioin suoriteta puutarhatalouden alalla, kuten tapahtuu varsinaisen maatalouden taholla. Näistä seikoista johtuu, että tietämys puutarhaviljelyn liiketaloudellisesta rakenteesta ja kannattavuudesta on perin suppea. Muissa Pohjoismaissa on puu- tarhataloudellista tutkimustyötä jossain määrin suoritettu viime vuosina, mutta tämä toiminta on näissäkin maissa toistaiseksi verrattain kehittymätöntä. Tutkimuksen tarkoitus Kyseessä oleva tutkimus käsittää kirjanpitovuodet 1950—1951 ja 1951—1952, alkaen 1. 4. 1950 ja päättyen 31.3. 1952. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää puutarhaviljelyn tuottoa ja kustannuksia Helsingin yliopiston Malminkartanon opetus- ja koetilalla. Tutkimuksessa on ensi sijassa kiinnitetty huomiota kolmen kysymyksen selvittämiseen, nimittäin 1) puutarhanviljelyn eri tuotannonalojen ja kasviryhmien tuoton ja kustannuksen suuruuteen ja rakenteeseen, 2) tuotantovälineiden käyttöön fyysillisinä suureina mitattuna ja 3) tuotto- ja kustannuserien jakoon eri kasviryhmien ja tuotannonalojen kesken. Koska tutkimus käsittää ainoastaan yhden tilan, ei sen tuloksilla voi olla mainittavaa edustavuutta. Jos kuitenkin otetaan huomioon, että puutarhaekonomian alalla tapahtuva tutkimustyö on maassamme vielä aivan alkuvaiheissaan, on mahdollista, että tutkimuksessa käytetty meto- diikka ja saavutetut tulokset ovat omiaan ainakin jossain määrin hyödyttämään puutarhaekonomian tutkimustoimintaa yleensä. https://www.c-info.fi/en/info/?token=nP-_OnzHg8eCWSea.kgOSJlTO9yJafznVMvE9Sg.rJ1UM6n9nyMQdB7m6t8WWnMZ0Ct3aj6a7NF9XhqeOcLv-BJB4lpA8ta44vNltPwf2kgpeoPdvoCqRmJ0uFgadPYTbwb2w-k9XuucF-W9EfEPm-b67O95d-w4cUmUjrfUDW7Zh1Th7Uo-FM-FHHdcc_i8nj3UODC7DSSjYpvHUvC3SnXtDscve_AV50ob N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL10 Malminkartanon puutarha liiketaloudellisena yrityksenä Malminkartanon puutarha perustettiin vuonna 1945 ja se on tyypillinen seka- muotoinen yritys, jossa tuotetaan sekä vihanneksia että koristekasveja kasvi- huoneissa, lavoissa ja avomaalla. Tämän lisäksi puutarhaan kuuluu sekä hedelmä- että marjatarha. Koska hedelmätarha on verraten nuori, on siinä tutkimuksen aikana väliviljelyksinä kasvatettu koristekasveja ja vihanneksia. Myös marja- tarhassa on viljelty hyötykasveja. Puutarhaan liittyy lisäksi pieni taimistolohko, joka kuitenkin melko merkityksettömänä ja tilapäisluontoisena on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Puutarha on luonteeltaan kauppapuutarha. Se on tässä suhteessa täysin rin- nastettavissa muihin monipuolista tuotantoa harjoittaviin kauppapuutarhoihin. Ainoa olennainen ero yksityisiin puutarhatiloihin verrattuna on, että Malmin- kartano valtion tilana ei maksa veroja. Kuten valtion tiloilla yleensä on Malmin- kartanonkin tulo- ja menoarvio sidottu valtion tulo- ja menoarvioon, jolla seikalla on niin hyvin etunsa kuin varjopuolensa. Tämä asiaintila ei kuitenkaan ole niin poikkeuksellinen, että se tutkittavien kysymysten kannalta vaikuttaisi häiritsevästi verrattaessa Malminkartanon puutarhaa yksityisten omistamiin puutarhoihin. Puutarhan pinta-alan jakaantuminen aareina eri käyttötarkoituksiin on molem- pina tutkimusvuosina ollut seuraavanlainen: Lasinalaiset viljelykset Kasvihuoneet 6 Lavat I Avomaan viljelykset Hedelmätarha 401 240 Marjatarha 61 Yhteensä 715 aaria Huomattavin osa Malminkartanon puutarhatuotteista myydään Helsingin torilla, jonne ne kuljetetaan kartanon omistamalla autolla. Jossain määrin, erityi- sesti kukan viljelyn osalta, myyntiä tapahtuu myös suoraan alan vähittäisliikkeisiin. Samoin on asianlaita hedelmänviljelyn kohdalla. Kaikkia tuotteita myydään jon- kin verran myös suoraan tilalta. Tuotteiden myynti tapahtuu niin ollen sekä vähit- täin että tukuttain. Malminkartanon puutarhan työvoimaan kuuluu kolmen vakinaisen työnteki- jän lisäksi pääasiallisesti harjoittelijoita sekä tilapäisiä työntekijöitä, joiden määrä vaihtelee eri vuodenaikoina. Harjoittelijoiden lukumäärä on molempina tutkimus- vuosina ollut 10. Puutarhaliikkeen johto on ylipuutarhurin käsissä. Hänen apu- naan toimii ammattikoulutuksen saanut avustava puutarhuri, joka johtotyön lisäksi osallistuu myös ruumiilliseen työhön. Tarvitsemansa vetovoiman puutarha saa Malminkartanon tilalta; osittain on käytettv myös Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen traktoreita. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 11 Tutkimusmetodi 1. Yleistä Kysymykseen tuleva tutkimusmetodi riippuu olennaisesti tilan kirjanpidon tarjoamista mahdollisuuksista. Malminkartanon puutarhassa käytetty kirjanpito- systeemi vastaa monessa suhteessa kahdenkertaista maatalouskirjanpitoa. Kun maatalouskirjanpidossa peltoviljely, nautakarjatalous, hevostalous, sikatalous jne. esiintyvät tileinä, puutarhakirjanpidossa taas kasviryhmät ja yksittäiset kasvilajit muodostavat omat tilinsä. Puutarhaviljelylle, erityisesti sellaisena kuin sitä Malminkartanossa harjoite- taan, on ominaista mitä moninaisimpien tuotteiden tuottaminen. Kun kunkin kasvilajin kannattavuuden selvittäminen ei tämän monipuolisuuden vuoksi ole ollut mahdollista, kasvilajit on ryhmitelty eri tuotannonaloihin ja nämä taas jaettu kasviryhmiin. Tuotannonalat ovat: kasvihuoneet, lavat, avomaa, hedelmätarha ja marjatarha. Useimmat tuotannonalat jakautuvat edelleen hyötykasvinviljelyyn ja koristekasvinviljelyyn, joista tässä tutkimuksessa käytetään nimitystä kasviryhmä. Tuotannonalojen ryhmitys ja kasviryhmittäinen jako muodostuvat niin ollen seuraaviksi; 1. Kasvihuoneet. 4. Hedelmätarha, a. Vihannekset a. Omenapuut b. Koristekasvit b. Vihannekset väliviljelyksenä 2. Lavat. c. Koristekasvit väliviljelyksenä a. Vihannekset 5. Marjatarha. b. Koristekasvit a. Marjapensaat 3. Avomaa. b. Vihannekset väliviljelyksenä a. Vihannekset b. Koristekasvit Edellä esitetyn jaoittelun suhteen on huomautettava, että vaikkakin hedelmä- tarhan ja marjatarhan hyötykasvit tavallaan ovatkin avomaan hyötykasveja, ne on kuitenkin tässä tutkimuksessa pidetty erillään avomaan viljelyksistä, koska niitä tilapäisesti viljellään myöhemmin omenapuiden ja marjapensaiden käyttöön tule- valla maalla. 2. Tuottolaskelma Tarkasteltaessa eri kasviryhmien tuottoa sen havaitaan muodostuvan seuraa- vista eristä; 1) rahatulot, 2) kasvillisuuden arvon lisäys ja 3) sisäisistä siirroista aiheutuva tuotto. Rahatulot Rahatulojen toteaminen ja jakaminen kasviryhmittäin on verraten helppo tehtävä, koska jokaisesta myynnistä, lukuunottamatta myyntiä torilla, jää myyjälle tosite, josta selviää tuotelaji, määrä ja rahasumma. 12 WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL Tiettyjä vaikeuksia tuottaa torilta saatujen tulojen jakaminen. Torikaupan lajittainen jakautuminen on selvitetty ns. torilistojen avulla. Näihin listoihin on merkitty, paitsi torille vietyjen tuotteiden määrää ja lajia, myös mahdollisesti myymättä jääneet tuote-erät. Kertomalla eri tuotteiden määrät päivän hinnalla voidaan todeta tuotelajittain saadut rahasummat. Tämä ns. teoreettinen »tori- kassa» ei luonnollisestikaan käy yksiin todellisen toritulon kanssa, koska hinnat saattavat vaihdella samankin päivän aikana. Vertaamalla päivän teoreettista ja todellista torituloa keskenään on kuitenkin mahdollista tehdä asianmukaiset keski- määräiset korjaukset käyttämällä kaikkiin tuotteisiin nähden samaa korjausker- rointa. Tietenkään ei edes silloin päästä aivan todelliseen tuotelajittaiseen tuloon, sillä saman päivän vaihtelut eivät kohdistu kaikkiin tuotteisiin samalla tavalla. Koska ero lasketun ja todellisen toritulon välillä useimmiten on ollut varsin pieni, keskimäärin vain 5 %, voitaneen edellä selostettua menettelytapaa kuitenkin pitää riittävän luotettavana. Käytännöllisesti ottaen Malminkartanon puutarhan raha- tulot ovat kauttaaltaan olleet senlaatuisia, että ne on voitu suoraan merkitä asian- omaisen kasviryhmän tiliin. Kuitenkin on eräitä merkityksettömiä rahatuloja, kuten mullan myynnistä saadut tulot yms., jotka eivät muodosta tietystä kasvi- ryhmästä saatua tuloa, vaan jotka on jaettava eri kasviryhmien kesken. Tämän- laatuiset välilliset tuottoerät on jaettu suhteessa kasviryhmästä saatuun välittö- mään rahatuloon. Kasvillisuuden arvonlisäys Koska Malminkartanon puutarha on varsin nuori, sen hedelmäpuut ja marja- pensaat ovat sellaisessa kasvuvaiheessa, että niiden arvo vuosittain lisääntyy. Vuotuisen arvonlisäyksen laskeminen tilan kirjanpidossa on perustunut tuotto- arvoon, joskin arvonlisäystä osoittavat summat ovat melkoisesti pyöristellyt. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin seurattu tilan kirjanpidossa käytettyjä lukuja sellaisi- naan. Sisäisistä siirroista aiheutuva tuotto Puutarhaviljelyn eri tuotannonalojen taloudellisen tuloksen määrittäminen on vaikeata varsinkin siksi, että tuotannonalat ovat hyvin läheisesti kytkeytyneet toisiinsa. Tämän havainnollistaa seuraava esimerkki. Tietty kasvi kylvetään (lisätään) esim. kasvihuoneessa, jossa se myös ruukutetaan. Sen jälkeen se siirre- tään lavoihin, myöhemmin vielä avomaalle ja kenties jälleen kasvihuoneeseen. Tämäntapainen tuotantoprosessi vaikeuttaa tietenkin tuoton ja kustannuksen jaka- mista eri tuotannonalojen kesken. Mainitut siirrot voivat ilman eri kasvuvaiheissa tapahtuvia sisäisiä arviointeja johtaa epäoikeudenmukaisiin tuloksiin ja suosia tiettyjä tuotannonaloja taloudel- lisen tuloksen saattaessa toisaalta muodostua siirtojen johdosta huomattavasti todellista epäedullisemmaksi muiden tuotannonalojen suhteen. Mahdollisten vir- heiden tasoittamiseksi on sen vuoksi sisäisistä siirroista pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 13 Sisäisiä siirtoja koskevasta tarkasta kirjanpidosta huolimatta saattaa olla varsin vaikeata ratkaista, miten olisi meneteltävä, jotta mainitunlaisista virheistä vältyttäisiin. Tässä tutkimuksessa on asia käsitetty siten kuin kysymyksessä olisi tuotteiden ja puolivalmisteiden myynti ja osto eri tuotannonalojen välillä. Mikäli tuote on markkinakelpoinen, yksikköhintana on käytetty käypää markkinahintaa. Jos kysymyksessä on taas puolivalmiste, jolla ei ole markkina-arvoa, sen hinta on arvioitu ottamalla huomioon kasvin ikä ja kasvuvaihe. Käytetty metodi selviää seuraavasta esimerkistä: Kasvihuoneet luovuttaneet lavoille Päivä Kasvi Kpl. å Yht. 15/6 Syklaami 1.000 50: 50.000: 16/6 Primula 300 100: 35.000: - Yhteensä 85.000: Lavat luovuttaneet kasvihuoneille Päivä Kasvi Kpl. å Yht. 10/9 Syklaami 900 200; 180.000: 11/9 Primula 200 100: 20.000; - Yhteensä 200.000: Edellä esitetyssä esimerkissä ovat kasvihuoneet luovuttaneet lavoille 85.000 markan arvosta puolivalmisteita. Lavat ovat sen sijaan luovuttaneet kasvihuoneille puolivalmisteita 200.000 markan arvosta. Kasvihuoneet ovat niin ollen vastaan- ottaneet kasveja 115.000 markan arvosta enemmän kuin mitä ne ovat luovutta- neet. Tämä summa on sisällytettävä toisaalta kasvihuoneiden kustannukseen, toisaalta lavojen tuottoon. Sisäiset siirrot vaikuttavat tietenkin yksinomaan puutarhan eri tuotannonalojen taloudellisen tuloksen muodostamiseen eivätkä puu- tarhan kokonaisylijäämään. Seuraava seikka voi herättää arvostelua. Sisäisistä siirroista aiheutuvia vir- heitä ei näet saada korjatuiksi edellä selostettua menetelmää käyttäen, koska menetelmällä on omat heikkoutensa. Sen heikkouksia on esim., että puolivalmis- teiden arvo on vaikeasti todettavissa. Joka tapauksessa on kuitenkin aiheellista suorittaa arviointeja, koska eri tuotannonalojen lopputulos muutoin muodostuisi vieläkin epäoikeudenmukaisemmaksi. 3. Kustannuslaskelma Kustannusten ryhmittely Kustannuslaskennan eräänä pyrkimyksenä on kustannuserien oikea erittely ja ryhmittely. Tässä voidaan noudattaa hyvinkin monia periaatteita kustannus- laskelman päämäärästä riippuen. N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL14 Puuttumatta lähemmin niihin moninaisiin jakotapoihin, joita voidaan käyttää kustannuslaskennassa, mainittakoon vain, että tässä tutkimuksessa kustannuserät on jaoiteltu ainoastaan kahdella eri tavalla. Ensimmäisenä jakoperusteena on käy- tetty kustannusten suhdetta valmistettaviin tuotteisiin; tämän mukaan kustan- nukset on ryhmitelty välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Toinen jakoperuste on ollut kustannusten ominaisuus, jonka perusteella ne on ryhmitelty myös laadun- mukaisiin kustannuseriin. Välittömillä kustannuksilla tarkoitetaan sellaisia kustannuksia, jotka koskevat suoranaisesti tiettyä tuotetta tai tuoteryhmää (kasviryhmää). Välittömistä kus- tannuksista käytetään myös nimitystä erikoiskustannukset. Ne kohdistuvat yksin- omaan asianomaiseen tuotteeseen tai tuoteryhmään ja voidaan melko tarkoin erottaa muista kustannuksista, jotka ovat yhteisiä toisten valmistettavien tuot- teiden kanssa. Puutarhaviljelyn kustannuspuolen selvittelyssä on käytetty samaa jakoa tuotannonaloihin ja kasviryhmiin kuin tuottolaskelmassa. Kustannuslaskentaa silmällä pitäen voitaisiin näistä käyttää nimitystä kustannuspaikka ja apukustannus- paikka. Jakoa ei siis ole ulotettu yksittäisiin kasvilajeihin, koska näin pitkälle menevän jaon toteuttaminen tämän tutkimuksen puitteissa ei ole ollut mahdol- lista. Joskin ero välittömien ja välillisten kustannusten välillä on teoreettisesti täysin perusteltu, tuottaa ryhmittelyn toteuttaminen tietynlaisia vaikeuksia, koska rajan vetäminen kustannuslaskelmaa käytännössä suoritettaessa on melkolailla epämääräistä. Välittömillä kustannuksilla ymmärretään siis tässä tutkimuksessa sellaisia kustannuksia, jotka suoraan rasittavat tiettyä kasviryhmää. Välillisinä kustannuksina on tässä tutkimuksessa pidetty sellaisia kustannuk- sia, jotka ovat yhteisiä joko eri kasviryhmien tai tuotannonalojen kesken. Välil- lisiä kustannuksia on siis toisin sanoen kahta eri lajia: toisaalta sellaisia, jotka ovat yhteisiä eri tuotannonaloille, ja toisaalta sellaisia, jotka kohdistuvat suoraan tiet- tyyn tuotannonalaan, mutta ovat tämän tuotannonalan eri kasviryhmien yhteisiä. Kysymyksessä on siis tavallaan porrasteinen sidonnaisuus. Välilliset kustannukset on tässä tutkimuksessa jaettu tuotannonaloittain tai kasviryhmittäin kahta jakoperustetta käyttäen; toisaalta rahatulojen, toisaalta välittömän työkustannuksen perusteella. Rahatulojen eikä tuoton suuruuden käyt- täminen jakoperusteena johtuu siitä, että tuottoon sisältyvät muut erät vaihtele- vat suuresti vuodesta toiseen sekä perustuvat arviointeihin. Kuten tuottolaskel- masta lähemmin selviää, olisi silloin myös tietyt kustannuserät (sisäisistä siirroista aiheutuva kustannus) otettava huomioon. On myös syytä mainita, että käytän- nöllisesti ottaen koko sato on myyty ja että varastot kirjanpitovuoden alussa ja lopussa ovat olleet erittäin vähäiset. Muitakin jakoperusteita, esim. pinta-alaa, voitaisiin käyttää. Maa-alan merki- tys puutarhan tuotantoprosessissa on kuitenkin siinä määrin erilainen, että ei voida keskenään rinnastaa esim. yhtä aaria lasinalaista viljelystä ja yhtä aaria avomaata. Tästä syystä pinta-alan käyttäminen yleisenä kriteeriona välillisiä kustannuksia jaettaessa tuotannonaloittain ei ole suositeltavaa. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 15 Eräissä tapauksissa, jolloin on kysymyksessä tuotantovälineiden yhteinenkäyttö saman tuotannonalan eri kasviryhmien kesken, hyöty on kuitenkin aivan ilmeisesti suoraan verrannollinen kasviryhmien määriin mitattuna esim. pinta-alan käytön mukaan. Tämänkaltaisissa tapauksissa on edellä sanotusta säännöstä poiketen käy- tetty pinta-alaa jakoperusteena, koska tällainen menettely on ilmeisesti oikeampi kuin muut jakotavat. Edellä esitetystä ilmenee, että kustannusten välillisyys on käsitetty sidonnai- suutena paikkaan nähden. Sidonnaisuutta esiintyy myös aikaan nähden esim. lannoitteiden käytön jälkivaikutuksena. Tämäntapaista sidonnaisuutta ei kuiten- kaan tässä tutkimuksessa ole voitu ottaa huomioon. Välittömät kustannukset on laadnnmukaisten ominaisuuksiensa perusteella jaettu ainekustannukseen, työkustannukseen, vetovoimakustannukseen ja omaisuus- kustannukseen. Lisäksi on otettava huomioon myös sisäisistä siirroista aiheutuva kustannus ja kasvillisuuden arvonvähennys. Koska eri tuotannonalojen kustannuksia selvitettäessä välilliset kustannukset aiheuttavat suurta vaikeutta, on niiden käsittelyyn kustannuslaskennassa kiinni- tettävä erityistä huomiota. Välilliset kustannukset on tässä tutkimuksessa omi- naisuuksiensa puolesta jaettu seuraaviin ryhmiin: ainekustannus, työkustannus, vetovoimakustannus, omaisuuskustannus, vieraat palvelukset, sekalaiskustannus ja liikkeen johto. Ainekustannus Ainekustannukseen kuuluvat erät ovat laadultaan hyvinkin erilaisia. Niihin luetaan mm. oljet, kuivikkeet, polttoaineet, kukkaruukut, siemenet, taimet, pistok- kaat, sipulit ja kasvinsuojeluaineet. Tärkeimmän ryhmän muodostavat kuitenkin lannoitteet. Olkien arvo on laskettu tilalta myytyjen olkien hinnan mukaan. Oljista ja kuivikkeista aiheutuva kustannus rasittaa vain lavoja. Niiden käytöstä hyötyvät sekä vihannesten että koristekasvien viljely ja käyttö on suoraan verrannollinen pinta-alaan. Polttoaineita joudutaankäyttämään yksinomaan kasvihuoneita lämmitettäessä. Niiden arvo on laskettu hankintahinnan perusteella. Polttoainekustannus on jaettu hyötykasvien ja koristekasvien kesken suhteessa pinta-alan käyttöaikaan lämmitys- kauden aikana. Kukkaruukut on arvioitu hankintahinnan mukaan. Ruukkukasveja myytäessä ruukun hinta sisältyy tavallisesti kukkien myyntihintaan. Koska valtaosa puu- tarhasta myytävistä ruukkukasveista tuotetaan kasvihuoneissa ja myydään sieltä ja ruukun hinta tulee kasvihuoneiden koristekasvin viljelyn hyväksi, ruukkumenot on kokonaan merkitty kasvihuoneiden koristekasvinviljelyn tiliin. Kustannukset siemenistä, taimista, pistokkaista ja sipuleista on arvioitu näiden hankintahintojen mukaan. Mikäli kasvavia taimia, jotka on käsitettävä puoli- valmisteiksi, joudutaan siirtämään tuotannonalalta toiselle, kysymyksessä on sisäi- nen siirto, jonka suhteen menetellään kuten edellä sivulla 13 on selostettu. 16 N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL Ainekustannukseen luetaan myös kasvinsuojeluaineet. Näiden käytöstä laadi- taan joka vuosi tarkka suunnitelma, josta selviää eri kasviryhmille annettavat määrät. Kertomalla käyttömäärät keskimääräisillä kilohinnoilla saadaan selville kasvinsuojeluaineista aiheutunut kustannus tuotannonaloittain ja kasviryhmittäin. Huomattavin ainekustannus on lannoitekustannus. Tämä muodostuu oste- tuista väkilannoitteista ja karjanlannasta. Väkilannoitekustannus saadaan selville helposti hankintahintojen perusteella. Karjanlannan arvo on laskettu ottamalla perustaksi karjanlannan sisältämät kasvinravinnemäärät. Karjanlannan sisältämä fosforihappo ja kali on arvioitu samanarvoiseksi kuin vastaavat kasvinravinteet väkilannoitteissa. Karjanlannan sisältämän helppoliukoisen typen arvo on laskettu salpietaritypen arvon mukaan ja vaikealiukoisen typen arvoksi on otettu yksi neljäsosa salpietaritypen arvosta. Karjanlannan sisältämää orgaanista ainesta ei ole erikseen arvioitu. Lannoitekustannuksen jaossa tuotannonaloittain ja kasviryhmittäin on seu- rattu vuosittain laadittua lannoitussuunnitelmaa. Väkilannoitteiden käytön suh- teen tämä antaakin täysin tyydyttävän tuloksen, koska säännöllisesti jatkuvassa puutarhaliikkeessä väkilannoitteiden käyttö vuodesta toiseen pysyy samanlaisena. Väkilannoitekustannusta onkin pidetty välittömänä kustannuseränä. Sitä vastoin joudutaan samaa karjanlantaerää monesti käyttämään useamman tuotannonalan ja kasviryhmän hyväksi. Kun lämpölavat syksyllä puretaan, ajetaan kerran käy- tetty lanta lavoista avomaaviljelyksille, hedelmä- tai marjatarhaan. Sama lanta- määrä joutuu siten käytettäväksi kahdelle eri tuotannonalalle. Tämän lannan ravinnepitoisuus ei tietenkään ole sama kuin alunperin kasvihuoneisiin ja lavoihin tuodun karjanlannan, vaan on se huomattavasti vähäisempi. On arvioitu, että näin käytetyn karjanlannan ravinteista on jäljellä puolet siirrettäessä sitä syksyllä ulos kasvihuoneista ja lavoista. Tämä on otettu jakoperusteena huomioon karjan- lannasta aiheutuvaa kustannusta jaettaessa. Koska suoranaisesti tietyn kasviryhmän hyväksi koituneen karjanlantamäärän erottaminen välillisiin kustannuksiin kuulu- vasta karjanlannan käytöstä tuottaa erityisen suuria vaikeuksia, karjanlanta- kustannus on otettu kokonaan välillisenä kustannuksena. Työkustannus Työkustannus käsittää tässä tutkimuksessa ruumiillisesta työstä maksetut palkat samoin kuin ne palkat, jotka on maksettu sellaisesta rutiinimaisesta henki- sestä työstä, jota ei voida pitää liikkeen johtotyöhön kuuluvana. Puutarhataloudessa muodostaa työkustannus huomattavan osan kaikista kus- tannuksista. Tutkimusta suunniteltaessa oli tämän vuoksi heti pyrittävä löytä- mään metodi, jota käyttäen puutarhan työkustannus voitaisiin jaoitella ryhmiin. Tämä jaoittelu on suoritettu siten, että kaikista töistä on tehty päivittäiset merkin- nät kasviryhmittäin työilmoituslappuihin. Jokainen työntekijä on puolen tunnin tarkkuudella tehnyt asianmukaiset päivittäiset merkinnät, jotka sittemmin on tarkastettu. Paitsi varsinaisia työaikana tehtyjä töitä on työilmoituslappuihin merkitty myös kaikki ylityöt sekä päivystystyöt. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 17 Malminkartanon puutarhassa on käytetty palkkatasoltaan hyvinkin erilaisia työntekijöitä pääosan työvoimasta ollessa harjoittelijoita. Palkkatason erilaisuu- desta huolimatta ei työtuntien muuntamiseen ole ryhdytty, koska muuntamis- kertoimien käyttö olisi muodostunut varsin vaikeaksi, jopa jossain määrin mieli- valtaiseksikin. Eroa ei ole myöskään tehty nais- ja miestyötuntien välillä, vaan naistyötunti on pidetty samanveroisena miestyötunnin kanssa. Tuntipalkkana on käytetty vuoden aikana ruumiillisesta työstä maksettua keskimääräistä tunti- palkkaa. Urakkatöitä vastaava tuntimäärä on saatu lasketuksi jakamalla urakkatyö palkat keskimääräisellä tuntipalkalla. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, on eräänä tämän tutkimuksen tarkoi- tuksena ollut selvittää tuotantovälineiden käyttöä fyysillisin yksiköin mitat- tuna tuotannonaloittain ja kasviryhmittäin. Suurin mielenkiinto kohdistuu tällöin työn käyttöön. Jotta työnmenekki saataisiin selvitetyksi mahdollisimman seikka- peräisesti, työt on ensiksikin jaettu välittömiin ja välillisiin töihin sekä toisaalta niiden laadun mukaan eri alaryhmiin. Erityisesti on mainittava, että työnmenekki käsittää kaiken työhön käytetyn ajan lukuun ottamatta liikkeen johtoon käytet- tyä aikaa. Työlajit ovat seuraavat: 1) Maanparannus- ja lannoitustyöt. Maanparannusaineiden, kalkin, mullan ja hiekan ajo sekä niiden levitys. Tähän ryhmään kuuluvat myös karjanlannan ja väkilannoitteiden kuljetus ja levitys. 2) Muokkaustyöt. Kyntö, äestys, jyräys ym. maan muokkauksessa esiintyvät työt. 3) Kylvö- ja lisäystyöt, joita ovat kaikki varsinaiset kylvötyöt avomaalla ja lasinalaisilla vilje- lyksillä. Lisäksi kuuluvat näihin sellaiset tehtävät, kuten pistokkaiden leikkaus, kukkien jakaminen jne. 4) Koulutus- ja istutustyöt. Näihin luetaan kaikki istutustyöt siitä lähtien kun kasvit ensi kerran kylvön jälkeen koulitaan koulimislaatikkoihin siihen saakka kunnes taimet istutetaan lopul- liseen kasvupaikkaansa kasvihuoneisiin, lavoihin tai avomaalle. 5) Hoitotyöt. Pääosan hoitotöistä muodostavat kastelu, kitkeminen, haraus ja harvennus. 6) Kasvinsuojelutyöt. Ruiskutus, pölytys, kärytys, sumutus ym. senkaltaiset työt. 7) Kasvien siirto. Kasvien siirtäminen kasvupaikasta toiseen kasvatusta silmällä pitäen. Esi- merkkinä voidaan mainita syklaamien siirtäminen keväällä kasvihuoneista lavoihin, krysanteemien siirtäminen syksyllä avomaalta kasvihuoneisiin jne. 8) Lämmitystyöt. Paitsi varsinaista lämmityksen hoitoa tähän ryhmään on otettu sellaiset lämmitykseen liittyvät työt, kuten polttoaineiden kuljetus varastosta käyttöpaikkaan, kattiloiden puhdistus ym. 9) Korjuu- ja lajittelutyöt. Varastointia varten tapahtuva korjuu ja sen aikana suoritettava lajittelu, esim. omenien ja juurikasvien korjuu ja välittömästi seuraava lajittelu. 10) Pakkaus- ja myyntityöt. Pakkaus- ja myyntitöihin kuuluu paitsi varsinainen pakkaukseen ja myyntiin kuluva aika myös myyntiä varten tapahtuva sadonkorjuu. Kukkien ollessa kysymyksessä korjuuta ei voida erottaa pakkaus- ja myyntitöistä, joten se on luettu tähän ryhmään. 11) Varastoimis- ja säilytystyöt. Näihin töihin luetaan tuotevarastoiden hoito kellareissa ja muissa varastopaikoissa; samoin yksinomaan kellareissa ja varastopaikoissa tapahtuva lajittelu. 12) Järjestelytyöt. Viljelyn yleisen järjestelyn aiheuttamat tehtävät. 13) Korjaustyöt. Kaikki rakennusten ja kaluston korjaus. 14) Puhdistus- ja siivoustyöt. Tähän ryhmään kuuluu puutarhan alueella tapahtuva siivous. 15) Uudistus- ja perusparannustyöt, joihin luetaan puutarhan omalla työvoimalla tehdyt pie- nehköt uudistukset ja perusparannukset. Rajan vetäminen erilaajuisten uudistus- ja perusparannus- töiden välillä on tietenkin jossain määrin mielivaltaista. Pienehköillä töillä on tässä tapauksessa tarkoi- 18 N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL tettu sellaisia, jotka säännöllisessä puutarhataloudessa toistuvat melko usein. Suurempia uudistus- ja perusparannustöitä ei tutkimuskautena olekaan esiintynyt. 16) Yleiskustannustyöt; kaikki koko puutarhaa rasittavat sekalaiset työt. Tällaisia ovat esim. puutarhan kirjalliset työt sekä erilaiset opetus- ja neuvontatyöt. Rajan sovittaminen eräiden edellä mainittujen työryhmien välille saattaa jos- kus aiheuttaa tiettyjä vaikeuksia. Kasvukauden aikana korjataan esim. päivittäin vihanneksia, jotka heti markkinoidaan. Tällöin on vaikeata erottaa, mikä osa työstä kuuluu korjuuseen ja mikä on luettava myyntityöhön. Tällaisissa tapauk- sissa työ on kokonaan luettu pakkaus- ja myyntityöhön, koska korjuu on tapahtunut välittömästi sitä seuraavaa myyntiä silmällä pitäen. Sen sijaan varsinaisen korjuu- kauden aikana tapahtuva puutarhatuotteiden talteenotto on luettu korjuu- ja lajittelutöihin, mikäli sato on varastoitu myöhemmin tapahtuvaa myyntiä varten. Samoin on menetelty korjuun aikana tapahtuvaan lajitteluun nähden. Korjuu- ja lajittelutöiden sekä varastoimis- ja säilytystöiden raja ei myöskään ole täysin selvä. Korjuu- ja lajittelutöihin on luettu kaikki sadon talteenotto siihen asti, kunnes puutarhatuotteet on sijoitettu kellareihin ja muihin varastosuojiin. Varastoimistöihin on taas laskettu varastoitujen tuotteiden hyväksi tehty työ. On myönnettävä, että edellä esitetyllä ryhmittelyllä on omat heikkoutensa. Raja korjuu-, myynti- ja varastoimistöiden välillä voidaan ehkä sovittaa parem- minkin. Maanparannus- ja muokkaustyöt ovat myös täysin erilaisia lasinalaisilla viljelyksillä ja avomaaviljelyksillä, joten näiden suhteen olisi voitu toteuttaa toisen- laistakin ryhmittelyä. Edellä selostettua jaoittelua on kuitenkin pyritty johdon- mukaisesti noudattamaan. Vetovoimakustannus Malminkartanossa on puutarhassa vetovoimana käytetty sekä hevosia että traktoreita. Hevostyön menekkiä kuten auto- ja traktorityön menekkiä osoittavat tuntimäärät on selvitetty samalla tavalla kuin ihmistyön menekki. Hinnoittelu on perustunut tilan kirjanpidosta saatuihin tuntihintoihin, jotka vuorostaan perustu- vat todellisiin kustannuksiin. Omaisuuskustannus Omaisuuskustannuksen muodostavat omaisuusosien korko, poisto, kunnossa- pito ja vakuutus. Korko on jaettu välittömien ja välillisten kustannusten kesken siten, että puutarhamaan ja kasvillisuuden arvon korkoa on pidetty välittömänä kustannuseränä, samoin osaa rakennusarvon korosta, kun taas kaluston ja varasto- jen korko, samoinkuin korko sille rakennusarvolle, jota ei voida suoraan jakaa eri kasviryhmien kesken, on merkitty välillisiin kustannuksiin. Korko on kaikissa tapauksissa laskettu 5 %:n mukaan ja kirjanpitovuoden alkuarvosta. Rakennuskustannukseen luetaan koron lisäksi poisto, kunnossapito ja vakuu- tus. Koska valtio ei vakuuta omaisuuttaan, Malminkartanolla valtion tilana ei tietenkään ole vakuutusmaksuja. Poisto- ja kunnossapitokustannus on laskettu rakennusten j älleenhankinta-arvosta. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 19 Kasvihuoneiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa on käytetty apuna Gripen- bergin (1) esittämiä normilukuja. Kestoaika on arvioitu 15 vuodeksi. Vihannes- kellarin jälleenhankinta-arvoksi lattiapinta-alan m 2 kohden on otettu puolet kasvi- huoneiden jälleenhankinta-arvosta ja kestoaika on arvioitu 40 vuodeksi. Maanarvoksi on otettu 80.000 mk hehtaarilta. Edellä mainittujen kustannuserien lisäksi olisi omaisuuskustannukseen luet- tava myös kasvillisuuden arvon aleneminen kirjanpitovuoden aikana. Koska sekä hedelmäpuut että marjapensaat ovat sellaisessa kasvuvaiheessa, että niiden arvo vuosittain nousee, ei tutkimuskauden aikana ole tietenkään tapahtunut kasvilli- suuden arvon vähentymistä. Kaluston ja varaston poistoa laskettaessa on seurattu maatalouskirjanpidossa yleensä käytettyä menettelytapaa. Vieraat palvelukset Vieraisiin palveluksiin luetaan mm. vesi-, sähkö-, posti-, puhelin- ja sähke- maksut. Ne ovat kaikki välillisiä kustannuksia. Tässä tutkimuksessa vieraat palvelukset on jaettu kahteen alaryhmään, joista toinen käsittää valon ja voiman, toinen puutarhan osuuden tilan yleiskustannuksista. Koska valoa ja voimaa käy- tetään yksinomaan lasinalaisessa viljelyssä, on vain näitä tuotannonaloja rasitettu tällä kustannuserällä. Olisi ollut erittäin mielenkiintoista todeta sähkön käyttö täsmälleen kilowatti- tunteina Malminkartanon puutarhassa. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista, koska kysymyksessä olevina kirjanpitovuosina ei puutarhassa ole ollut omaa mit- taria. Tästä syystä on sähkön käytöstä aiheutuva kustannus laskettu ottamalla huomioon sähkölamppujen lukumäärä ja voimakkuus sekä arvioitu valaistusaika. Lämmitvstarkoituksiin käytetyn sähkön kulutus on täytynyt niinikään arvioida. Koska tilan toimistosta käsin hoidetaan kaikki tilaan siis myös puutarhaan kohdistuvat postista, puhelimen käytöstä, laskuttamisesta, kirjanpidosta ym. toiminnoista aiheutuvat menot, veloitetaan puutarhaa tilan kirjanpidossa yhdellä kuudenneksella tilan yleiskustannuksista. Samaa perustetta on myös tässä tutki- muksessa käytetty laskettaessa puutarhan osuutta maatilan yleiskustannuksista. Sekalaiskustannus Sekalaiskustannus käsittää mainonnasta, neuvonnasta, näyttelyihin osallistu- misesta ym. samankaltaisista seikoista aiheutuvia kuluja ja kuuluu kokonaisuudes- saan välillisiin kustannuksiin. Sisäisistä siirroista aiheutuva kustannus Tuottolaskelman kohdalla mainittiin jo sisäisistä siirroista. Mikäli tietyn kasvi- ryhmän kohdalta saannot ylittävät luovutukset, eroa on pidettävä kustannuksena. t Liikkeen johto Kun edellä on puhuttu työstä ja työnmenekistä, on tarkoitettu ruumiillista tai rutiinimaista henkistä työtä. Tällöin ei ole kiinnitetty huomiota johtotyöhön eli N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL20 liikkeen johtoon, joka vaatii ennen kaikkea henkisiä ponnistuksia. Yleensä on johtotyön luonnetta ja olemusta tutkittu verraten vähän. Ei ole olemassa tietoja mm. siitä, minkälaisista toiminnoista liikkeen johto yleensä muodostuu. Tässä tutkimuksessa on käsitteeseen liikkeen johto luettu seuraavat osasuoritukset; 1) Viljelyalan, lannoituksen, kasvinsuojelu- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja järjestely. 2) Työväen palkkaaminen sekä työn suunnittelu ja valvonta. 3) Uudishankintojen suunnittelu ja suorittaminen. 4) Puutarhatuotteiden myynnin järjestäminen. 5) Puutarhaan kuuluvien pienehköjen uudistus- ja korjaustöiden suunnittelu ja järjestely sekä aloitteen teko suurempien uudistusten ollessa kysymyksessä. 6) Työvoiman ohjaaminen ja harjoittelukirjojen tarkastaminen 7) Puutarhan ja maatilan yhteisten kysymysten hoitaminen. 8) Edustus ja mainonta. Johtotyö eroaa ruumiillisesta työstä monessakin suhteessa. Yrityksen johtajan työ on senlaatuista, ettei sitä voida sitoa tiettyyn etukäteen määrättyyn päivittäi- seen työaikaan, vaan työpäivän pituus riippuu, paitsi henkilökohtaisista tekijöistä, myös työn laadusta ja kulloinkin vallitsevista olosuhteista. Suunnitelmien teko ja niiden toteuttaminen sekä yleinen huolehtiminen yrityksen jatkuvasta menestyk- sestä vaativat yrityksen johtajalta aikaa huomattavasti enemmän kuin mitä hän pinnallisesti katsoen näyttää käyttävän liikkeen hoitoon. Tästä syystä liikkeen johtoon kulunut työtuntimäärä on varsin vaikeasti selvitettävissä. Tämän tutki- muksen puitteissa ei olekaan ollut mahdollista todeta ylipuutarhurin työtunti- määrää, ainoastaan hänen saamansa palkka. Johtotyökustannukseen Malminkartanon puutarhan ollessa kysymyksessä on luettu ylipuutarhurin palkka kokonaan. Sen lisäksi on siihen luettu osa apulais- puutarhurin palkasta. Viimeksi mainitun työstä on näet osa muun palkkaväen työhön verrattavaa ruumiillista työtä ja vain osa henkistä johtotyötä. Hänen ruumiillisesta työstään aiheutuva kustannus on todettu samalla tavalla kuin muu ruumiillinen työ ja jaettu myös samalla tavalla. Se osa hänen työajastaan, jota on pidettävä johto- työnä, samoin kuin ruumiilliseen työhön kulunut aika, on merkitty työilmoitus- lappuihin. Kun on saatu selvitetyksi apulaispuutarhurin työajan jakautuminen johtotyöhön ja ruumiilliseen työhön, hänen kokonaispalkkansa on jaettu työ- kustannuksen ja liikkeen johdon kesken. Liikkeen johdosta aiheutuva kustannus on jaettu samalla tavalla kuin muut välilliset kustannukset, nimittäin toisaalta suhteessa eri tuotannonalojen ja kasvi- ryhmien välittömään työkustannukseen sekä toisaalta suhteessa rahatulojen suu- ruuteen. Joht©työkustannuksen jakaminenpinta-alan mukaan antaisi tällaisessa tapauk- sessa virheellisen tuloksen. Verrattaessa esim. työnmenekkiä lasinalaisilla viljelyk- sillä työnmenekkiin hedelmätarhassa, huomataan, että työnmenekki edellisessä tapauksessa on moninkertainen jälkimmäiseen verrattuna. Jos johtotyökustannus jaettaisiin pinta-alan mukaan, jouduttaisiin rasittamaan hedelmätarhaa melkein kolmanneksella puutarhan johtotyökustannuksista. Tämä olisi ilmeisesti väärin, koska monen talvikuukauden aikana tuskin lainkaan työskennellään hedelmä- Taulukko 1. Malminkartanon puutarhan tuotto jaoiteltuna tuotannonaloittain ja kasviryhmittäni tilivuosina 1950— 51 ja 1951 —52. Luvut mk:na pinta-alan yksikköä kohden. 1 Välillinen tuotto jaettu suhteessa rahatuloihin. Tabic 1. The return from the Malmi Estate Garden divided between the various branches of production and the crop groups during the financial years 1950J51 and 1951 f 52. The figures = Finnish marks per unit of surface. 1 The indirect return divided in proportion to the receipts. Tilivuosi 1950 —1951 Financial year 1950 — 1951 Lasinalaiset viljelykset Avomaanviljel. Hedelmätarha Marjatarha Crops under glass Outdoor crops Orchard Area under '_ ° r small /runs Kasvihuoneet Lavat Väliviljelykset Vihan- j^ oko Glasshouses Hotbeds „ ■ t Intercrops .... puu- Vihan- , . Omena- Marja- ~. . " tarha Vihan- orlstr Vihan- rist f nekset Qrna- PUUt Vihan- friste- P ensaat " Whole nekset kasvlt nekset kaSvlt Vege- A^ le nekset kaSvlt Small Vege . garden T/ Oma- T/ Oma- tables ~ . trees Tr Oma- fruits tnhle* Vege- t . Vege- . . plants Vege- , , ' laoies t„ui„„ mental ,° mental r . ,". mental n<: ,-„. tables , tables ~ . tables ,_, as ln plants plants plants tercrops Pinta-ala Area [397 m2206 m2273 m2474 m2390 a 11a 124 a 110 a6a43 a IS a 715 a Välitön tuotto 2418 9156 1744 776 2449 17263 4626 3972 19050 3766 7078 8737 Direct return Rahatulot 2397 9156 876 776 2312 7000 3691 3631 13S00 3424 7078 7882 ReceiptsKasvillisuuden arvonlisäys 137 136 935 341 5250 342 356 Increase on value of standing crop and fruit trees Sisäiset siirrot 21 868 „Interior transfers" Välillinen tuotto 11 40 4 3 10 27 16 16 67 14 33 35 Indirect return Yht. tuotto 2429 9196 1748 779 2459 17290 4642 3988 19117 3780 7111 5772 Return, total Tilivuosi 1951 —1952—■ Financial year 1951 — 1952 Välitön tuotto 2818 13145 1454 1164 4191 7246 5911 4462 9250 7520 1866 11469 Direct return Rahatulot 2587 10221 1207 714 4191 2508 5816 4462 9250 7165 1866 9991 ReceiptsKasvillisuuden arvonlisäys 138 2924 Increase on value of standing crop and fruit trees Sisäiset siirrot 93 247 451 »Interior transfers» Välillinen tuotto 21 84 10 6 34 18 48 36 79 59 17 83 Indirect return Yht. tuotto 2839 13229 1464 1170 4225 7264 5959 4498 9329 7579 1883 11552 Return, total 1 Kasvihuoneiden ja lavojen kohdalta m2 :nä, muiden viljelysten kohdalta aareina. Samaa esitystapaa pinta-alan suhteen on käytetty myös seuraavissa taulu- koissa lukuunottamatta taul. 10. l Glasshouses and hotbeds: m 2; fields: are (a). The samesurface measureshave been followed in all tables exept table 10. Taulukko 2. Malminkartanon puutarhan kustannukset jaoiteltuina tuotannonaloittain ja kasviryhmittäin tilivuonna 1950/1951. Luvut mk:na pinta-alan yksik- köä kohden. Välillinen kustannus jaettu vaihtoehdossa A suhteessa rahatuloihin, vaihtoehdossa B suhteessa välittömän työkustannuksen suuruuteen. Table 2. The cost of the Malmi Estate Garden divided between the various branches of production and the crop groups during the financial year 195011951. The figures = Finnish marks per unit of surface. The indirect costs have been divided 1) in paragraph A in proportion to the receipts, 2) in paragraph B in proportion to the direct labour costs. Lasinalaiset viljelykset Avomaaviljelyks. Hedelmätarha Marjatarha Crops under glass Outdoor crops Orchard Area under Kasvihuoneet Lavat Väliviljelykset ihan- j^o^o Glasshouses Hotbeds T,Intercrops .... puu- - „ »»■van- u Vihan- , . Omena- Marja- ... tarha Vihan- koriste- Vihan _ Koriste- nekset puut Vihan_Koriste- pensaat Whole nekset kasvlt nekset kaSvlt Vege- Apple nekset kasvit Small garden , 7 Oma- T7 Orna- tables ~ . trees T. Oma- fruits tahU* Vege- . , Vege- . , plants Vege-. . iaoi.es ~, mental ~, mental r . ° mental nQ ,- M . tables ~ tables ~•tables ~ as ln plants plants plants tercro-bs Pinta-ala A rea 397 m2206 m2273 m2474 m2930 a 11a 124 a 110 a6a43 a 18 a 715 a 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Välitön kustannus 1781 6148 520 617 2062 18045 1456 2230 14392 1643 6761 5748 Direct costs Ainekustannus 144 2240 173 276 311 12436 548 378 3909 150 1061 1552 Costs of material Väkilannoitteet 4 41 5 4 103 100 179 79 75 98 67 111 Commercial fertilizers Lisäysaineet 8 2103 38 197 203 12336 140 299 3834 994 1183 Materials for propagationKasvinsuojeluaineet 1 7 5 145 52 34 Materials for plant, protection Muut tarvikkeet 131 89 130 75 Other supplies Työkustannus 353 L652 343 313 1549 5518 700 1730 10100 1395 3383 2(131 Labour costs Vetovoimakustannus 6 25 3 2 93 54 27 84 183 7 278 91 Tractor and horse work costs Omaisuuskustannus 1278 2230 1 1 l<>!» 37 181 38 200 91 3d 1458 Capital costs Maa 1 1 1 I 40 37 39 38 33 40 39 39 Land Kasvillisuus 187 1145 1 142 167 51 464 Standing crop and fruit trees Rakennukset 1090 10S4 Buildings Sisäiset siirrot 1 25 lii Interior transfers A. Välillinen kustannus 006 4512 538 487 679 1864 1011 104H 3858 992 2039 3218 Indirect costs Ainekustannus IÜB 1558 4!» 4'.i 136 183 115 120 201 143 184 727 Costs of materialKarjanlanta 38 39 34 35 8!) 55 50 55 H 82 56 148 Farmyard manurePolttoaineet 87 1357 439 Fuel Muut tarvikkeet 43 162 15 14 41 127 65 65 251» 61 128 140 Other supplies Työkustannus 1 |;,7 734 250 227 12 15 2!) 72 416 I'.l 194 580 Labour costs 1 Työkustannus 2 <;4 245 24 21 61 HI 08 '.17 283 02 189 210 Labour costs 2 Vetovoimakustannus 1 13 49 30 27 12 12 34 (i I I ~fi Tractor and horse work costs ' Vetovoimakustannus 2 66 251 24 21 63 I'll 101 100 383 94 195 216 Tractor and horse work costs 2 Omaisuuskustannus 50 189 18 16 48 145 77 75 283 71 150 164 Capital costs Varasto s .;ii 3 ; { 7 21 12 12 47 10 23 25 Supplies in stock Kalusto 42 15!» 15 13 41 124 65 63 236 61 127 13!) Machines and implements Rakennukset Buildings Vieraat palvelukset 136 523 50 45 121 365 103 190 717 178 372 435 Payments for services Valo ja voima 11 44 4 4 .>o Electricity Osuus tilan yleisk 125 170 4(i 41 121 365 1!)3 190 717 178 372 412 Share in the overhead costs of the Estate Sekalaiskustannus 21 81 8 7 21 63 33 32 117 30 61 70 Miscellaneous expenses Liikkeen johto 231 882 85 74 223 682 356 350 1334 329 683 760 Management costs of the enterprisei . B. Välillinen kustannus 564 3445 574 526 1302 4173 616 1470 8058 1162 4404 3218 Indirect costs Ainekustannus 144 1483 52 51 174 337 88 150 574 155 345 727 Costs of materialKarjanlanta 38 39 34 35 80 55 50 55 41 82 56 148 Farmyard manurePolttoaineet 87 1357 40g Fuel Muut tarvikkeet , 19 87 18 16 85 282 38 95 533 73 73 140 1 2 3 4 5 (i 7 8 9 K) 11 12 13 Työkustannus 1 157 733 250 227 12 46 29 72 417 49 196 580 Labour costs ' Työkustannus 2 28 131 27 25 128 436 56 142 soh 108 442 210 Labour costs 2 Vetovoimakustannus » 11 53 30 27 6 16 83 5 16 56 Tractor and horse work costs, 1 Vetovoimakustannus 2 29 134 28 25 132 445 58 146 817 116 456 216 Tractor and horse work costs, 2 Omaisuuskustannus 22 101 21 19 100 336 44 Ull 617 85 344 164 Capital costs Varasto 4 13 3 3 15 46 7 16 84 10 48 25 Supplies in stock Kalusto 18 88 18 16 85 290 37 94 533 75 296 139 Machines and implements Rakennukset Buildings Vieraat palvelukset 63 295 60 55 251 855 111 277 1583 214 867 435 Payments for services Valo ja voima 8388 7__ 23 Electricity Osuus tilan yleisk 55 257 52 48 251 855 111 277 1583 214 867 412 Share in the overhead costs of the Estate Sekalaiskustannus 9 44 9 8 43 145 19 46 267 35 144 70 Miscellaneous expenses Liikkeen johto 101 471 97 89 462 1573 205 51 1 2900 395 1594 760 Management costs of the enterprise A. Yht. kustannus 2687 10660 1058 1104 2741 19909 2470 3278 18250 2635 8800 8966 Costs, total B. Yht. kustannus 2345 9593 1094 1143 3364 22218 2072 3700 22450 2805 11165 8966 Costs, total 1 Kasviryhmittäin yhteinen kustannus. Joint costs of crop groups. 2 Tuotannonaloittain yhteinen kustannus Joint costs of branches of production. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 25 tarhassa, ja tuotteetkin myydään suurissa erissä, joten johtotyötäesiintyy verraten vähän. Käytettäessä rahatulojen suuruutta jakoperusteena tehdään kenties myös virhe, koska hedelmätarhan satotuotto saadaan vain kerran vuodessa ja se aiheut- taa liikkeen johdon taholta suhteellisesti huomattavasti vähemmän toimenpiteitä kuin vihannes- ja koristekasvien sadon talteenotto. Viimeksi mainittujen kohdalla- han markkinointia tapahtuu kautta vuoden, joten niistä aiheutuva vaivannäkö ja huolehtiminen saattaisi loogillisesti ajatellen olla paljon suurempi. Johdon- mukaisuuden vuoksi on kuitenkin liikkeen johdosta aiheutuneet kustannukset jaettu samalla tavalla kuin muut välilliset kustannukset. Tutkimuksen tulokset 1. Tuoton suuruus ja rakenne Lasinalainen viljely eroaa avomaan viljelystä taloudellisessa mielessä ennen kaikkea siinä, että sekä tuotto että kustannus ovat moninkertaiset lasinalaisessa viljelyssä laskettuna saman pinta-alan yksikköä kohden. Tästä syystä esitetään lasinalaista viljelyä kuvaavat tulokset neliömetriä kohden, kun sen sijaan avomaan viljelyä koskevat luvut esitetään aaria kohden laskettuina. Tuoton suuruutta ja rakennetta kuvaa taulukko 1. Siitä ilmenee, että eri vuo- sien kasviryhmittäiset tuotot eräissä tapauksissa huomattavasti eroavat toisistaan. Tämä koskee varsinkin väliviljelyksiä, jotka edustavat tyypillisiä sekakasvustoja. Tuoton ylivoimaisesti tärkeimmän osan muodostavat kaikissa kasviryhmissä rahatulot. Sisäisillä siirroilla on ollut joltinenkin, jopa varsin suurikin merkitys koristekasvien, mutta myös lavojen vihanneksien kannalta. Välillinen tuotto on käytännöllisesti ottaen ollut merkitystä vailla. Verrattaessa eri kasviryhmiä keskenään on syytä käsitellä lasinalainen viljely erillään avomaan viljelystä, koska tuottoluvut kuten jo mainittiin, ovat aivan eri suuruusluokkaa. Lasinalaisessa viljelyssä on kasvihuoneiden koristekasvien tuotto ollut monin verroin suurempi kuin muiden kasviryhmien antama tuotto. Tarkasteltaessa viljelyä avomaalla, tässä kohden mukaan luettuna myös hedelmätarha ja marjatarha, on syytä ottaa huomioon, että väliviljelykset edusta- vat varsin satunnaista ja epäyhtenäistä viljelymuotoa niin hyvin pinta-alaan kuin kasvilajeihin nähden. Luotettavamman kuvan antavat sitä vastoin yhtä kasvilajia edustavat viljelymuodot. On mielenkiintoista todeta, että marjapensaiden tuotto on ollut samaa suuruusluokkaa kuin omenapuiden. Tähän tulokseen on arvatenkin vaikuttanut se seikka, että omenapuut ovat olleet melko nuoria. 2. Kustannuksen suuruus ja rakenne Kustannuksen suuruutta ja rakennetta koskevat tulokset esitetään taulukoissa 2, 3 ja 4 sekä piirroksissa I—7.1 —7. Kustannuseriä tarkasteltaessa kiinnittyy huomio siihen, että välillistä rakennuskustannusta ei ole. Tämä on sattuma ja johtuu siitä, Taulukko 3. Malminkartanon puutarhan kustannukset jaoiteltuina tuotannonaloittain ja kasviryhmittäin tilivuonna 1951/1952. Luvut mk:na pinta-alan yksik- köä kohden. Välillinen kustannus jaettu vaihtoehdossa A suhteessa rahatuloihin, vaihtoehdossa B suhteessa välittömän työkustannuksen suuruuteen." Table 3. The costs of the Malmi Estate Garden divided between the various branches of production and the crop groups during the financial year 1951/1952. The figures = Finnish marks per unit of surface. The indirect costs have been divided 1) in paragraph A in proportion to the receipts, 2) in paragraph B in proportion to the direct labour costs. Lasinalaiset viljelykset Avomaaviljelyks. Hedelmätarha Marjatarha Crops under glass Outdoor crops Orchard Area under *"'"" r _ fruits Kasvihuoneet Lavat Väliviljelykset Vihan- Koko Glasshouses Hotbeds „ Intercrops nekset .lr , ivoriste- / ~. r ~ väli- Vihan- Omena--Marja- v , u tarha Vihan- koriste- Koriste- nekset puut Koriste- pensaat \e- nekset kasvlt nekset kaSvlt Vege- %£ Apple nekset kasv lt S mall garden Vege- oyna - Vege- ° tables plants tveeS Vege- oyna - f rmts tables tables Z nta tables Z tables mf nM as inter- plants plants "~ a plants crop s Pinta-ala A rea | 397 m2 j 206 m2273 m2 j 474 m2390 a 11a 152 a 74 a 14 a 43 a 18 a 715 a 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Välitön kustannus 1541 , 291 531 639 2683 6700 1483 3331 4664 3139 1439 0129 Direct costs Ainekustannus 14 2787 16 98 400 3591 360 292 2214 220 283 1332 Costs of -material Väkilannoitteet 4 41 5 4 134 163 86 102 33 124 Commercial fertilizers Lisäysaineet 9 2445 5 67 258 3501 206 2214 250 1023 Materials for propagationKasvinsuojeluaineet 1 7 8 197 ] 18 56 Materials for plant protection Muut tarvikkeet 294 36 27 129 Other supplies Työkustannus 470 2420 483 540 1919 2918 680 2524 1993 2802 1056 323(1 Labour costs Vetovoimakustannus 2 43 I 160 146 34 166 236 9 61 134 Tractor and horse work costs Omaisuuskustannus 1061 1098 1 I 204 45 409 349 221 108 39 1151 Capital costs Maa I I 1 I 411 36 38 40 36 40 39 39 Land Kasvillisuus 2 46 89 9 154 309 185 68 135 Standing crop and fruit trees Rakennukset 1058 1051 75 217 977 Buildings Sisäiset siirrot H4!l .■>- j ..Interior transfers" A 'S^^ StannUS 955 ™* 851 ''" m* ™ ™* 1433 2165 2028 639 HOI cZ*~rial 234 »" " 52 185 91 "» »' 192 72 ,000 anla f a 38 41 37 37 91 27 25 27 29 32 ">8 140 Farmyard manure - ö 14U Polttoaineet 13g 194 - ' Fuel ~' 636 Vetovoimakustannus J 7 3g 4g -. Tractor and horse work costs 1 ®'l Vetovoimakustannus 2 76 298 ,- 9] , Tractor and horse work costs* '"' 271 209 56 - !)l Omaisuuskustannus q7110 11 ßo n^> Capital costs ° ' " 62 36 87 (i,i 136 103 28 147 Varasto .- 00 o ~ .. _ Supplies in stock 3 2!) 9 13 9 22 14 6 21 Kalusto 09 1 no , - .. _„ Machines and implements "' 53 27 74 57 114 89 22 126 Rakennukset Buildings Vieraat palvelukset 200 798 92 55 259 155 361 276 572 443 116 700 Payments for services * l '" ' uu Valo ja voima 4() 156 , s ~ ____ Electricity ' "- Osuus tilan yleisk 160 632 74 44 259 L 55 361 276 572 443 116 CIS Share in the overhead costs of the Estate ' 01!S Sekalaiskustannus qii 1 -■> 1« 1 «o oc Miscellaneous expenses K ' " 2 36 86 G6136 106 2 « 148 Liikkeen johto ... l6] 829 ~, s 22;i 7 Management costs of the enterprise ' /77 89 " 4 Ainekustannus eno >iiv «o 7 n. )0 n »o« ~« >«„ Costs of material ° 9 ™ 23 ° 236 73 208 1 79 --" 100 1000 arjanla ; ta 38 41 37 37 91 27 25 27 29 32 28 140 Farmyard manure l * u Polttoaineet ] 3S 11)4.) Fuel ' ~~ —— 636 Muut tarvikkeet 3-» if.r. o.> on 100 ~„„ .„ ,„, , „ ~., .... '*- u>,) •>- •»•> 139 209 48 181 50 188 7 >:> - ,0 4 Other supplies '- -- + 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Työkustannus 1 116 603 245 274 1 13 49 36 31 11 524 Labour costs ' Työkustannus 2 32 169 33 37 143 209 50 185 157 193 78 230 Labour costs 2 Vetovoimakustannus ' 7 38 46 52 Tractor and horse work costs ' Vetovoimakustannus 2 41 215 42 47 182 273 63 235 193 245 94 291 Tractor and horse work costs 2 Omaisuuskustannus 2L 109 21 23 91 136 32 119 100 125 45 147 Capital costs Vara sto 3 16 3 3 13 18 5 18 14 19 6 21 Supplies in stock Kalusto 18 93 18 20 78 118 27 101 86 106 39 126 Machines and implements Vieraat palvelukset 113 587 116 129 384 564 131 497 414 520 206 700 Payments for services Valo ja voima 25 132 26 29 ■ . 8 2 Electricity Osuus tilan yleisk 88 45.-) 90 100 384 564 131 497 414 520 206 618 Share in the overhead costs of the Estate Sekalaiskustannus 21 110 22 24 93 136 31 120 100 124 50 148 Miscellaneous expenses Liikkeenjohto 140 728 142 159 614 909 210 795 657 831 327 994 Management costs of the enterprise A. Yht. kustannus 2502 12165 1382 1280 3945 7946 2691 4764 6829 5167 2078 10222 Costs, total B. Yht. kustannus 2246 12004 1267 1157 4421 9163 2086 5539 6500 5 t2S 2350 10222 Costs, total 1 Kasviryhmittäni yhteinen kustannus. Joint costs of crop groups. 2 Tuotannonaloittain yhteinen kustannus. Joint costs of branches of production. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 29 Taulukko 4. Malminkartanon puutarhan kannattavuus kasviryhmittäin keskimäärin tilivuosina 1950/51■—1951/52 pinta-alan yksikköä kohden. 1 Välillinen kustannus jaettu vaihtoehdossa A rahatulojen mu- kaan, vaihtoehdossa B välittömän työkustannuksen mukaan. Table 4. Profitableness of the Malmi Estate Garden in the various crop groups per unit of surface 1 and yearduring the financial years 1950J51 and 1951J52. The indirect costs have been divided 1) in column A in proportion to the receipts, 2) in column B in proportion to the direct labour costs. ruotto Kustannus- Costs Nettovoitto- Profit on Return mk mk total farm assets mk A B mk mk A B Kasvihuoneet Glasshouses Vihannekset 2 634 2 595 2 296 39 338 Vegetables Koristekasvit 11213 LI 613 10 799 —4OO 414 Ornamental plants Lavat Hotbeds Vihannekset 1 606 1 220 1 180 386 426 Vegetables Koristekasvit 975 1192 1300 —217 —325 Ornamental plants Avomaaviljely Outdoor crops Vihannekset 3 342 3 343 3 893 —1 —551 I 'egetables Koristekasvit 12 277 13 927 15 690 —1650 —3 413 Ornamental plants I [edelmätarha Orchard Omenapuut 5 301 2 580 2 079 2 721 3 222 . I pple trees Vihannekset2 4 243 4 031 4 620 212 —377 Vegetables 2 Koristekasvit 2 14 223 12 540 14 475 1 683 —252 Ornamental plants 2 Marjatarha A rea under small fruits Marjapensaat 5 680 3 901 4 117 1779 1563 Small fruits Vihannekset 2 4 497 5 439 6 758 —942 —2 269 Vegetables 2 Koko puutarha 10 162 9 594 9 594 568 568 II 'hole garden 1 Kasvihuoneiden ja lavojen kohdalta m2:nä, muiden viljelysten kohdalta aareina. Glasshouses and hotbeds m 2; fields are ( a). 2 Väliviljelyksinä. As intercrops. että Malminkartanon puutarhassa ovat yhteiset rakennukset jo niin vanhoja, että niillä on enää vain romutusarvo. Jos ensiksikin verrataan eri tilivuosien tuloksia keskenään, havaitaan sama ilmiö kuin tuoton ollessa kysymyksessä, nimittäin varsin suuret vaihtelut kaikkien väliviljelyksien sekä avomaan koristekasvien kohdalla. Muiden kasviryhmien kohdalla ei huomattavaa eroa eri vuosien välillä esiinny. On silmiinpistävää, miten kiinteästi kustannustaso seuraa tuottotasoa eri kasviryhmissä. Kustannus on ylivoimaisesti suurin koristekasveja tuotettaessa. Taulukko 5. Tuoton suhde työkustannukseen eri kasviryhmissä ja välittömän kustannuksen osuu koko kustannuksesta keskim. kirjanpitovuosina 1950/51 ja 1951/52. Välillinenkustannus jaettu vaihto ehdossa A suhteessa rahatuloihin, vaihtoehdossa B suhteessa välittömään työkustannukseen. Table 5. The return in proportion to the labour costs in the various crop groups, and the direct cost as a percentage of the total costs per year during the financial years 1950151 and 1951\52. The indirec costs have been divided 1) in column A in proportion to the receipts, 2) in column B in proportion tothedirec / labour costs. Tuotto/työk. Välitön kustannus %:na Returnjlabour costs Direct costs per cent B 2 A B Kasvihuoneet Glasshouses Vihannekset 4.6 * 64.170.9 Vegetables Koristekasvit 3.9 57,9 62.3 Ornamental plants Lavat Hotbeds Vihannekset 2.343.1 44.5 Vegetables Koristekasvit 1.453.7 48.3 Ornamental plants Avomaaviljely Outdoor crops Vihannekset 1.8 71.0 61.0 Vegetables Koristekasvit 2.7 88.8 78.9 Ornamental plants Hedelmätarha Orchard Omenapuut 6.9 56.9 70.7 Apple trees Vihannekset 1 1.8 69.1 60.2 Vegetables1 Koristekasvit 1 2.1 76.0 65.8 Ornamental plants 1 Marjatarha A rea under small fruits Marjapensaat 2.5 61.3 58.1 Small fruits Vihannekset 1 1.3 75.4 60.7 Vegetables 1 Koko puutarha 2.7 61.9 61.9 Whole garden 1 Väliviljelyksinä As intercrops 2 Välillinen työkustannus jaettu suhteena välittömään työkustannukseen The indirect labour costs divided in proportion to the direct labour costs Tämä toteamus pitää paikkansa sekä avomaalla että lasin alla viljelyä harjoitet- taessa. Edellä selostetun mukaisesti välilliset kustannukset on jaettu eri tuotannon- alojen ja kasviryhmien kesken kahdella eri tavalla, nimittäin suhteessa rahatuloihin ja välittömän työkustannuksen suuruuteen. Kuten taulukosta 4 ehkä havainnol- lisimmin ilmenee, muodostuu kustannustaso jossain määrin erilaiseksi eri vaihto- ehtojen mukaan laskettuna. Lasinalaisessa viljelyssä eroavuudet ovat melkoisen pienet, samoin marjapensaiden viljelyssä. Sitä vastoin on aivan ilmeistä, että jaet- taessa välilliset kustannukset suhteessa rahatuloihin rasitetaan omenapuutarhaa 30 N. WESTERMARCK JA KAJA LIND VALI TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 31 Taulukko 6. Laadunmukaisten kustannusten jakautuminen välittömän ja välillisen kustannuksen osalle Malminkartanon puutarhassa. Table 6. The division of the costs grouped according to type of costs between the direct and indirect costs in the Malmi Estate Garden. Välitön kustannus %:na koko kustannuksesta Direct costs as percentage of total costs mirrwtrl lnrl Keskim.1900/51 1901/o2 . ' 1 A verage Ainekustannus 68.1 57.1 62.5 Costs of material Työkustannus 76.9 81.1 79.0 Labour costs Vetovoimakustannus 25.1 27.2 26.2 Tractor and horse work costs Omaisuuskustannus 89.9 88.7 98.3 Capital costs Sisäiset siirrot *. . . . 100.0 100.0 100.0 »Interior transfers» Vieraat palvelukset 0.0 0.0 0.0 Payments for services Sekalaiset kustannukset 0.0 0.0 0.0 Miscellaneous expenses Liikkeen johto 0.0 0.0 0.0 Management costs of enterprise Kaikki kustannukset 64.1 59.9 61.9 Costs, total enemmän kuin jaettaessa ne välittömän työkustannuksen perusteella. Tulos joh- tuu tietenkin siitä, että omenapuiden viljely kysyy verraten vähän työtä. Tämä käy selvästi ilmi taulukosta 5, jossa kasviryhmittäin on laskettu yhtä työkustannus- vksikköä kohden saatu tuotto. Runsaasti työtä vaativassa viljelyssä, josta varsi- nainen avomaan viljely tarjoaa hyvän esimerkin, on tilanne päinvastainen. On syytä mainita, että puhuttaessa paljon tai vähän työtä vaativasta viljelystä tässä ei ole kysymys työnkäytöstä absoluuttisina lukuina, vaan työn merkityksestä tuotannontekijänä muihin tuotannontekijöihin verrattuna. Kuten esim. taulukosta 9 ilmenee, on työnmenekki lasinalaisessa viljelyssä paljon suurempi kuin avomaan viljelyssä samaa pinta-alan yksikköä kohden, mutta koska pääoman käyttö on suhteellisesti vieläkin suurempi, jää työn suhteellinen osuus tuotannontekijänä vähäisemmäksi. Tässä kohden voidaan esittää kysymys, kumpi käytetyistä tavoista jakaa välilliset kustannukset on oikeampi. Tähän kysymykseen on erittäin vaikeata antaa ehdotonta vastausta. Näyttää siltä, että jakotavan on annettava määräytyä sekamuotoisen puutarhan eri tuotannonalojen tärkeyden mukaan. Mikäli on kysy- mys hedelmätarhavaltaisesta puutarhasta, lienee syytä ensi sijassa käyttää tuoton tai olosuhteista riippuen rahatulojen suuruutta jakoperusteena, koska taloudellinen tulos hedelmätarhan kohdalta muussa tapauksessa saattaisi tulla näennäisesti liian edulliseksi ja koska muita kasviryhmiä rasitettaisiin liikaa. Mikäli taas on kysymyk- sessä pääasiallisesti avomaan viljelyyn perustuva yritys, olisi samasta syystä välitön työkustannus otettava jakoperusteeksi. Piirrokset I—7. Eri kustannusryhmien osuus prosentteina kokonaiskustannuksesta tärkeimmissä kasviryhmissä. Piirrokset laadittu siten, että ne samalla kuvaavat kustannuksen absoluuttista määrää mk pinta-alan yksikköä kohden (kasvihuoneet ja lavat m 2, muut aareja). A kirjaimella merkityissä piirroksissa on välillinen kustannus jaettu suhteessa rahatuloihin, B kirjaimella merkityissä piirroksissa suhteessa välittömään työkustannukseen. Figures I—7.1 — 7. The various cost groups as percentage of the total costs in the most important crop groups. Figures are drawn so that they will also indicate the absolute amount of costs as Finnish marks per unit of surface (glasshouses and hotbeds: m 2, other are). In figures marked A the indirect costs are divided in propor- tion to the receipts, in figures B in proportion to the direct labour costs. 32 N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL Piirros 4. Lavat; koristekasvit. Figure 4. Hotbeds; ornamental plants Piirros 5. Avomaa; vihannekset. Figure 5. Outdoor crops; vegetables. Piirros 6. Omenapuut Figure 6. Apple trees. Piirros 7. Marjapensaat. Figure 7. Small fruits. 33TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL34 Edellä ei ole lainkaan kosketeltu väliviljelyksinä tuotettuja vihannes- ja koriste- kasveja; näin on menetelty siitä syystä, että tulokset niiden tilapäisen luonteen ja varsin vaihtelevan kasvuston takia ovat epävarmempia kuin varsinaisista pää- kasvirvhmistä saadut tulokset. Piirroksista selviää laadunmukainen kustannusrakenne eri pääkasviryhmissä. Havainnollisen kuvan saamiseksi on piirroksissa yhdistetty eräitä kustannuseriä taulukosta 3. Piirroksista ilmenee hyvin selvästi, miten erilaisia eri kasviryhmät ovat työn- ja pääomankäytön suhteen. Tyypillisiä runsaasti työtä vaativia kasviryhmiä ovat lavojen vihannekset sekä marjapensaat ja avomaan vihannekset. Runsasta pää- oman käyttöä edustavat kasvihuoneet, mikä seikka käy ilmi sekä aine- että omai- suuskustannuksen suuruudesta. Kasvihuoneissa viljeltyjen vihannes- ja koristekasvien välillä on tässä suhteessa mielenkiintoinen ero. Vihanneskasvien omaisuuskustannus ylittää koristekasvien taas alittaa huomattavasti ainekustannuksen. Liiketoiminta koristekasvin vilje- lyssä tapahtuu ilmeisesti paljon nopeammin kuin vihannesten viljelyssä. Omenapuut ovat välimuotona toisaalta runsaimmin työtä, toisaalta runsaim- min pääomaa vaativien kasviryhmien välillä. Liikkeen johto merkitsee kustannuseränä suhteellisesti vähimmin kasvihuonei- den ja enimmin marjapensaiden kohdalla. Muista kustannuksista muodostavat vieraat palvelukset tärkeimmän osan. Vieraiden palvelusten osuus kaikista kustannuksista vaihtelee yleensä 10—15 %:n välillä. Taulukoista 2 ja 3 sekä yhteenvetona taulukosta 5 ilmenee myös välittömän ja välillisen kustannuksen merkitys eri kasviryhmissä. Välittömän kustannuksen osuus kaikista kustannuksista on verraten pieni lavaviljelyssä, mikä merkitsee sitä, että tämä tuotannonala on varsin kiinteästi sidottu koko puutarhayritykseen. Suurin se on avomaan viljelyssä. Taulukosta 6 ilmenee, että välittömän kustannuksen osuus on vajaat 2/3 ainekustannuksesta. Sen osuus sekä omaisuus- että työkustannuksesta on vieläkin suurempi, mutta vetovoimakustannuksesta vain neljännes. Vieraat palvelukset ja liikkeen johto ovat kokonaisuudessaan välillistä kustannusta. Likimääräisesti otettuna voidaan sanoa, että 60 % Malminkartanon puutarhan kustannuksesta on ollut välitöntä kustannusta ja 40 % välillistä kustannusta. 3. Eräiden tuotantovälineiden käyttömäärä Tutkimuksen eräänä tarkoituksena on ollut edellä sanotun mukaisesti selvit- tää tuotantovälineiden määrällistä käyttöä fyysillisinä yksikköinä mitattuna. Vali- tettavasti tutkimuksen tämä osa jää melko puutteelliseksi, koska kasviryhmittäin on melkoisella varmuudella voitu selvittää vain työnmenekki ja väkilannoitteissa olevien kasvinravinteiden käyttö. Vetovoiman, sähkövoiman ja karjanlannan käyttöä koskevat tiedot eivät ole olleet riittävän yksityiskohtaisia tähän tarkoituk- seen. Taulukko 7. Malminkartanon puutarhan välitön työnmenekki työlajeittani tunteina keskim. kirjanpitovuosina 1950/51 —11)51/52. Luvut pinta-alan yksikköä kohden. 1 Table 7. The direct labour [time) requirement of various jobs as hours per unit of surface 1 and year during the financial years lUÖOjöl and 1951/52 in the Malmi Estate Garden. Kasvihuoneet Lavat Avomaavilj. Hedelmätarha Marjatarha Glasshouses Hotbeds Outdoor crops Orchard Area under small fruits Tyolaj. - Job Vihannek- Koriste- Vihannek_Koriste- vihannek.Koriste- Omena- Vihannek_ Koristekas- Marja- vihannek- set kasvit kasvit kasvit puut , vit pensaat set Vegetables Ornamen- K 7aW« Ornamen- y Mes Ornamen- Apple Ve^tables Ornamental Small Vegetables tat plants ° tal plants tal plants trees plants fruits Maanpar. & lann 0.3 0.5 0.1 0.9 0.3 0.1 1.3 2.0 1.0 Soil improvem. 6- manuring Muokkaus 0.2 0.2 0.3 0.2 0.4 0.8 0.3 1.3 2.2 0.8 1.6 TillageKylvö & lisäys 0.1 0.8 0.6 0.1 0.3 is 0.1 1.2 o. I 0.5 Sowing &> propagation Koulutus & istutus 0.8 (i. 1 1.2 2.1 1.7 14.5 0.1 1.6 20.2 4.8 Pricking out and planting Hoito 2.2 8.0 1.7 1.4 5.0 15.4 1.7 8.8 31.0 2.3 6.2 Management of plants Kasvinsuojelu 0.1 0.2 0.2 1.7 1.2 0.5 0.8 1.4 Plant protection Kasvien siirto 1.7 0.1 0.1 0.1 0.2 0.1 0.1 1.7 Moving plants Korjuu & lajittelu 0.6 0.4 0.3 o. I 10.0 1.9 3.0 8.7 6.5 23.2 15.2 Harvestings' grading Pakkaus & myynti 1.1 7.6 1.7 1.5 3.9 22.6 1.4 3.7 26.9 0.7 9.2 Packing and selling Varast. & säilyt 0.3 0.8 1.2 0.5 0.6 0.3 0.1 5.0 Storing Järjestelyt 0.7 0.1 0.1 0.2 0.3 0.3 0.6 0.2 A rrangements Korjaukset 0.1 0.7 0.1 0.3 0.1 0.3 0.1 Repairs Puhd. & siivous 0.3 0.5 0.1 0.2 0.3 0.1 0.2 0.5 0.7 0.3 Scouring and cleaning Yht.- Total 5.8 27.7 5.9 5.9 23.9 60.9 9.0 28.2 90.6 28.8 47.1 1 Kasvihuoneiden ja lavojen kohdalta m2 :nä, muiden viljelysten kohdalta aareina. 1 Glasshouses and hotbeds: m 2; fields: are ia). Taulukko 8. Malminkartanon puutarhan välillinen työnmenekki työlajeittani tunteina keskim. kirjanpitovuosina 1950/51 — 1951/.")i. Luvut pinta-alan yksikköä kohden. 1 Välillinen työnmenekki jaettu suhteessa tuloihin. Table 8. The indirect labour {time) requirement of various jobs as hours per unit of surface 1 and year during the financial years19501 51 and 1951152 in the Malmi Estate Garden. The indirect labour {time) requirement has been divided in proportion to the receipts. Kasvihuoneet Lavat Avomaavilj. Hedelmätarha Marjatarha Glasshouses Hotbeds Outdoor crops Orchard Area under small fruits Ty - J° b Vihannek- Koriste- Vihannek.Koriste- yihannek.Koriste- Omena- Vlhannek. Koriste- Marja Vlhannek . set kasvit kasvit kasvit puut get kasvit pensaat get Vegetables Ornamen- Ornamen- Ve^ tMes Ornamen- Apple tables Ornamen- Small tables tai plants eS elaDles tai plants eS elames tai plants trees g tal plants fruits s Maanpar. & lann 0.1 0.3 0.2 0.1 0.1 0.1 0.1 Soil improvem. 6- manuring , Koulutus & istutus 0.1 0.1 Pricking out &- planting Hoito 0.2 0.6 0.3 0.3 01 0.1 0.4 0.4 Management of plants Lämmitys 0.6 2.1 0.1 0.1 HeatingPakkaus & myynti 0.1 Packing and selling Järjestelyt 0.3 0.3 ArrangementsKorjaukset 0.5 2.1 0.8 0.8 0.6 0.9 0.8 0.7 2.1 0.8 0.9 Repairs Puhd. & siivous 0.1 0.2 0.1 0.1 Scouring and cleaning Uudist. & peruspar 0.2 0.6 0.1 0.1 0.2 0.3 0.3 0.2 0.7 0.3 0.3 Renov. and land improvem. Yleiskust. työt 0.3 1.1 0.2 0.1 0.3 0.6 0.6 0.5 1.4 0.6 0.6 Jobs belonging to the field of overhead costs Yht.- Total 1.9 <'..!> 2.2 2.0 1.1 1.8 2_o I_7 4.2 2_2 2.3 1 Kts. alaviitt. taul. 7. 1 Footnote table 7, a.v. TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 37 Taulukko 9. Yhteenveto Malminkartanon puutarhan työnmenekistä työryhmittäin. Luvut pinta-alan yksikköä kohden. 1 Table 9. Summary of the labour [time) requirement of the Malmi Estate Garden in the various job groups. Figures per unit of surface. 1 Muokkaus & Hoitotyöt kylvötyöt Manage- Korjuutyöt Muut työt Yht. Tillage &■ ment of Harvesting Other work Total sowing crops Kasvih. vihannekset 1.4 3.1 1.7 1.5 7.7 Glasshouses, vegetables Kasvih. koristek 7.7 12.6 9.1 5.2 34.6 Glasshouses, ornamental plants Lavojen vihannekset 2.4 2.1 2.4 1.2 8.1 Hotbeds, vegetables Lavojen koristek 2.7 1.8 2.1 1.3 7.9 Hotbeds, ornamental plants Avomaan vihannekset 3.3 5.3 14.8 1.6 25.0 Outdoor vegetables Avomaan koristek 17.4 17.3 25.9 2.1 62.7 Outdoor ornamental plants Omenapuut 0.8 3.1 5.2 1.9 11.0 Apple trees Marjapensaat 0.9 3.6 24.0 2.5 31.0 Small fruits 1 Kts. aliviitt. tank 7. Footnote table 7, q.v Työnmenekki. Samoin kuin työkustannus on työnmenekistä osa välittömiä työsuorituksia, osa välillisiä. Työnmenekki on lisäksi jaettu työlajeittain edellä sivulla 17 mainitun periaatteen mukaisesti. Taulukossa 7 esitetään tietoja välittö- mästä työnmenekistä työlajeittain ja taulukossa 8 samoin välillisestä työnmene- kistä. Välillinen työnmenekki on tässä tapauksessa jaettu vain suhteessa tuloihin, osaksi taulukkotilan säästämiseksi, osaksi sen takia, että lukujen pienuuden vuoksi ja käytettäessä yhtä desimaalia ei sanottavaa eroa esiinny, jaettiinpa välillinen työnmenekki suhteessa rahatuloihin tai välittömään työnmenekkiin. Taulukkoja tarkasteltaessa käy varsin selvästi ilmi kasvihuoneviljelyn erittäin huomattava työnmenekki. Koko puutarhan huomioonottaen työnmenekki on keskimäärin aaria kohden ollut 59,4 tuntia, josta 48.5 tuntia tulee välittömien töiden osalle ja 10.9 tuntia välillisten töiden osalle. Eri kasviryhmien välillä on havaittavissa tässä suhteessa olennaisia eroavuuksia. Havainnollisemman yleiskuvan saamiseksi eri työlajien merkityksestä on taulu- kossa 9 työlajit ryhmitelty seuraavasti: 1) muokkaus- ja kylvötyöt, 2) hoitotyöt, 3) korjuutyöt ja 4) muut työt. 1 Koska väliviljelyksiä koskevat tiedot ovat, kuten aikaisemmin on mainittu, melkoisen epävarmat, nämä kasviryhmät on jätettytaulu- kossa tarkastelun ulkopuolelle. 1 Muokkaus- jakylvötöihin kuuluvat maanparannus jalannoitus, muokkaus, kylvö ja lisäys, kou- lutus ja istutus, hoitotöihin kitkeminen, haraus, harvennus, kastelu yms., kasvinsuojelu, kasvin siirto ja lämmitys, korjuutöihin sadon talteenotto ja lajittelu, pakkaus ja myynti, varastointi ja säilytys, valmistelut ja järjestely sekä muihin töihin korjaukset, puhdistus ja siivous, uudistukset ja perus- parannukset ja yleiskustannustyöt. 38 N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL Taulukko 10. Väkilannoitteissa olevien kasviravinteiden käyttö kiloina aaria kohden keskim. 1950/51 ja 1951/52 Malminkartanon puutarhassa. Table 10. The application of plant nutrients in commercial fertilizers in kg per are and year during the years 1950/51 and 1951J52 in the Malmi Estate Garden. N P 2 05 K 2OKasvihuoneet Glasshouses Vihannekset 4.7 1.5 1.8 Vegetables Koristekasvit ' 8.2 7.1 9.1 Ornamental plants Lavat Hotbeds Vihannekset 6.7 2.0 2.4 Vegetables Koristekasvit 0.3 0.3 0.4 Ornamental plants Avomaavilj elykset Outdoor crops Vihannekset 0.8 1.7 1.6 Vegetables Koristekasvit 1.0 Ornamental plants Hedelmätarha Orchard Omenapuut 1.2 1.1 2.6 Apple trees Vihannekset 1.4 Vegetables Koristekasvit 1.0 Ornamental plants Marjatarha A rea under small fruits Marjapensaat 0.7 0.7 1.4 Small fruits Vihannekset 0.6 0.3 0.5 Vegetables Taulukosta on mielenkiintoista todeta, miten sadon korjuu ja siihen liittyvä sadon käsittely vaativat enimmin työtä kaikilla varsinaisilla avomaan viljelyksillä, kun taas hoitotöillä on vallitseva asema kasvihuoneviljelyssä. Lava viljelyssä jakaantuu työnmenekki melko tasaisesti eri työryhmien kesken. Olisi ollut mielenkiintoista esittää myös tietoja työnmenekistä satoyksikköä kohden. Tässä suhteessa on kuitenkin suuria vaikeuksia, sillä useimmat kasvi- ryhmät käsittävät siinä määrin erilaisia tuotteita, että rahayksikkö on ainoa käyttö- kelpoinen sadon suuruuden yhteinen mittapuu. Ainoastaan omenapuiden ja marja- pensaiden suhteen voidaan sadon suuruus ilmaista määrällisenä suureena, nimittäin kiloina. Omenasato aarilta on ollut keskimäärin 32.5 kg. Satoon on tällöin luettu vain myyntikelpoinen tavara. Työnmenekki 100 kiloa kohden on niin ollen 33.8 tuntia. Marjasato aarilta on ollut keskimäärin 44.1 kg ja työnmenekki 100 kiloa kohden 70.5 tuntia. Marjasato on miltei yksinomaankäsittänyt karviaismarjaa ja herukkaa. Edellä on esitetty eräitä lukuja työnmenekistä Malminkartanon puutarhan eri kasviryhmissä. Koska ne perustuvat vain yhden tilan tuloksiin, niiden merkitys TUTKIMUS PUUTARHAVILJELYN TUOTOSTA JA KUSTANNUKSESTA 39 on tietenkin rajoittunut. Jos kuitenkin otetaan huomioon, että tämäntapaisia yksityiskohtaisiin muistiinpanoihin perustuvia tietoja on varsin vähän olemassa meikäläisiltä puutarhatiloilta, esitetyillä luvuilla saattaa olla yleistäkin merkitystä. Väkilannoitteiden käyttö. Kuten aikaisemmin jo mainittiin ei karjanlannan käytöstä ole ollut saatavissa sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi ollut mahdol- lista jakaa karjanlannassa annetut kasvinravinnemäärät suoraan eri kasviryhmien kesken. Tällainen menettely on sen sijaan käynyt päinsä väkilannoitteisiin nähden. Kuten taulukosta 10 ilmenee, on väkilannoitteiden käyttö ollut runsainta kasvi- huoneissa ja lavojen vihannesviljelyssä. Kirjoittajien mieluisana velvollisuutena on esittää parhaat kiitoksensa Malmin- kartanon ylipuutarhurille, puutarhateknikko T. P. Ketoselle. Ilman hänen apuaan ja asianharrastustaan tutkimuksen suorittaminen olisi kohdannut voit- tamattomia vaikeuksia. Kirjoittajat ovat kiitoksen velkaa myös maisteri Liisa Malille hänen suorittamastaan kielentarkastuksesta ja käännöksestä. KIRJALLISUUTTA (1) Gripenberg, Ole 1953. Kasvihuoneiden mitoituksesta aiheutuvat kustannusvaihtelut. Valt.tek- nill. tutkimusl., 123, p. I—7o. Helsinki. (2) Virtanen, Väinö V. 1950. Kustannuslaskenta ja teollisuuskirjanpito. p. I—lB7. Helsinki. SUMMARY; ON RETURN AND COSTS OF THE MALMI ESTATE GARDEN. N. Westermarck and Kaja Lindvall University of Helsinki, Department of Agricultural Economics, Malminkarta In this study the aim has been to survey the return and costs of horticulture on a given farm, in this case the Malmi Estate, the Instructional and Experimental Farm of Helsinki University. The three points on which especial attention has been focussed in the research are as follows: 1) the structure and amount of the return and costs of different branches of production and of crop groups, 2) the use of the means of production measured as physical quantities, 3) the division of the return and cost items between various crop groups and branches of production. The study includes the financial years 1950/ 1951 and 1951/1952 from April Ist, 1950, to March 31st, 1952. The garden concerned can be described as a commercial garden and in this respect it can be compa- red with other commercial gardens of diversified production. The only essential difference from private horticultural undertakings is that the Malmi Estate, as a state-owned farm, is exempt from taxes. The amount and structure of the return is given in table 1. The figures show that in some cases there are considerable changes in the returns of the various crop groups in different years. This fact is especially valid as regards the intercrops, which represent typical mixed crops. The receipts make the overwhelmingly biggest part of the return in all crop groups. The »interior transfers» (the materialsfurnished by one branch ofproduction to another) have been of some importance and even of paramount importance in the growing of ornamental plants and of vegetables in hotbeds. The indirect return has been practically of no consequence. Tables 2, 3 and 4 and figures I—7 show the results concerning the amount and structure of the costs. It is striking how closely the return level is followed by the cost level in the various crop groups. The costs are overwhelmingly highest in the production of ornamental plants. This proves true in growing crops both outdoors and under glass. The figures show' very clearly how different the various crop groups are as regards the use of labour and capital. Vegetables and ornamental plants in hotbeds, small fruits and outdoor vegetables are typically the heaviest labour-consuming plants. The glasshouses involve high capital investment, as is demonstrated by the amount of the capital costs and the cost of material. Tables 2 and 3, and the summary in table 5 indicate the importance of the direct and indirect costs in the various crop groups. The direct costs represent a relatively small part of the total costs in growing crops in hotbeds; this fact denotes that this branch of production is connected with the whole horticultural enterprise rather closely. The direct costs are relatively highest when crops are grown outdoors. Table 6 shows that the direct costs are less than two thirds of the cost of material; they constitute a still greater proportion of the capital and labour costs, but only a fourth of the tractor and horse work costs. The payments for w'ater, electricity, telephone and cables, and postage (service) and the management costs of the enterprise, belong entirely to the direct costs. Broadly speaking 60 per cent of the total costs of the Malmi Estate Garden have been direct costs and 40 per cent indirect costs. As regards the various crop groups, it has been possible to work out with some certainty only the labour (time) requirement and the application of the plant nutrients in commercial fertilizers. In table 7 information on the direct labour (time) requirement and in table 8 on the indirect labour (time) requirement of various jobs are given. In order to get a more illustrative general picture, the various jobs have been grouped as follows 1) spring farming operations, 2) management of crops, 3) harvesting and 4) other work. 1 The average apple yield has been 32.5 kg per are, the yield in this case consisting only of market- able fruit. Thus the labour (time) requirement has been 33.8 hours per 100 kg. The average yield of small fruits has been 44.1 kg per are and the labour (time) requirement 70.5 hours per 100 kg. The small fruits have consisted almost entirely of currants and gooseberries. As table 10 shows, the application of commercial fertilizers has been heaviest in glasshouses and for the vegetables in hotbeds. 1 Spring farming operations consist of: soil improvements, manuring, tillage, sowing operations, propagation, pricking out and planting; management of crops: weeding, hoeing, watering, etc., plant protection operations, moving plants, and heating; harvesting: gathering, grading, packing and selling, storing, and arrangement operations; other work: repairs, scouring and cleaning, renovations, land improvements and tasks belonging to the field of overhead costs. 40 N. WESTERMARCK JA KAJA LINDVALL