EILHARD ALFRED MITSCHERLICH * 29. 8. 1874 t 3. 2. 1956 Suomen maataloustieteellisen seuran kunniajäsen,professori Eilhard Alfred Mitscherlich kuoli 3. 2. 1956 Berliinissä. Hän kuului tunnettuun tieteenharjoit- tajani sukuun. Hänen isänsä oli kirurgian professori Gustav Alfred Mitscherlich ja hänen isoisänsä tunnettu kemisti Eilhard Mitscherlich. Viimeksi mainitusta polveutuu kuusitoista tunnettua tiedemiestä, heistä kaksi nyt kuolleen E. A. Mitscherlichin poikaa. Äitinsä puolelta hän kuului sukuun, joka Schlesiassa omisti suuria sukutiloja ja joilla hänellä oli tilaisuus soveltaa tutkimustyönsä tuloksia käytäntöön. Opiskeltuaan Kielin ja Berliinin yliopistoissa kemiaa, fysiikkaa ja kasvitie- dettä hän väitteli tohtoriksi ensiksi mainitussa yliopistossa maan kostumislämpöä koskevalla tutkimuksellaan. Tällä ja seuraavalla maan hygroskooppisuutta selvit- tävällä tutkimuksellaan, jotka molemmat olivat vaatineet paljon työtä ja erikoista tarkkuutta, hän tuli tunnetuksi taitavana tieteenharjoittajana, josta on osoituk- sena, että hän viimeksi mainitulla tutkimuksellaan sai Liebigin palkinnon. Mitscherlichin maan fysikaalisia ominaisuuksia koskevat harrastukset saivat myöhemmin väistyä, sillä maan kemialliset ominaisuudet ja erityisesti kasvien ravinnon saantiin liittyvät ilmiöt tulivat hänen tutkimuksensa keskeisiksi koh- teiksi. Näihin töihin hänelle tarjoutui erinomainen tilaisuus kun hänestä v. 1906 https://www.c-info.fi/en/info/?token=7USa4BVtPlKdS_3C.1HsgcNUtnbNlBmHo8eHgRQ.o4LJBX0vS49Fy0MZ0iN_HZAvN0KcPol-fOKTAjsZ603YWFXJxdZnT6FTbvpPECxUjo1s5NptnQmWossiSgRtUlRvjQZZDC6ehST-Tn_1SlX1FJWLloJ7S0PMiASjglj-X43raRDSFW4lK1dHRdBValOYsywFJl5zlxRz tuli Königsbergin yliopiston kasvinviljelystieteen professori. Siellä hän on suorit- tanut varsinaisen elämäntyönsä, sillä huolimatta monista houkuttelevista tarjouk- sista hän pysyi uskollisesti Königsbergin yliopistossa emeritusikäänsä saakka. Mai- nittu yliopisto käytti hyväkseen myös hänen hallinnollisia taitojaan, jotka erityi- sesti vaikeina murrosaikoina pääsivät oikeuksiinsa. Hän oli useita kertoja sikäläi- sen filosofisen tiedekunnan dekaanina ja myös yliopiston rehtorina. Mutta ennen kaikkea hän tuli siellä tunnetuksi kasvien ravitsemuksen tutkijana ja kasvifysio- logina. Hänen laitokseensa saapui opiskelijoita kaikista Saksan yliopistoista sekä lisäksi runsaasti ulkomailta. Kasvien ravitsemusta ja maan lannoituksen tarvetta Mitscherlich on koet- tanut selvittää sekä kemiallisia menetelmiä käyttäen että varsinkin astiakokeiden avulla. Edellisessä tarkoituksessa hän otti käytäntöön hiilihappomenetelmän. Sen soveliaisuutta selvitellessään hän tutki ravinteiden liukenevuutta käytettäessä erilaisia konsentraatioita, eri pitkiä uuttoaikoja sekä erilaisia lämpötiloja. Kemial- listen maan lannoituksentarpeen määrittämismenetelmien kohdalla on erityisesti syytä korostaa Mitscherlichm osuutta mainittua tarkoitusta varten kehitettyjen erilaisten menetelmien vertailevien tutkimusten aikaansaamiseksi. Tätä tarkoi- tusta varten perustettiin eri puolille Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kenttäkokeita ja niistä lähetettiin suuret maanäytteet Königsbergiin. Mitscherlichin laitoksessa niistä määritettiin lannoituksentarve astiakokeiden ja lukuisten erilaisten kemial- listen menetelmien avulla. Lisäksi hienoksi jauhettuja näytteitä lähetettiin eri laboratorioihin niissä kehitetyillä menetelmillä tutkittaviksi. Mm. Suomi osallis- tui tähän työhön. Tuloksena voitiin todeta, että silloisilla kemiallisilla menetel- millä vain harvoin saatiin yhtäpitäviä tuloksia, eikä niistä mikään osoittautunut yleispäteväksi. Kehitys on mychemmin kulkenutkin siihen suuntaan, että maan lannoituksen tarpeen määrittäminen tapahtuu eri puolilla maailmaa kunkin seu- dun luonnonsuhteiden ja kasvituotannon mukaisia menetelmiä käyttäen. Mitscher- lichin kehittämä astiakoemenetelmä on kuitenkin yleisesti käytännössä jokseenkin kaikkialla. Hänen toimestaan suoritettiin sitä käyttäen maan lannoituksen tarpeen määrittämisiä Itä-Preussissa sangen laajassa mittakaavassa. Niinpä 1930-luvun lopulla tarkoitukseen oli käytettävissä neljä suurta koeasemaa ja niissä yhteensä 24 000 astiaa. Mitscherlichille lankeaa erityinen ansio tämän menetelmän kehit- tämisestä. Erittäin laajalti on Mitscherlichin nimi tullut tunnetuksi niiden tutkimusten johdosta, jotka koskevat kasvutekijöitä ja niiden lainalaisuutta. Viimeksi maini- tussa suhteessa hän on erityisesti korostanut sitä, että kasvien kasvu edellyttää kaikkien kasvutekijöiden läsnäoloa. Samoin hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että minimissä olevan kasvutekijän ohella muidenkin kasvutekijöiden muutokset aiheuttavat sadon suuruuden vaihteluja. Tämän takia sadon suurenemista ei voida esittää suoralla viivalla kuten Liebigin minimilaki edellyttää, vaan käyrällä. Mit- scherlichin kasvutekijäin vaikutuslaki esitetään matemaattisesti seuraavasti: / =(A —y) -c dx 81EILHARD ALFRED MITSCHERLICH 82 ERKKI KIVINEN Sen mukaan sadon lisäys (dy) kasvutekijän kohotessa (dxdlä) on suoraan verran- nollinen kysymyksessä olevissa olosuhteissa suurimman sadon (A) ja kasvutekijän arvolla x saavutetun sadon (y) väliseen erotukseen. Kasvutekijän lisäämisestä johtuva sadon paraneminen on sitä suurempi, mitä enemmän sato on korkeinta satoa pienempi. Mitscherlichin kasvutekijäin vaikutuslaki on voimassa vain sil- loin, kun sadot liikkuvat optimin alapuolella. Sikäli kun kasvutekijää lisätään niin paljon, että se rupeaa vaikuttamaan satoa alentavasti, hän puhuu kasvua vahin- goittavista tekijöistä ja esittää myös tätä tapausta varten matemaattisen kaavan sekä joukon tyypillisiä esimerkkejä. Mitscherlichin esittämä kasvutekijäin vaikutuskerroin (c) on aiheuttanut pal- jon mielipiteiden vaihtoa. Hänen mukaansa tämä arvo on eri kasvutekijöille vakio, ja siitä johtuen kasvutekijöiden vaikutuskäyrät ovat erilaisia. Pääravinteiden vaikutuskertoimet ovat seuraavat; N = 0.20, K 2O = 0.40, P 20 5 = 0.60. Magne- siumin vaikutuskerroin on 2.0 ja rikin 15.0. Kun eräät tutkijat ovat epäilleet sitä, että vaikutuskertoimet olisivat vakioita, on Mitscherlich laajoilla tutkimuksillaan osoittanut teoriansa oikeaksi edellyttäen, että kaikkia kasvinravintoaineita on samanaikaisesti runsaasti saatavilla eli toisin sanoen kasvintuotannossa pyritään kunnollisiin ja mieluimmin optimisatoihin. Hänen johtamassaan Paulinenauessa lähellä Berliiniä sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa on kyllä voitu osoittaa, että jos esim. typpeä annetaan suhteettoman runsaasti muihin ravinteisiin nähden, sen vaikutuskerroin poikkeaa edellä esitetystä. Mitscherlichin erinomaisen laajaa tieteellistä julkaisutoimintaa ei tässä yhtey- dessä voida lähemmin ryhtyä selostamaan. Todettakoon vain että hänen töitään on löydettävissä mitä moninaisimmissa julkaisusarjoissa ja kongressikertomuk- sissa. Hänen jo v. 1905 julkaisemansa maaperäopin oppikirja (Bodenkunde für Landwirte, Forstwirte und Gärtner) on jatkuvasti ollut käytännössä ja tänä vuonna siitä on ilmestynyt 8. painos. Se perustuu ennenkaikkea Mitscherlichin omiin tut- kimuksiin. Siinä on lisäksi paljon aineistoa viime vuosisadan tutkimuksista, erityi- sesti Wollnyn maan fysikaalisia ominaisuuksia koskevia. Tälle maaperäopille sa- moinkuin kaikille Mitscherlichin tutkimuksille on luonteenomaista runsas mate- maattinen esitys. Hän lieneekin ensimmäinen, joka on ryhtynyt käyttämään tilasto- matemaattista menettelyä koetulosten esittelyssä. Tämän johdosta hän sai aikoinaan paljon vastustusta, mutta myöhemmin tämä tapa on otettu yleisesti käytäntöön. Mitscherlichin maaperäopin oppikirja eroaa sangen oleellisesti muista vastaavista sen johdosta, että siinä ei kiinnitetä maan mineralogisiin ja geologisiin ominai- suuksiin lainkaan huomiota. Tämä johtuu siitä, että hän katsoo muokkaus-, lan- noitus- ja muiden hoitotoimenpiteiden vaikuttavan niin voimakkaasti peltomaan ominaisuuksiin, että maan alkuperäiset ominaisuudet jäävät niiden takia kokonaan varjoon. Hänen mielestään on samantekevää, mitenkä ja mistä mineraaleista ja kivilajeista peltomaa on syntynyt. Saavutettuaan v. 1941 emeritusiän Mitscherlich vetäytyi sukutilalleen Schle- siaan viettämään vanhuuttaan. Sodan johdosta hän kuitenkin menetti kaiken omaisuutensa ja parahiksi onnistui säilymään hengissä. Hän kävi kuitenkin lan- nistumatta työhön taas käsiksi. Oltuaan aluksi radion palveluksessa hän tuli maan- 83EILHARD ALFRED MITSCHERLICH viljelystekniikan professoriksi Humboldtin yliopistoon Itä-Berliiniin. Sittemmin Saksan tiedeakatemia järjesti hänelle mahdollisuuden jatkaa kasvinviljelyä koske- via tutkimuksiaan lähellä Berliiniä sijaitsevalla Paulinenauen koetilalla. Tarkoi- tusta varten sinne rakennettiin tarpeelliset laboratoriotilat, astiakoehallit ja kun- nostettiin koekenttiä. Hänellä oli siellä 45 apulaista ja hän työskenteli virkeästi viime vuoden syksyyn saakka. Kansainvälisesti tunnettuna tutkijana professori Mitscherlich on pitkän elä- mänsä aikana saanut osakseen monta kunnianosoitusta. Eräs häntä varmaankin eniten ilahduttanut ja samalla laajat työmahdollisuudet avannut oli Preussin maanviljelijöiden perustama Mitscherlich-yhdistys, joka teki hänelle mahdolli- seksi antautua taloudellisista huolista vapaana tutkimustyöhän. Ja onnistuneesta työstään maatalouden hyväksi hänet on kutsuttu Saksan maatalousseurojen kun- niajäseneksi. Königsbergin, Kielin ja Berliinin yliopistot ovat vihkineet hänet kun- niatohtorikseen. Lisäksi monet ulkomaalaiset seurat ja tiedeakatemiat ovat kutsu- neet hänet jäsenekseen. Niinpä Mitscherlich oli mm. Suomen Maataloustieteellisen Seuran kunniajäsen sekä Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaalainen jäsen. Samoin Ruotsin maatalousakatemia oli kutsunut hänet jäsenekseen. Vuodesta 1935 läh- tien Mitscherlich oli myös Kansainvälisen Maantutkimusseuran kunniajäsen. Professori Mitscherlich oli tieteenharjoittaja, joka on jatkuvasti työskennellyt kiinteästi omalla alallaan ja saavuttanut siinä erinomaisia tuloksia. Ne joilla on ollut tilaisuus tutustua häneen, muistavat aina mielihyvin sen kodikkaan ja vaati- mattoman tavan, jolla tämä kuuluisa tutkija on ottanut heidät laitoksessaan vas- taan, perehdyttänyt heidät tutkimusmenetelmien yksityiskohtiin ja ollut valmis keskustelemaan kulloinkin ajankohtaisista ammattikysymyksistä. Niinpä minun miellyttävimpiin ulkomaan muistoihin kuuluvat ne päivät, jotka olen viettänyt Mitscherlichin laitoksessa Königsbergissä. Myöskin Suomen maatalous ja etenkin maataloustieteellinen tutkimus on saa- nut paljon vaikutteita ja hyötynyt Mitscherlichin työstä. Samalla kun taitavan tutkijan kuolema aiheuttaa syvän kaipauksen tunteen muistelemme häntä ja hänen työtään erittäin suurella kiitollisuudella ja lämmöllä. Erkki Kivinen