HEDELMÄNVILJELYÄ KOHDANNEESTA TUHOSTA v. 1953-56

Jaakko Säkö

Puutarhantutkimuslaitos, Piikkiö

Saapunut 17.1. 1957

Maamme hedelmänviljelylle aiheutui jälleen varsin tuntuvaa vahinkoa talven
1955—56 oltua poikkeuksellisen ankara. Tällä kertaa tuhot eivät olleet kaikkialla
maassamme läheskään yhtä suuria kuin vuosina 1939—42. Mm. Lounais- ja Etelä-
Suomessa osoittautui tuhojen laajuus varsin vaihtelevaksi. Näillä alueilla on
hedelmätarhoja, joissa vaurioita ei ole esiintynyt juuri nimeksikään, kun taas
toisissa on huomattava osa puista tuhoutunut. Paljon ankarampaa vahinkoa kuin
mainituilla alueilla talvi sai aikaan sisämaassa. Niinpä Keski-Suomesta, Savosta
ja Pohjois-Karjalasta on ilmoitettu monien hedelmätarhojen kärsineen suorastaan
täydellisen tuhon.

Hedelmäpuiden talvehtimista pyrittiin tunnustelemaan jo kevättalvella tarkas-
tamalla silmujen avautumista vedessä pidetyissä versoissa. Koska versojen lehdit-
tyminen osoittautui hyväksi eri lajikkeilla, luultiin puiden selviytyneen varsin
hyvin yli talven. Puiden leikkausaikana, huhtikuussa, voitiin vauriota kuitenkin
jo havaita. Tässä vaiheessa todettiin erityisesti lumen rajassa olleiden oksien vau-
rioituneen. Vasta kesän kuluessa alkoi tuhojen laajuus ja laatu käydä esiin. Mo-
net puut, jotka leikkausaikana näyttivät terveiltä, menehtyivät myöhemmin
kesällä.

Tuhojen selville saamiseksi suoritti Puutarhantutkimuslaitos yhteistyössä
Hedelmänviljelijäin yhdistyksen kanssa tiedustelun hedelmäpuiden talvehtimisesta
eri puolilla maata. Viljelijöille toimitetuissa tiedustelulomakkeissa pyydettiin tie-
toja eri hedelmäpuulajien ja -lajikkeiden terveinä säilyneiden, vaurioituneiden ja
kuolleiden puiden määrästä sekä vaurioitumisen laadusta. Edelleen pyydettiin
siinä mainitsemaan millä perusrungolla puut kasvavat, sekä ilmoittamaan tiedot
maanlaadusta, ojituksesta, maastosuhteista, maanpinnan hoitotavasta ja tuulen-
suojasta. Vielä pyydettiin tietoja v:n 1955 lannoituksesta, kastelusta ja leikkauk-
sesta. Lomakkeita lähetettiin kaikkiaan 717 kpl. Niistä palautettiin 195, joista 171
eli 24 % lähetetyistä oli täytetty ohjeiden mukaan.

Seuraavassa selvitetään mainitusta aineistosta saatuja tuloksia alueittain.
Sitä ennen luodaan katsaus kasvukauden 1955 ja talven 1955—56 sääoloihin.

https://www.c-info.fi/en/info/?token=dtEtiraT469GNM-z.5Nxh47HhbFh9DSS90i0cGQ.XP5qq0utYCo6wHpaptcQwk6VLVextijpgxfZqhnIwMrhNCKrHzKF24VZ526UxYIcDI88WQhzV5kwXsM-HIs7ajLTGqow9GOvbS6VBYX6Xc-N6PoU40fa3PPnuy7QRvFE49_FVq2n_Q6DGAt3HNO8D1ClG5aUQDGanDZMawXcOuQF6io


2

Kasvukauden 1955 ja talven 1955—56 aikana vallinneista sääoloista

Kasvukausi 1955 oli kesä-, heinä- ja elokuun osalta koko maassa erittäin kuiva
(taulukko 1). Mainittujen kuukausien sademäärät jäivät kaikkialla normaalia
huomattavasti alhaisemmiksi. Mm. Ahvenanmaan, Turun ja Porin sekä Uuden-
maan läänissä saatiin sadetta vain neljäsosa tavallisesta määrästä. Yksinäisissä
havaintopaikoissa saattoivat sademäärät jäädä hyvinkin alhaisiksi. Niinpä Puu-
tarhantutkimuslaitoksella satoi heinäkuussa vain 9.4 ja elokuussa 4.6 mm. Mainit-
tujen kuukausien normaaliarvot ovat tällä havaintopaikalla 67 ja 76 mm.

Syys- ja lokakuu sitä vastoin olivat tavallista sateisempia. Lisäksi nämä kuu-
kaudet olivat suurimmassa osassa maata normaalia lämpimämpiä (taulukko 2).

Marraskuun lopulla tapahtui sääsuhteissa nopea muutos. Maamme yli kulki
voimakas pakkasaalto, jolloin mm. Keski-Suomessa lämpötila laski —27°:seen.
Niinikään joulukuu oli huomattavasti normaalia kylmempi. Sen aikana esiintyi
eri puolilla maata 2—3 viikkoa kestänyt pakkaskausi, jolloin Etelä-Suomessakin
mitattiin —3o°:n pakkasia. Joulukuun lopulla sää kuitenkin lauhtui koko maassa.
Tällöin mm. Lounais-Suomessa hävisi marras- ja joulukuun aikana satanut lumi
miltei kokonaan.

Tammi- ja helmikuussa oli useita päiviä kestäneitä ankaria pakkasia. Etenkin
helmikuu oli huomattavasti normaalia kylmempi. Sen aikana ei koko maassa
Ahvenanmaata lukuunottamatta esiintynyt kertaakaan suojasäätä (Ilmatieteellisen
Keskuslaitoksen kuukausikatsaukset 6—12 1955 ja I—4 1956).

Paksun lumipeitteen takia maa ei routaantunut kovinkaan syvälle. Piikkiössä,
Puutarhantutkimuslaitoksen hedelmätarhassa, routakerroksen vahvuus oli keski-
talvella 32 cm mulloksessa ja 24 cm nurmessa. Toukokuun alussa todettiin roudan
jo kokonaan hävinneen.

Taulukko 1. Sademäärä ja sen normaaliarvot lääneittäin kesäkuusta lokakuuhun 1955.

Table 1. Monthly rainfall from June to October 1955, according to province, and its normal values.

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu
Juni Juli August September October

Lääni Norm. Norm. Norm. Norm Norm.
1955 1955 1955 1955 1955

Province Normal Normal Normal Normal Normal
mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Ahvenanmaa sekä
Turun ja Porin lääni 23 46 16 63 20 73 78 61 103 65
Uudenmaan lääni 41 51 17 66 20 83 72 72 91 74
Kymen lääni 28 60 38 65 28 82 87 75 98 69
Hämeen lääni 28 57 32 73 33 77 84 67 76 67
Mikkelin lääni 23 62 26 66 24 74 96 66 91 64
Vaasan lääni 34 57 42 68 26 76 99 64 66 63
Kuopion lääni 33 64 29 69 17 77 105 70 92 64



3

Taulukko 2. Kuukauden keskimääräiset, normaali- sekä minimilämpötilat syyskuusta huhtikuuhun
Table 2. Monthly mean, normal, and minimum temperatures from September, 1955, to April, 1956.

g s s s
Paikkakunta I | I | Il S? |

i «s i «s i i «s
Locality ■ , j i di dl

io F • »op* »o F • »o Fg Ö -S g o -S g o -S g Ö -S2ls££ S 2 £ s
°c °c °c °c °c °c °c °c °c °c °c °c

Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
September October November December

Turku 13.2 10.3 5.4 5.1 0,0 0.4 -17 -8.0 -3.3 -25
Lohja 13.6 6.2 -0.2 -15 -9.1 -29
Helsinki 14.8 10,8 7.2 5.5 0.2 0.6 -17 -8.6 -3.3 -29
Kotka 13.9 10.6 6.6 5.0 -1.5 0.2 -21 -12.4 -4.3 -30

Lepää 13.0 10.0 4.9 4.1 -2.0 -0.2 -22 -12.0 -4.0 -32
Pälkäne 13.010.2 4.94.2 -2.1 -0.4 -18 -12.1 -4.2 -30
Lahti 12.69.4 4.83.7 -2.7 -0.6 -22 -13.0 -4,6 -32
Lappeenranta 13.39.9 5.13.6 -3.5 -1.4 -19 -15.2 -6.4 -31
Mikkeli 12.19.4 4.33.4 -4.5 -1.0 -28 -15.8 -5.5 -37
Jyväskylä 11.38.8 3.23.2 -5.2 -1.9 -27 -15.6 -6.3 -35
Vaasa 12.09.3 4.04.0 -1.8 -0.8 -18 -11.2 -4.5 -30
Kuopio 11.99.1 3.73.2 -5.0 -2.2 -24 -17.3 -7.1 -37

*3 ’s *3s s g g
K fc.
OS OS OS OS

I I I I
d I d 1 d I d'

CO C cD *“ cO •“* cC •“

S o -S § o -S o -S
2£S2SS 2 s S 2 £ S
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

January February March April

Turku -7.9 -4.8 -31 -12.4 -5.5 -32 -3.1 -2.5 -20 0.62.6 -13
Lohja -7.9 -30 -13.4 -34 -3.6 -25 0.2 -18
Helsinki -6.2 -5,3 -27 -12.0 -5.6 -28 -3.1 -2.6 -14 0.92.4 -12
Kotka -8.4 -6.5 -32 -14.3 -7.0 -32 -6.2 -3.5 -21 -0.61.8 -21

Lepää -9.6 -7.4 -35 -14.2 -7.8 -36 -3.9 -3.8 -26 0.02.4 -16
Pälkäne -9.8 -7.6 -31 -14.2 -7.8 -33 -3.7 -3.7 -22 -0.32.0 -13
Lahti -9.7 -7.8 -31 -14.1 -8.2 -32 -3.8 -4.2 -24 -0.42.0 -16
Lappeenranta -10.6 -8.2 -31 -14.8 -8.4 -34 -4.0 -3.7 -17 -0.12.4 -16
Mikkeli -11.5 -8.8 -36 -16.0 -9.0 -39 -6.2 -4.6 -30 -1.21.9 -24
Jyväskylä -11.8 -8.1 -36 -15.6 -8.5 -38 -5.3 -4.4 -27 -1.61.5 -18
Vaasa -9.7 -5.8 -32 -12.4 -6.6 -33 -3.4 -3.8 -19 -1.10.8 -19
Kuopio -11.5 -9.0 -32 -15.6 -9.6 -36 -4.8 -5.0 -24 -1.21.0 -19



4

A ineiston käsittely

Ryhdyttäessä käsittelemään hedelmäpuiden talvehtimistiedustelusta kerty-
nyttä aineistoa tuntui luonnollisimmalta jaotella se eri hedelmänviljelyvyöhykkei-
den mukaan. Sangen pian tarkastelu kuitenkin osoitti, että saman vyöhykkeen eri
osissa ilmeni puiden talvehtimisessa selviä eroavuuksia. Tämän vuoksi vastaukset
ryhmiteltiin alueittain hedelmänviljelyvyöhykkeitä osittamalla. Nämä alueet,
jotka käyvät tarkemmin selville oheisesta kartasta (kuva 1), sekä niitä, koskevat
vastaukset ja alueiden puumäärät ovat seuraavat;

Alue 1 Varsinais-Suomi 25 vastausta, yht. 19 072 puuta
Vyöhyke I

» 2 Lohjan seutu 14 » » 5 105 »

Vyöhyke I
» 3 Etelä-Uusimaa 19 » » 3 280 »

(Lohjan seutua lu-
kuun ottamatta)
Vyöhyke I ja II

» 4 Satakunta 13 » » 1 614 »

Vyöhyke II ja 111
» 5 Etelä-Häme 20 » » 5 078 »

Vyöhyke 111
» 6 Kymenlaakso 7 » » 612 »

Vyöhyke II
» 7 Hyvinkään ja Kouvo-

lan välinen alue 13 » » 1 847 »

Vyöhyke 111
» 8 Pohjois-Häme 12 » » 3 204 »

Vyöhyke 111
» 9 Etelä-Savo 21 » » 4 026 »

Vyöhyke 111
» 10 Etelä-Pohjanmaa,

Jyväskylän ympäristö,
Pohjois-Savo ja
Pohjois-Karjala 23 » » 1 571 »

Vyöhyke IV
Yhteensä 45 409 puuta

Huom. Mainitut puuluvut tarkoittavat vain omenapuita.

Kultakin alueelta saadut vastaukset ryhmiteltiin maalajin, maaston viettä-
vyyden ja maanpinnan hoitotavan mukaan. Aineistoa käsiteltäessä ilmeni, ettei
erilaisten ojitusten eikä myöskään tuulensuojan vaikutusta voida selvittää tämän
aineiston perusteella. Niin ikään lannoituksesta ja kastelusta annetut tiedot ovat
siksi niukkoja ja epämääräisiä, etteivät ne anna aihetta tilastovertailuun.



5

Kuva 1. Vastausaineiston ryhmittely alueisiin ja nykyiset hedelmänviljelyvyöhykkeet. Paikkakunnat,
joilta vastauksia on saatu, on merkitty mustilla pisteillä.
Fig. 1. The grouping into regions of the material contained in the questionnaire replies, and the present
fruit farming zones. Black dots indicate the localities from which replies have been obtained.

= Hedelmäviljelyvyöhykkeiden rajat
Boundaries of the fruit farming zones

— Nüden alueiden rajat, joilta saadut talvehtimistiedot on käsitelty yhdessä ryhmässä
Boundaries of the regions from which the data have been grouped together



Taulukko 3. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueilla 1, 2 ja 3.
Table 3. Data on the hibernation of apple-trees in regions 1, 2 ja 3.

, ... Alue 1 Region Alue 2 Region _. ... TT . ,Lajike \r • • c ■ ti. Etela-Uusimaa (lukuun ot*
J

„ _ Varsmais-Suomi Lohian seutu , T «• . ,a = alle 5 v. 1 tamatta Lohjan seutua)
b = 5 v. ja vanhemmat
Variety a ° a ° &

T' ; .» » V. t/j "Q . M m » Co . N ph V. «o . • Na = Trees less than 5 r u 2 -s s» 2 > s | 3 > s 2 7; 73
u iS 'S £ a p s 2 « £is s S 2 « rt u s 3R 2«years old fco «öS .3 ~ o 3 q ,3 «o . ® »3^

b = 5-year-olds and older £ >
Ht/) H 1/5

O/ 0/ 0/ 0/ 0/ 0/ 0/ 0/ 0//o /o /o /o /o /o /o /o /o

Huvitus a 107 54.942.6 2.5
b 63 88.77.0 4.3

Valkea kuulas a 207 73.918.4 7.7 411 89.57.3 3.2 79 26.620.2 53.2
Tranparente U b 413 57.137.5 5.3 190 89.56.3 4.2 33 81.818.2 0
Rupert a 52 96.11.9 2.0

b 54 53.746.3 0
Sokeri Miron a

b 26 76.915.4 7.7
Snygg a

b 54 63.037.0 0
Lavia a 88 35.262.5 2.3 147 61.221.8 17.0

b 322 65.833.2 1.0
Sävstaholm a

b 166 34,9 63.21.9 18 100.0 0 0.
Bergius a 44 63.618.2 18.2 42 76.223.8 0 46 82.610.9 6.5

b 285 65.331.6 3.1 110 94.55.5 0 45 86.9 4,2 8.9
Gyllenkr. astr a 62 48.448.4 3.2

b
Melba a 342 82.214.0 3.8 53 26.422.7 50.9

b 421 72.024.5 3.5 73 87.712.3 0 80 43.745.0 11.3
Oranie a

b 28 7.175.0 17.9 31 0 96.83.2
Joyce a 33 12.13.4 84.5

b 41 26.870.7 2.5 17 70.623.5 5.9
Syysjuovikas a 202 59.438.6 2.0

b 336 46.149.7 4.2 25 100.0 0 0 39 25.65.2 69.7
Harlamovski a 98 58.239.8 2.0

b 261 32.253.2 14.6
Kaneli a 490 86.510.0 3.5 122 100.0 0 0

b 1 123 85.512.7 1.8 257 97.31.9 0.8 391 91.45.1 3.5
Anisovska a

b 52 71.119.2 9.7 15 100.0 0 0
Sariola a

b 120 69.230.0 0.8 90 84.511.1 4.4
Linnan omena .... a 73 60.237.0 2.8

b 408 97.82.0 0.2
Wealthy a 1 794 61.235.1 3.7 114 57.923.7 18.4 112 40.28.9 50.9

b 4 558 35.749.1 15.2 458 60.713.3 26.0 445 41.627.4 31.0
Äkerö a 1 053 98.9 LO 0.1 835 83.37.7 9.0 166 72.23.1 24.7

b 2 256 50.240.3 9.5 377 80.913.8 5.3 493 77.518.2 4.3

6



7

Taul. 3 jatko

Alue 3 Region
Etelä-Uusimaa (lukuun ot-

tamatta Lohjan seutua)
Alue 1 Region

Varsinais-Suomi
Alue 2 Region
Lohjan seutuLajike

a = alle 5 v.
b = 5 v. ja vanhemmat

1
_•*- is _ ■'s

Variety o. ° • S, . o- ° &.9- 0 ä, .
a = Trees less than 5 *| 8 fc | Ü I | 1 «| 8 fc | p 6 § E § 1«vears old «5 <s a ,3 2 .ti S * ® 5 rt a 5 | .ti S-h ® o rt « s §years oa aT Hi? > q « q aa ~

h t/) t> Q aT HU > Q W Q
0 = 5 year-olds and older Ch > Ph > P* >7 0/ 0/ O' ’ 0/ 0/ O/ ■ 0/ 0/ 0//o /o /o /o /o /o /o /o /o

Signe Tillisch a 219 92.22.3 5.5 82 1.38.5 90.2
b 190 1.653.7 44.7 56 62.523.2 14,3

Antonovka a 581 60.932.0 7.1 30 73.310.0 16.7 29 86.213.8 0
b 1 339 53.841.2 4.6 86 82.517.4 0 297 70.017.2 12.8

Lobo a 200 64.528.0 7.5 371 73.317.2 9.5 87 15.042.5 42.5
b 1 214 65.825.9 8.3 220 84.5 8,6 6.9 26 46.134.6 19.3

Linda a 119 61.331.1 7.6 193 38.343.0 18.7' 126 14.338.9 46.8
b 51 0 3.996.1 73 24.646.6 28.8

Filippa a
b 27 3.763.0 33.3 15 66.733.3 0

Kirkniemi a
b 17 47.053.0 0 84 73.823.8 2.4

Cox’s Pomona .... a
b 59 32.228.8 39.0

Cellini a 72 8.411.1 80.5
b 127 41.738.6 19.7

Harmaa Gylling . . a
b 84 78.6 5,9 15.5 63 87.312.7 0

Eri hedelmäpuulajikkeiden talvehtimisesta

Eri hedelmätarhoissa vallinneiden erilaisten kasvuolosuhteiden johdosta on
omenapuulajikkeiden kestävyydessä esiintynyt huomattavaa vaihtelua samallakin
alueella. Taulukoista 3,4, 5, ja 6 joissa kasvupaikan olosuhteita ei ole eritelty, on
esitetty yhdistelmä (taulukko 7), jossa lajikkeet on alueittain jaettu neljään ryh-
mään.

Niistä lajikkeista, joista on saatu tietoja kaikilta tai useimmilta taulukoissa
mainituilta alueilta, on erityisesti Kaneli osoittautunut hyvin kestäväksi. Se on
selviytynyt erinomaisesti mm. Etelä-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Hyvinkään
ja Kouvolan välisellä alueella, missä omenapuiden talvehtiminen on yleensä ollut
heikkoa. Yleisesti kestävänä pidetty Antonovka on näillä alueilla menestynyt huo-
mattavasti huonommin. Monin paikoin on tämän lajikkeen kuolleisuus ollut häm-
mästyttävän suuri. Antonovka-puiden todettiin yleisesti vaurioituneen myös tal-
vella 1945—55.

Huonosti talvehtineista lajikkeista on Granien, SigneTillischin, Lindan, Filipan
ja Cellinin merkitys talven 1955—56 tuhoissa verraten vähäinen, koska niitä ei ole
varsinkaan kauppahedelmätarhoissa yleisemmin viljelty. Niiden kohdalla mene-



8

Taulukko 4. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueilla 4, 5 ja 6
Table 4. Data on the hibernation of apple-trees in regions 4, 5 ja 6

... Alue 4 Region Alue 5 Region Alue 6 Region
Satakunta Etelä-Häme Kymenlaakso

a =alle 5 v.
b = 5 v. ja vanhemmat

_ _ »s.
Variety ° s*° is . s"° is .g 1 -;

a = Trees less than 5 S S 1 1 'S | 1 I s £ 1| i | S S
vears old .tC sll o o s 8 li tt o S 8

i j SS i <uo cö ss .5years o a Ss~ H £ > q «C| 3| ~ H ifl > Q t*J Q 3|~ H £ > Q «Qb = 5year-olds and older PL. > CL > CL .S
* * O/ O/ 0/ ■ O/ 0/ 0/ < 0/ 0/ o//o /o /o /o /o /o /o /o /o

Huvitus a
b 57 38.661.4 O

Valkeakuulas a 35 22.865.7 11.3 61 27.96.5 65.6
Transparente bl b 77 45.450.6 4.0 256 31.262.9 5.9 30 23.360.0 16.7
Rupert a

b 25 0 60.040.0 53 7.586.8 5.7
Gallen a

b 43 25.672.1 2.3 19 15.868.4 15.8
Sokeri Miron a

b 17 100.0 0 0
Iso kuulas astr a

b 26 19.280.8 0
Snygg a

b 73 19.280.8 0
Lavia a 16 75.018.7 6.3

b 19 89.510.5 0 113 25.774.3 0
Sävstaholm a

b 30 56.743.3 0 67 7.591.0 2.5 30 10.073.3 16.7
Bergius a

b 94 6.491.5 2.1 44 9.172.7 18.2
Gyllenkr. astr a

b 34 14.779.4 5.9
Melba a

b 108 43.549.1 7.4 135 12.671.8 15.6 20 15.075.0 10.0
Joyce a

b 22 27.354.5 18.2 31 9.771.0 19.3
Valkealan syys a

b 40 47.550.0 2.5
Syysjuovikas a 18 88.9 0 11.1

b 17 70.629.4 0 129 22.572.9 4.6 30 53.340.0 6.7
Harlamovski a

b 108 12.083.3 4.7
Kaneli a 64 100.0 0 0 559 98.61.4 0

b 76 97.42.6 0 293 89.88.2 2,0 67 92.55.9 1.6
Sariola a

b 17 29.470.6 0
Linnan omena a

b 20 95.0 0 5.0
Wealthy a 223 29.967.7 9.4 422 10.43.5 86.1

b 304 30.656.2 13.2 361 12.348.2 39.5 82 8.528.0 63.5
Äkerö a 19 94.7 0 5.3 322 50.03.4 46.6

b 38 76.323.2 0 168 8.985.7 5.4 105 51.440.0 8.6



9

Taul. 4 jatko

Alue 4 Region
Satakunta

Alue 5 Region
Etelä-Häme

Alue 6 Region
KymenlaaksoLajike

a = alle 5 v.
b = 5 v. ja vanhemmat

_ ’S--- ?
variety JK & -JK ■« |> ! s- ~ .
« = Trees less than 5 *| § £ * S 3 I 1 1 *| § > § S 3 | |3| § * £ | S | |’S

years old 1 14£ % « 3 |I ~ £ £q « Q 14 1 H £ «q
o= 5 year-olds and older q > Cu >■ •> CL.

' o/ o/ o/ * o/ o/ o/ ■ o/ o/ or
/o /o /o /o /o /o /o /o /o

Antonovka a 23 95.6 0 4.4 348 28.46.3 65.3
b 118 73.722.0 4.3 310 41.647.4 11.0 66 50.043.9 6.1

Lobo a 39 23.1 74.3 2.6 688 11.2 68.4 20.4
b 175 12.0 77.1 10.9 116 11.2 77.6 11.2 50 34.0 54,0 12.0

Kirkniemi a 31 100.0 0 0
b

Me Intosh a 17 0 29.4 70.6
b

tykset koskevat etupäässä kotipuutarhoja. Sitä vastoin Wealthyn heikko talvehti-
minen on aiheuttanut huomattavia tappioita, sillä se on ollut eniten viljelty lajike
koko maassa. Sama koskee myös Loboa, jonka viljely on viime vuosina voimak-
kaasti lisääntynyt. Tämä lajike on kuitenkin selviytynyt jonkin verran paremmin
kuin Wealthy.

Taulukossa 7 alueittain esitetyt tulokset saattavat olla moneen lajikkeeseen
nähden ristiriitaisia niiden kokemuksien kanssa, joita lajikkeiden kestävyydestä on
saatu aikaisemmin. On kuitenkin otettava huomioon, etteivät hedelmäpuiden
talvenkestävyyttä koskevat tilastot, varsinkaan silloin kun ne on laadittu tiedus-
telujen pohjalla, yleensä anna täysin luotettavaa kuvaa lajikkeiden kestävyys-
suhteista. Tämä johtuu siitä, että on vaikeaa saada aineisto, joka täysin edustaa
eri alueiden olosuhteita. Niinpä Collan (2) selvittäessään talven 1928—29 hedelmä-
puille aiheuttamia tuhoja totesi tiedustelulla kerätyn aineiston niin epämääräiseksi,
ettei ryhtynyt sitä lainkaan tilastoimaan. Tulosten epätasaisuutta lisännee myös se,
että havainnontekijöitä on paljon tässäkin tapauksessa lähes 200 henkilöä —,

jolloin arvosteluperusteissa voi esiintyä melkoisia poikkeuksia. Näin ollen onkin
tämänlaatuisen tilaston antamia tuloksia pidettävä etupäässä vain suuntaa
antavina.

Päärynä-, luumu- ja kirsikkapuista kertynyt aineisto osoittautui niin vähäi-
seksi, ettei sen esittäminen alueittain vastaa tarkoitustaan. Päärynäpuut ovat
yleensä talvehtineet heikosti. Pahimmin näyttää kärsineen Flemish Beauty. Jon-
kin verran paremmin ovat selviytyneet mm. Elokuun päärynä ja Esperens, mutta
näidenkin kuolleisuus on ollut huomattavan suuri.

Luumupuista on saatu tietoja pääasiallisesti neljästä lajikkeesta, nimittäin
Yleisestä keltaluumusta, Yleisestä punaluumusta, Victoriasta ja Reine Claude
d’Oullinsista. Näistä kaksi ensiksi mainittua ovat talvehtineet paremmin kuin
muut.



Taulukko 5. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueilla 7, 8 ja 9.
Table 5. Data on the hibernation of apple-trees in regions 7, 8 ja 9.

Alue 7 Region ~ „

.. . °,, . Alue 8 RegionHyvmkaan ia Kouvolan
~

. .J
....

1 , Pohiois-Hamevälinen alue 1

Alue 9 Region
Etelä-SavoLajike

a = alle 5 v.
b = 5 v. ja vanhemmat«v, ..UUUIUI«>

_

Variety £
“

|
°

|
° 8, .

a = Trees less than 5 S S | 1 es | | § S E 11 'S |S £ § s S | 1
vpo.ys old ."tn S 4) o cö Q 3 no ciJQ P S v o 0 rt Ö 3years ota 31~ H £ > Q « Q P | £ 3 > Q M Q 3§~ £ $ >0 «Qb = 5-year-olds and older S > £ > £ >

' O/ O/ O/ ' O/ 0/ O/ 1 O/ O/ 0/
/o /o /o /o /o /o /o /o /o

Valkeakuulas .... a 25 4.08.0 88.0 24 33.358.3 8.4 259 16.218.5 65.3
Transparente bl. .. b 63 61.9 36.5 1.6 33 27.2 60.6 12.2 104 10,6 39.4 50.0
Rupert a 79 65.8 32.9 1.3

b 41 75.6 24.4 0
Gallen a 20 0 75.0 25.0

b
Sokeri-Miron a 50 100 0 0

b 30 100 0 0 23 65.2 34.8 0
Kersti a 18 100 0 0

b 73 100 0 0 21 90.5 9.5 0
Iso kuulas astr. .. a

b 75 98.7 1.3 0
Snygg a 110 94.5 5.5 0

b 28 82.5 17.9 0
Lavia a

b 23 8.7 8.7 82.6 41 43.9 53.6 2.5 50 46.0 28.0 26.0
Sävstaholm a 25 72.0 28.0 0

b 17 17.6 76.5 5.9 31 58.0 33.3 8.7 49 10.2 85.7 4.1
Bergius a 249 30.1 39.8 30.1

b 33 60.6 33,3 6.1 24 37.5 62.5 0 42 14.4 42.8 42.8
Melba a 105 67.6 30.5 1.9 124 9.7 6.4 83.9

b 43 20.9 11,6 67.5 75 81.3 17.3 1.4 87 5.7 52.9 41.4
Oranie a 40 12.5 85.0 2.5
Joyce b 41 63.3 26.8 9.9
Syysjuovikas b 39 59.4 34.3 6.3 52 15.4 75.0 9.6
Harlamovski a 18 0 100 0 32 71.9 12.5 15.6

b 31 35.5 64.5 0 21 95.2 4.8 0 28 28.6 39.3 32.1
Kaneli a 111 94.6 5.4 0 141 92.2 6.4 1.4

b 145 83.4 12.4 4.2 153 87.6 11.1 1.3 180 75.5 17.8 6.7
Sariola b 20 90.0 5.0 5.0
Atlas a 26 100 0 0
Linnan omena .... a 23 17.482.6 0

b 30 0 0 100
Wealthy a 69 14.4 18.8 66.8 301 19,3 75.7 5.0 518 8.5 41.4 50.4

b 429 1.2 14.2 84.6 258 64.3 30.6 5.1 510 2.0 28.0 70.0
Äkerö a 22 4.5 91.0 4.5 364 65.3 31.5 3.2 206 58.7 39.3 2.0

b 283 9.5 76.3 14.2 128 67.1 30.5 2.4 335 38.8 40.9 20.3
Signe Tillisch .... b 19 0 0 100
Antonovka a 158 22.1 36.7 41.2 314 93.9 5.4 0.7 224 53.3 17.8 46.9

b 189 44.4 42.3 13.3 202 86.6 10.3 3.1 334 62.0 22.7 15.3
Lobo a 70 4.3 14.3 81.4

b 98 17.4 24.5 58.1 20 55.0 30.0 15.0 19 0 5.3 94.7
Linda a 15 0 0 100

b 31 0 0 100
Filippa b 18 0 5.6 94.4
Erstaan paratiisi ..a 176100 00



11

Taulukko 6. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueella 10 (IV-hedelmänviljelyvyöhyke).
Table 6. Data on the hibernation of apple-trees in region 10 (fruit farming zone IV).

Lajike
a alle 6v. puut Puita Terveitä Vaurioituneita Kuolleita
b =5 v. javanhemmat puut kpl

Sound Damaged Dead
Variety Number
a - trees less than 5 years old of trees % % %

b 5-year-olds and older

Valkea kuulas b 38 5.3 23.7 71.0
Transparente bl.
Rupert b 17 5.9 94.1 0
Valkea nalif b 15 53.3 33.3 13.4
Sokeri Miron a 35 5.7 45.7 48.6

b 19 26.3 42.1 31.6
Lavia a 19 5.3 42.1 52.6

b 16 6.2 25.0 68.8
Melba a 47 0 0 100.0

b 46 0 34.8 65.2
Valkealan syys a 44 11.4 86.4 2.2

b 25 8.0 28.0 64.0
Syysjuovikas b 27 3 7 63.0 33.3
Harlamovski b 48 6.2 29.2 64.6
Kaneli a 72 44.4 37.5 18.1

b 321 13.4 12.1 74.5
Wealthy a 81 0 13.6 86.4

b 41 0 31.7 68.3
Akerö a 34 0 76.5 23.5

b 80 5.0 36.2 58.8
Antonovka a 182 17.6 33.5 48.9

b 47 2.1 42.5 55.4
Kaikuvuori a 25 0 0 100.0
Lobo b 48 4.2 41.7 54.1
Erstan paratiisi a 24 79.2 20.8 0
Dolgo b 15 80.0 20.0 0

Kirsikkapuista tulleet tiedot koskevat enimmäkseen Yleinen kuulasmarja-,
Ostheimer- ja Varjomorelli-lajikkeita. Ahtialan hedelmätarhassa Kirkniemellä ne
talvehtivat seuraavasti:

Yht. puita Terveitä Vaurioituneita Kuolleita
kpl % % %

Yleinen kuulasmarja 82 35.44.9 59.7
Ostheimer 31 74.222.6 3.231 74.222.6 3.2
Varjomorelli 91 39.619.8 40.6

Omenapuun talvehtiminen Suomen eri alueilla

Omenapuun talvehtimista eri alueilla voidaanparhaiten tarkastella taulukosta 8.
Siinä esitetään terveinä säilyneiden Wealthy- ja Äkerö-puiden prosenttimäärät.
Näitä lajikkeita on viljelty eniten miltei kaikkialla.



Taulukko 7. Yhdistelmä omenapuulajikkeiden talvehtimisesta eri alueilla

+4+ = Hyvin talvehtineet (terveitä 75—100 %, kuolleita vähemmän kuin 5 %)

++ = Kohtalaisesti talvehtineet (terveitä 50—74.9 %, kuolleita vähemmän kuin 15 %)

+ = Heikonlaisesti talvehtineet (terveitä 25—49.9 %, kuolleita vähemmän kuin 30 %)

= Huonosti talvehtineet (terveitä 0—24.9 %)

Huom. Jaottelussa on päähuomio kiinnitetty terveinä säilyneisiin puihin. Mikäli kuolleiden
puiden osuus on ylittänyt luokassa sallitun enimmäismäärän, lajike on viety alempiin luokkiin.
Sulkumerkeillä varustetuissa merkinnöissä on puiden lukumäärä alle 15.n.

Table 7. Synopsis of the data relating to the hibernation of various apple-tree varieties in the different
regions.

+++ = Well-hibernated (sound: 75—100 %, dead: less than 5 %)

++ = Moderately well-hibernated (sound: 50— 74.9 %, dead: less than 15 %)

+ = Poorly hibernated (sound: 25— 49.9 %, dead: less than 30 %)

- = Badly hibernated (sound: 0—24.9 %)

Note: In the classification, attention has been paid primarily to the number of the sound trees. If
the number of the dead trees exceeded the maximum precentage allowed for the group thus determined,
the variety has referred to lower groups. Brackets indicate that the number of trees was less than 15.

Alueet - Regions

rs, 3 o rt
- Js

a = alle sv. puut g
_ „ o | o 3(2«

b=sv. ja vanhem- § = 2" " | 3 «o I £ a -S/a
matpuut !2 * I S S SI 7.1 * &

a = Trees less than S g S •=■ IS g «5 *3 'I 2)
5 years old | S' S o % Ü g 3* S' S 5,2

b = 5-year-olds and « j 2j y ’S •2,'"’
older > 3 §

*

|.| Ww s s cu
Kesälajikkeet
Summer varietis
Huvitus a ++ (++) (+++) (-)

b +++. (+++) (+++) 4
Valkea kuulas a 4+ 444 - -

- - 4 -

Transparante bl. b 44 -144 444 4 4-4+4 -

Rupert a 44 H 4+ (44+)
b ++ - (44) +4+ (-)

Gallen a (-) -

b (4) 4 (-)

Sokeri-Miron a +4+ -

b +4 +44 +4+ 4+
Kersti a +4+

b 4+4 +4+
Iso kuulas astr. a (-)

b (44+) (+4+) (+++) - 4+4
Snygg a -44+

b 4+ (4-4+) - 44-4 (4)
Lav'a a + 4 44 -

b 44- 444 4 -44-
Sävstaholm a 44

b 4 444- +4 44
Bergius a 4 444 44 4

b 44 444 44 (-444) --+4 4
Gyllenkrok a 4 (-)

b (4) (44) (444) - (4)
Melba a 44+ - 44 -

-

b +4 444 4 4 -
-

- +44



Taul. 7 jatko

a = alle 5 v. puut
b = sv. ja vanhem-

mat puut
a Trees less than

5 years old
b = 5-year-olds and

older Varsinais-Suomi Lohjan
seutu Etelä-Uusimaa

il-

man
Lohjan

seutua) Satakunta Etelä-Hame Kymen-laakso Hyvinkään
ja

Kou-

volan
välinen
alue Pohjois-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Savo

ja
Poh- jois-Karjala

Syyslajikkeet
Autumn varieties
Oranie a

b H -

Joyce a -

b + 44 + 44
Valkealan syys a -

b (44) 444 4
Syysjuovikas a ++ 44

b + +++ ++ - 44 (-) 44
Harlamovski a 44 - +

b + (+) + 444
Kaneli a 444 444 444 +H- +++ 44 f 4

b 444 444 444 +++ 444 +4+ +++ 444 44
Anisovka a

b ++ .444 (+++) (-)

Sariola a
b ++ +++ + (444) 44

Atlas a 444
b (+++)

Linnan omena a - - -

b ++ +++ (+++) -H
Talvilajikkeet
Winter varieties
Wealthy a ++ + -+ - - -

-
-

b + + _ + H-
Äkerö a +++ +++++ - - -H- tr -

b ++ ++ +++ +++ -++-++ +

Signe Tillisch a ++ -

b - ++

Antonovka a ++ + +++ +++ - - +++

b 4-+ +4+ 44-44- 4 4-4 4 44-4 4
Lobo a 44 44 - - - -

b 44 44 4 - - 4 - 44 --

Linda a 44 4 - (-) -

b - - (-)

Filippa a
b (-) -

Kirkniemi a 444 (-44)
b (+) (+++) ++ (-)

Cox Pomona a
b

Cellini a -

b (-) 4
H. Gylling a

b 44 -444



14

Eri alueilta saadut talvehtimistulokset ovat ainakin osaksi riippuvaiset siitä,
edustavatko vastaukset enemmän savimaita kuin kevyitä maita sekä siitä, sijaitse-
vatko hedelmätarhat, joista tiedot on saatu, etupäässä rinnemailla vai alavilla
paikoilla. Kuten jäljempänä selvitetään, näillä seikoilla on ollut huomattava vaiku-
tus puiden talvehtimiseen. Alueilta 1, 5 ja 7 (Varsinais-Suomi, Etelä-Häme sekä
Hyvinkään ja Kouvolan välinen alue) on tiedot etupäässä saatu savimaille peruste-
tuista hedelmätarhoista, kun taas alueilta 2,4, 6,8, 9 ja 10 (Lohjan seutu, Sata-
kunta, Kymenlaakso, Pohjois-Häme, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Savo
ja Pohjois-Karjala) on tietoja saatu enimmäkseen hiekka-, hieta- ja hiesumailla
sijaitsevista viljelyksistä. Alueelta 3 saaduista vastauksista n. puolet koskee savi-
maita.

Edellä esitetyt seikat ovat erityisesti Varsinais-Suomessa vaikuttaneet hyvin
selvästi talvehtimiseen. Tarkasteltaessa tuloksia koko aineiston perusteella, kasvu-
paikkaolosuhteita erittelemättä, talvehtiminen on tällä alueella ollut huomattavasti
heikompaa kuin Lohjan seudulla (alue 2). Jos sen sijaan verrataan viettäviä hiekka-,
hieta- ja hiesumaita koskevia tietoja, mainittujen alueiden välillä ei voida havaita
selvää eroa.

Varsin erilaista talvehtiminen on ollut kolmannen hedelmänviljelyvyöhykkeen
alueilla 5 ja 8. Näistä alueista on tässä käytetty nimitystä Etelä-Häme ja Pohjois-

Taulukko 8. Terveinä säilyneiden Wealthy- ja Äkerö-puiden prosenttimäärät alueittain.
Table 8. The percentages of sound Wealthy and Äkerö trees, according to region.

Viettävillä hiekka-, hieta- ja hiesu-
Koko aineisto mailla kasvavat puut
Entire series Trees growing on sloping coarse sand,

fine sand and silt soil

Hed.vilj.
Alue vyöhyke Wealthy Äkerö Wealthy Äkerö

Region Fruit farming % % % %

zone

1 I 35.7 50.2 70.8 75.2
2 I 60.7 80.9 59.7 80.4
3 I—II 41.6 77.5 56.3 74.4
4 lI—III 30.6 76.3 28.4 76.3
5 111 12.3 8.9 9.7 16,4

6 II 8.5 51.4 2.8 39.7
7 111 1.2 9.5
8 111 64.3 67.1 67.2 80.0
9 111 2.0 38.8 2.0 42.1
10 IV 0 5.0 0 13.3

Huom. Taulukossa esitetyt tiedot koskevat 5-vuotiaita ja sitä vanhempia puita. Alueelta 7 on saatu
tietoja vain savimaalla kasvavista puista.

Note: The data in this table refer to 6-year-old and older trees. In region 7 information relating only to
trees growing on clay soil is available.



15

Kuva 2. Omenapuiden talvehtiminen savimaassa alueilla 1, 2 ja 3.
A. Maasto alavaa, maa mulloksella
B. Maasto viettävää, maa mulloksella
C. Maasto viettävää, maa nurmena

Valkoiset pylväät esittävät terveiden puiden ja viivoitetut kuolleiden puiden prosenttimäärää.
Fig. 2. The hibernation of apple-trees on clay soil in regions 1, 2 and 3.

A. Low-lying terrain, open soil
B Sloping terrain, open soil
C Sloping terrain, grass-land

The white columns represent the percentage of sound trees, the shaded columns that of dead trees.

Kuva 3. Omenapuiden talvehtiminen kevyissä maissa alueilla 1, 2 ja 3.
A Maasto alavaa, hiekka- ja hietamaa, maa mulloksella
B Maasto viettävää, hiekka- ja hietamaa, maa mulloksella
C Maasto viettävää, hiesumaa, maa mulloksella

Valkoiset pylväät esittävät terveinä säilyneiden javiivoitetut kuolleiden puiden prosenttimäärää.
Fig. 3. The hibernation of apple-trees on light soils in regions 1, 2 and 3.

A Coarse and fine sand soil, low-lying terrain, open soil
B Coarse and fine sand soil, sloping terrain, open soil
C Silt soil, sloping terrain, open soil

The white columns represent the percentage of sound trees, the shaded columns that of dead trees.



16

Taulukko 9. Kasvupaikan ja maalajin vaikutus omenapuiden talvehtimiseen. Tiedot alueilta 1,2ja 3.
Table 9. The influence of site of growth and of soil type upon the hibernation of apple-trees. Data from

regions 1, 2 and 3.

Lajike Savimaa, maasto alavaa. Savimaa, maasto viettä- Savimaa, maasto viettä-
a = alle 5 v. puut maa mulloksella vää, maa mulloksella vää, maa nurmena
b=sv. ja vanhem- Clay soil, low-lying Clay soil, sloping terrain, Clay soil, sloping terrain,

mat puut terrain, open soil open soil grass-land
Variety Puita Puita Puita
a = Trees less than kpl Terv. Kuoli. kpl Terv. Kuoli. kpl Terv. Kuoli.

5 years old Number Sound Dead Number Sound Dead Number Sound Dead
b = 5-year-olds and of of of

older trees % % trees % % trees % %

Huvitus a 59 1.7 8.5 144 78.5 0.7
b 28 71.4 1.1

Valkea kuulas a
Transparente bl. b 95 60.0 3.1 199 77.4 2.0 25 40.0 60.0
Bergius a 53 71.7 3.8 76 78.9 7.9

b 43 9.3 4.6 175 81.1 3.4
Melba a 308 89.3 1.6 36 19.4 22.2

b 143 75.5 0.7 149 80.5 1.3 89 68.5 11.2
Syysjuovikas a 49 10.2 8.2 133 75.2 0

b 118 15.2 5.9 164 75.0 1.2 23 4.3 17.4
Harlamovski a 35 14.3 5.7 60 83.3 0

b 99 5.0 26.3 91 53.8 11.0
Kaneli a 163 85.3 1.8 393 93.1 2.8

b 262 80.5 1.5 518 97.9 0.2 162 66.7 8.0
Wealthy a 405 15.8 17.3 1050 68.0 3.9

b 772 14.0 21.0 2610 37.4 13.3 53 9.4 75.5
Äkerö a 133 86.5 5.3 1033 97.4 2.6 35 88.6 2.8

b 347 16.4 9.2 1062 49.5 13.0 155 44,5 7.1
SigneTillisch a 66 0 97.0

b 55 0 63.6 86 3.5 17.4 19 0 68,4
Antonovka a 182 18.1 15.9 390 80.0 3.1 51 100 0

b 544 52.2 7.0 413 83.3 1.4 149 46.3 14.8
Lobo a 86 12.8 41.9 295 43.7 17.3

b 136 16.9 39.0 1068 71.7 4.7

Häme. Kuten jo edellä mainittiin, on tiedot ensiksi mainitulta alueelta saatu enim-
mäkseen savimailta ja jälkimmäiseltä alueelta kevyiltä mailta. Kun verrataan tal-
vehtimista kummallakinalueella yksinomaan viettäviltähiekka-, hieta- jahiesumailta
saatujen tietojen perusteella, ovat puut niissäkin olosuhteissa menestyneet selvästi
heikommin Etelä-Hämeessä kuin Pohjois-Hämeessä. Syy on löydettävissä näiden alu-
eiden erilaisista lämpötiloista talvella 1955—56. Etelä-Hämeestä on käytettävissä
tiedot Lepaan ja Pohjois-Hämeestä Pälkäneen säähavaintoasemalla tehdyistä lämpö-
tilanmittauksista. Siitä huolimatta, että kuukausien keskilämpötilat marraskuusta
huhtikuuhun pysyttelevät likipitäen yhtäläisinä (taulukko 2), ilmenee näiden
havaintopaikkojen lämpötiloissa kuitenkin eroja. Niinpä päivittäin mitattujen
pakkasasteitten summa marraskuusta maaliskuuhun, jota käytetään hedelmän-
viljelyä koskevien tuhotalvien vertailussa (8), on suurempi Lepaalla kuin Pälkä-
neellä. Todennäköisesti marraskuun loppupuolen pakkasilla on kuitenkin ollut



17

Taul. 9 jatko

Hiekka- ja hietamaa, Hiekka- ja hietamaa, Hiesumaa,
Lajike maasto alavaa, maa maasto viettävää, maa maasto viettävää,
a = alle 5 v. puut mulloksella mulloksella maa mulloksella
b = sv, ja vanhem- Coarse and fine sand Coarse and fine sand Sill soil, sloping terrain,

mat puut soil, low-lying terrain, soil, sloping terrain, open soil
Variety open soil open soil
a = Trees less than Puita Puita Puita

5 years old kpl Terv. Kuoli. kpl Terv. Kuoli. kpl Terv. Kuoli,
b = 5-year-olds and Number Sound Dead Number Sound Dead Number Sound Dead

older of of of
trees % % trees % % trees % %

Huvitus a
b 40 100 0

Valkea kuulas a 402 92.53.0 18 55.5 0
Transparente bl. b 89 49.4 0 227 82.43.5 35 71.4 0
Bergius a

b 31 16.116.1 114 94,7 0 31 93.5 0
Melba a 20 60.015.0

b 40 27.55.0 28 67.83.6 91 72.5 0
Syysjuovikas a 24 79.2 0

b 34 47.02.9 25 100 0
Harlamovski a

b 71 42.22.8
Kaneli a 41 100 0

b 139 66.914.4 373 97.31.6 136 96.3 0
Wealthy a 534 75.56.2

b 512 10.923.6 1240 66.411.2 100 59.028.0
Akerö a 853 82.69.6

b 104 40.4 0 1291 75.56.6 150 82.0 0
Signe Tillisch a 231 87.99.9

b 75 46.726.7
Antonovka a 31 74.216.1

b 220 5.40.4 202 86.61.0 50 90.0 0
Lobo a 172 100 0 105 97.1 0

b 21 47.6 0 99 98.0 0 33 90.96.1

ratkaisevin merkitys. Mainitun kuun 25. ja 26. päivänä on Lepaalla nimittäin
mitattu 20.0 ja 21.6°:n pakkanen, kun sitä vastoin Pälkäneellä on pakkasta ollut
vain 14.2 ja 14.0°.

Mainittakoon lisäksi, että Ilmatieteellisen Keskuslaitoksen antamien tietojen
mukaan lämpöolot ovat Pälkäneen havaintoasemalla olleet kesäisin 20 vuoden
aikana jonkin verran edullisemmat kuin Lepaalla.

Maaston viettävyyden, maalajin ja maanpinnan hoitotavan vaikutus omenapuun
talvehtimiseen

Omenapuiden talvehtiminen on ollut alavilla paikoilla selvästi heikompaa kuin
rinnemailla (taulukot 9 ja 11, kuvat 2 ja 3). Tämä koskee sekä savimaita että
hiekka- ja hietamaita. Käsitystä maaston viettävyyden merkityksestä vahvistaa



Taulukko 10. Kasvupaikan ja maalajin vaikutus omenapuiden talvehtimiseen. Tiedot alueilta 4, sja 8

Table 10. The influence of site of growth and of soil type upon the hibernation of apple-trees. Data from
regions 4, 5 and 8.

Hiekka- ja hietamaa, Hiekka- ja hietamaa,
I ... Savimaa, maasto viet- maasto viettävää, maasto viettävää,

n - . tävää, maa mulloksella maa mulloksella maa nurmenaa = alle 5 v. puut
b _ g v. vanhemmat Clay soil, sloping Coarse and fine sand Coarse and fine sand

puut terrain, open soil soil, sloping terrain soil, sloping terrain,
Variety open soil grass land

a - Trees less than Puita Terv. Kuoli. Puita Terv. Kuoli Puita Terv. Kuoli.
5 years old kpl Sound Dead kpl Sound Dead kpl Sound Dead

b = 5-year-olds and Number Number Number
Mer °f % %

,

o/ % % °f % %
trees trees trees

Huvitus b 45 46.7 O 25 24.0 O
Valkea kuulas a 58 3.467.0 49 30.6 O
Transparente bl. b 157 74,5 10.8 179 50.31.7 25 40.04.0
Lavia b 51 15.7 O 95 33.71.0 17 82.3 O
Bergius a 73 4.12.7

b 20 60.0 O
Melba a 71 12.722.5 114 68.41.7

b 189 51.84.2 41 39.07.3
Syysjuovikas b 93 26.98.6 41 73.2 O 50 30.0 O
Harlamovski b 39 25.610.2 68 2.91.5 21 95.2 O
Kaneli a 555 99.4 O 98 97.9 O

b 229 84.33.0 180 93.90.5 100 100 O
Wealthy a 372 6.493.5 544 23.36.8

b 213 10.344.6 579 43.29.8 115 8.760.0
Äkerö a 316 50.047.5 355 65.13.1

b 129 10,8 6,2 142 63,4 O 73 58.94.1
Antonovka a 306 28.171.9 354 90.72.0

b 192 25.018.2 332 78.01.8 92 85.71.1
Lobo a 679 11.020.6 41 21.92.4

b 76 1.317.1 210 15.79.0

myös se, että alavilla paikoilla puut ovat talvehtineet yhtä heikosti savi-, hiekka- ja
hietamailla, kun taas viettävillä kasvupaikoilla hiekka- ja hietamaat ovat olleet
talvehtimisen kannalta edullisempia (taulukot 9, 10, 11 ja 12). Maalaji on tässä
määritetty jankon mukaan. Alavien kasvupaikkojen epäedullisuus johtunee etu-
päässä syksyn 1955 runsaiden sateiden vuoksi korkealla pysytelleestä pohjavedestä
sekä myös siitä, että alavat paikat yleensä ovat kylmempiä kuin rinnemaat.

Viettävillä hiesumailla on talvehtiminen sujunut likipitäen yhtä hyvin kuin
viettävillä hiekka- ja hietamailla (taulukko 9). Alavilla hiesumailla taas on puiden
mainittu talvehtineen heikosti.

Näyttää siltä, ettäpuut ovat viettävissä savimaissa säilyneet paremmin kasvaes-
saan mulloksella kuin nurmena pidetyissä hedelmätarhoissa (taulukko 9 ja kuva 2).
Viettävissä hiekkamaissa on eri lajikkeista sen sijaan saatu vaihtelevia tuloksia
(taulukko 10). Myös kirjallisuudessa esiintyy tietoja, joiden mukaan puut ovat eri-

18



Taulukko IL Omenpuiden talvehtiminen eri maalajeissa sekä viettävässä että alavassa maastossa
Karvetin hedelmätarhassa Naantalissa.

Table 11. The hibernation of apple-trees on different soils, and on sloping and low-lying terrain.
Karvetti fruit farm, Naantali.

Terveet Keskin- Pahoin Terveet Keskin- Pahoin
Puita Ja hev. kert. vaurioi- pujta Ja liev. kert. vaurioi-

, . vaurioi- vaurioituneet ja
,

. vaurioi- vaurioituneet ja
Lajike " tuneet tuneet kuolleet

" tuneet tuneet kuolleet
Variety Number

oun(f an(f Moderately Badly Number ounc[ anct Moderately Badly
trees slightly damaged damaged trees slightly damaged damaged

damaged and dead damaged and dead
0/ 0/ 0/ 0/ 0/ 0//o /o /o /o /o /0

Hiekkamaa, maasto loiv. viettävää, pui- Savimaa, maasto loiv. viettävää, pui-
den ikä 15 V. den ikä 15 v.

Coarse sand soil, gradually sloping terrain. Clay soil, gradually sloping terrain. Age of
Age of trees: 15 years trees: 15 years

Lavia 193 85.511.4 3.1 115 73.020.1 6.9
Bergius 27 63.029.6 7.4 41 51.226.9 21.9
Melba 40 82.57.5 10.0 33 78.818.2 3.0
Syysjuovikas . 33 97.03.0 0 71 57.732.5 9.8
Harlamovski . 71 92.91.5 5.6 47 72.314.9 12.8
Kaneli 139 93.54.4 2.1 120 96.72.5 0.8
Wealthy 512 29.740.2 30.1 57 29.814.1 56.1
Äkerö 104 77.917.3 4.8 35 77.111.5 11.4
Antonovka .. 220 73.625.0 1.4 97 80.416.5 3.1

Savimaa, maasto loiv. viettävää, puiden Savimaa, maasto alavaa, puiden ikä
ikä 6—B v. 6—B v.

Clay soil, sloping terrain. Age of trees: Clay soil, low-lying terrain. Age of tree:s
6—B years 6—S years

Syysjuovikas . 74 87.88.2 4.0 32 34.434.4 31.2
Harlamovski . 52 53.815.4 30.8 21 38.119.1 42.8
Wealthy 1058 73.120.1 6.8 527 20.929.0 50.1
Äkerö 129 51.223.2 25.6 130 15.426.9 57.7
Signe Tillisch .

86 17.461.6 44.7 46 0 8.791.3
Lobo 265 62.317.3 20.4 116 7.722.5 69.8

Savimaa, maasto loiv. viettävää, pui- Savimaa, maasto alavaa, puiden ikä
den ikä 3—5 v. 3—5 v.

Clay soil, gradually sloping terrain. Age Clay soil, low-lying terrain. Age of trees:
of trees: 3—5 years 3—5 years

Huvitus 83 84.3 7.3 8.4 58 10.3 38.0 51.7
Lavia 29 86.2 10.4 3.4 37 8.1 40.6 51.3
Syysjuovikas . 88 92.0 4.7 2.3 46 50.0 37.0 13.0
Charlottenthal 60 96.7 3.3 0 32 6.2 25.1 68.7
Wealthy 739 81.6 14.2 4.2 263 8.0 34.2 57.8
Antonovka .. 197 78.27.6 14.2 106 16.034.0 50.0

19



20

Taulukko 12. Wealthy-puiden talvehtiminen eri maalajeissa Spurilan hedelmätarhassa Paimiossa.
Maalajitiedot koskevat jankkoa.

Table 12. The hibernation of Wealthy trees on different soils, Spurila fruit farm, Paimio.
The soil data refer to the subsoil.

Terveet ja liev. Keskinkert. Pahoin vaurioitu-
Puita kpl vaurioituneet vaurioituneet neet ja kuolleet
Number puut puut puutpuut puut puut

0j Sound and Moderately Badly damaged
trees slightly damaged damaged and dead

% % %

Lohko 1 Savimaa, maasto viettävää; puiden ikä 14—16 v.
Field n:o 1 Clay soil, sloping terrain; age of trees: 14—16 years

605 36.5 10.7 52.8

Lohko 2 Hietamaa, maasto ylävää; puiden ikä 10 v.
Field n:o 2 Fine sand soil, elevated terrain: age of trees: 10 years

299 98.3 1.4 0.3

Lohko 3 Savimaa, maasto viettävää; puiden ikä 8 v.
Field n:o 3 Clay soil, sloping terrain, age of trees: 8 years

322 85.4 7.8 6.8

tyisesti kuivan kesän jälkeen talvehtineet heikommin kasvaessaan nurmessa kuin
mullosmaassa (4).

Muutamia tietoja on saatu myös nurmikompostilla pidetyistä hedelmätarhoista.
Niiden mukaan puut eivät ole menestyneet tätä menetelmää käyttäen sen parem-
min kuin tavallisessa nurmessa. Käytäessä tarkastamassa tällaisia hedelmätarhoja
on useissa tapauksissa todettu nurmikomposti väärin hoidetuksi. Ruohoa ei ole
alkukesällä riittävän usein leikattu ja kompostit ovat puiden alla olleet liian pieniä
ja ruohottuneita, jollaisina ne eivät tehokkaasti estä kosteuden haihtumista.

Kesällä 1955 saadun hedelmäsadon runsauden vaikutus omenapuun
talvehtimiseen

Useissa vastauksissa on ilmoitettu, että tuho on erityisesti kohdannut niitä
puita, jotka kesällä 1955 antoivat runsaan sadon. Hedelmiä antamattomat ja
heikkosatoiset puut ovat säilyneet paremmin. Vastaavanlaista on havaittu monien
tuhotalvien jälkeen muuallakin (4, 8, 12). Tämä ilmiö näyttää kuitenkin olevan
riippuvainen myös puiden iästä sekä kasvuolosuhteista. Spurilan hedelmätarhassa
Paimiossa (taulukko 12) ovat lohkossa 1, viettävässä savimaassa, kasvavista
14—16 vuotiaista Wealthy-puista tilan puutarhurin maininnan mukaan säilyneet
terveinä tai vain lievin vaurioin pääasiallisesti ne, jotka v. 1955 antoivat satoa
heikosti tai ei lainkaan. Lohkossa 2, ylävässä hietamaassa, kasvavat 10-vuotiaat
saman lajikkeen puut talvehtivat hyvin siitä huolimatta, että ne antoivat runsaan
sadon v. 1955. Tässä lohkossa kasvavien puiden sadoista on myös punnitustietoja.



21

Taulukko 13. Omenapuiden talvehtiminen leikkaus- ja perusrunkokokeessa Puutarhantutkimus-
laitoksella 1955—56.

Table 13. The hibernation of apple-trees in the pruning and rootstock experiment in the Horticultural
Department of the Agricultural Reseach Centre, 1955—1956.

Puita Terveet ja liev. Keskinkertaisesti Pahoin vaurioitu-
T ... _ ,

kpl vaurioituneet vaurioituneet neet ia kuolleetLajike Perusrunko r
, \ ,

v .
. Number kpl kpl kpl

variety xoolstocn gf Sound and Moderately Badly damaged
trees slightly damaged damaged and dead

Melba Normandie-siemenp. 9 3 2 4
* seedlings

» M IV 9 1 3 5
* M II 7 3 1 3

Äkerö Normandie-siemenp. 9 3 2 4
» seedlings

I M IV 9 1 4 4
t M II 9 8 1

Tulokset vain perusrungot huomioon ottaen:
The same results classified according to rootstock only:

kpl % % %

Normandie-siemenp. 18 33.3 ±ll.l 22.244.5
» seedlings

M IV 18 11.1 ± 7.438.9 50.0
M II 16 68.7 ±ll.l 6.225.1

Lohkossa 3, joka on viettävää savimaata, tuottivat 8-vuotiaat Wealthy-puut niin
ikään runsaasti hedelmiä ja selviytyivät kuitenkin verraten vähäisin vaurioin.

Todennäköisesti juuri runsaan sadon heikontamina ovat kestäviksi ja samalla
runsassatoisiksi tunnetut Snygg- ja Harlamovski-lajikkeet monin paikoin talvehti-
neet huonosti. Talvenkestävyyden riippuvaisuuden talvea edeltäneen kasvukauden
sadosta on havaittu toisinaan olevan jopa niin huomattava, että kestävät lajikkeet
saattavat runsaan sadon annettuaan talvehtia heikommin kuin arat lajikkeet, jotka
eivät ole tuottaneet satoa (5).

Perusrungon merkitys omenapuun talvehtimisessa

Perusrunkoja koskevat tiedot jäivät verraten niukoiksi. Valtaosa vastaa-
jista ilmoitti, ettei heillä ole tiedossa millä perusrungolla puut kasvavat. Niissä
hedelmätarhoissa, joista perusrungot oli mainittu, yhden lajikkeen puut tavallisesti
kasvoivat yhdellä ja toisen lajikkeen puut toisella perusrunkotyypillä, joten vertailu
ei ole mahdollista.

Yleisesti on voitu kuitenkin todeta, ettei perusrungon vaikutus ole ollut mää-
räävä omenapuiden talvehtimisessa 1955—56. Monissa tapauksissa puiden ei ole



22

Taulukko 14. Alle 5-vuotiaiden omenapuiden talvehtiminen eri perusrungoilla Pikkolan hedelmä
tarhassa Kangasalla. Maalaji hiekka, hieta ja hiesu. Maasto viettävä.

Table 14. The hibernation of apple-trees less than 5 years old on various rootstocks, Rikkola fruit farm
Kangasala (near Tampere). Soil type: coarse sand, fine sand and silt. Sloping terrain.

Puita Terveet ja liev. Keskinkertaisesti Pahoin vaurioitu-
. , vaurioituneet vaurioituneet neet ja kuolleet

Lajike I erusrunko P Sound and Moderately Badly damaged
Variety Rootstock octrees damaged damaged and dead

' 0/ o/ o//o /o /o

Lobo Antonovka-siemenp. 391 69.3 ±2.3 11.0 19.7
» seedling

» Normandie-siemenp. 173 64.2 ±3.6 20.8 15.0
« seedling

Wealthy Antonovka-siemenp. 207 58.9±3.4 20.8 20.3
» seedling

» Normandie-siemenp. 88 50.0±5.3 15.9 34.1
» seedling

Äkerö Antonovka-siemenp. 293 84.6 ±2.1 6.8 8.6
» seedling

» M II 62 87.1 ±4.3 4.8 8.1

havaittu menestyneen sen paremmin kestävinä kuin arkoina pidetyillä perus-
rungoilla. Tähän seikkaan lienevät syynä etupäässä syksyn 1955 poikkeukselliset
sääsuhteet (taulukot 1 ja 2). Syys- ja lokakuu olivat huomattavasti normaalia
lämpimämpiä ja sateisempia. Tästä oli seurauksena, että puiden kasvu jatkui
hyvin myöhään. Kun lämpötila marraskuun lopulla äkillisesti aleni, jolloin paikoi-
tellen Etelä-Suomessakin mitattiin yli 20°:n pakkasia, puut olivat yleisesti vielä
lehdessä. Tästä johtunee, ettei perusrungolla todettu olleen samanlaista vaikutusta
puun tuleentumiseen kuin sääoloiltaan normaaleina syksyinä. Sen, että perusrun-
goilla sittenkin on huomattava merkitys hedelmäpuiden talvenkestävyydelle, ovat
lukuisat eri tahoilla suoritetut kokeet kyllä kiistattomasti osoittaneet (1, 3,6, 8,
9, 10, 11, 12, 14).

Puutarhantutkimuslaitoksella v. 1952 aloitetussa omenapuiden leikkaus- ja
perusrunkokokeessa ilmeni talven 1955—56 jälkeen hyvin selviä eroja eri perus-
rungoilla kasvavien Melba- ja Äkerö-puiden talvehtimisessa (taulukko 13). Tällöin
M 11-puiden todettiin kestäneen selvästi paremmin kuin Normandie- ja M IV-
perusrunkoihin vaiennettujen puiden. Myös Kanadassa mainitaan M 11-puiden
kestäneen talvia verraten hyvin (1). Tämän perusrungon roudankestävyys on
kuitenkin todettu heikoksi (7, 9, 11).

Pikkolan hedelmätarhassa Kangasalla ovat Lobo- ja Wealthy-puut selviytyneet
jonkin verran paremmin Antonovka- kuin Normandie-siemenperusrungoilla (tau-
lukko 14). Ero ei kuitenkaan ole ollut merkitsevä. Tässäkin hedelmätarhassa ovat
M 11-perusrungoilla kasvavat Äkerö-puut menestyneet hyvin.

Edellä mainitussa omenapuiden leikkaus- ja perusrunkokokeessa ei erilaisten
leikkausten todettu vaikuttaneen puiden talvehtimiseen. Myös kokonaan leikkaa-



23

matta jätetyissä puissa esiintyi yhtä pal-
jon vaurioita kuin runsaasti leikatuissa
puissa.

Kestävien välirunkojen käytön merkityksestä

Omenapuulajikkeiden talvehtimisesta
varrennettuna kestäviin välirunkoihin käsit-
tää tiedusteluaineisto vain muutaman mai-
ninnan. Puutarhantutkimuslaitoksella ilmeni
tämän menetelmän edullinen vaikutus sel-
västi arimpien lajikkeiden talvehtimisessa.
Kokeessa, jossa välirunkoina olivat mm.
Kaneli, Sokeri Miron ja Lepaan meloni, sei-
viytyivät Melba, Wealthy, Linda ja Patricia hyvin. Viereisissä puuriveissä
omalla rungollaan kasvaessaan mainitut lajikkeet kärsivät sitä vastoin pahoja
vaurioita. Kasvupaikkana oli alava hiekkamaa.

Tuhojen syistä

Tarkasteltaessa syitä talven 1955—56 aikana hedelmänviljelyksillä tapahtu-
neisiin tuhoihin huomio kiintyy lähinnä seuraaviin tekijöihin:

Kesällä 1955 vallinnut ankara kuivuus
Normaalia lämpimämpi ja sateisempi syys- ja lokakuu
Lämpötilan äkillinen aleneminen marraskuun lopulla
Poikkeuksellisen kylmä talvi joulukuun alusta lähtien

Kesän loppupuolella vallitsevan pitkäaikaisen kuivuuden on todettu voivan
koitua hedelmäpuiden talvehtimisen kannalta vaaralliseksi (4). Kova kuivuus

Kuva 4. Äkerö-puu, joka on kärsinyt pahoja silmu-
vaurioita. Useimmilla lajikkeilla vauriot ilmenivät
1955—56 etupäässä lehtisilmujen tuhoutumisena.
Tämä ilmiö johtuu yleensä myöhäissyksyn pakkasista
ja esiintyy erityisesti silloin, kun puiden tuleentumi-
nen on myöhässä.

Fig. 4. An Akerö tree with severely damaged buds. In
most varieties the damage during the winter 1955—1956
mainly appeared as a destruction of the buds. This
phenomenon is usually caused by frost in the late autumn:
it occurs particularly when the ripening of the trees has
been delayed.



24

nimittäin keskeyttää kasvun. Syksyllä sääolojen muututtua kasvu alkaa uudelleen
ja jatkuu yleensä sitä myöhäisempään, mitä lämpimämpi ja kosteampi syksy on.
Mikäli tällöin lämpötilassa tapahtuu äkillistä huomattavaa laskua, seurauksena on
puiden vaurioituminen. Tällaista ilmeni mm. 1950—51 (13).

Elokuussa 1955 hedelmäpuut olivat pitkän poutakauden rasittamina yleisesti
nääntyneitä. Niiden lehdet alkoivat riippua velttoina, ja niissä ilmeni voimakasta
ravinteiden puutetta. Syyskuun sateiden alettua palautui lehtien neste jännitys, ja
niiden väri alkoi muuttua tummemmaksi. Vasta tässä vaiheessa puut saattoivat
käyttää hyväkseen keväällä maahan annettuja lannoitteita. Syys- ja lokakuun
ollessa tavallista runsassateisemmat ja lämpimämmät puut elpyivät voimakkaaseen
ja myöhään jatkuvaan kasvuun. Lämpötilan nopeasti alentuessa marraskuun
lopulla ja pitkän pakkaskauden alkaessa joulukuussa puiden versot olivat varsinkin
alavilla kasvupaikoilla monilla lajikkeilla vielä tuleentumattomia. Yleisesti voiton-
kin todeta, että pakkasen vioittamat lehdet jäivät puihin pitkäksi aikaa. Maini-
tuilla alkutalven pakkasilla on todennäköisesti ollut merkittävin osuus talven
1955—56 tuhoissa. Tätä osoittanee se, että vauriot useilla lajikkeilla ilmenivät
enimmäkseen lehtisilmujen tuhoutumisena ja versojen puuosan mustumisena. Nämä
ilmiöt johtuvat yleensä alkutalven pakkasista ja esiintyvät erityisesti silloin, kun
puiden tuleentuminenon myöhässä (8; kuva 4). Vaille merkitystä eivät liene jääneet
myöskään helmikuun viikkokausia kestäneet ankarat pakkaset.

Kirjoittaja esittää lämpimät kiitoksensa kaikille niille, jotka lähettivät tietoja
hedelmäpuiden talvehtimisesta. Erityisesti kiitän prof. Olavi MEURMANia hänen
työlleni antamastaan tuesta sekä puutarhaopettaja Anni TENKKua, jokaarvokkaalla
tavalla auttoi aineistoa käsiteltäessä. Hedelmänviljelijäin yhdistystä kiitän hyvästä
yhteistyöstä.



25

KIRJALLISUUS

(1) Blair, D. S. & Cannon, H. B, & Beingessner, H. F. 1955. Fruit pomology. Apple rootstocks.
Div. of Hort. Centr. Exp. Farm, Ottava 1949—53.

(2) Collan, O. 1934. Suomen hedelmänviljelys hedelmätarhojamme v. 1929 kohdanneen tuhon
valossa. Valt. maatal. koetoim. julk. 60: I—6B.

(3) Davis, M. B. & Blair, D. S. & Cannon, H. B. 1955. Pomology. Winter injury. Div. of Hort.
Centr. Exp. Farm, Ottava 1934—1948, p. 5— 14.

(4) Gardner, V. R. & Bradford, F. C. & Hooker, H. D. 1939. The fundamentals of fruit production,
p. 284—377. New York.

(5) Gourley, J. H, & Howlett, F. S. 1947. Modern fruit production, p. 396—420. New York.
(6) Hilkenbäumer, F. 1942. Einfluss von Unterlage und Standort auf den Frostschaden am Kernobst

im Winter 1939—40 in Baumschule. Kühn. Arch. 56: 1—24.
(7) Kemmer, E. 1943. Über die Regenerationsfähigkeit der Obstgehölzwurzeln. Gartenbauwiss.

18: 101—117.
(8) Kemmer, E. & Schulz, F. 1955. Das Frostproblem im Obstbau, p. 31—82. München.
(9) Loewel, E. L. 1942. Beobachtungen über Frostschäden des Winters 1941/1942. Ref. Garten-

bauwiss. 17; 80—81.
(10) Loewel, & Schubert, W. 1941. Der Einfluss der Unterlage auf die Frostwiderstandfähigkeit

verschiedener Apfel und Pflaumen Sorten. Gartenbauwiss, 15: 453—462.
(11) Meurman, O. 1943. Omenapuidenilmastollisesta kestävyydestä. Puutarhavilj. Uit. julk. 27: I—B.
(12) Rudorf, W. & Schmidt, M. & Rombach, R. 1942. Ergebnisse einer Erhebung über die im Winter

1939/40 an Obstgehölzen im Deutschen Reich aufgetretenen Frostschäden. Garten-
bauwiss. 16: 550—788.

(13) Säkö, J. 1951. Havaintoja hedelmäpuiden talvehtimisesta 1950—51. Koetoim. ja käyt, 1951,
6—7: 1.

(14) Tukey, H. B. & Erase, K. D. 1935. Random notes on fruit tree rootstocks and plant propa-
gation 11. N. Y. St. Agric. Exp. Sta. Bull. 657: 1—26.

SUMMARY:

ON THE DAMAGE TO FRUIT FARMING IN FINLAND, 1955—56

Jaakko Säkö

Horticultural Department of Agricultural Research Centre, Piikkiö

The dry summer and the subsequent severe winter have again caused considerable damage to
fruit farming in our country. In order to obtain an idea of the extent and type of damage in the various
parts of the country, a questionnaire was distributed, jointly with the Fruit Farmers’ Association,
to 717 fruit farmers. In the questionnaires, of which 171 were returned with sufficiently complete
information, answers were requested as to the number of trees of various species which had passed
the winter without any injury whatsoever, as well as of the damaged and dead trees. Information was
further requested relating to soil, character of the terrain, treatment of the soil on the fruit farm, etc.

The material thus obtained for scrutiny consisted of 45.000 apple-trees. Certain data on pear, plum,
and cherry-trees were also obtained. The answers were grouped so as to constitute 10 more or less natural
hibernation regions which can be seen from the accompanying map.

The hibernation of apple-trees in the different regions has been detailed in tables 3,4, 5,6, 7
and 8. Tables 9, 10, 11 and 12 show how apple-trees have stood the winter under different conditions



26

of character of terrain and soil quality, and on grass land or upon bare soil. The data on the stocks
have been compiled in tables 13 and 14.

The study of the present material reveals that the varieties Kaneli and Sokeri-Miron have to be
considered the mosthardy ones among the varieties which are more commonly cultivated in our country.
On the other hand, Oranie, Signe Tillisch, Linda and Wealthy would be most easily damaged among
our standard varieties. The influence of the stocks has not had any decisive significance in regard to
the hibernation of the trees this time. However, it was found, e.g., at the Research Institute at Piikkiö
that Äkerö and Melba trees have borne up better in the stock test on M II than, for instance, on M IV
and Normandie stocks. The character of the soil and its conditions of slope, again, have had a very
marked influence upon the extent of damage.