SOLANUM TUBEROSUM L. JA S. DEMISSUM LINDL.-LAJIEN VÄLISTEN RISTEYTYSTEN FrPOLVESSA ILMENNEESTÄ KASVULLISESTA MUUNTELUSTA Kaiho Laurila Yliopiston kasvipatologian laitos, Helsinki Saapunut 18.5. 1956 Perunan jalostusta koskevasta kirjallisuudesta ilmenee, että perunaklooneissa saattaa esiintyä äkillistä, pysyvää, kasvullista muuntelua (1, 2,5, 6, 31, 33). Useim- miten tätä on havaittu kasvin morfologisissa, harvemmin fysiologisissa ominaisuuk- sissa. Runsaasti muutoksia on todettu mukulan kuoren värissä joko yksinään (5, 6, 11, 17, 31, 32, 33), tai yhdessä kukan värin (22, 33), taudinkestävyyden (15), lehdistön värin (5) sekä varsiston kasvutavan ja värin, mukulakoon, mallon värin ja satoisuuden (5) muutosten kanssa. Yleisiä ovat myös maininnat kukan värin muutoksista yksinään (16), harvinaisempia sen sijaan yhdessä kukan muodon (33) muutoksien kanssa. Varsiston kasvutavan ja värin sekä lehdistön värin ja muodon muutoksia (5, 6, 27, 33) tavataan usein, joskaan ei aina toistensa kanssa yhdessä, mutta toisaalta myös joskus kukan väriin, mukulan kuoren väriin, mallon väriin, Taulukko 1. Tutkimusaineisto vv. 1948—53. Tabelle 1. Das Untersuchungsmaterial in d. J. 194S— 53. F t-polvi Generation F x S. demissum x Mittari Vuosi Ruusulehti Tammiston aikainen Kontrollsorte Jahr Rosafolia X S' demlssum Aquila klooneja yksilöitä klooneja yksilöitä yksilöitä Klone Individuen Klone Individuen Individuen kpl st. kpl st. kpl st. kpl - st. kpl st. 1948 1 9 1949 1 2 9 74 1950 5 25 42 462 1951 7 278 46 296 30 1952 37 158 113 446 30 1953 33 98 105 347 30 https://www.c-info.fi/en/info/?token=95ZEm_titbvllqBC.de3LT2sGJojBmix4ZbBHqA.3JiztH5Gq4LG_Wr6lq6S1LmDTO41OSAFId9WjeXPEGCOXp7RAlyRjyfxYIHqVI-YC4ajvjERMOjzj3m_pl7BOYGjeaQvWpIjgKAXohyE-MmWwHsxH7kMeNHAApHm03NeEHU9KPzAAR-f8oeL0jDriyvcrrn_MfDoeiaU 57 Taulukko 2. Sääsuhteet Helsingissä vv. 1950—53. Tabelle. 2. Die Witterungsverhältnisse in Helsinki in d. J. 1950— 53. Keskilämpötila (°C) Sademäärä (mm) Keskipilvisyys (0-10) Kuukausi Temperaturmittel (°C) Niederschagsmenge (mm) Mittlere Bewölkung ( 0— 10) 1901- 1950 1951 1952 1953 1865- 1950 1951 1952 1953 1950 1951 1952 1953 1930 1935 uko Mai 9.09.9 7.87.5 9.1 50 28 9 39 50 6.45.6 5.56.0 SÄ—Juni 13.5 14.5 13.7 13.5 16.7 51 22 57 51 91 5.6 5.7 5.2 5.2 inä Juli 17.1 15.7 15.5 16.1 17.1 59 48 40 44 112 7.1 6.2 5.4 6.0 9 August 15.2 16.9 18.4 14.4 15.6 83 32 24 96 65 4.1 3.6 7.1 6.8 ys Sebtember 10.8 12.3 13.1 9.3 10.7 73 104 47 111 107 7.7 6.1 7.6 6.7 ka Oktober 5.5 6.9 7.5 3.5 8.6 74 98 11 180 22 7.9 7.9 9.5 7.8 uko lokakuu ai — Oktober 11.9 12.7 12.7 10.7 13.0 390 332 188 621 456 6.5 5.9 6.7 6.4 rönsyisyyteen, tuleentumisaikaan ja satoisuuteen yhtyneenä. Jonkin verran mainintoja on myös mukulan muodon (5, 8, 27), koon (5, 8), mukulaluvun (5) ja rönsyisyyden (5. 8) muutoksista yhdessä muiden jo edellä mainittujen ominaisuuk- sien muutoksien kanssa. Taudinkestävyyden (5, 15), satoisuuden (5), tuleentumis- ajan (5, 27), tärkkelyspitoisuuden (2) ja mukulan maun (8) muutoksista liittyneinä muiden ominaisuuksien muutoksiin on niinikään mainintoja. Erittäin harvinaisia muutoksia ovat ratasmaisen teriön muuttuminen erilehtiseksi ja sileälaitaisan lehdykän muuttuminen sahalaitaiseksi (2). Perunassa todettuja tämänluontoisia muutoksia pidetään yleensä (1, 2,5, 6,8, 11, 15, 16, 27) vegetatiivisina silmumutaa- tioina (Knospenmutationen, sports). Helsingin yliopiston kasvipatologian laitoksen perunakokeissa on todettu Solanum tuberosum L. ja Solanum demissum LiNDL.-lajien välisten risteytysten Fj-polvessa spontaanista, kasvullista muuntelua tavanomaista runsaammin, joten sen luonteeseen jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Tutkimusmenetelmät Kasvipatologian laitoksessa on vuodesta 1947 lähtien tutkittu Solanum tubero- sum ja S. demissum-lajien välisen risteytysaineiston kylmän- ja taudinkestävyyttä sekä kasvullista muuntelua (24). Risteytykset on suoritettu B—3l. 7. 1947; niihin käytetty Solanum demissum LiNDL.-kanta on saatu Hankkijan kasvinjalostus- laitokselta, Tammistosta, jonne se on tuotu Hiipinän kasvinjalostuslaitokselta Kuollan niemimaalta v. 1934 (35). Kasvullista muuntelua on erityisesti seurattu lajiristeytysten Solanum demissum x 5. tuberosum (Ruusulehti) ja 5. tuberosum (Tammiston aikainen) x S. demissum Fj-hybridipolvissa, vuodesta 1951 alkaen. Tutkimusaineisto (taulukko 1) on viljelty Viikin opetus- ja koetilan koekentillä; mittarilajikkeena on käytetty Aquila-perunaa. Kasvukausi 1951 (taulukko 2) oli normaalia lämpimämpi, kuivempi ja selkeämpi. Sen sijaan kesä 1952 oli tavallista huomattavasti runsassateisempi, viileämpi ja 58 Taulukko 3. Koeaineiston istutus- ja korjuuajat sekä varsiston hallavioitus vv. 1950—53. Tabelle 3. Setz- und Erntezeit des Versuchsmaterials sowie der Frostschaden seines Krautes in d. J. 1950—53 Varsiston hallavioitus 0-10; 0 = täysin tuhoutunut, 10 = vioittumaton Forstschaden des Krautes 0-10; 0 = ganz vernichtet, 10 = unbeschädigt S. dem. X Ruusulehti Tammiston aik. xS. dem. Aquila Istutus Korjuu (Rosafolia) Vuosi Pv Pv ' ~ Ensimmäinen Pahin Ensimmäinen Pahin Ensimmäinen PahinJahr Setzen Ernte vioitus vioitus vioitus vioitus vioitus vioitus Erster Schwerster Erster Schwerster Erster Schwerste Schaden Schaden Schaden Schaden Schaden Schaden pv 0-10 pv 0-10 pv 0-10 pv 0-10 pv 0-10 pv 0-|i 1950 24.519.10 nosto suoritettu ennen 6.107.2 6.100.3 hallaa vor dem Forst geerntet 1951 26.5 25.9-3.10 22.9 9.5 3.10 7.0 22.9 8.2 3.10 5.3 22.9 4.2 3.10 1.2 1952 28-30.5 30.9-14.10 16.9 9.6 1.10 3.2 16.9 9.1 26.9 2.1 15.9 9.2 26.9 0.5 1953 29.5 9-15.10 7.9 9.8 8.10 5.5 7.9 9.8 8.10 3.9 7.9 7.4 8.10 0.1 pilvisempi. Myös kasvukautena 1953 satoi tavallista runsaammin, mutta lämpö- tila oli samalla korkea. Koeaineiston kasvuaika (taulukko 3) muodostui vv. 1950 ja 1953 erittäin pitkäksi tavallista myöhempään jatkuneiden lämpimien säiden vuoksi. V. 1952 jäi kasvukausi sen sijaan lyhyemmäksi, koska halla jo 25—26.9. vioitti varsistoa ankarasti. Sääsuhteet ovat vuodesta toiseen vaihdelleet siinä määrin, että niillä on voinut olla tuntuva vaikutus aikaisuudeltaan erilaisten kloo- nien satoisuusjärjestykseen eri vuosina. Koekenttä on ollut pinnanmuodostukseltaan tasainen, mutta maalajiin, maan happamuuteen ja kosteussuhteisiin nähden jonkinverran vaihteleva. Maalaji on ollut hietaista hietasavea-hietaista liejusavea; muokkauskerroksen reaktio oli v.1950 pH 5. 9—6. 5, v. 1952 pH 5. B—6.8—6. 9ja v. 1953 pH 5. 7—6. 3, vuosittainen lannoitus 300 kg superfosfaattia, 200 kg 40 % kalisuolaa ja 150 kg ammoniumsulfaattia hehtaaria kohden. Kloonien sisäistä muuntelua on tutkittu siten, että klooneista on v. 1951 valittu erilaisiltanäyttäneitä yksilöitä; näitä ja näiden jälkeläisiä on tutkittu vuosina 1951— 1953. Kustakin kloonista on yritetty saada mukaan kaikki niissä esiintyneet tyypit. Samasta yksilöstä on vuosittaisiin kenttäkokeisiin otettu I—61—6 (yleisimmin 4—6) mukulaa. Kuitenkin on risteytyksen Solanum demissum X Ruusulehti klooneista otettu vuoden 1951 kokeisiin vuoden 1950koko käyttökelpoinen mukulasato. Kun- kin kloonin mukulat on istutettu perätysten ja kloonit toistensa jälkeen ilman kerrannaisia. Mittarina käytetty Aquila-lajike on sijoitettu kolmen yksilön ryh- missä risteytyskloonien väliin koekentän eri osiin. Koska risteytystulos osoittautui erittäin pitkärönsyiseksi, on riviväli sekaantumisen välttämiseksi ollut 120 sm ja yksilöväli rivissä 100 sm. Kasvukauden aikana on vielä tehty eristävä vako yksi- löiden väliin kumpaankin suuntaan. 59 Mukulain nostoon on ryhdytty syksyisin vasta sellaisen pakkasen jälkeen, joka on ainakin osassa kasvustoa aiheuttanut varsiston paleltumista. Vain korjuuaikana kasvissa vielä kiinni olevat mukulat on hyväksytty istutusmukuloiksi. Kunkin yksilön mukulasato siirrettiin välittömästi paperipussiin, säilytettiin siinä yli tal- ven ja istutettiin pussista suoraan peltoon. Siten voidaan katsoa eri yksilöiden muku- lain säilyneen täysin sekaan tumattomina. Johtopäätöksiin kloonien erilaisuudesta on uskaltauduttu vain niissä tapauksissa, joissa erilaisuus on ilmennyt saman- suuntaisena kaikkina tutkimusvuosina (1951 —53). Siten kloonien aikaisuuden muuntelu on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle. Kukan värin määrittäminen on suoritettu pilvisellä ilmalla kukkien aukiolo- aikana seuraavia värimerkkejä käyttäen: pu = punainen, pv = punavioletti, tsv = tummansinivioletti, sv = sinivioletti, vas = vaaleansininen ja va = valkea. Varsiston antosyaniväri on määritetty kukinta-asteelle ehtineiden kasvien varsista käyttäen asteikkoa o—lo (0 = antosyaniväri puuttuu täydellisesti, 10 = antosyaniväriä erittäin runsaasti). Varsiston lehtevyydessä (asteikko o—3,0—3, 0 = lehdetön, 3 = erittäin lehtevä) ilmenneet eroavaisuudet ovat olleet vaikeasti määri- tettävissä, sillä yksilöiden kehitysasteesta riippuvaiset ja myös vuosittaiset vaihte- lut ovat olleet suuria. Tiettyinä ajankohtina lehtevyyserot ovat kuitenkin olleet selvät. Nämä havainnot on pyritty eri vuosina tekemään ajankohtajana, jona suu- rin osa yksilöistä on ollut lehtevimmillään. Varsiston kylmänkestävyyshavainnot (0—10) on tehty hallayötä seuraavana päivänä, vasta sen jälkeen kun kasvin täy- dellinen sulaminen on jo tapahtunut (0 = varsisto täysin tuhoutunut, 10 = varsisto vioittumaton). Mukulain punnitus on suoritettu heti kun niiden pintaan tarttunut multa on voitu niistä tarkoin irroittaa. Mukulain kuoren väri on määritetty pestyistä, kuivu- neista mukuloista käyttäen asteikkoa o—lo (0 = valkeakuorinen, 10 = täysin sinipunakuorinen). Mukulain kuiva-ainepitoisuuden määritys on suoritettu siten, että pestyt ja pinnaltaan kuivahtaneet, keskikokoiset mukulat on punnittu, leikattu ohuiksi (3—5 mm) viipaleiksi ja kuivattu -\- 120° C lämpötilassa kuivauskaapissa 24 t:n ajan, jonka jälkeen ne on punnittu uudelleen. Johtopäätöksiä on tehty vain useamman kuiva-ainepitoisuusarvon keskiarvotuloksista (vrt. 14). Näiden ominaisuuksien lisäksi on vuosittain tehty havaintoja hetiön väristä ja surkastuneisuudesta, lehden reunan aaltomaisuudesta, mukulaluvusta, mukulain muodosta, mallon väristä, rönsyisyydestä ja kasvien kuolleisuudesta kasvukauden aikana, mutta koska näissä ominaisuuksissa ei ole todettu kyllin selviä kloonin- sisäisiä muunteluita, jätetään ne tässä tutkimuksessa lähemmin selvittämättä. Aineiston tilastomatemaattinen käsittely on suoritettu BoNNiERin ja TEDiNin (4) sekä Mudrao (21) mukaisesti. Lajiristeytyksen Solanum demissum X S. tuberosum (Ruusulehti) F\-hybriideissä todetusta klooninsisäisestä muuntelusta Risteytyksestä Solanum demissum X Ruusulehti, joka suoritettiin kesällä 1947, saatiin kesällä 1948 yhteensä vain kolme mukulaa, kahdesta eri yksilöstä. V. 1949 60 mukulat istutettiin koekentälle ja niistä kasvaneen, erään sinipunakuorisia muku- loita muodostavan yksilön (= perusklooni) mukuloita istutettiin edelleen kesällä 1950 kokeisiin neljään koeruutuun, kuhunkin 6 yksilöä. Jo kasvukauden aikana havaittiin kolmessa koeruudussa yksilöitä, joiden varsiston antosyaniväri oli vaa- leampi kuin muiden. Koetta nostettaessa (2.9.) todettiin, että 19;n yksilön mukulat olivat edelleen sinipunakuorisia, istutusmukulain kaltaisia, kun sen sijaan viiden yksilön mukulat olivat vaaleakuorisia; neljä istutusmukulaa todettiin vieläkorjuu- aikana sinipunakuorisiksi; yksi istutusmukula oli mädäntynyt. Vaaleakuorisia mukuloita oli koko sadossa yhteensä 128 kpl (30.3 %), sinipunakuorisia mukuloita 277 kpl (67.7 %). Jakautuneiden vaalea-(V) ja sinipunakuoristen (SP) mukulain jälkeläisten ominaisuuksien tutkimista ja vertailua jatkettiin vv. 1951—53. Tutkimusaineiston kloonien alkuperä ja numerointi selviää seuraavasta asetelmasta: 1949 1950 1951—53 Vaaleakuorisia Sinipunakuorisia Perusklooni Koeruutu mukuloita kasvaneet mukuloita kasvaneet (V-)kloonit (SP-)kloonit 556 241 1390 1391 242 1392 1393 243 1394 244 1395 1396 Vuosien 1951—53 tutkimukset osoittavat (taulukko 4), että kloonien välistä muuntelua on ilmennyt, paitsi kuoren värissä, myös mukulasadossa, mukulain kuiva-ainepitoisuudessa, varsiston antosyanivärissä ja lehtevyydessä, mutta ei varsiston kylmänkestävyydessä. Koevuosien välisiä, merkitseviä eroja on esiin- tynyt mukulasadossa, mukulain kuiva-ainepitoisuudessa ja varsiston antosyani- värissä. Sitä paitsi vaaleamukulaisten kloonien kukan värissä on ilmennyt var- muudella todettavaa eroa; kloonin 1395 teriö on ollut vaaleampi kuin toisten. Sinipuna- ja vaaleamukulaisten kloonien mukulain kuorenväriero oli selvä: Mukulain kuoren väri keskim. vv. 1951—53 Klooni 1390 1392 1395 1391 1393 1394 1396 o—lo 1.40.6 1.18.3 7.68.1 8.1 V-kloonien välillä on ilmennyt eroja mukulasadon määrässä; sen sijaan SP-kloo- nien väliset satoisuuserot eivät ole olleet tilastollisesti luotettavat: Mukulasato keskim. vv. 1951—53. Klooni g/yksilö 1390 1392 1395 1391 1393 1394 1396 1141 284 1340 752 750 825 8301340 752 750 825 830 61 Taulukko 4. Solanum demissum x Ruusulehti Frperuskloonin 556 jälkeläiskloonien välinen muuntelu (F) koevuosina 1951—53 sekä pienin merkitsevä ero (t • sj, P = 0.05*). Tabelle 4. Mutation (F) zwischen den Nachkommenschaftsklonen von Solanum demissum x S. tuberosum (Rosafolia) 556 in den Versuchsjahren 1951—53 sowie ihr kleinster signifikanter Unterschied (t • P = 0.05*). Kloonien välinen Vuosien välinen muuntelu muuntelu Mutation zwischen Mutation zwischen ls Ominaisuus den Klonen den Jahren Eigenschaft * « „ 5 1 « I 3a * F If* F If*rt tj •« g* h 5 h •» Mukulasato (g/yksilö) 6 B.9l*** 2 47.85*** 12 343 Knollenertrag (g/Ind.) Mukulain kuiva-ainepitoisuus (%) 6 28.98*** 2 85.18*** 12 1.19 Trockensubstanzgehalt der Knollen (%) Mukulain kuoren väri (0—10) 6 29.34*** 2 0.94 12 2.1 Schalenfarbe der Knollen (0—10) Varsiston antosyaniväri (0—10) 6 19.66*** 2 9.00** 12 1.4 Anthozyanfarbe des Krautes ( 0—10) Varsiston kylmänkestävyys (0 —10) 6 2.97 2 12 Kälteresistenz des Krautes (0— 10) Lehtevyys (0—10) 6 9.72*** 2 2.22 12 0.34 Beblätlerung (o-zo) Mukulain kuiva-ainepitoisuudessa ovat V-kloonit eronneet SP-klooneista. V- kloonin 1392 kuiva-ainepitoisuus on ollut kaikkein pienin: Mukulain kuiva-ainepitoisuus keskim. vv. 1951—53 Klooni 1390 1392 1395 1391 1393 1394 1396 21.917.5 21.923.3 23.623.1 22.7O, o Varsiston antosyaniväri on ollut kaikissa SP-klooneissa tummempi kuin V- klooneissa; kloonin 1390 antosyaniväri on ollut kaikkein vaalein: Varsiston antosyaniväri keskim. vv. 1951—53. Klooni o—lo 1390 1392 1395 1391 1393 1394 1396 4.55.9 5.08.7 8.68.9 8.7 Lehtevyys on yleensä ollut V-klooneissa suurempi kuin SP-klooneissa. V- klooneista on 1395 ollut lehtevämpi kuin 1390; Lehtevyys keskim. vv. 1951—53 Klooni o—lo 1390 1392 1395 1391 1393 1394 1396 1.82.1 2.31.5 1.41.6 1.4 62 Edellä olevan perusteella todetaan, että V-ja SP-kloonien välillä on esiintynyt merkitseviä eroja monissa tutkituissa ominaisuuksissa (kukan väri, mukulain kuo- ren väri, mukulasato, mukulain kuiva-ainepitoisuus, varsiston antosyaniväri ja lehtevyys). Edelleen ovat kaikki kolme tutkittua V-kloonia eronneet toisistaan ainakin muutamissa suhteissa. Klooni 1390 on eronnut muista V-klooneista siinä, että sen lehtevyys on ollut verraten pieni ja varsiston antosyaniväri vaalea. Kloonin 1392 mukulasato ja mukulain kuiva-ainepitoisuus on ollut pienempi kuin muiden V-kloonien. Klooni 1395 on ollut kukan väriltään muita V-klooneja vaaleampi. Sen sijaan ovat SP-kloonit osoittautuneet varsin yhtenäisiksi ja samalla alku- peräiskloonin kaltaisiksi. V-kloonit ovat puolestaan eronneet alkuperäiskloonista siten, että niiden mukulain kuoren väri ja varsiston antosyaniväri ovat olleet vaa- leammat, mukulain kuiva-ainepitoisuus pienempi ja lehtevyys suurempi. V-kloonit ovat olleet terveen ja elinvoimaisen näköisiä. Eräissä SP-klooneissa on sen sijaan ilmennyt varsin runsaasti surkastumista, jolle on ollut ominaista normaalista jonkinverran matalampi kasvu ja vaaleampi väri. Lehdet ovat olleet hiukan ryp- pyiset ja niissä on usein tavattu keltaisia laikkuja, joten ilmiö näissä suhteissa on muistuttanut virustautia. Kukinta on alkanut useimmiten muutamaa päivää aikaisemmin, kestänyt lyhyemmän ajan kuin normaaleilla ja varsisto on kuloutunut aikaisemmin. Kuitenkin niiden mukulasadon määrä ja mukulain kuiva-ainepitoi- suus ovat olleet jatkuvasti normaaliset. Lajiristeytyksen Solanum demissum X S. tuberosum (Ruusulehti) Fj-hybridi- kloonista oli vuosina 1948—50, jolloin siitä oli kasvatettu yhteensä vain 28 yksilöä (taulukko 1), syntynyt vegetatiivisesti ainakin kolme uutta kloonia, jotka selvästi erosivat toisistaan ja alkuperäisestä kloonista. Lajiristeytyksen Solanum tuberosum (Tammiston aikainen) XS. demissum F ilmenneestä klooninsisäisestä muuntelusta Risteytyksestä Tammiston aikainen X Solanum demissum, joka suoritettiin kesällä 1947, saaitin seuraavana kesänä (1948) mukuloita useista yksilöistä. Yhdek- sän yksilön mukuloita istutettiin kesällä 1949 jatkokokeisiin; näistä »perusklooneista» käytettiin numeromerkintöjä 555, 562, 565, 568, 570, 571, 573, 575 ja 576. Kusta- kin peruskloonista on myöhemmin otettu useita jälkeläisklooneja. Taulukossa 5 kuvataan edellä mainituista perusklooneista otettujen jälkeläis- kloonien ja mittarilajikkeen, Aquilan, mukulasadon, mukulain kuiva-ainepitoisuu- den, lehtevyyden, varsiston antosyanivärin ja kylmänkestävyyden klooninsisäistä muuntelua vv. 1951—53. Muuntelua on esiintynyt kaikissa edellä mainituissa ominaisuuksissa, eniten kuitenkin varsiston antosyanivärissä (6:ssa peruskloonissa) ja kylmänkestävyydessä (s:ssä peruskloonissa). Muiden ominaisuuksien muuntelua on todettu 3:ssa peruskloonissa. Useimmissa (7:ssä) perusklooneissa on muuntelua ilmennyt kahdessa tai useammassa ominaisuudessa samanaikaisesti. Eniten sitä (4;ssä ominaisuudessa) on esiintynyt peruskloonissa 555. Vain yhdessä peruskloo- nissa (565), samoin kuin mittarilajikkeessa (Aquila) ei muuntelua ole lainkaan 63 Taulukko 5. Tammiston aikainen x Solanum demissum Ft-perusklooneista otettujenjälkeläiskloonien ja mittarilajikkeen Aquilan tärkeimpien ominaisuuksien klooninsisäinen muuntelu (F) vv. 1951—53. Tabelle 5. Endoklone Mutation (F) in den wichtigsten Eigenschaften der aus den F^Primärklonen von Solanum tuberosum (Tammiston aikainen) X S. demissum genommenen Nachkommen- schaftsklone und der Kontrollsorte Aquila in d. J. 1951—53. Vapaita arvoja Mukulain Varsiston (n-1; n = tut- Mukulasato kuiva-aine- Varsiston anto- kylmän- kittujen kloo- g/yksilö pitoisuus Lehtevyys syaniväri kestävyys Perus-klooni nien luku) Knollen- Trockensub- Beblätterung Anthozyanfarbe Kälteresistenz Primärklon Freie Werte ertrag stanzgehalt 9-3 c ies Krautes des Krautes (n-l;n = An- gjlndividuen der Knollen 0-10 0-10 zahl der unter- % suchten Klone) FFF F F 555 25 2.83** 4.3l*** 1.71 6.6l*** 2.68** 562 7 1.61 13.27*** 0.17 3.36* 1,16 565 8 1.47 0.76 1.33 1.14 1.66 568 4 0.56 2.74 1.00 1.38 8.93 ** 570 6 3.15* 0.39 7.64** 9.79*** 0.35 571 11 0.84 0.97 7.59*** 16.06*** 4.55** 573 6 0.17 0.81 1.58 7.15** 3.59* 575 6 2.28 1.73 1.38 2.74* 4.72* 576 8 3.69* 2.71* 4.38** 2.52 2.27 Aquila 9 1.02 1.14 1.33 0.00 1.48 Taulukko 6. Tammiston aikainen x Solanum demissum Fj-peruskloonien jälkeläisklooneissa tärkeim- pien ominaisuuksien perusteella todettuja erilaisia klooneja vv. 1951—53. Tabelle 6. Auf Grund der wichtigsten Eigenschaften verschiedene Klone unter den Nachkommenschafts- klonen der F klone aus Solanum tuberosum (Tammiston aikainen) x S. demissum in d. J. 1951—53. Erilaisia klooneja kpl Verschiedene Klone St. Perusklooni