JUOMAVEDEN MERKITYKSESTÄ VARTTUNEITTEN VASIKOIT- TEN JA NUORTEN HIEHOJEN RUOKINNASSA Aarne Mäkelä Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos Saapunut 2.9. 1958 Kotieläinten ruokintaa käsittelevissä oppikirjoissa, etenkin vanhemmissa, vasi- koitten ruokintaa esitettäessä kiinnitetään verraten vähän huomiota vasikoitten vedenkäyttöön. Vanhemmista oppikirjoista kyseenollen tämä on jossain määrin ymmärrettävää, koska maitoa käytettiin aikaisemmin runsaasti vasikoitten kasva- tuksessa. Kuitenkin myös uusimmista oppikirjoista vedenkäyttöä koskevat ohjeet usein joko puuttuvat tai suositellaan veden tarjoamista lehmävasikoillekin vasta maitoruokinnan loppuessa. Nykyisin lehmävasikoille tarjottavat maitomäärät ovat vähäisemmät kuin aikaisemmin ja samalla pyritään aloittamaan väkirehun ja hei- nän syöttäminen mahdollisimman aikaisin, mitkä seikat lisäävät vasikoitten juoma- veden tarvetta. Muutamat vanhemmat tutkijat (8, p. 120; 7 p. 483) suorastaan varoittivat totuttamasta vasikoita juomaan liian suuria vesimääriä, ettei aineen- vaihto tarpeettomasti vilkastuisi tai vasikat saisi liian suurta mahaa. Useat tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että vasikoille on annettava vettä jo silloin, kun maito muodostaa pääosan niitten ravinnosta. Tämä ajatus on esitetty jo tämän vuosisadan alussa (13, p. 12; 5, p. 103). Uusissa alan oppikirjoissa monetkin tutkijat kehoittavat antamaan vasikoille vettä joko riittävästi tai vapaasti jo maito- ruokinnan aikana (4, p. 51; 6, p. 207; 12, p. 748; 15, p. 41; 16, p. 83). Larssonu! et ai. (10, p. 219) mukaan vasikan tuleekuitenkin saada vettä vasta kuoritun maidon jakson jälkipuoliskolla kuorittuun maitoon lisättynä ja vasta maidosta vierottami- sen jälkeen vapaasti. Amerikkalaiset karjanhoitospesialistit neuvovat antamaan vasikoille vettä samoinkuin myös heiniä niin pian kuin ne niitä haluavat. 1) KRÜGERin ja Schultzeh (9, p. 354) mukaan vasikan ravinto on ensimmäisinä elinviikkoina annettava yksinomaan nestemäisessä muodossa, koska juoksutus- maha suorittaa pääasiallisen ruoansulatustyön ja koska pötsi ei silloin vielä ole tar- peeksi kehittynyt kiinteitten rehuaineitten käsittelyyn. Tämän perusteella he ovat kehittäneet vasikoitten juottojärjestelmän, missä vasikat 9 ensimmäisenä elinviik- kona saavat ainoana juomana täysimaitoa ja kuorittua maitoa, 10.—16. elinviik- 1 Hoard’s Dairyman’in kiertohaastattelu (1957, No. 1). https://www.c-info.fi/en/info/?token=e3qbFzQLNn1Av9sx.cOjrT2vGMnD03xMJqBkNHg.e18QbufiPy3cSiXexuaVok___UtQrCzRh_oikhtvKZeGEGTI_Q3375jCoazFLR7CllkLcUhDy7HDKxwM1dEla9zEBfGwYs0S-Hx-u60J1jpV9zApKelREHFLUUvCo7YeUkxk5Re5Y3_TWhnsXfSzgrDxRMqb52-Ejyme_SzwYZrjRHU3 245 koina maidon lisäksi vettä ja 16. elinviikon jälkeen ainoana juomana vettä. Vesi- määrä on kuitenkin sangen rajoitettu ja ilmeisesti selvästi alle sen määrän, minkä vasikat haluaisivat juoda. RrrzMANin ja BENEDicrin (14, p. 39) mukaan nauta- eläimen vedentarve riippuu ensi sijassa syödystä kuiva-ainemäärästä, uusien kudos- ten muodostumisesta, tuotetusta maitomäärästä ja lisäksi vesimäärästä, mikä mah- dollisesti tarvitaan lämmönsäätämiseen haihduttamalla. Samat tekijät, lukuun- ottamatta tuotettua maitomäärää, määräävät myös vasikoitten ja hiehojen veden- tarpeen. Useat tutkijat (11. p. 198; 12, p. 748; 15, p. 41) mainitsevat kokeista, joitten mukaan heinän ja väkirehun ja samalla myös kuiva-aineen syönti suurenee, jos vasikat maidon lisäksi saavat vettä, vaikka ruokinnassa käytettäisiin runsaasti kuorittua maitoa. Tästä on seurauksena myös parempi lisäkasvu. Suurimahaisuutta ei vasikoissa ole tällöin ilmennyt. Atkesonui et ai. (1, p. 249—256) tutkimuksissa ilmeni, että vasikan tarvitsema kokonaisvesimäärä, johon juomaveden lisäksi kuuluu rehuihin sisältyvä vesi, oli eri ikäkäusina määräsuuruinen riippumatta siitä, missä muodossa vasikka veden sai. Syödyn kuiva-ainemäärän ja kulutetun kokonaisvesimäärän suhde oli 10—26 viikon ikäisillä vasikoilla melko vakio, 1 : 3—4. Koska veden juonti ennen 8 viikon ikää oli vähäistä, suosittelevat tekijät veden tarjoamista vasikoille vasta 8 viikon iästä läh- tien, jos kuorittua maitoa käytetään ainakin kohtalaisen runsaasti. Juottokertojen lukumäärä päivässä ei sanottavasti vaikuttane veden kulutuk- seen (11, p. 198). Vallitseva lämpötila sensijaan voi huomattavasti vaikuttaa juodun veden määrään. Niinpä Woodward ja Mc Nulty (ref. 11, 1.c.) lehmillä suorittamis- saan kokeissa totesivat, että samalla ruokinnalla ja suunnilleen samalla maidon- tuotannolla lämpötilan nousu 52°—64°F (IT—lB°C):sta 74°—87 c F (23°—31°C):een kohotti päivittäin juodun vesimäärän 43 naulasta (19.5 kg) 77 naulaan (35 kg). Bailey ja Broster (2, p. 8) ovat äskettäin 160—250 kg painavilla hiehoilla suoritta- missaan kokeissa todenneet, että juotu vesimäärä nousi 1/4—1/2 1 lämpötilan nous- tessa I°C ja 0.08 1 elopainon noustessa yhdellä kilolla. Viikin koetilalla suoritettuja kokeita vesimäärän vaikutuksesta heinän syöntiin Kotieläintieteen laitos on Viikin koetilalla järjestänyt ayrshirevasikoilla kokeita, joitten tarkoituksena oli mm. selvittää juodun vesimäärän vaikutusta heinän, kuiva- aineen ja raakakuidun kulutukseen. Nämä kokeet olivat jaksokokeita, joissa tar- jottu nestemäärä eri koejaksoina vaihteli. Annetut maito- ja väkirehumäärät olivat samalla vasikalla koko kokeen ajan samat ja heiniä tarjottiin koko ajan ad lib. Koejaksojen vertailu suoritettiin BoNNiERin ja TEDiNin (3, p. 53) varianssianalyysin mukaisesti. Keväällä 1951 suoritettiin viidellä eri ikäisellä vasikalla alustava koe, missä juomamäärää, johon kuului kuorittua maitoa ja vettä, lisättiin vain vähäisissä mää- rin lähtökohtana tilalla aikaisemmin käytännössä ollut verraten vähäinen juoma- määrä. Tällöin jo todettiin, että juomamäärän lisäys vaikutti edullisesti heinien syöntiin vanhemmilla vasikoilla. Syksyllä 1951 suoritettiin noin yhden kuukauden pituinen koe viidellä koe- eläimellä, joista kolme oli noin 10 kuukauden ikäisiä hiehoja ja kaksi noin 5 kuukau- 3 246 den ikäisiä vasikoita. Koe jaettiin neljään koejaksoon siten, että koejaksona I hie- hot saivat vettä vapaasti ja vasikat kuoritun maidon lisäksi vettä lähes vapaasti, koejaksoina II ja IV koe-eläimet saivat kohtalaisen suuria juomamääriä ja koejak- sona 111 niukkoja juomamääriä. Koejaksona 111 käytetyt kuoritun maidon ja veden määrät olivat suunnilleen samansuuruisia kuin tilalla näihin aikoihin, maassa melko yleisen tavan mukaisesti, oli tämän ikäisille vasikoille ja hiehoille tapana antaa. Koe- jaksoina II ja IV annetut vesimäärät olivat hiehoilla 1.7 kertaa ja vasikoilla kuoritun maidon ja veden yhteinen määrä11.1.42—1.4 kertaa niin suuria kuin koejaksoina 111. Väkirehua kaikki koe-eläimet saivat 1 kg päivässä koko kokeen ajan. Heinät olivat timoteivaltaista apilatimoteita ja annettiin niitä vapaasti koko kokeen ajan. Taulu- kossa 1 esitetään hiehojen ja vasikoitten keskimäärin päivässä eri koejaksoina syö- mät rehumäärät ja juomat vesimäärät. Koe-eläinten paino on koeajan puolivälistä. Taulukossa ilmoitetaan myös kokonaisvesimäärä, johon juomaveden lisäksi kuu- luu rehuihin sisältyvä vesi. Taulukko 1. Hiehojen ja vasikoitten syömät rehumäärät ja juomat vesimäärät eri koejaksoina, kg/p. Table 1. Quantities of food and water consumed by the heifers and calves during the different experimental periods, kg/day. Koe-eläin A nimal Paino sc05 Weight Koejakso Experimental period J uomavettä Drinking -water Kuorittua maitoa Skimmed milk Väkirehua Concentrates Heiniä Hay Kokonais- vesimäärä Total of water consumed Kuiva- ainetta Dry matter Raakakuitua Crude fibre Hiehot Heifers I 35.9 1.0 7.0 37.2 6.7 2.0 Jousi 227 II 20.0 1.0 6.1 21.2 5.9 1.8 111 12.0 1.0 4.3 12.9 4.4 1.3 IV 20,0 1.0 6.3 21.2 6.1 1.8 I 34.7 1.0 6.3 35.9 6.1 1.8 Kielo 230 II 20.0 1.0 6.0 21.2 5.8 1.7 111 12.0 1.0 4.4 12.9 4.5 1.3 IV 20.0 1.0 5.9 21.1 5.8 1.7 I 29.1 1.0 5.2 30.1 5.2 1.5 Kieko 189 II 20.0 1.0 5.1 21.0 5.1 1.5 llj 12.0 1.0 4.4 12.9 4.5 1.3 IV 20.0 1.0 5.2 21.0 5.2 1.5 Vasikat Calves I 12.0 7.0 1.0 3.7 19.1 4.6 1.1 Keino 148 II 6.0 7.0 1.0 3.2 13.1 4.1 1.0 111 2.0 7.0 1.0 2.5 8.9 3,6 0.8 IV 6.0 7.0 1.0 3.5 13.1 4.4 1.0 I 6.0 7.0 1.0 2.1 12.9 3.2 0.7 Kaipu 122 II 4.0 7.0 1.0 2.3 10.9 3.4 0.7 111 2.0 7.0 1.0 1.8 8.8 3.0 0.6 IV 4.0 7.0 1.0 2.3 10,9 3.4 0.7 247 Taulukosta 1 ilmenee, että noin 10 kuukauden ikäisten hiehojen juoma vesi- määrä oli noin 30 kilon suuruusluokkaa, kun hiehot saivat vettä vapaasti. Veden saannin noustessa nousi myös syöty heinämäärä samoinkuin myös syödyt kuiva- aine- ja raakakuitumäärät. Koejaksoina II ja IV keskimäärin ja koejaksona 111 syötyjen heinämäärien erotus eri koe-eläimillä oh seuraava: Jousi 1.9 kg (P< 0.001***), Kielo 1.6 kg (P