KANATALOUDEN TEKNILLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS SIIPIKARJANHOITAJAIN LIITON KIRJANPITOIMINNAN TULOSTEN VALOSSA N. Westermarck Helsingin yliopiston maanviljelystalouden laitos Saapunut 25.6. 1960 Kirjanpitoon perustuva kanatalouden ja lähinnä kananmunan tuotannon kan- nattavuustutkimus otettiin Siipikarjanhoitajain Liiton työohjelmaan vuonna 1932, ja kirjanpitotoiminta aloitettiin saman vuoden marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kirjanpito on sen jälkeen jatkunut, joskin se oli keskeytyksissä sodan aikana ja eräinä muinakin vuosina 1930-luvulla. Toiminta herätettiin jälleen henkiin vuoden 1948 syksyllä, minkä jälkeen se on keskeytymättä jatkunut. Toiminta on nimen- omaan keskittynyt varsinaisiin tuotantokanaloihin, jotka ostavat tai itse haudot- tavat poikasensa, mutta eivät sanottavasti myy siitosainesta. Koska haudonnat 1950-luvulla ovat siirtyneet yhä aikaisemmiksi, muutettiin vuonna 1951 kirjanpito- vuosi alkavaksi 1. päivästä lokakuuta. Mainittu ajankohta sopiikin parhaiten kana- talouden kirjanpidon alkamisen ajankohdaksi, koska tällöin alkaa uusi tuotanto- kausi nuorikoiden ollessa munintakypsiä. Myös vuosittain karsittavat eläimet on siihen mennessä suurimmaksi osaksi poistettu. Joskaan tässä yhteydessä ei ole mahdollista yksityiskohdittain selvittää tulos- ten esittämisessä käytettyjä perusteita, on kuitenkin syytä mainita eräitä kohtia. Kokonaistuottoon sisältyvät sekä myydyt että kotitaloudessa käytetyt ruokamu- nat, samoin myydyt poikaset sekä kotitaloudessa käytetyt ja myydyt teuraseläi- met. Kokonaistuottoon sisältyy myös lanta. Sen arvo on laskettu ravinteitten hin- tatason perusteella. Koska on kysymys varsinaisista tuotantokanoista, muodostaa munantuotoksen arvo pääosan kokonaistuotosta. Tämä osuus on 1950-luvulla ollut keskimäärin 91 % kokonaistuotosta. Munantuotoksesta on markkinoitu 93 %, loppuosa on käytetty kotitaloudessa. Kun seuraavassa mainitaan 1950-luku, siihen sisältyy myös kirjanpitovuosi 1.11. 48—31.10. 49, josta käytetään mainintaa 1949. Myös muiden kirjanpitovuosien suhteen menetellään niin, että ne mainitaan sen vuosiluvun perusteella, joka käsittää pääosan toimintavuodesta. Kotitaloudessa käytettyjen ruokamunien arvo on laskettu ruokamunien tilityshintojen mukaan niitä kuitenkin harkinnanvaraisesti jonkin verran alentaen. Poikastuotto on 1950- https://www.c-info.fi/en/info/?token=yAqj0GwEFhkB_Hmc.Ua-mX_eIdTYoAKpmpoITRw.FlTovCbodGRvrBqlah-Px6QhBV8bpuFQTMRHIkjuThmsP4k3LsOUPqCzMo2PuyFAnynAofvb0ObErh5ZD3F1gZngPQNUTnwdERBqGZnol_6qhlqmW5CO59ypnlB-CehSeKv7VUT_-0zooRJ0kQkeUZqrCEomLsmB_ygvQQ 192 luvulla ollut vain noin 2 % kokonaistuotosta, mikä osoittaa, että kirjanpitotoimin- taan osallistuneet kanataloudet ovat todella varsinaisia kananmunia tuottavia yrityksiä. Käsitteeseen poikastuotto ei sisälly omaa tarvetta varten kasvatettujen poikasten arvo, joka esiintyy eläinarvon tilivuoden aikana tapahtuneena lisäyk- senä. Kustannusten määrittämisestä on mainittava seuraavaa. Ensinnäkin on todet- tava, että käsitteellä tuotantokustannus tarkoitetaan kaikkia kustannuksia yh- teensä. Tuotantokustannukseen sisältyvät siten myös yrittäjäperheen oman työn arvo ja korkokustannus siinäkin tapauksessa, että mitään korkoja ei ole maksettu, jolloin se muodostuu korkovaatimuksesta. Korkokustannus on 1950-luvulla laskettu 5 %:n mukaan, aikaisempina vuosina 7 %:n mukaan. Työkustannus on siten las- kettu, että työn menekki on saatu kirjanpidosta, kun taas työtunnin hinnan perus- teena on käytetty vahvistettuja normipalkkoja, joskin niitä on harkinnanvarai- sesti jonkin verran alennettu. Tätä menettelyä on perusteltu sillä, että kanatalou- dessa usein työskentelee henkilöitä, joiden työkyky ei ole aivan täysipainoinen. Mikäli palkkatyövoimaa on käytetty, on työ hinnoiteltu todella maksettujen palk- kojen mukaan. Vielä mainittakoon, että näin saatuun ruumiillisen työn kustan- nukseen on lisätty 10 % johtotyön osuudeksi. Rehun käyttö kanaa kohti vuodessa on laskettu siten, että kokonaisrehun kulutuksesta on vähennetty poikasten nor- mien mukainen rehun kulutus ja jäännös on jaettu täysikasvuisten kanojen luku- määrällä. Samoin on menetelty laskettaessa rehun kulutusta munakiloa kohti. Kustannuksiin sisältyy siten erikseen mainittuna täysikasvuisten kanojen rehu- kustannus ja poikaskasvatuksen vaatima rehukustannus. Rakennusten arvioinnissa on käytetty perustana jälleenhankinta-arvoa ja siitä johdettua nykyarvoa rakennusten ikä ja arvioitu kestoaika huomioon ottaen. Jälleenhankinta-arvo lattia-alan m2:ä kohti on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja laskettu tiettyjen normilukujen mukaan, koska ei ole mahdollista saada tietoja todellisista rakentamiskustannuksista. Vuotuinen rakennuskustannus koostuu pois- tosta, kunnossapidosta ja vakuutusmaksuista. Taulukoista ilmenevät kanatalouden eli oikeammin sanottuna kananmunan- tuotannon teknillisessä ja taloudellisessa tasossa tapahtuneet muutokset lähinnä vuodesta 1949 lähtien. Vertailun vuoksi taulukkoihin on otettu mukaan myös ensimmäisen kirjanpitovuoden 1933 tuloksia. Taulukossa 1 esitetään yleisiä teknillisiä tietoja. Kuten siitä ilmenee, on kir- janpitokanaloiden lukumäärä melkoisesti vaihdellut. Kun lisäksi otetaan huo- mioon, että kanalat eivät tietenkään ole olleet samoja koko ajanjaksona, niin tämä tietysti heikentää eri vuosien välisiä vertailuja. Toisaalta on erittäin ilahduttavana seikkana todettava, että kahtena viime kirjanpitovuonna kirjanpitokanaloita on ollut yli 30, mikä lisää näiden vuosien tulosten edustavuutta. Taulukon toisessa pystysuorassa sarakkeessa on tietoja yritysten suuruudesta mitattuna täysikas- vuisten kanojen lukumäärän perusteella. Tietynlaista suuntausta kanamäärän nou- suun on todettavissa, kun verrataan 1950-luvun alkupuolta 1950-luvun loppu- vuosiin. Varsin mielenkiintoista on todeta, miten keskituotokset ovat selvästi kohonneet. 1930-luvun alussa ja puolivälissä keskituotos kirjanpitokanaloissa oli yleensä 150 munan tasoa. Sodan jälkeen munantuotos on aivan ilmeisesti noussut, 193 Taul. 1. Yleisiä teknillisiä tietoja Siipikarjanhoitajain Liiton kirjanpitokanaloista. Table 1. General technical data obtained from Finnish poultry farms keeping accounts. Kp- Kana- Täysik. Keski- Nuoria Karsittu Kuol- Rehuyksiköitä vuosi loita kanoja tuotos kanoja % leita kanaa kohti keskim. kpl % % yht. kotoista Fiscal Number Hens Eggs Pullets, Culling, Mortality, Feed units 1 year of per per per- per- per- per hen farms farm hen centage centage centage sum home grown 1933 25 334 152 52 36 5 37 12 1949 13 190 174 53 10 15 39 28 1950 20 151 180 51 33 15 40 25 1951 15 155 188 50 31 15 40 20 1952 15 171 187 49 37 15 41 21 1953 14 161 187 46 29 14 41 17 1954 16 233 187 59 40 19 42 13 1955 14 244 201 55 22 20 43 11 1956 13 230 189 52 40 17 43 10 1957 17 230 197 59 27 18 43 12 1958 32 236 198 53 29 18 42 11 1959 32 261 199 56 42 19 41 11 1 A feed unit is equivalent to approximately 1 kg or 2.2 lbs of poultry feed (mash or grain). ja jonkin verran pyöristäen voidaan sanoa, että se on 10 viime vuoden aikana nous- sut 25 munalla kanaa kohti, joten keskituotokset nykyisin ovat 200 munan vai- heilla, kun ne ennen sotaa olivat 150—160 munan paikkeilla. Munantuotannon kausivaihtelussa on sikäli tapahtunut muutos, että syys-marraskuun tuotos v. 1933 oli 17 % kokonaistuotoksesta, vuonna 1950 19 %, mutta vuonna 1959 sitä vastoin 24 %. Selvää siirtymistä myöhäissyksyyn on niin ollen tapahtunut. Kuolleisuus- ja karsintaprosentti on laskettu kirjanpitovuoden alkuinventaa- rion eläimistöstä. Mitään mainittavaa muutosta kanakannan uudistamisen nopeu- dessa ei näy tapahtuneen, koska nuorien kanojen osuus koko eläinmäärästä ei osoita mitään tyypillistä kehityssuuntaa. Voitaneen kuitenkin todeta, että kar- sinta näyttää olevan ankarampaa nykyisin kuin kymmenisen vuotta sitten. Eräs seikka, joka antaa aihetta huolestumiseen, on itsestään kuolleitten kanojen suh- teellisen osuuden nousu. On ilmeistä, että kuolleisuusprosentit ovat nykyisin kor- keammat kuin aikaisemmin. Erikoisesti asianlaita on näin, jos verrataan tilivuo- den 1933 tuloksia viime vuosien tuloksiin. Tosin karsittujen ja kuolleiden välinen raja ei aina ole selvä, mutta kuolleisuusprosentin muutokset ovat kuitenkin niin huomattavat, että edellä mainittu toteamus kuolleisuuden lisääntymisestä pitä- nee paikkansa. Taulukossa 1 esitetään lisäksi tietoja rehun käytöstä. On ymmärrettävää, että 1930-luvulla oli rehun kulutus kanaa kohti vähäisempää, koska tuotostasokin oli alempi. 1950-luvulla ja etenkin sen loppupuolella rehun käyttö on liikkunut 41—42 rehuyksikön vaiheilla. Taulukosta käy myös varsin selvästi ilmi, miten 194 kotoisten rehujen käyttö on 1950-luvulla vähentynyt. Kotoisilla rehuilla ymmär- retään omalla maatilalla tuotettuja rehuja. Ostorehut saattavat sisältää sekä tuontirehuja että kotimaassa, mutta muualla kuin omalla tilalla tuotettuja rehuja. Tuotannon tehokkuus kananmunien osalta voidaan ilmaista käytetyn rehuyk- sikkömäärän tai kuluneen työnmenekin tai muitten tuotantovälineitten käytön perusteella munakiloa kohti esitettynä. Taulukosta 2 ilmenee, että tuotannon tehokkuus on noussut, jos verrataan 1950-luvun viimeisiä vuosia saman vuosikym- menen alkuvuosiin ja 1930-luvun kirjanpitovuosiin. Työn tehokkuuden nousu johtuu sekä työnmenekin supistumisesta kanaa kohti että tuotoksen lisääntymi- Taul. 2. Munantuotannon tehokkuutta ja taloudellisuutta osoittavia lukuja Siipikarjan- hoitajain Liiton kirjanpitokanaloista. Table 2. Economic and efficiency datafrom Finnish poultry farms keeping accounts. Kp- Työtunteja Ry;tä Ry:n Muna- Ry:tä Työtunteja vuosi kana- muna- muna- hinta kilon hinta muna- munakilon yksikköä kiloa kiloa v:n 1959 v:n 1959 kilon hinnalla kohti kohti kohti hinta- hinta- hinnalla tasoon tasoon muumi. muunn. Fiscal Labour hours Feed Price of Price of Purchasing power year per hen per egg units afeed an egg ofan egg kg unit kg per egg kg unit 1 kg l to feed 2 to labour 3 1933 7.3 0.86 4.43 35 203 5.8 6.8 1949 7,1 0.78 3.87 32 300 9.2 3.1 1950 5.4 0.54 3.77 31 254 8.2 2.6 1951 4.7 0.45 3.61 34 201 6.0 2.3 1952 5.4 0.53 3.71 35 253 7.2 2.9 1953 4.2 0.40 3.65 35 267 7.6 2.9 1954 4.0 0.38 3.80 33 221 6.7 2.4 1955 3.7 0.33 3.63 37 228 6.2 2.3 1956 4.0 0.38 3.86 36 246 6.8 2.5 1957 3.5 0.32 3.70 39 219 5.7 2.3 1958 3.9 0.35 3.60 40 216 5.4 2.3 1959 3.8 0.34 3.49 43 226 5.3 2.2 1 The prices expressed into Finnish marks are converted in accordance with the general wholesale price index of home market goods. 2 With purchasing power is understood how many kilograms of poultry feed one can buy with the producer price of one kg eggs. 3 With purchasing power is understood how many hours of labour one can buy with the producer price of one kg eggs. sestä. Työnmenekki kanaa kohti oli vielä v. 1949 7.1 tuntia vuodessa, mutta viime vuosina se on ollut vajaat 4 tuntia. Taulukossa 2 esitetään myös eräitä kanan- munantuotannon taloudellista kehitystä osoittavia numeroita. Jotta eri vuosien tulokset olisivat paremmin keskenään vertailukelpoisia, on hinnat ja muut rahal- 195 liset suureet muunnettu vuoden 1959 hintatasoa vastaaviksi kotimarkkinatava- rain tukkuhintayleisindeksin perusteella. Tosin tämä indeksi ei ehkä ole aivan oikea osoittamaan kananmunantuotannon kehitystä, mutta parempiakaan indeksi- sarjoja ei ole ollut käytettävissä. Tarkasteltaessa ensinnäkin rehuyksikön hinnan vaihteluja on todettava, että ei vain nimellisesti, vaan myös reaalisesti rehujen hinnat ovat melkeinpä koko 1950-luvun aikana osoittaneet nousua. Erikoisesti näin on ollut asian laita viime vuosina. Sitä vastoin munien reaalinen hintataso on osoittanut laskua, joskin on huomattava, että kehitys ei ole aivan selvä ja että heilahteluja vuodesta toiseen on tapahtunut. Munakilon ostovoima on selvästi laskenut. Tarkasteltaessa ensinnäkin muna- kilon ostovoimaa rehun hintaan verrattuna havaitaan, että ostovoima oli varsin hyvä vuosina 1949—1950, mutta että se on vuodesta vuoteen heikentynyt. Vuosi 1951 oli kaikissa suhteissa poikkeuksellinen ja myös ostovoima oli silloin paljon heikompi kuin yleensä 1950-luvun alussa. On kuitenkin muistettava, että 1950- Taul. 3. Kokonaistuoton ja tuotantokustannuksen kehitystä osoittavia lukuja. Luvut kanaa kohti mk:oina v:n 1959 hintatasoon muunnettuina tukkuhintayleisindeksin mukaan. Table 3. Gross return and production costs per hen in Finnish marks on Finnish poultry farms keeping accounts. The figures are converted in accordance with the general wholesale price index of home market goods to the price level in 1939. Kp- Kokonais- Tuotanto- Tuotantokustannuk- Netto- Perheen vuosi tuotto kustannus sesta %:na voitto saama mk mk rehu- 1 työ- muu mk 2 ylijäämä 2 kust. kust. kust. Fiscal Gross Production Division of production Net Family year return costs costs in percentage profit 2 income 3 feed 1 labour other 1933 2622 2174 62 13 25 448 883 1949 3429 3000 46 27 27 428 1236 1950 3030 2921 50 20 30 109 931 1951 2263 2684 58 16 26 -421 215 1952 3038 2948 57 19 24 90 797 1953 3169 2743 60 17 23 426 1056 1954 2725 2757 60 15 25 - 32 586 1955 2824 2947 62 14 24 -123 467 1956 3109 3072 60 15 25 37 627 1957 2914 3031 65 14 21 -117 421 1958 2809 3054 64 14 22 -245 293 1959 2975 3211 65 14 21 -236 340 1 Täysik. kanat + poikaset. Adult hens 4- chicks. 2 Nettovoitto = kokonaistuotto tuotantokustannus. Net profit = gross return less production costs. 3 Perheen ylijäämä = nettovoitto + korko + perheen työn arvo. Family income = net profit + interest + value of family labour. 196 luvun muita alkuvuosia on pidettävä poikkeuksellisen edullisina. Munakilon osto- voimaa työn hintaan nähden tarkasteltaessa todetaan, että kun v. 1953 kanalan omistaja voi yhden munakilon hinnalla ostaa 6.8 työtuntia, ei sillä 1950-luvulla ole voitu ostaa edes puolta tästä määrästä; viime vuosina suhde on ollut niinkin epäedullinen, että yhden munakilon hinnalla on saanut vain 2.2—2.3 työtuntia. On syytä mainita, että kirjanpitokanalat ovat yleensä saaneet keskitasoa kor- keampia munanhintoja osaksi tuotteiden paremman laadun, osaksi myös sen vuoksi, että monet kanalat ovat myyneet munat suoraan kuluttajille. Taulukossa 3 esitetään tietoja kanatalouden kannattavuudesta. Kokonaistuottoa ja tuotantokustannusta osoittavat luvut on muunnettu 1959:n hintatasoa vastaa- viksi kotimarkkinatavarain tukkuhintayleisindeksin perusteella. Kokonaistuotto liikkui 1950-luvun alussa, poikkeusvuotta 1951 lukuun ottamatta, melko lähellä 3000 markkaa, saman kymmenluvun loppupuolella suunta on ollut aleneva. Kir- janpitovuosina 1933 ja 1938 oli kokonaistuotto huomattavasti alempi, mikä joh- tui kuitenkin suurelta osalta silloisesta alemmasta tuotostasosta. Tuotantokustan- nus on 1950-luvulla osoittanut jatkuvaa nousua ja ylittää huomattavasti 1930- luvun kirjanpitovuosien tason. Tarkasteltaessa tuotantokustannuksen jakaantu- mista kustannuserien kesken, havaitaan selvästi, että rehukustannuksen osuus on nousemistaan noussut 1950-luvulla ja että se nykyisin on jopa korkeampi kuin 1930-luvulla. Toisaalta on työkustannuksen osuus laskemistaan laskenut ennen kaikkea siitä syystä, että työt on pystytty rationalisoimaan jatkuvasti, jopa no- peammassa tahdissa kuin työpalkat ovat kohonneet. Työkustannuksen pieni pro- senttiosuus 1930-luvulla johtuu silloisesta alhaisesta palkkatasosta. Rehukustan- nuksen jatkuva nousu ja työkustannuksen aleneminen prosentteina laskettuna on siis selvin 1950-luvulla tapahtunut muutos tuotantokustannuksen koostumuksessa. Kanatalouden kannattavuuden mittapuuna on käytetty sekä nettovoittoa että kanatalousylijäämää eli perheen saamaa ylijäämää kanaa kohti esitettynä. Netto- voitto on kokonaistuoton ja tuotantokustannuksen välinen ero, kun taas kana- talousylijäämä eli perheen saama ylijäämä saadaan siten, että kustannuksena ei oteta huomioon viljelijäperheen omaa työtä eikä myöskään korkokustannusta. Perheen ylijäämä osoittaa siis, minkä korvauksen kanatalous on pystynyt maksa- maan yrittäjäperheen työlle ja yritykseen kiinnitetylle pääomalle. Sekä reaalinen nettovoitto että perheen reaalinen ylijäämä ovat 1950-luvun loppupuoliskolla sel- västi alittaneet vastaavat kannattavuustulokset saman kymmenluvun alkupuolis- kolla samoin kuin 1930-luvulla. Tämä asiantila johtuu munien hintatason alenemi- sesta. Munantuotoksessa tapahtunut nousu ei ole pystynyt tätä korvaamaan. Kanaa kohti laskettu kannattavuus on niin ollen heikentynyt. Koska yrittäjän pyrkimyksenä viime kädessä on nimenomaan saada aikaan perheelle suuri ylijäämä yrityksestä kokonaisuudessaan eikä niinkään paljon kanaa kohti, hän on pyrkinyt kompensoimaan kanaa kohti lasketun kannattavuuden heikkenemisen lisäämällä kanamäärää, jotta yrityksen ylijäämä ei laskisi. Tämä käy ilmi taulukosta 4, joka selvästi osoittaa kanamäärien jatkuvan nousun kana- laa kohti. Taulukosta käy kuitenkin myös ilmi, että yrittäjät eivät ole edellä mainituissa pyrkimyksissään täysin onnistuneet. 197 Taul, 4. Tietoja kanataloutta kohti lasketun perheen ylijäämän kehityksestä. Table 4. Data indicating total family income from poultry husbandry per farm. Kolmivuotiskausi Kanoja keskim. Perheen ylijäämä mk Triennial period Hens perfarm Family income mk 1949-51 165 131 010 1952-54 188 152 844 1955-57 235 118 675 1958-59 1 ) 249 78 933 ') Kaksi vuotta. Two years only. Päätelmä Kirjoituksessa on esitetty eräitä Siipikarjanhoitajain Liiton kirjanpitotoimin- nasta saatuja tuloksia. Nämä osoittavat selvästi, miten kanatalousala on nimen- omaan 1950-luvulla teknillisesti katsoen ripeästi edistynyt Suomessa. Onkin ilmeistä, että kanatalousala on niitä tuotannonaloja maataloudessa, jossa teknillinen kehitys on ollut nopeinta. Tämä ehkä osaksi selittää myös sen tosiseikan, että munakilon ostovoiman heikentymisestä huolimatta Suomen kananmunantuotanto ei ole osoit- tanut mitään supistumisen merkkejä. SUMMARY: TECHNICAL AND ECONOMIC DEVELOPMENT ON FINNISH POULTRY FARMS KEEPING ACCOUNTS N. Westermarck Department of Agricultural Economics, University of Helsinki Research work concerning the profitability of poultry farming and particularly of egg production, based on bookkeeping, was included in the programme of the Finnish Poultry Breeders’ Association (Siipikarjanhoitajain Liitto) in the year 1932. The work has been confined to actual egg production farms which either buy, or hatch their chicks themselves, and which sell eggs but to no considerable degree breeding fowls. General technical information is given in Table 1. As can be seen the number of bookkeeping poultry farms has fluctuated considerably. It is especially interesting to note how the average outputs have clearly increased. At the beginning and during the middle of the 30’s, the average output on book- keeping poultry farms was, in general, on the 150-egg level. After the war egg production has percep- tibly increased so, that during the past ten years the production has risen by approximately 25 eggs per hen. the average outputs at present being approximately 200 eggs. There has been a change in the seasonal egg production in that the September-November outputs in the year 1933 were 17 per cent 198 of the total production, in 1950 they were 19 per cent, and by 1959 they had grown to be as much as 24 per cent. There has thus been a clear change over to late autumn production. It may be noted that culling seems to be more stringent now than it was a decade or so ago. A matter which gives some cause for anxiety is the increase in the relative number of hens dying before culling. It is obvious that the present death percentages are higher than previously. Table 1 gives, in addition, information about the consumption of feeds. It is understandable that during the 30’s the feed consumption per hen was less, since even the production level was lower. By home grown feed is to be understood feed produced on the farm in question. Purchased feeds might include imported feeds as well as feeds produced elsewhere in the country. With reference to the production of eggs, the efficiency of the production can be gauged on the basis of the feed units used, the labour consumption, or on the basis of the use of other means of pro- duction per kilogram of eggs. Table 2 reveals that the efficiency of production has increased when comparing the situation during the last years of the 50’s with the beginning of the same decade or with the financial years of the 30’s. Table 2 also contains certain information relating to the development of the economics of egg production, or more correctly, certain figures connected with it. So that the results of various years might be more easily compared, prices and other monetary units have been converted to the 1959 price level on the basis of the general wholesale price index of home market goods. Table 3 presents data regarding the profitability of poultry farming. Figures indicating the gross returns and the production costs have been converted to coincide with the 1959 price level on the basis of the general wholesale price index of home market goods. The net profit as well as the family income per hen have been used as the measuring rod for the profitability of poultry farming. The net profit is the difference between the gross return and the pro- duction costs, whereas in computing the family income the family’s own labour and interest costs are not regarded as costs. The family income thus indicates the compensation which poultry farming has been able to provide for the labour of the farmer and his family and for the capital invested in the enterprise. Both the net profit as well as the family income during the latter half of the 50’s have clearly remained below the corresponding profitability figures of the first half of the same decade as well as those of the 30’s. This situation arises from the declining price level of eggs. The rise in egg production has not provided adequate compensation and the calculated profitability per hen has clearly decreased. Since in the last analysis it is the aim of the poultry farmer to obtain the greatest possible family income from his enterprise as a whole and not so much per hen, he has endeavoured to compensate the reduction in profitability per hen by increasing his stock so that the family income of the enter- prise would not decline. This is revealed in Table 4, which clearly indicates a steady increase in the number of chickens per poultry farm.