SUPER- JA THOMASFOSFAATTI RAHKASUON LANNOITTEINA Mauri Takala Suoviljelysyhdistys , Leteensuon koeasema Saapunut 20. 4, 1961 Monet viljelytoimenpiteet rahkasoilla on järjestettävä eri tavalla kuin muilla maalajeilla. Kun rahkasuot ovat happamia ja käytettävän fosfaattilannoitelajin on selitetty riippuvan ratkaisevasti muun muassa maan happamuudesta, lienee paikallaan tarkastella rahkasoiden fosfaattilannoitusta erään Leteensuon kokeen perusteella. Näitä tuloksia on Vesikivi (7) jo aikaisemmin selostanut yksityiskoh- taisesti vuosien 1926—1937 ajalta. Vuonna 1926 aloitetun kokeen on perustanut A. Vesikivi. Sitä ovat hoitaneet A. Vesikivi (1926—1943), J. Törmä (1944), U. E. Hirvensalo (1945—1946) ja A. Isotalo (1947 —1952). Koemaa Yksityiskohtaisen kasvipeitekuvauksen suoalueesta on tehnyt Lindberg (2). Suon geologista puolta on selvittänyt Rindell (5). Koealue on luonnontilassa ollut rahkarämettä. Maatumatonta rahkaturvetta on noin 2 m. Tämän kerroksen alla on rahkasara- ja saraturvetta. Koko turvekerroksen syvyys on yli 3 m. Alue on raivattu viljelykselle kuokkimalla kesällä 1924 ja savettu kevättal- vella 1926 (200 m3/ha). Se on ojitettu avo-ojilla 20 m:n sarkoihin. Koe on sijoitettu kahdelle saralle. Vuosina 1926—1927 koealue on lannoitettu karjanlannalla ja suo- mudalla, puoliksi kumpaakin, yht. 50 m3/ha. Lannoitus on uudistettu samalla määrällä v. 1935. Toinen sarka on kalkittu käyttäen sammutettua kalkkia vv. 1926—1927 4000 kg/ha, v. 1935 2000 kg/ha ja v. 1940 kalkkikivijauhetta 2000 kg/ha. Muokkaus ja muut hoitotoimenpiteet on suoritettu samalla tavalla kuin talous- viljelyksillä. https://www.c-info.fi/en/info/?token=S74K7gxPKZaklCIM.dRHKxoUuSAHBZdDL4M5CDA.bH1OYjw7TqirKftuBvg8ccWLq7wMbdt7ey4EkcJpw-URA3mszNp1qUdjmthhxBxSyOwRU_XTcBsgRYCRXplPK1vYsEZVPFBj9TO7w8xROV5tWaRMQuKfMfgMTQDqsFYjfueiDJxjmIC0ZvHn7Y66SV_brS6G6hKfuWQ 124 Koesuunnitelma on seuraava: O = Ilman fosfaattilannoitusta Psf = 20 kg/ha P 205 superfosfaattina Ptf = » » » thomasfosfaattina 2Psf = 40 » » superfosfaattina 2Ptf = » » » thomasfosfaattina 0 + kalkitus- liming = Ilman fosfaattilannoitusta, mutta kalkittu Psf -f » »20 kg/ha P 205 superfosfaattina -f kalkitus Ptf + » » » » » thomasfosfaattina + » 2Psf + » »40 kg/ha P 205 superfosfaattina + » 2Ptf + » » » » » thomasfosfaattina -)- > Käytetyt thomasfosfaattimäärät sisälsivät sitruunahappoon liukenevaa P 20 s:ttä yhtä paljon kuin vertailtavat superfosfaattimäärät sisälsivät ammoniumsitraattiin liukenevaa P 20 s:ttä. Kaikki koejäsenet ovat saaneet vuosittain 100 kg/ha K2O 40 %:na kalisuolana ja 200—300 kg/ha kalkkisalpietaria. Alkuperäiseen koesuunnitelmaan on tehty kokeen loppuajalla seuraavat muu- tokset: V. 1940 ja v. 1942 sekä vv. 1949—1952 ei annettu fosfaattilannoitteita ollenkaan. V. 1948 thomasfosfaatti korvattiin vastaavalla määrällä hienofos- faattia. Koetulokset vuodesta 1948 alkaen esitetään erillisinä taulukossa 5. Koealueella on viljelty heinää, kauraa ja hernekauraa. Vain yhtenä vuotena on viljelty ruista. Heinänsiemenseoksissa on käytetty n. 10 kg/ha puna- ja alsike- apilaa sekä n. 30 kg/ha timoteitä. Siemenseosten perusteella on ollut mahdollista saada apilarikkaita nurmia. Yhtenä vuotena on koealue ollut kesantona ja koe- tulokset puuttuvat kolmelta vuodelta. Heinä- ja olkisadot on ilmoitettu ilmakui- vina, jyväsadot kuivattuina. Satotulokset Koevuosien sääolot ilmenevät eräästä aikaisemmasta Pessin (3) tutkimuk- sesta. Kokeen vuotuiset satotulokset nähdään liitetaulukosta I. Nurmet Taulukosta 1 ilmenee, että superfosfaatti on ollut selvästi thomasfosfaattia parempi lannoite. Ero on kaksinkertaisia fosfaattimääriä käytettäessä ollut sel- vempi kuin yksinkertaisilla määrillä ja erittäin selvä kalkitulla koealueella. Tulok- set ovat rinnastettavissa eräässä mutasuolle järjestetyssä vastaavanlaisessa kokeessa saatuihin tuloksiin (6). 125 Taulukko 1. Keskimääräiset heinäsadot vuotta kohden kg/ha (9 v). Table 1. Average annual yields of hay kg per ha (9 years). Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf - Ptf 0 1904 - Psf 4149 2245 808 Ptf 3341 1437 - 2Psf 4481 2577 1011 2Ptf 3470 1566 - 0 + kalkitus liming 2256 352 Psf + » 4588 2684 1213 Ptf + » 3375 1471 - 2Psf + » 5254 3350 1832 2Ptf -(- > 3422 1518 - 653* 773** 1109*** Viljat Kauran ja hernekauran satotulokset esitetään taulukoissa 2 ja 3. Rukiin osalta tulokset selviävät liitetaulukosta I. Taulukoista ilmenee, että superfosfaatti on viljan viljelyssäkin ollut yleensä thomasfosfaattia parempi, joskin erot ovat pie- nemmät kuin heinällä. Tähän vaikuttanee se, että lannoitteet on mullattu maahan. Taulukko 2, Keskimääräiset kauran jyvä- ja olkisadot vuotta kohden kg/ha (4 v). Table 2. Average grain and straw yields of oats kg per ha (4 years). Koejäsen Jyväsato Sadon lisäys Satoero Olkisato Treatment Crop yield Increase in yield Difference Straw Psf - Ptf yield 0 1092 -> - 1989 Psf 1627 535 106 2788 Ptf 1521 429 - 2544 2Psf 1714 622 252 2942 2Ptf 1462 370 - 2637 0 + kalkitus liming 970 —122 1711 Psf + » 1457 365 276 2467 Ptf + » 1181 89 - 1976 2Psf + • 1537 445 263 2633 2Ptf + » 1274 182 - 2262 196* 265** 352*** 126 Taulukko 3. Keskimääräiset herne-kauran jyvä- ja olkisadot vuotta kohden kg/ha (4 v). Table 3. Average grain and straw yields of mixed peas and oats kg per ha (4 years). Koejäsen Jyväsato Sadon lisäys Satoero Olkisato Treatment Crop yield Increase in yield Difference Straw Psf - Ptf yield 0 1628 - 3203 Psf 1933 315 -70 3640 Ptf 2003 385 - 3770 2Psf 1997 379 II 3867 2Ptf 1986 368 3788 0 + kalkitus liming 1640 22 3378 Psf + » 2086 468 138 4055 Ptf + • 1948 330 3812 2Psf + » 2146 528 53 4226 2Ptf + » 2093 475 4104 310* 418** 557*** Yhdistelmä kaikkien koekasvien sadoista Suoritettaessa tulosten tarkastelua rehuyksikköarvojen perusteella on ry- arvoina käytetty: heinä 0.4, kaura ja hernekaura 0.8, ruis 1.0 ja oljet 0.27. Taulukosta 4 ilmenee, että koko koeajan kuluessa on superfosfaatti antanut parempia satoja kuin thomasfosfaatti. Kalkitulla koealueella on superfosfaatin vaikutus ollut huomattavasti suurempi kuin kalkitsemattomalla. Taulukko 4. Keskimääräiset sadot ry/ha (18 vuotta). Table 4. Average yields of all experimental plants during the entire test period {lB years) food units perha. Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf - Ptf 0 1248 - Psf 1970 722 +l9O Ptf 1780 532 2Psf 2085 837 +2BB 2Ptf 1797 549 0 + kalkitus liming 1269 21 Psf » 2043 795 +397 Ptf » 1646 398 2Psf » 2233 985 +489 2Ptf 1744 496 F-arvo: väkilannoitteet 413.4"* kalkitus 344.2*** F-value: artificial fertilization liming merkitsevä ero 48.0* 30.3* sign. diff. 63.8** 40.3** 83.0*«* 52.4*** 127 Jälkivaikutus Kuten jo edellä on selostettu, muutettiin thomasfosfaatti v. 1948 hieno- fosfaatiksi ja senjälkeen fosfaattilannoitus jätettiin kokonaan pois, mutta NK- lannoitus annettiin. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukosta ilmenee, että thomasfosfaatin ja hienofosfaatin jälkivaikutus on ollut yleensä parempi kuin superfosfaatin, joskaan erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 5. Fosfaattilannoitteiden jälkivaikutus. Table 5. After effect of phosphate fertilizers. Koejäsen Kauran jyväsato Keskimääräinen Kauran jyväsato kg/lia v. 1948 heinäsato kg/ha kg/ha, v. 1952 vv. 1949-1951 Treatment Crop of oats Average crop of Crop of oats kg/ha, 1948 hay kg/ha, kg/ha, 1952 1949-1951 0 1700 460 630 Psf 2470 1267 1020 Ptf 2410 1707 1250 2Psl 2810 2263 2030 2Ptf 2480 2683 1990 0 -|- kalkitus liming 1590 913 700 Psf + » 2400 2310 1170 Ptf + » 2150 2670 1480 2Psf + » 2720 4333 1770 2Ptf + » 2270 4310 2130 1258* 1724** 2375*** Fosfaattilannoiluksen ja kalkituksen yhteisvaikutus Tutkittaessa edellä esitettyjen taulukoiden perusteella fosfaattilannoitteiden ja kalkituksen yhteisvaikutusta havaitaan superfosfaatin ja kalkituksen yhteis- vaikutuksen olevan positiivisen, lukuunottamatta kauraa, jolla molempien fosfaat- tilannoitteiden ja kalkituksen yhteisvaikutus on negatiivinen. Kalkituksen satoa alentava vaikutus kauralla on todettu useissa muissakin Leteensuon rahkasuovilje- lyksillä suoritetuissa kokeissa (4). Heinällä molemmat thomasfosfaattimäärät, her- nekauralla pienempi thomasfosfaattimäärä ja kaikilla koekasveilla suurempi thomas- fosfaattimäärä, ovat kalkituksen kanssa aiheuttaneet negatiivisen yhteisvaiku- tuksen. Sadon laatu Vesikivi (7) on tutkiessaan esillä olevan kokeen sadon laatua botaanisten heinäanalyysien avulla havainnut superfosfaattilannoituksen lisäävän apilan määrää nurmessa varsinkin kalkitulla alueella. Myös kalkitus lisäsi heinän apilapitoisuutta. 128 Kalkitus ja fosfaattilannoitus lisäsivät hernekaurasatojen hernepitoisuutta. Erityi- sesti superfosfaatti vaikutti herneen kasvuun edullisesti. Mutasuolle perustetun vastaavanlaisen kokeen heinänäytteistä Kailan (1) suorittaman kemiallisen tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että super- fosfaattilannoitus rahkasuollakin lisää heinän fosforipitoisuutta enemmän kuin thomasfosfaattilannoitus. Päätelmät Superfosfaattilannoituksella saadaan rahkasuolta sekä viljan- että heinän- viljelyssä suuremmat sadot kuin thomasfosfaattia käytettäessä. Superfosfaattilannoitus parantaa sadon laatua enemmän kuin thomasfosfaatti vaikuttamalla edullisesti mm. palkokasvien kasvuun. KIRJALLISUUTTA (1) Kaila, A. 1958. Effect of various kinds of phosphorus fertilizers on peat soil. Maatal. tiet. aikak. 30: 213-222. (2) Lindberg, H. 1903. Leteensuon kasvillisuus. S. suovilj. yhd. vuosik. 1903: 264 270. (3) Pessi, Y. 1959. Kivennäismaan vaikutuksesta rahkasuon maanparannusaineena Leteensuon koe- aseman pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella. Summary; On the effect of mineral soil as a soil improving agent on Sphagnum bogs on the basis of prolonged field tests at Leteensuo Experimental Station. Acta agr. fenn, 94. 14: 241 268. <4) Pessi, Y. 1960. Fertilization of Sphagnumbogs, on the basis of certain field experiments at Leteen- suo. Maatal. tiet. aikak. 32: 144 157. (5) Rindell, A. 1903. Geologisessa mielessä huomattava tulos Leteensuon tutkimisesta. S. suovilj. yhd. vuosik. 1903: 271-275. {6) Takala, M. 1961. Super- thomas- ja hienofosfaatin vaikutuksesta mutasuolla. Maatat, tiet. aikak. 33: 57-64. (7) Vesikivi, A. 1937. Superfosfaatti- ja thomasfosfaattilannoitteiden vertailu rahkasuomaalla. Ibid. 1937: 184-213. SUMMARY: ON THE EFFECT OF SUPERPHOSPHATE AND BASIC SLAG ON SPHAGNUM BOG Mauri Takala Society of Peal Cultivation, Experiment Station Leteensuo At Leteensuo Experiment Station a trial to compare the effects of superphosphate and basic slag on Sphagnum soil was started in 1926. The test area consisted of a Sphagnum fuscum pine bog. The thickness of the unhumified Sphagnum peat layer was about 2 metres. Under this layer there is a layer of Sphagnum-Carex peat and Carex peat so that the thickness of the whole peat layer is more than 3 metres. The test area was reclaimed in summer 1924 and clayed in winter 1926 (200 ma/ha). It was ditched leaving the strips between the open ditches 20 metres wide. The test area contains 2 strips. In 1926—27 the test area was treated with stable manure and fen peat in equal amounts, altogether 50 ms/ha. 129 Manuring was renewed with similar amounts in 1935. One of the strips was limed with slaked lime 4000 kg/ha in 1926 27, 2000 kg/ha in 1935 and with limestone dust 2000 kg/ha in 1940. Basic slag was applied in amounts containing citric acid soluble P 2Oä in the same ratio as the superphosphate contained ammonium citrate soluble P 205 . The whole test area was treated yearly with 40 % potassium salt 250 kg/ha and with calcium nitrate 200 300 kg/ha. The original plan was changed so that in 1940, 1942 and 1949 —52 the test area was not treated with phosphate fertilizers. In 1948 the basic slag was replaced by a correspondingamount of hyper- phosphate. The test results starting from 1948 are shown separately in Table 5. According to the test results the effect of superphosphate on cereals and ley on Sphagnum bog was better than the effect of basic slag. Superphosphate improves the quality of the crop more than basic slag and has a favourable effect among others on the growth of leguminous plants. Liite I. Superfosfaatin ja thomasfosfaatjn vertaileva koe rahkasuolla. Sadot vuosittain kg/ha. I = kalkitsematon, II = kalkittu. Appendix I. Comparative test between superphosphate and basic slag on Sphagnum bogs. Annual yields, kg per ha. I = unlimed, II limed. Lannoitus Fertilizer applied 0 Psl Ptf 2Psf 2Ptf 1920 Kaura jyviä Oats gram I 1695 1910 1835 1900 1045 II 1425 1085 1505 1815 1000 olkia - straw I 2005 2790 2765 2890 2505 II 2025 2515 2170 2785 2300 1927 Hcrnekaura jyviä Peas and oats grain I 2150 2315 2277 2310 2273 II 2045 2117 2173 2165 2232 olkia straw I 4200 4585 4423 4440 4277 II 3705 4183 3902 4135 4468 1928 1. nurmi heiniä - Ist year ley hay I 2888 5819 3911 6039 3894 II 2668 7315 3438 7948 3823 1929 2. » » - 2nd » » »I 2695 5913 3878 6380 4263 II 3410 6083 5088 7178 4263 1930 3. » > 3rd » • » I 1018 3218 2008 3423 2063 II 1788 3960 2118 3990 2310 1931 4. » > 4th • » »I 925 3425 1875 3475 2175 II 1600 42511 2425 4125 2725 1932 Kaura jyviä - Oats grain I 985 1878 1603 1820 1598 II 720 1628 1045 1593 1325 olkia - straw I 1930 3415 2655 3280 2960 II 1480 2925 1890 2640 2420 1933 Kesanto 1934 Ruis jyviä - Rye grain I 801 1225 1040 1129 960 II 507 1065 725 1165 828 olkia - straw I 1996 3582 3285 3879 3380 II 1328 3028 1843 3410 2220 1935 Hernekaura jyviä Peas and oats grain I 1962 1973 2077 2048 1935 II 1990 2072 2185 2192 2115 olkia - straw I 5363 5350 5543 5490 5435 II 5280 5273 5593 5603 5475 Lannoitus Fertilizer applied O Psf Psf 2Psf 2Ptf 1936 1. nurmi heiniä - Ist year ley hay I 2303 3663 3635 4053 3847 II 3257 4663 4358 5328 4580 1937 2. » » - 2nd • » » I 2138 5243 4245 5218 3970 II 2303 5578 3830 5495 3385 1938 3. » » - 3rd » » > I 2943 6020 5383 6273 5163 II 2748 5578 4248 5965 3665 1939 Hernekaura jyviä Peas and oats grain I 1463 2300 2268 2195 2380 II 1485 2818 2105 2750 2403 olkia - straw I 2000 3053 3280 3663 3598 II 2685 4765 3653 4980 4068 1940 Kaura jyviä -Oats grain I 1173 1763 1840 2030 1740 II 1268 1685 1525 1933 1450 olkia - straw I 2200 2935 2895 3478 3163 II 2250 2688 2445 3335 2758 1941 1. nurmi heiniä - Ist year ley hay I 1237 1705 2172 2252 2557 II 1348 1493 2753 3190 3053 1942 2. » » 2nd » » »I 990 2337 2958 3218 3300 II 1183 1773 2118 4070 2998 1943 1945 Ei tuloksia No results 1946 Hernekaura jyviä Peas and oats gram I 895 1145 1390 1435 1357 II 1040 1335 1330 1475 1620 olkia - straw I 1248 1570 1835 1875 1843 II 1840 2000 2100 2185 2406 1947 Kaura jyviä - Oats grain I 515 955 805 1045 865 II 465 830 650 805 720 olkia - straw I 1220 2010 1860 2120 1920 II 1090 1740 1400 1770 1570 1948 Kaura jyviä Oats grain I 1700 2470 2410 2810 2480 II 1590 2400 2150 2720 2270 olkia straw I 2380 3290 3100 3750 3220 II 2230 3380 2960 3870 3090 1949 1. nurmi heiniä —Jst year ley hay I 490 1700 1690 2390 2190 II 730 2120 2350 3820 3830 1950 2. » » 2nd > » t I 350 1310 1870 2220 2870 II 940 2850 3380 4930 5480 1951 3. » » 3rd » » » 1 540 790 1560 2180 2990 II 1070 1960 2280 4250 362ÜL 1952 Kaura jyviä - Oats grain I 630 1020 1250 2030 1990 II 700 1170 1480 1770 2130 olkia straw I 2030 3710 3860 5430 5050 II 3700 3680 4200 6220 6670 130