TULOTASON VAIKUTUKSESTA ELINTARVIKEMENOIHIN JA KULUTUSMÄÄRIIN Paavo Kaarlehto Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Rukkila. Saapunut 10.12. 1960 Viimeksi kuluneina vuosina on maataloustuotteidenmarkkinatilanteelle luon- teenomaisena piirteenä ollut jatkuva tasapainottomuus. Tuotannon lisäys on useilla tärkeillä aloilla ylittänyt tehokkaan kysynnän kasvun, mikä on johtanut hintata- son laskuun. Näissä olosuhteissa on kaikkialla maailmassa ryhdytty kiinnittämään entistä suurempaa huomiota kulutuksen kehitystä koskevien ennusteiden laatimi- seen käytettäväksi tuotantopolitiikan ohjeena. Kun kysymys on sangen tärkeä kan- sainvälisen kaupan kannalta, muodostettiin vuonna 1958 ECE:n ja FAO;n toimesta yhteinen työryhmä koko Eurooppaa koskevan tutkimuksen aikaansaamiseksi. Kulutusta koskevat ennusteet perustetaan yleisesti väestönkasvun ohella tulo- jen nousun elintarvikkeiden kulutuksessa aikaansaamiin vaikutuksiin. Siten on luon- nollista, että tarvittaisiin entistäkin täydellisempiä tietoja elintarvikkeiden kysyn- nän tuloj oustöistä. Maassamme ei toistaiseksi kuitenkaan ole suoritettu yhtenäisiä kaikkia tärkeimpiä ravintoaineita koskevia tutkimuksia, vaikka eräitä hajatietoja onkin käytettävissä. Tästä syystä joutui edellä mainitun työryhmän sihteeristö Suo- men kohdalla turvautumaan vuoden 1949 kulutustutkimuksen lukuihin, joista FAO:n toimesta (3) laskettiin eräitä tärkeimpiä tulojoustoarvoja. Kun olosuhteet tällöin eivät vielä olleet palautuneet täysin normaaleiksi ja kun sihteeristön käyttämässä tutkimusaineistossa ilmeni eräitä puutteellisuuksia, heräsi ajatus uuden laajemman joustotutkimuksen suorittamiseksi vuoden 1956 kulutustutkimuksen tietoja käyttäen. Sosiaalisen tutkimustoimiston taholta suh- tauduttiin myönteisesti tähän ajatukseen, vieläpä suoritettiin huomattavasti työtä vaativia aineiston uudelleen lajitteluja nimenomaantällaisen tutkimuksen tarpeisiin. FAO:n suostuttua korvauksetta huolehtimaan joustolaskujen teknillisestä suoritta- misesta osoittautui ajatuksen toteuttaminen mahdolliseksi. Tutkimustehtävään ryhdyttäessä oli ratkaistava kaksi tärkeää kysymystä: 1) millaista funktiotyyppiä olisi käytettävä tulojen ja kulutuksen vuorosuhdetta tut- kittaessa ja 2) miten kulutustutkimusta varten kerätyistä tiedoista voitaisiin saada mahdollisimman homogeeninen aineisto tulojoustokertoimien määrittämistä varten. 2 https://www.c-info.fi/en/info/?token=jJmbev2e8Vqmp2Ki.vn0yHuJEWP0aC-glADbysA.iVZjYybH7dThYI_f5CZUi4OeXwbU6b9ZO_FHb77kgM228Gti9n_0rG-F35APvQVXZadQn5iyQ5G5PzzfxNRfc1JPuXHuFFiOfZ4WQKKveS4-qRFkxqr0SUMqganqvJpq1yHRreup63VDmkhFfF08XwPpXuanqh5oedGKwIk 18 Funktioita valittaessa oli tutkimuksen tarkoituksella varsin ratkaiseva merk- tys. Kulutusennusteiden laadinnassa voidaan parhaiten käyttää sellaista mahdolli- simman yksinkertaista mittaa tulojen ja kulutuksen vuorosuhteelle kuin tavan- omaisen logaritmisen (tai semilogaritmisen) regressioyhtälön joustokertoimet. Kun ypllä merkitään kulutusta henkeä kohden tutkimusryhmässä i, x t:llä ryhmän tuloja (kokonaistulot vähennettynä veroilla ja velkojen koroilla) ja vpllä satunnaisvirhettä, voidaan käytetyt yhtälöt kirjoittaa (1) log y, = a + b log x, + Vi ja semilogaritmisena (2) Yj = c + d log x, -f vs Edellisessä tapauksessa b ilmaisee suoraan kulutusjouston, jälkimmäisessä ta- pauksessa jousto (b*) on laskettu kaavasta d (3) b* = - y Kulutuslukuja eri tuloluokissa tarkasteltaessa osoittautui kuitenkin, että nämä funktiotyypit eivät kaikkien tuotteiden kohdalla kuvaa a.o. riippuvaisuussuhdetta tyydyttävästi. Erityisen selvästi tämä seikka ilmeni runsaasti rasvaa sisältävien ravintoaineiden mm. voinkohdalla. Tämän tuotteenkulutus nousee ilmeisesti aluksi tulojen kasvaessa, mutta tietyn maksimitason jälkeen kulutusmäärät pienenevät tulojen jatkuvasti noustessa. Jotta voitaisiin luoda käsitys siitä, missä määrin logaritmisten regressiofunk- tioiden käyttö saattaa olla harhaanjohtavaa, on voin kulutuksen ja tulojen keskinäi- sen vuorosuhteen kuvaamiseen esimerkkiluontoisesti sovellettu myös paraabeli- funktiota (4) sekä log-log-inverssifunktiota (5). (4) Vi = a + bXj + cx7 + v c (5) log y, = a b log x, + v äA i Kuviossa 1 on esitetty 2-lapsisten työläisperheiden voin kulutusmäärät hen- keä kohden kuukaudessa kussakin tuloluokassa sekä näiden havaintojen perusteella laskettujen em. funktioiden kuvaajat, jotka erityisesti tulotason ääriarvojen kohdalla poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tällaisissa tapauksissa saattavat yksinkertai- sista logaritmifunktioista laskettujen joustokertoimien arvot muodostua harhaan- johtaviksi ennusteita silmälläpitäen. Esillä olevassa tapauksessa ei ero ole funktioiden (1) ja (4) keskimääräisen arvon kohdalla suuri. Voin kysynnän tulojouston esti- maatti logaritmifunktion mukaan on 0.28 ja paraabelifunktion perusteella lasket- tuna maan keskimääräisen tuloluokan (n. 175 000 mk/asukas) kohdalla n. 0.23. Funktiotyyppiä (5) käytettäessä on ero suurempi; joustokertoimeksi saadaan 0.16. Käytettäessä keskimääräisiä tulojoustolukuja kulutusennusteiden perustana, on ilmeisesti syytä kiinnittää huomiota siihen, minkä tuloluokkien kohdalla kohoa- mista on odotettavissa. Jos meidän oloissamme taloudellinen aktiviteetti lisääntyy, mikä usein ilmenee erityisen voimakkaasti alempien tuloluokkien tulojen nousuna työllisyyden paranemisen johdosta, muodostuu vaikutus kulutukseen todennäköi- sesti suuremmaksi kuin mitä keskimääräiset joustoluvut edellyttäisivät. 19 Käytettäessä kulutustutkimusaineistoa joustokertoimien määrittämiseen on erityistä huomiota kiinnitettävä tutkimuksessa mukana olleiden perheiden sosiaali- seen ryhmittämiseen ja perheen suuruuteen eri tuloluokissa kuten useat tutkijat (vrt. esim. 1, 2 ja 3) ovat todenneet. Jos aineistossa on esimerkiksi suhteellisen kor- keaa kulutustasoa edustava ruumiillista työtä tekevien ryhmä alhaisemmalla tulo- tasolla kuin henkistä työtä tekevien ryhmä, ei koko aineistoa tarkasteltaessa saada oikeaa kuvaa tulojen kohoamisen vaikutuksesta ravintoaineiden käyttöön, vaan tulojoustokertoimet muodostuvat liian alhaisiksi. Tällaisten virhemahdollisuuksien välttämiseksi olisi laskelmat suoritettava sosiaaliseen ryhmittelyyn perustuvasta luokitellusta aineistosta. Mainittakoon tässä kohdin esimerkkinä uudelleen voi, jonka tulojoustokertoimeksi koko aineiston 2-lapsiperheistä saadaan kaksoislogarit- mifunktiosta 0.18, kun työläisperheiden vastaava arvo on 0.28. Vastaavasti saattaa virhettä joustokertoimiin aiheutua eri kokoisten perhei- den kulutustasossa esiintyvistä eroista johtuen, jos laskelmia ei perusteta luokitel- tuun aineistoon. Erittäin selvänä esimerkkinä näiden tekijöiden vaikutuksesta voi- daan mainita juuston tuloj oustoluvut. Kaksoislogaritmifunktioita käyttäen saatiin määräj oustoksi koko aineistosta 1.00, kaikkien 2-lapsiperheiden aineistosta 0.68 ja 2-lapsisten työläisperheiden aineistosta laskien tilastollisesti ei merkitsevä 0.09. Käytännössä on vuoden 1956kulutustutkimuksessa mukana olleiden perheiden jaottelu kuitenkin suhteellisen vaikeata. Ensinnäkin on huomattava, että tutki- muksessa mukana olleiden perheiden lukumäärä 485 ei salli kovin pitkälle menevää ryhmittelyä. Lisäksi ovat perusteet aineiston jakamiseksi sosiaalisiin ryhmiin täl- laista tutkimusta silmälläpitäen vajavaiset. Kun ruoka-aineiden kulutusta koskeva aineisto ei ole reikäkorteilla, olisi tarvittavien täydellisten perustietojen laskeminen muodostetuista ryhmistä vaatinut kohtuuttoman paljon työtä erityisesti siitä syystä, että aineisto on peruskäsittelyssä jaettu vain neljään tuloluokkaan. Kuvio 1. Voin kulutuksen riippuvuus tulotasosta. Figure 1. Relationship between butter consumption and income. 20 Jotta voitaisiin tarkastella lähemmin perheen koon merkitystä esillä olevan tehtävän kannalta, on jälleen valittu esimerkiksi eräs hyödyke, kananmunat, jonka kohdalla vaikutukset tulevat varsin selvästi näkyviin. Aineisto on tällöin ryhmitelty lapsettomiin pariskuntiin sekä yksi-, kaksi- ja kolmilapsisiin perheisiin. Kussakin luokassa on laskettu jousto määrien suhteen kaksoislogaritmifunktiota käyttäen. Kuviossa 2 on esitetty kunkin ryhmän kysyntäfunktioiden kuvaajat R,, R 2, R :! ja r 4. Kulutus kg/henk. Consumption kg per capita Kuviosta voidaan jo silmämääräisesti panna merkille, että perheen koon ja henkeä kohti laskettujen tulojen välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Toiseksi voidaan todeta (vrt. suora R m , joka on laskettu eri perheluokkien keskimääräistä kulutusta osoittavien pisteiden kautta), että myös henkeä kohti lasketun keskimää- räisen kulutustason ja perheen koon välillä vallitsee jopa lineaarinen negatiivinen korrelaatio, kun tässä on jätetty yksinäiset henkilöt tarkastelun ulkopuolelle. Sen- sijaan ei regressiosuorien kaltevuudessa ole havaittavissa kovin suuria eroja. Tällaisen aineiston tilastollinen käsittely ja joustokertolmien vertailu voidaan suorittaa tavanomaisesti kovarianssianalyysiä käyttäen (vrt. esim. Goreux, 3). Keskimääräinen kulutusjousto (b„ regressiosuorasta R 0) saadaan punnitsemalla eri perheluokissa kulutus joustot (bj) vastaavilla, riippumattoman muuttujan x varians- seilla (VW)j. (5) b 0 (VW) = S (VW) • b , jossa j J j (6) VW = S (VW) i j Kuvio 2. Kananmunien kulutuksen riippuvuus perheen koosta ja tulotasosta. Figure 2. Relationship between egg consumption and income in different household size classes. 21 Luokkien keskipisteiden muodostamasta aineistosta lasketaan tavanomaista regressiomenetelmää käyttäen joustavuuskerroin bm . Edelleen lasketaan joustokerroin ba koko aineistosta, siis ottamatta huomioon luokkajakoa. Se saadaan helposti bo :n ja bm :n punnittuna keskiarvona; (7) (VW + VB) ba = (VW) b„ + (VB) b m> jossa VW on luokkien kokonaisvarianssi ja VB luokkien keskipisteiden välinen va- rianssi. Yleensä jako on sellainen, että (VB) < (VW), jolloin ba on lähempänä b G:n kuin b m:n arvoa. Kertoimien bj, ba , b m ja b D estimaatit käyvät ilmi seuraavasta asetelmasta. Perheiden Vapaus- Regressio- lukumäärä asteet kertoimet n.j = 105 2 b, - 0.23 n. 2 = 117 2 b 2 = 0.63 n., = 86 1 b, = 0.39 n., = 46 J b 4 = 0.34 n.. = 354 9 b 0 = 0.40 2 bm = 0.84 12 ba = 0.53 Kuten edellä todettiin silmämääräisesti kuviosta ei eri luokkien joustoarvoissa bj ole suuria eroja kerrointa b 2 lukuunottamatta. Erojen merkitsevyys voidaan sel- vittää F-testiä käyttäen seuraavasti: Määritetään aineiston kokonaisvarianssin estimaatti O, kunkin luokan regres- siosuorasta laskettujen neliöpoikkeaminen summien yhteenlasketun arvon S, ja s, vapausasteiden luvun V x avulla (O x = -). Regressiokertoimen bj välistä vari- oi anssia mitataan 02 :lla, joka saadaan kertoimien b 0 ja bj välisten erojen neliöpoik- S 2 keamien summan S 2 sekä a.o. vapausasteiden lukumäärän perusteella (02 = -y). *2q 2 . ... Osamäärän ■ - avulla voidaan nyt selvittää, eroavatko joustokertoimet merkitse- «i västi toisistaan. Kuten seuraavasta asetelmasta ilmenee, jää varianssiosamäärä F095-arvoa alhaisemmaksi, joten kertoimissa ei ole merkitsevää eroa. Vapaus- Neliö- asteet summat Vari- anssit Varianssi- Fq.95 osamäärä V, = ti S, = 0.188 Q, = 0.0315 Q 2 = , 46T 4 76 V 2 = 3 S 2 = 0.139 Q 2 = 0.0462 Q, Seuraavana tehtävänä on tutkia perheen kokoluokkien kulutustasoissa esiinty- vien erojen merkitsevyyttä. Kun bitten välillä ei ole merkitsevää eroa, voidaan kokonaisvarianssina regressiosuorista käyttää estimaattia Ql2 , mikä ilmaisee koko- naisvarianssin regressiosuorista, jotka kulkevat kunkin luokan keskipisteen kautta . . . + S 2ja joiden kulmakerroin on b„ eli (0 12 = v , .). *1 ~r »2 22 Vertaamalla kertoimien b D ja bm välisen eron jäännösvarianssia Q 4 edellä las- kettuun kokonaisvarianssiin Q l2 voidaan todeta merkitsevien kulutustasoerojen 0 4olemassaolo, koska varianssiosamäärä ~ on vastaavaa F 0 03 arvoa suurempiy ia Vapaus- asteet Neliö- summat Vari- anssit Varianssi- osamäärä I'O.'tn v, +V, = 9 s, +S, = 0.327 Q„ = 0.0364 Q, _n 3? g,, V, = 1 S, = 0.414 Q, = 0.4130 Q ls Näin todettu merkitsevä tulos osoittaa, ettei luokittelemattomatonta aineistoa voida tässä tapauksessa käyttää regressiosuoran määrittämiseen. Joustokertoimeksi on valittava b Q = 0.40. Seuraavassa esitettävää silmälläpitäen on syytä panna mer- kille, että näin saatu arvo on varsin lähellä 2-lapsiperheiden kulutusjoustokerrointa 0.39. Näin saatuja joustokertoimia ei kuitenkaan voida pitää täysin tyydyttävinä, koska ne ovat perustuneet vain perheen koon perusteella luokiteltuun aineistoon. Tämän ohella myös sosiaalinen ryhmittely olisi ollut tarpeellista. Kun kulutusluku- jen laskeminen kaikista sosiaalisesti ryhmitellyn aineiston eri perheen suuruusluo- kista olisi vaatinut kohtuuttomasti työtä, selvitettiin Sosiaalisessa tutkimustoimis- tossa joustokertoimien määrittämistä varten erikseen vain 2-lapsiperheiden kulu- tusta koskevat tiedot a) koko aineistosta b) työläisperheistä, jotta voitaisiin päätellä, missä määrin kokonaisaineistosta lasketut kertoimet mahdollisesti sisältävät em. tekijöistä aiheutuvaa virhettä. Kulutusmäärien ja rahamenojen suhteen erikseen lasketut joustokertoimet, jotka esitetään oheisissa taulukoissa, on laskettu vain kaksoislogaritmista ja semi- logaritmista funktiotyyppiä käyttäen. Aineiston suppeuden vuoksi ei ole katsottu mahdolliseksi eri funktiomuotojen laajempaa käsittelyä, vaikka tämän kirjoituksen alussa esitetyt laskelmat antavatkin viitteitä niiden merkityksestä ainakin tietyissä tapauksissa. Taulukoissa esitetyt kertoimet on laskettu FAO:n tilastokoneilla. Tulosten ver- tailun helpottamiseksi on taulukkoon 7 kerätty kaikki joustokertoimet. Kun tämän numeroaineiston yksityiskohtainen esittely ei liene tarkoituksenmukaista, on tyy- dytty muutamaan yleisluontoiseen tulosten arvostelua koskevaan huomautukseen. Tarkasteltaessa kaksois- ja semilogaritmisten funktioiden antamia joustoker- toimia voidaan niissä havaita varsin suuri yhdenmukaisuus. Estimaattien ero (b* b) absoluuttisesti ilmaistuna on 79 %:ssa kaikista tapauksista alle ±O.l ja suhteel- (b* b)linen ero- -—on 63 %:ssa alle ±lO %. Erot koko aineistosta ja 2-lapsiperheistä sekä 2-lapsisista työläisperheistä lasketuissa joustokertoimissa ovat sensijaan huo- mattavampia. Niinpä koko aineistosta ravintomenoille yhteensä saatu joustokertoi- men estimaatti poikkeaa merkitsevästi kahdesta viimeksimainitusta. Myös kaikkien 2-lapsiperheiden ja työläisperheiden jostokertoimien estimaateissa esiintyy merkit- seviä eroja runsaasti. Tyypillisinä esimerkkeinä näistä ovat mm. vihannekset ja he- 23 delmät sekä toisaalta lihatuotteet. Ensinmainituissa ovat kaikkien 2-lapsiperheiden joustokertoimet korkeampia, mikä todennäköisesti johtuu tuloluokittelun yläpäässä olevan palvelus- ja virkahenkilökunnan suhteellisen korkeasta kulutustasosta. Li- hatuotteiden kohdalla on tilanne aivan päinvastainen. Edellä esitetyn perusteella voidaan yleisesti todeta, että luotettavien tutkimus- ten teko tulotasossa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta elintarvikemenoihin ja kulutusmääriin asettaa varsin suuret vaatimukset perusaineistolle, sekä aineiston laajuuteen, että sen ryhmittelymahdollisuuksiin nähden. Aineistossa tulisi olla mah- dollisuus perheiden sosiaaliseen ryhmittelyyn sekä näissä edelleen alaryhmittelyyn lapsiluvun mukaan. Lisäksi tarvittaisiin kulutusfunktioiden muodon määrittämi- seksi ryhmittely vähintään kuuteen, mieluimmin kymmeneen tuloluokkaan. Yht ee n veto Esillä olevassa tutkimuksessa on pyritty selvittämään eräiden hyödykkeiden kulutusmäärien janiiden ostoon käytettyjen rahamenojen riippuvuutta tulojen suu- ruudesta vuoden 1956 kulutustutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella. Suori- tetuissa laskelmissa on osoittautunut, että erityisesti runsaasti rasvaa sisältävien ravintoaineiden tulojoustokertoimien määrityksissä tavanomaiset kaksoislogaritmi- set tai semilogaritmiset kysyntäfunktiot eivät ehkä parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa k.o. riippuvuussuhteita. Lisäksi on kulutustutkimuksessa kerätyn aineiston luokittelu sekä perheen koon, että sosiaalisen ryhmän perusteella osoittautunut vält- tämättömäksi. Kun tällaista luokittelua ei ole voitu toteuttaa esillä olevassa aineis- tossa, on vertailua varten laskettu joustokertoimet erikseen koko luokittelematto- masta aineistosta, kaikista kaksilapsiperheistä sekä kaksilapsisista työläisperheistä.. Laskelmien teknillisestä suorituksesta on huolehtinut FAO. Yhteenveto saaduista tuloksista on esitetty taulukossa 7. 24 Taulukko 1. Rahamenojousto Table 1. Expenditure elasticity Koko aineisto, n = 485 Unclassified data Semilog.Hyödyke Kaksoislog. Semilog. Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment % • b V 2 d b* b» R Ravinto yhteensä MO.© 0.329 (0.0055) 3 71.50 0.0559(0.0009) 0.339 0.03 1.00 Total food Leipä- ja viljatuotteet 14.6 0.212 (0.0060) 10.20 0.0049 (0.0001) 0.208 0.02 1.01 Bread and cereals Sokeri 2.8 0.352 (0.0822) 1.92 0.0271 (0.0053) 0.452 -0.28 1.20 Sugar Herneet ym. 0.2 0.332 (0.0028) 0.17 0.0132 (0.0001) 0.346 -0.04 1.00 Pulses etc. Vihannet ja hedelmät 9.0 0.678 (0.0031) 6.26 0.1047 (0.0006) 0.730 -0.08 1.00 Vegetables and fruits Lihatuotteet 16.5 0.312 (0.0132) 11.50 0.0860 (0.0032) 0.329 -0.05 1.07 Meat products Kalatuotteet 3.2 0.265 (0.0121) 2.14 0.0137 (0.0006) 0.279 -0.05 1.08 Fish products Munat 3.0 0.319 (0.0040) 2.11 0.0157 (0.0002) 0.324 -0.02 1.01 Eggs Maitotaloustuotteet' 15.8 0.156 (0.0097) 11.00 0.0398 (0.0023) 0.159 -0.02 1.05 Milk products Voi 9.1 0.119 (0.0019) 6.36 0.0177 (0.0003) 0.121 -0.02 1.00 Butter Virvoitusjuomat 9.8 0.370 (0.0153) 6.79 0.0602 (0.0024) 0.382 -0.03 1.01 Non-alcoholic beverages Alkoholijuomat 1.1 1.031 (0.0278) 0.76 0.0197 (0.0004) 1.152 -0.12 1.09 Alcoholic beverages Ravintola-ateriat 8.9 0.826 (0.0699) 6.21 0.1082 (0.0136) 0.712 0.14 0.70 Meals outside home Muu ravinto 1.8 0.727 (0.0100) 1.26 0.0238 (0.0003) 0.826 -0.11 1.01 Other food Tupakka 0 601 (0.0319) 4.23 0.0644 (0.0027) 0.672 -0.12 1.17 Tobacco Vaatetus 0 905 (0.0081) 26.40 0.0587 (0.0005) 0.965 -0.07 1.01 Clothing 1 % koko ravintomenoista per cent of total food expenditure " 1000 mk henkeä kohti vuodessa Thousand marks per year per capita 3 Suluissa standardipoikkeamat Standard deviations in parenthesis 4 Muut kuin voi Other than butter 25 Taulukko 2. Määräjousto Table 2. Quantity elasticity Koko aineisto, n = 485 Unclassified data Hyödyke Kaksoislog. Semilog. Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment y h b (1 b* b* R Vehnä 50.60 -0.018 (0.0039) 3 -0.0022 (0.0005) -0.019 0.05 1.03 Wheat Riisi 3.12 -0.211 (0.0105) -0.0150 (0.0008) -0.207 -0.02 0.96 Rice Muu vilja 32.10 -0.130 (0.0046) -0.0094 (0.0003) -0.127 -0.02 0.98 Other cereals Peruna 78.90 -0.149 (0.0172) -0.0279 (0.0028) -0.156 0.04 1.12 Potatoes Sokeri 30.80 -0.091 (0.0031) -0.0064 (0.0002) -0.090 -0.01 0.98 Sugar Herneet 1.61 0.236 (0.0058) 0.0090 (0.0002) 0.243 0.03 1.01 Pulses Tuoreet vihannekset 13.80 0.195 (0.0090) 0.0063 (0.0003) 0.199 0.02 1.04 Fresh vegetables Tuoreet hedelmät 26.90 0.750 (0.0044) 0.0494 (0.0003) 0.798 0.06 1.00 Fresh fruits Kuivat hedelmät 1.83 -0.468 (0.0171) -0.0191 (0.0008) -0.447 -0.05 0.94 Dried fruits Naudan- ja vasikanliha 17.30 0.342 (0.0173) 0.0142 (0.0006) 0.361 0.05 1.10 Beef and veal Lampaanliha 0.69 0.170 (0.0321) 0.0245 (0.0059) 0.151 -0.13 0.81 Mutton Teurastuotteet 1.03 0.304 (0.0227) 0.0761 (0.0049) 0.323 0.06 1.12 Offal Munat 8.51 0.322 (0.0036) 0.0643 (0.0007) 0.329 0.02 1.01 Egg* Kala 10.40 -0.031 (0.0094) -0.0083 (0.0022) 0.035 0.11 1.11 Fish Juusto 2.87 0.999 (0.0085) 0.0719 (0.0006) 1.099 0.09 1.00 Cheese Voi 16.40 0.140 (0.0022) 0.0054 (0.0001) 0.143 0.02 1.00 Butter Kerma 8.91 0.322 (0.0059) 0 0666 (0.0012) 0.324 0.01 1 01 Cream Eläinrasvat 0.35 -0.491 (0.0585) -0.0558 (0.0046) -0.672 0.27 1.40 Animal fats Margariini 5.74 -0.088 (0.0176) -0.0123 (0.0023) -0.094 0.06 1.07 Margarine Henkilöluku perheessä 0.267 (0.0549) 0.0170 (0.0030) 0.250 -0.07 1.16 No. of persons per family ‘ Kiloa henkeä kohti vuodessa Kilogram per capita per year Taulukko 3. Rahamenojousto Table 3. Expenditure elasticity Kaikki 2-lapsiperheet, n = 105 All families with 2 children Hyödyke Kaksoislog. Semilog. Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment O/l I A . * b * b R* o D y u ■> ■ 1>» R Ravinto yhteensä 100.0 0.420(0.025)» 65.30 0.026(0.002) 0.433 0.03 0.97 Total food Leipä- ja viljatuotteet 14 4 0.093 (0.044) 9.41 0.008 (0.004) 0.093 0.00 1.05 Bread and cereals Sokeri 6.2 0.354 (0.059) 4.02 0.017 (0.003) 0.460 0.23 0.96 Sugar Herneet ym. 0.3 0.603 (0.081) 0.21 0.203 (0.050) 1.043 0.42 0.63 Pulses Vihannekset ja hedelmät 8.8 0.564(0.036) 5.81 0.033(0.003) 0.617 0.09 0.90 \'egetabhs and fruits Lihatuotteet 16.8 0.334 (0.035) 10.98 0.035 (0.003) 0 346 0.03 1 07 Meat products Kalatuotteet 3.0 0.116(0.096) 1.97 0.045(0.012) 0.256 0.65 2.99 Fish products Munat 2.02 0.032 (0.012) 0.177 0.83 8.72 Eggs Maitotaloustuotteet 1 16.4 0.323(0.028) 10.71 0.034(0.003) 0 343 0.06 0.95 Milk products Voi 8.6 0.184 (0.044) 5.62 0 012 (0.003) 0.232 0.21 1.06 Butler Rasvat ja öljyt 1.56 0.011 (0.009) 0.077 1.34 3.67 Fats and oils Virvoitusjuomat 8.9 0.579 (0.056) 5.82 0.034 (0.003) 0.634 0.09 0.97 Non-alcoholic beverages Alkoholijuomat 3.0 -0.292 (0.195) Alcoholic beverages Ravintola-ateriat 4.2 2.077 (0.194) 2.76 0.551 (0.071) 2.155 -0.04 0.84 Meals outside home Muu ravinto 1.4 0.484 (0.098) 0.92 0.058 (0.011) 0.682 0.29 1.10 Other food Tupakka 0.858 (0.145) 3.65 0.031 (0.003) 0.921 0.07 1.34 Tobacco Vaatetus 0.982 (0.042) 20.60 0.208 (0.014) 1.097 0.10 0.91 Clothing 26 27 Taulukko 4. Määräjousto Table 4. Quantity elasticity Kaikki 2-lapsipcrheet, n = 105 All families with 2 children Hyödyke Kaksoislog. Semilog. Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment -5 K K. b *"b R*v h d b* b» R Vehnä 50.30 -0.062(0.037)» -0.0024(0.0015) -0.052 -0.19 0.34 IVheat Kiisi 2.91 0.0284 (0.0070) 0.092 0.47 0.99 liiee Muu vilja js [0 -0.123 (0.065) -0.0512 (0.0214) -0.198 0.38 126 Other cereals Peruna 70.60 -0.222 (0.058). -0.0105 (0.0028) -0.162 -0.37 0.91 Potatoes Sokeri 28 80 0 0130 (0.0087) 0.049 0.43 1 88 Sugar Herneet 1.79 -0.382 (0.103) -0.0513 (0.0200) -0.317 -0.05 0.81 I'ulses Tuoreet vihannekset 14.60 0.267(0.054) 0.0436(0.0081) 0.345 0.23 1.06 Fresh vegetables Tuoreet hedelmät 24.40 0.673 (0.047) 0.1622 (0.0152) 0.723 0.07 0.89 Iresh fruits Naudan- ja vasikanliha 16.50 0.270 (0.050) 0.0436 (0.0066) 0.287 0.06 1.16 Mtai ami veal Sianliha 15.00 -0.124 (0.052) -0.0122 (0.0060) -0.088 -0.41 0.85 l'nrk Teurastuotteet 1.33 0.386 (0.174) 0.0461 (0.0154) 0.376 0.03 1.32 Offal Munat 7.99 0.461o .461 (0 044) 0.0342 (0.0082) 0.465 0.01 1.01 Eggi Kala 9.92 0.107 (0.058) 00154 (0.0051) 0.169 0.87 1.59 l-i.sh Tävsmaito 218.00 0.065 (0.038) 0.0179 (0.0066) 0.089 0.27 1 57 1-itU milk Juusto 2.82 0.682 (0.106) 0.3255 (0.0636) 0.245 -1.78 0.84 ( licese Voi 14.40 0.179 (0.044) 0.0301 (0.0069) 0.052 -2.38 1.07 llutter Kerma 7.58 0.725 (0.140) 0.0462 (0.0058) 0.662 -0.10 1.36 Cream Margariini 6.48 0.0044 (0.0036) 0.060 177 -2 23 Margarine 28 Taulukko 5. Rahamenojousto Table 5. Expenditure elasticity 2-lapsiset työläisperheet, n = 76 Working class families with 2 children Hyödyke Kaksoislog. Semilog. Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment %> b v* d b* ¥± R * b* K Ravinto yhteensä 100.0 0 433 (0.028) 3 64.40 0.025(0.002) 0.422 -0.03 0.99 Total food Leipä- ja viljatuotteet 14.6 0.218 (0.055) 9.40 0.017 (0.005) 0.196 —O.ll 0.95 Bread and cereals Sokeri 60 0.255 (0.058) 3.87 0.010 (0.002) 0.281 0.09 1.18 Sugar Herneet yra. 0.3 0.332 (0.050) 0.19 0.062 (0.010) 0.846 0.40 0.94 Pulses etc. Vihannekset ja hedelmät 8.6 0.417 (0.045) 5.52 0.022 (0.003) 0.433 0.04 0.95 Vegetables and fruits Lihatuotteet 17.0 0.434 (0.036) 11.00 0.043 (0.004) 0.427 -0.02 1.00 Meat products Kalatuotteet 3.1 0.448 (0.047) 1.98 0.084 (0.010) 0.462 0.03 0.96 Fish products Munat 3.1 0.482 (0.074) 2.00 0.080 (0.013) 0 434 0.11 0.98 Eggs Maitotaloustuotteet* 16 7 0.351 (0.028) 10.81 0.034 (0.003) 0.342 -0.03 1.00 Milk products Voi 8.9 0.290 (0.032) 5.75 0.015 (0.002) 0.283 -0.02 1.00 Butter Virvoitusjuomat 8 9 0.759 (0.056) 5.71 0.042 (0.003) 0.799 0.05 0.97 Non-alcoholic beverages Alkoholijuomat 3.1 0.908 (0.271) 1.97 0.014 (0.005) 0.772 -0.18 0.92 Alcoholic beverages Ravintola-ateriat 3.8 2.144 (0.314) 2.46 0.378 (0.061) 1.671 -0.28 0.94 Meals outside home Tupakka 1.374 (0.475) 3.43 0.040 (0.003) 1.268 -0.08 1.04 Tobacco Vaatetus 1.098 (0.070) 19.5 0.227 (0.025) 1.261 0.13 0.83 Clothing 29 Taulukko 6. Määräjousto Table 6. Quantity elasticity 2-lapsiset työläisperheet, n = 76 All wage earner families with 2 children Hyödyke Kaksoislog. Semilog Commodity Double-log adjustment Semi-log adjustment ■ , , . b*-b R«v * b d b* l.« K Kiisi 2.98 0.0328 (0.0342) 0.120 1.13 -7.88 Rut Muu vilja 28.90 -0.268(0.086)» -0.1059(0.0304) -0.398 0.33 -1.10 Other cereals Sokeri 29.10 0.094 (0.052) 0.0032 (0.0013) 0.120 0.22 1.34 Sugar Herneet 1.87 -0.324 (0.104) -0.0945 (0.0258) -0.542 0.40 116 PlllStS luonet vihannekset 14.00 0.103 (0.070) 0.0212 (0.0080) 0.165 0.38 1.73 Fresh vegetables Tuoreet hedelmät 28.20 0.661 (0.064) 0.1484 (0.0167) 0.694 0.05 0.93 Fresh fruits Naudan- ja vasikanliha 16.50 0.458 (0.055) 0.0672 (0.0082) 0.442 -0.04 0.99 Meat and veal Sianliha 15.70 0.110 (0.050) 0.0139 (0.0070) 0.096 -0.15 0.91 Pork Teurastuotteet 1.24 0.734 (0.218) 0.0370 (0.0162) 0 324 -1.27 0.70 Offal Munat 7.93 0.477 (0.072) 0.0312 (0.0048) 0.427 -0.12 0.99 Eggs Kala 10.06 0.116 (0.061) 0.0153 (0.0057) 0.165 0.30 1.38 Fish Täysmaito 225.00 0.122 (0.060) 0.0347 (0.0100) 0.168 0.27 1.62 Full milk Juusto 2.25 0.088 (0.101) 0.0216 (0.0231) 0 104 0.15 1.07 Cheese Voi 14.70 0.281 (0.032) 0.0381 (0.0043) 0.281 0.00 1.00 Butter Kerma 7.97 1.320 (0.144) 0.0709 (0.0056) 0 966 0.37 1.13 Cream Margariini 617 -0.0035 (0.0037) -0062 0.15 1.16 Margarine Taulukko 7. Yhteenvetotaulukko Table 7. Summary table Rahamenojousto Määräjousto Kaikki Kaikki 2-laps. 2-laps. työläis- Kaikki Kaikki 2-laps. 2-laps. tjöläis- perheet perheet perheet perheet log. semilog. log. semilog. log. semilog. log. semilog. log. semilog. log. semilog. Ravinto yhteensä 0.33 0.34 0.42 0.43 0.43 0.42 Leipä- ja viljatuotteet 0.21 0.21 0.09 0.09 0.22 0.20 Vehnä -0.02 -0.02 -0.06 -0.05 Riisi -0.21 -0.21 0.09 0.12 Muu vilja -0.13 -0.13 -0.12 -0.20 -0.27 -0.40 Peruna -0.15 -0.16 -0.22 -0.16 Sokeri 0.35 0.45 0.35 0.46 0.26 0.28 -0.09 -0.09 0.05 0.09 0.12 Vihannekset ja hedelmät 0.68 0.73 0.56 0.62 0.42 0.43 Tuoreet vihannekset 0 20 0.20 0.27 0 35 Olli 0.17 Tuoreet hedelmät 0.75 0.80 0.67 0.72 0.66 0.69 Lihatuotteet 0.31 0.33 0.33 0.35 0.43 0.43 Naudan- ja vasikanliha 0.34 0.36 0.27 0.29 0.46 0.44 Sianliha -0.12 -0.09 0.11 0.10 Lampaanliha 0.17 0.15 Teurastuotteet 0.30 0.32 0.39 0.38 0.73 0.32 Kalat 0.27 0.28 0.12 0.26 0.45 0.46 -0.03 0.04 0.11 017 0.12 0.17 Kananmunat 0.32 0.32 0.18 0.48 0.43 0.32 0.33 0 40 0.47 0.48 0.43 Maitotaloustuotteet 0.16 0.16 0.32 0.34 0.35 0.34 Täysmaito 0.07 0.09 0.12 0.17 Voi 0.12 0.12 0.18 0.23 0.29 0.28 0.14 0.14 0.18 0.05 0.28 0.28 Juusto 1.00 110 0.68 0.25 0.09 0.10 Kerma 0 32 0.32 0.73 0.66 1.32 0 97 Rasvat ja öljyt -0.49 -0.67 Margariini -0.09 -0.09 0.06 -0.06 Alkoholittomat juomat 0.37 0.38 0.58 0.63 0.76 0.80 Alkoholipitoiset juomat 1.03 1.15 0.91 0.77 Ravintola-ateriat 0.83 0.71 2.08 2.16 2.14 1.67 Muu ravinto 0.73 0.83 0.48 0.68 Tupakka 0.60 0.67 0.86 0.92 1.37 1.27 Vaatteet 0.91 0.97 0.98 110 1.10 1.26 31 KIRJALLISUUTTA (1) Brown, J. A, C. The consumption of food in relation to household composition and income. Econ- ometrica 22, 1954: 444 460. (2) Gollnick, H. Ausgaben und Verbrauch in Abhängigeit von Einkommen und Haushaltsstruktur. Agrarwirtschaft 6/7 1959, 264 s. (3) Goreux, L. Income elasticity of the demand for food. Household survey analysis. FAO. Rome 1959. 150 s. (4) Prais, S. J. ja Houthakker, Fl. S. The analysis of family budget, with an application to two British surveys conducted in 1937—39 and their detailed results. Cambridge 1955, 372 s. SUMM A R V : INCOME ELASTICITY OF FOOD EXPENDITURE AND CONSUMPTION Paavo Kaarlehto Agricultural Economics Research Institute, Rukkila In this stud)' the relationships between income and food consumption are analysed on the basis of data collected for the 1956 household survey in Finland. Supported by calculation results the author indicates that in order to get reliable estimates for elasticity coefficients 1) the form of the demand function deserves special attention, especially in the case of the food items with high fat content 2) strati- fication of data is necessary on the basis of a) size of household and b) social class of the family. As in this case it was impossible to obtain complete sets of stratified data for proper covariance analysis, estimates for the elasticity coefficients were calculated separately from unclassified data, from data on all families with two children and from data on worker-families with two children. These elasticity coefficients, as computed in the FAO, are given in Tables 1 6 for comparision.