SUPER-, THOMAS- JA HIENOFOSFAATIN VAIKUTUKSESTA MUTASUOLLA Mauri Takala Suoviljelysyhdistys, Leteensuon koeasema Saapunut 1.12. 1960 Suoviljelykset ovat tunnetusti fosforiköyhiä. Niiden lannoitukseen käytetään useammanlaisia fosfaattilannoitteita. Seuraavassa käsitellään erään Leteensuon koeaseman rautasuolle perustetun pitkäaikaisen fosfaattilannoituskokeen tuloksia. Koemaa ja koesuunnitelma Yksityiskohtaisen kasvipeitekuvauksen suoalueesta on tehnyt Lindberg (2). Suon geologista puolta on selvittänyt Rindell (5). Koealueen turve on melko hyvin maatunutta metsäsaraturvetta. Turvekerroksen paksuus on yli 1 m. Alue on raivattu viljelykselle v. 1928 ja ojitettu avo-ojilla 20 m;n sarkoihin. Koe on sijoitettu kah- delle saralle. Se aloitettiin v. 1930, jolloin saveus (100 ma/ha) suoritettiin ensimmäisen kerran ja kalki- tutkoejäsenet kalkittiin käyttäen 2000 kg/ha sammutettuakalkkia. Kalkitus uudistettiin v. 1937 käyt- täen 2000 kg/ha kalkkikivijauhetta; samoin saveus v. 1942 (200 m*/ha). Muokkaus ja muut hoitotoimenpiteet on suoritettu samalla tavalla kuin talousviljelyksillä. Koesuunnitelma on seuraava: K = 100 kg/ha K 2O kalisuolana Psf -f K= 20 kg/ha P 2O ä superfosfaattina + 100 kg/ha K, O Ptf -f K = » » * thömasfosfaattina + * » *Ptf -f K = » » » thorna sfosfaattma + » » » 2Psf +K= 40 » » superfosfaattina + » » * 2Ptf +K = » * » thomasfosfaattina + * » » K + kalkitus = 100 kg/ha K aO + kalkitus 2Ps£ +K + kalkitus =4O kg/ha P 2O s superfosfaattina + 100 kg/ha K 2 G -f kalkitus 2Pt£ -f K + kalkitus =4O kg/ha P 2O ä thömasfosfaattina + 100 kg/ha K 2 O -f kalkitus Käytetyt thomasfosfaattimäärät sisälsivät sitruunahappoon liukenevaa P 20 s:ttä yhtä paljon kuin vertailtavat superfosfaattimäärät ammoniumsitraattiin liukenevaa P 2Os:ttä. V. 1948 koealueen ollessa 3. vuoden nurmena koesuunnitelmaa muutettiin siten, että thomasfosfaatti korvattiin vastaavalla määrällä hienofosfaattia. V. 1941 ei fosfaattilannoitusta annettu ollenkaan ja kalilannoituskin oli vain 60 kg/ha K.O. Vuosilta 1943 ja 1944 ei ole koetuloksia käytettävissä. Kaikki koejäsenet ovat saaneet vuosittain 100kg/ha K ä O 40 tai 48 %:na kalisuolana. Typpilannoitteita ei ole annettu. Koevuosien sääolot ilmenevät Pessin (3) tutkimuksesta. Kokeen vuotuiset satotulokset esitetään liitetaulukossa I. https://www.c-info.fi/en/info/?token=_kjzgJLOIC6s_HsA.63qsI1-rzrY95amiI5X-_w.wQsOfMZiavjT5goo_hI1XUDV5H_fw07_9FSF2T6R-GDuabe8__fi0IzU6wUhgjLiIFeA4QOHNSPqbb5xKKD5asfOXD6hAdXSatUYlHTUtH2Cmeyni2rPSwSiRRrRPsgsx9xhoGBNqPD8lt-nw_1fYIeoctZvz_cZvOM 58 Nurmet Taulukosta 1 näkyy, että superfosfaatti on ollut selvästi thomas- ja hieno- fosfaattia parempi. Ero on kaksinkertaisia fosfaattimääriä käytettäessä ollut sel- vempi kuin yksinkertaisilla määrillä ja erittäin selvä kalkitulla koealueella. Taulukko 1. Keskimääräiset heinäsadot vuotta kohden kg/ha (20 vuotta). Ensimmäisenä 10-vuotiskautena käytetty thomasfosfaattia ja toisena hienofosfaattia. Table 1. Average annual yields of hay in kg per ha (during 20 years). During 10 years one phosphate component basic slag and during 10 years hyperphosphate. Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf-Ptf K 1463 Psf + K 5004 3541 415 Ptf + K 4589 3126 2Psf + K 6206 4743 534 2Ptf + K 5672 4209 K + kalkitus liming 1339 —124 2Psf +K+ kalkitus liming 6402 4939 845 2Ptf + K + » 5557 4094 F-arvo 141.42*** merkitsevä ero 475* F-value sign. diff. 628** 810*** Taulukon 2 mukaan superfosfaatti on ollut thomasfosfaattia parempi, mutta erot ovat niin pieniä, että ne mahtuvat virherajoihin. Taulukko 2. Keskimääräiset heinäsadot kg/ha (10 vuotta), Superfosfaatin ja thomas- fosfaatin vertailu. Table 2. Average annual yields of hay in kg per ha (during 10 years). One phosphate component basic slag. Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf-Ptf K 1473 Psf + K 4841 3368 454 Ptf + K 4387 2914 2Psf + K 5784 4311 233 2Ptf + K 5551 4078 K + kalkitus timing 1251 —222 2Psf -r K + kalkitus liming 5759 4286 488 2Ptf + K + » 5271 3798 F-arvo 55.90*** merkitsevä ero 707* F-value sign. diff. 940*** 1222*** 59 Taulukon 3 mukaan superfosfaatti on ollut 2P-määrillä selvästi hienofosfaattia parempi. Kalkitulla alueella superfosfaatin paremmuus on erittäin selvä. Taulukko 3. Keskimääräiset heinäsadot kg/ha (10 vuotta). Superfosfaatin ja hienofos- faatin vertailu. Table 3. Average annual yields of hay in kg per ha (during 10years). One phosphate component hyperphosphate. Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf-Phf K 1453 - Psf + K 5167 3714 376 Ptf + K 4791 3338 2Psf + K 6628 5175 835 2Phf + K 5793 4340 K -f kalkitus liming 1428 -25 2Psf + K ~ kalkitus liming 7046 5593 1202 21>hf + K + » 5844 4391 F-arvo 96.05*** merkitsevä ero 628* V-value sign. diff. 835** 1086*** Taulukon 2 ja 3 perusteella ei voida kuitenkaan arvostella thomasfosfaatin ja hienofosfaatin paremmuutta toisiinsa verrattuna, koska hienofosfaatti levitettiin ensi kerran kolmannen vuoden nurmelle ja nurmi pidettiin 12 vuoden ikäiseksi. Siten hienofosfaatti ei tullut koskaan mullatuksi. Sitäpaitsi thomasfosfaatin jälki- vaikutus voi vaikuttaa tuloksiin. Taulukosta 4 havaitaan, että 12 vuoden kuluessa ei fosfaattilannoitusta saa- neilla koeruuduilla ole tapahtunut kokonaissadon alenemista. Sensijaan pelkällä kalilannoituksella on sadon aleneminen ollut nurmen iän lisääntyessä selvä. Taulukko 4. Kaksitoistavuotisen heinänurmen sadot kolmivuotisjaksoittain kg/ha. Vuosina 1946—1948 annettu thomasfosfaattia, vuosina 1949—1957 hienofosfaattia. Table 4. The average yields kg. per ha of 12 years old ley in 3-year periods. During the years 1946 1948 one phosphate component basic slag, during the years 1949 1957 hyperphosphate. Koejäsen Heinäsato kolmivuotisjaksoittain Treatment The yield of hay in periods of 3 years 1946-1948 1949-1951 1952-1954 1955-1957 K 1900 1983 1462 885 Psf + K 5550 519 Ü 4566 5534 Ptf + K 4409 4710 4320 5529 2Psf + K 5964 7319 5708 6731 2Ptf 4- K 4739 6373 5029 6379 K 4- kalkitus liming 1621 1766 1368 1051 2Psf + K + kalkitus liming 5053 7779 6291 7150 2Ptf + K 4- » 3779 5619 5339 7295 60 Viljat ja vihantarehu Koealueilla on kauraa viljelty ainoastaan 4 vuotena. Kevätvehnää ja vihanta rehua kumpaakin yhtenä vuotena. Taulukosta 5 selviää, että super- ja thomas fosfaatti ovat olleet samanarvoisia kauran lannoitteina. Tähän vaikuttanee se että ne on mullattu maahan. Sama ilmenee myös liitetaulukossa esitetyistä kevät- vehnän ja vihantarehun sadoista. Taulukko 5. Keskimääräiset kauran jyvä- ja olkisadot kg/ha (4 vuotta). Superfosfaatin ja thomasfosfaatin vertailu. Table •>. Average crop and straw yields of oats in kg per ha (during 4 years). One phosphate component basic slag. Koejäsen Jyväsato Sadon lisäys Satoero Olkisato Treatment Crop yield Increase in yield Difference Straw vield Psf-Ptf K I «21 3061 Psf + K 2328 707 20 3883 Ptf + K 2308 687 4191 2Psf + K 2654 1033 -22 4388 2Ptf - K 2676 1055 4477 K + kalkitus liming 1575 —46 3127 2Psf + K + kalkitus liming 2629 1008 Tu 4850 2Ptf 4- K + » 2699 1078 4864 F-arvo B.s2*** merkitsevä ero 470* F-value sign. diff. 640** 863*** Yhdistelmä kaikkien koekasvien sadoista Suoritettaessa tulosten tarkastelua rehuyksikköarvojen perusteella on ry- arvoina käytetty: heinä 0.4, kaura 0.8, vehnä 1.0, oljet 0.27, vihantarehu, kuivat- tuna 0.4. Taulukosta 6 selviää, että koko koeajan kuluessa heinävaltaisessa viljelyksessä superfosfaatti on kalkitulla koealueella antanut parempia satoja, mutta kalkitse- raattomalla koealueella erot ovat niin pieniä, että ne jäävät virherajojen sisälle. Kalkituksen vaikutus Taulukosta 6 selviää, että kalkitus ei tässä kokeessa ole aiheuttanut varmoja satoeroja puoleen eikä toiseen. Leteensuon koeaseman mutasuot ovat luonnostaan niin kalkkirikkaita, ettei niillä ole muissakaan kalkituskokeissa saavutettu sadon lisäyksiä (4). 61 Taulukko 6, Koekasvien keskimääräiset vuotuiset sadot ry/ha 26 vuoden kuluessa. Table 6. Average annual crop yields of all experimental plants during 26 years, food units per ha. Koejäsen Sato Sadon lisäys Satoero Treatment Yield Increase in yield Difference Psf-Ptf K 954 Psf + K 2187 1233 112 Ptf -!- K l'iiT.-, 1121 2Psf + K 2626 1672 145 2Ptf + K 2481 1527 K + kalkitus Urning 924 -30 2Psf + K -f- kalkitus liming 2720 1766 250 2Ptf + K + »> 2470 1516 F-arvo, koejäsen: 167.52*** kalkitus liming: 0.64 3 T-value merkitsevä ero 156* sign. diff. 206** 256*** Sadon laatu Suoritetun heinäanalyysin mukaan (taulukko 7) timotein määrä on vaih- dellut 12. vuoden nurmessa fosfaattilannoituksen saaneilla ruuduilla553.86.18 —86.1 %:iin. Ruuduilla, jotka ovat saaneet pelkän kalilannoituksen, on heinän timotei- pitoisuus ollut vähäinen. Heinän timoteipitoisuus on ollut sekä superfosfaattia että hienofosfaattia saaneilla ruuduilla suunnilleen samaa suuruusluokkaa. Kalki- tus näyttää edistäneen timotein säilymistä nurmessa. Taulukko 7. 12. vuoden nurmen botaaninen koostumus. Table 7. The botanical composition of 12th year ley. Koejäsen Timoteitä Muita hyötykasveja Rikkaruohoja Treatment Timothy Other cultivated plants Weeds O/ 0/ 0//o /o /o K 1.9 0.1 98.0 Psf + K 53.8 2.6 43.6 Ptf + K 65.9 4.5 29.6 2Psf + K 69.8 2.5 27.7 2Ptf + K 64.3 1.3 34.4 K + kalkitus liming 3.7 0.1 96.2 2Psf + K + kalkitus liming 80.1 5.0 14.9 2Ptf + K + kalkitus liming 86.1 3.1 10.8 Muiden hyötykasvien ryhmässä tavattiin pääasiassa nurminataa (Festuca pratensis) ja niittynurmikkaa (Poa pratensis). Rikkaruohojen ryhmässä oli PK- 62 lannoituksen saaneilla ruuduilla pääasiassa juolavehnää (Agropyrum repens), kun taas K-lannoituksen saaneilla ruuduilla valtarikkaruohoina olivat nurmirölli (Agrostis tenuis) ja aronata (Festuca rubra). Kaila (1) on suorittanut 12. vuoden nurmen sadosta tutkimuksia ja toden- nut, että käytetyn fosfaattilannoituksen määrällä ja laadulla on ratkaiseva vaikutus heinän fosforipitoisuuteen. Niinpä 200 kg:lla superfosfaattia saadun heinän fosfori- pitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin 100 kg:lla saadun. Erittäin suuret erot olivat hienofosfaattia ja superfosfaattia saaneiden koejäsenten heinän fosfori- pitoisuudessa; edellisissä noin 0.14—0.15 % P ja jälkimmäisissä noin 00.20.23 % P. Ei ole tietoa, olisiko vilja-, juurikasvi- ja perunasatojen fosforipitoisuudessa sama suhde. P ä ät el mät Kokeen perusteella voitaneen tehdä seuraavia päätelmiä: Superfosfaatti ja thomasfosfaatti ovat viljanviljelyssä vaikutukseltaan saman- arvoisia. Nurmen pintalannoitukseen on superfosfaatti soveliaampaa kuin thomas- ja hienofosfaatti. Vuosittain uudistetulla sopivalla fosfaatti-kali pintalannoituksella voidaan timoteinurmen ikää lisätä sadon määrän ja laadun silti huonontumatta. Nurmen iän lisääntyessä saattaa siihen ilmaantua kuitenkin rikkaruohoja, etenkin juola- vehnää. KIRJALLISUUTTA: (1) Kaila, A. 1958. Effect of various kinds of phosphorus fertilizers on peat soil. Maat. tiet. aikak. 30: 213-222. (2) Lindberg, H. 1903. Leteensuon kasvillisuus. S, suovilj. yhd. vuosik. 1903: 264—270. (3) Pessi, Y. 1959. Kivennäismaan vaikutuksesta rahkasuon maanparannusaineena Leteensuon koe- aseman pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella. Summary: On the effect of mineral soil as a soil improving agent on Sphagnum bogs on the basis of prolonged field tests at Leteensuo Experimental Station. Acta agr. fenn. 94. 14; 241 268. (4) —1959. Mutasuon kalkituskokeiden tuloksia Leteensuolta. Summary: The results of liming tests on fen at Leteensuo. Maat. tiet. aikak. 31; 285 293. (5) Rindell, A. 1903. Geologisessa mielessä huomattava tulos Leteensuon tutkimisesta. S. suovilj. yhd. vuosik. 1903:271-275. 63 S U M MARY ON THE EFFECTS OF SUPERPHOSPHATE, BASIC SLAG AND HYPERPHOSPHATE ON FEN SOIL Mauri Takala Society of Peat Cultivation, Experiment Station Leteensuo At I-eteensuo Experiment Station a test to compare the effects of superphosphate and basic slag on fen soil was started in 1930. The peat on the test area is fairly well humified forest sedge peat. The thickness of the peat layer is more than 1 metre. The test area was reclaimed in 1928 and ditched so that the strips between ditches are 20 metres broad. The test area was clayed in 1930 (100 m3/ha) and in 1942 (200 m3/ha). The test areas which were limed were treated with slaked lime (2000 kg/ha) in 1930 and with limestone powder (2000 kg/ha) in 1937. Basic slag was applied in amounts containing citric acid soluble P 2Os as much as superphosphate contained ammonium citrate soluble P 2O v In 1948 when the test area was 3rd year ley the trial plan was changed so that basic slag was replaced by the corresponding amount of hyper- phosphate. In 1941 no phosphate dressing was applied, and potassium dressing was only 60 kg/ha K2 O. From the years 1943 and 1944 no test results are available. According to the test results the effect of superphosphate and basic slag are equal in cultivating cereals. As cover dressing for ley superphosphateis more suitable than basic slag or hyperphosphate. By means .of appropriate cover dressing with phosphate and potassium it is possible to lenghten the age of timothy ley without impairment of crop quantity or quality. While the age of timothy ley length- ens, weeds, especially quick grass, may appear. Liite I. Super-, thomas- ja hienofosfaatin vertaileva koe rautasuolla. Sadot vuosittain kg/ha. Appendix I. Comparative test between superphosphate, basic slag, ami hyper phosphate on Jen. Yields annually kg/ha. Koejäsen Treatment K Psf + K Ptf + K 2 Psf + K 2 Ptf 4- K K + 2 Psf + K + 2 Ptf + K + Yields annually kg/ha. kalkitus kalkitus kalkitus liming liming liming 1930 Kaura jyviä - Oats grain 2575 3100 287(1 3250 3088 2848 3183 3125 olkia straw 4215 4400 4930 5295 5053 4810 0045 5713 1931 Hernek., vih. rehu Peas and oats 4200 5250 5450 5850 0150 4275 5825 5775 1932 1. nurmi heiniä - Ist year ley hay 2025 3425 3325 4225 4425 17511 5475 4825 1933 2. » • 2nd » » » 1513 5995 5088 7508 7343 1028 7018 6820 1934 3. » » 3rd » » » 1485 5363 5390 7068 0875 1458 7503 0078 1935 4. » t 4th » » » 1778 5605 5108 6828 0243 1610 6578 6383 1936 5. » » Slh » » » 918 5745 5385 64111 MAS 1083 6773 6440 1937 Kaura jyviä - Oats grain 1065 2480 2783 2960 3105 1155 3025 3008 olkia straw 1870 3950 4970 4883 5440 2315 5468 5533 1938 1. nurmi heiniä Ist year ley hay 2383 6218 5885 6438 6355 1885 6245 6410 1939 2. » t - 2nd » • » 303 4318 3245 5940 5363 303 5858 5225 1940 3. • » - 3rd » » » 165 863 1443 2525 2805 248 3110 2858 1941 Kaura jyviä - Oats grain 1395 1935 1912 2529 2385 1206 2259 2731 olkia straw 1822 2007 2430 2851 2340 1331 3073 3396 1942 Kaura jyviä Oats grain 1448 1798 1665 1875 2125 1090 2048 1933 olkia straw 4335 5113 4435 4523 4473 4050 4815 4815 1943-1944 Ei koetuloksia - No results 1945 Kevätvehnä jyviä - Spring wheat grain 1235 1255 1268 1215 1423 1523 1683 1618 olkia straw 0267 6745 6990 6785 6848 6105 6857 7255 1946 1. nurmi heiniä - Ist year ley hay 2339 5321 4417 5134 5257 1584 2972 3327 1947 2. » » - 2nd t t • 1820 5560 4580 5760 4380 1560 5400 4340 1948 3. » » -3rd * * * 1540 5770 4230 7000 4580 1720 6790 3670 1949 4. » »» - 4th I I » 3030 5910 4720 8030 6630 2140 8100 5080 1950 5. » » - öth » » » 1800 5680 5230 7440 6690 2050 8460 6250 1951 6. » • - tith » » » 1120 4000 4180 6490 5800 1110 0780 5530 1952 7. » i - 7th » • • 240 3950 3190 6080 4290 510 6820 5000 1953 8. > » - Bth o I » 2220 5190 5335 6030 6070 1800 6605 5915 1954 9. » » - 9th » » t 1925 4560 4435 5015 4730 1795 5450 5105 1955 10. » » - 10th » I » 1825 6395 0360 6835 6690 1955 7600 7915 1956 11. » i - 11th > » • 440 4765 4990 6165 5315 870 6435 6765 1957 12. » i - 12th • » • 389 5445 5239 7194 7133 328 7417 7206