LYHYTPÄIVÄKRYSANTEEMIN PISTOKASMONISTUS- JA TAIMIKASVATUSKOKEISTA Helsingin Yliopiston puutarhatieteen laitos Erkki Kaukovirta Saapunut 21.11. 1962 Nykyään tiedetään, että krysanteemi voidaan saada kukkimaan minä vuoden aikana tahansa, jos vain päivänpituus ja valoisuusolosuhteet järjestetään sen vaati- musten mukaisiksi. Kaupallisessa viljelyssä tätä mahdollisuutta käytetään ylei- sesti hyväksi ympärivuotisessa krysanteemin tuotannossa. Tämän viljelytavan avulla ei pyritä ainoastaan jatkuvaan kukkatuotantoon, vaan samalla viljelyaika, lisäyksestä kukintaan, halutaan saada mahdollisimman lyhyeksi. Se edellyttää kuitenkin, että viljely suoritetaan kaikissa vaiheissaan tarkoituksenmukaisesti ja oikein. Tässä mielessä viljelymenetelmien kehittämiseksi on jo kauan suoritettu tutkimustyötä varsinkin Yhdysvalloissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Seuraavassa on tarkoitus selostaa eräitä niistä lyhytpäiväkrysanteemin viljely- kokeista, jotka Helsingin Yliopiston puutarhatieteen laitoksen toimesta on järjes- tetty. Lähinnä tässä tarkastellaan taimikasvatusta, pistokkaiden juurruttamista ja pistokastaimien koulimisen vaikutusta sadon laatuun. Pistokkaiden juurruttaminen Varsin yleisesti on viljelijäin keskuudessa vallalla käsitys, että krysanteemin pistokkaat on helppo juurruttaa, kuten yleensä ruohomaiset pistokkaat. Siitä huoli- matta korkealaatuisten pistokkaiden tuottaminen vaatii erityistä huolellisuutta Viime aikoina on käynyt ilmi, että lyhytpäiväviljelyyn kannattaa istuttaa ainoastaan ensiluokkaisia pistokastaimia (mm. 13, 18). Post (13) on havainnut krysanteemin pistokkaiden puutuvan nopeasti, jos juurrutusolosuhteet eivät ole oikein valitut tai pistokkaiden hoito on virheellistä. Puutuminen aiheuttaa kasvun pysähtymisen, josta edelleen Posxin havaintojen mukaan voi olla seurauksena jopa 2—3 viikon viivästyminen taimien kehityksessä. Juurtumisen onnistuminen riip- puu monista tekijöistä kuten lämpötilasta, pistokasmateriaalista, kosteussuhteista ja alustamateriaalista. Juurrutusalustan valinnan avulla voidaan vaikuttaa myös kost eussuhteisiin varsin helposti kuten Post (13) toteaa. https://www.c-info.fi/en/info/?token=vAaYkZc1ZHjnNTst.rFcAbledecUEY26ybiuSAQ.T5yvM1PzYAZWVDa-jIclafR524bKfBKBA8gSO5TXB2Yvmt8ccGCq0OYQDFdo3BqQS81CBiWMKWWBHV_NVWZdx37Ge4CxvtahRE2MrAQW_nCfVcbrKzOxP2dxOqTO4uN4aHnuqfaoQBm-Hz_oapq5zfjG-HGSTzAgu4De3kiL 198 Juurrutusalustat Pistokkaiden juurruttamiseen käytetään laadultaan erilaisia alustoja, joista yleisimpiä ovat hiekka, multa, turve ja vermikuliitti. Mainituilla juurrustusalus- toilla on suoritettu lukuisia tutkimuksia, joissa niiden ominaisuuksista on ilmennyt mm. seuraavaa. Hiekka on osoittautunut juurien kehittymisen kannalta edulliseksi, mutta sitä käytettäessä on pistokkaiden puutumisen vaara ilmeinen (7, 11, 19). Mullan käyttöä puolletaan varsinkin krysanteemien pistokkaiden juurrutuksessa lähinnä siksi, että sen sisältämät ravinteet estävät kasvun pysähtymisen ja puutumisen juurrutuksen aikana (19, 20). Turpeen etuina pitää Stoutemyer (19) sen hyvää kosteuden pidätyskykyä ja sen sisältämiä juurtumista kiihoittavia orgaanisia yhdis- teitä. Vermikuliitista saadut tulokset ovat yleensä olleet positiivisia ja Hudson (8) pitää sen keksimistä yhtenä suurimmista edistysaskeleista mitä pistokkaiden juurruttamisen hyväksi on tehty. Juurrutusalustaa valittaessa pitää Post (13) tärkeimpänä kosteussuhteiden huomioon ottamista, sillä hän on tutkimuksissaan havainnut juurrutuksen epäonnistumisen aiheutuvan useimmissa tapauksissa riit- tämättömästä veden saannista. Hormonivalmisteiden käyttö Krysanteemin kaupallisessa lisäyksessä käytetään nykyään yleisesti juurru- tushormoneja. Käytön katsotaan olevan edullista, sillä hormonivalmisteet var- mentavat juurtumisen. Sen sijaan niiden ei ole todettu nopeuttavan juurtumista (mm. 2,9). Rupprecht (17) ja Riehl (16) ovat todenneet krysanteemin pistokkai- den hormonikäsittelystä koituvan sitä suuremman edun mitä korkeampi lämpötila ja valovoimakkuus ja mitä pienempi kosteusprosentti alustassa on. Lisäksi Riehl (16) havaitsi, että liian märässä alustassa hormonikäsittely voi olla jopa haitallista. Juurtuneiden pistokkaiden kaulinta Pistokastaimien koulimisen vaikutuksesta krysanteemien sadon laatuun ei ilmeisesti olla vielä täysin selvillä. Työnsäästön aikaansaamiseksi on tapana luopua kokonaan koulimisesta ja istuttaa juurtuneet pistokkaat suoraan kasvupaikalleen. Monissa tutkimuksissa (mm. 10, 13) on saatu kasvupaikalleen suoraan istutetuista krysanteemeistä tyydyttävää, usein yhtä hyvää satoa kuin koulituista taimista. Eräät toiset mm. Allerton (1) ja Bull (3) suositelevat koulimatta istuttamista ensisijaisesti silloin, kun taimet kasvatetaan yksivartisina. Bull (3) on havainnut sadon laadun heikkenevän, jos koulimaton taimi kasvatetaan useampi kuin yksi- värisenä. Hän selittää sen johtuvan siitä, ettei juuristo ehdi kehittyä kasvupai- kalle suoraan istutettaessa riittävän voimakkaaksi. Taimikasvatukseen liittyy läheisesti kysymys siitä kuinka kauan taimien on saatava kehittyä ennen kuin lyhytpäiväkäsittely aloitetaan. SEARLEn ja MACHiNin (18) selostamissa kokeissa eri lajikkeiden havaittiin tarvitsevan tietyn pituisen 199 kasvuajan ennen pimentämisen aloittamista, ja todettiin sen vaihtelevan lajik- keesta riippuen 6:sta 20 vrk:een. Cathey (4) ei puolestaan havainnut Ancore, Golden Chort ja Snow lajikkeilla kokeillessaan mitään eroja kehityksessä vaikka kasvuaika ennen pimentämistä vaihteli o:sta 6 viikkoon. Sen sijaan Herrmans (7) pitää kolmen viikon kasvuaikaa ennen pimentämistä kaikille lajikkeille riittävänä. Okada (12) määrittelee tämän ajan verson pituuden perusteella ja katsoo, että versojen tulee olla vähintään 18—24 cm:n pituisia lyhytpäiväkäsittelyä aloitet- taessa. Krysanteemin pistokkaiden juurruttamiskoe Krysanteemin pistokkaiden juurrutuskoe suoritettiin Hyvinkäällä K. Vakku- rin kauppapuutarhassa elokuussa v. 1960. Juurrutushuoneen keskilämpö oli kokeen suorittamisen aikana 17°C ja se vaihteli 15°C:stä 25°C:een. Kokeessa juurrutettiin kolmen krysanteemilajikkeen (Silvertone, Halo, India- napolis) pistokkaita viidellä erilaisella alustalla, jotka olivat: 1. Hiekka-alusta 2. Multa-alusta 3. Vermikuliittialusta 4. Uusi turvehiekka-alusta 5. Vanha turvehiekka-alusta Alustan vahvuus oli 6 cm, josta hiekka-alustan alla oli n. 2 cm turvetta kosteuden tasaamiseksi alustassa. Multa ja turvehiekka-alustojen pinnalla oli n. 1 cm hiekkaa kastelu vahinkojen estämiseksi. Turvehiekka sisälsi 1:1 turvetta ja hiekkaa tasai- sesti sekoitettuna. Hiekka, jota käytettiin, oli syvältä harjun sisältä nostettua. Se oli aikaisem- massa käytössä todettu puhtaaksi ja erittäin hyvin juurrutushiekaksi soveltuvaksi. Raekoko oli I—2 mm. Multana käytettiin kauppapuutarhan istutusmultaa, joka oli kalkittu edellisenä syksynä pellossa ja siihen oli lisätty samalla kynnön yhtey- dessä turvepehkua. Vermikuliittina käytettiin Suomen Mineraali Oy:n tuottamaa kauppavalmistetta. Turve oli maatumisasteeltaan alhaista sararahkaturvetta, jonka pH oli 4.7. Pistokkaat olivat ns. latvapistokkaita, ja ne kerättiin kauppapuutarhan omista lisäystaimista. Lisäystaimet oli istutettu toukokuussa Frampton Nurseries Ltd:n toimittamista pistokkaista. Kerätyt versot leikattiin n. 3.5 cm:n mittaisiksi pistok- kaiksi, jotka jaettiin kahteen osaan, joista toinen käsiteltiin Rootone 9 juurrutus- hormonilla. Toinen erä laitettiin juurtumaan käsittelemättömänä. Pistokkaiden väliset etäisyydet olivat 5x5 cm. Päivisin pistokkaat peitettiin muovikalvolla, joka pingoitettiin 10 cm korkeu- delle niiden yläpuolelle. Tarvittaessa suoritettiin suihkutus kastelukannua apuna käyttäen. Muutoin pistokkaiden hoito juurrutusaikana tapahtui tavanomaisten hoito-ohjeiden mukaisesti. Koe järjestettiin Split plots (Finney 5)-kaaviota soveltaen. Alustojen muo- dostama pääruutu jaettiin käsittelytapojen mukaan osaruutuihin. Kerranteita oli 200 kokeessa kolme, kussakin 21 pistokasta. Koetulosten tilastomatemaattinen käsit- tely suoritettiin Gouldenui (6) ja MATxiLAn (11) esittämien kaavojen mukaan. Pistokkaiden juurtumista arvosteltaessa otettiin huomioon seuraavat seikat: 1. Juurtumisaika. Koejäsenessä katsottiin juurtuminen tapahtuneeksi silloin, kun 75 % pistokkaista oli juurtunut alustaan kiinni. 2. Juurtumisprosentti, joka laskettiin koetta lopetettaessa. 3. Juurten lukumäärä pistokkaassa. Laskettaessa otettiin huomioon vain pis- tokkaasta lähtevät juuret, eikä juuren haaroja. 4. Juuriston pituus mitattunapistokkaan tyvestä juuriston uloimpaan kärkeen. 5. Pistokkaan verson lisäkavu juurrutuksen aikana, joka laskettiin koetta lopetettaessa mitatun keskimääräisen versonpituuden ja pistämishetkellä mitatun versonpituuden erotuksena. Koetta lopetettaessa kiintyi huomio eri alustoilla juurtuneiden pistokkaiden juuriston erilaiseen muotoon. Turpeen ja hiekan seosalustalla juuristo oli saman- tyyppinen kuin multa-alustalla. Muilla alustoilla juuriston muoto oli selvästi eri- lainen. Kuvassa 1 on esitetty kolme luonteenomaisinta juuristotyyppiä. Kuva 1. Krysanteemin pistokastaimien juurrutuskoe. Hyvinkää v. 1962 Fig 1. Rooting experiment of chrysanthemum cuttings. 201 a. Multa-alustalla juurtunut krysantee- min pistokas. Chrysanthemum cutting rooted in soil. b. Vermikuliittialustalla juurtunut kry- santeemin pistokas. Chrysanthemum cutting rooted in Ver- miculite. c. Hiekka-alustalla juurtunutkrysantee- min pistokas. Chrysanthemum cuttingrooted in sand. A = hiekka sand C = vermikuliitti Vermiculite B = multa soil D = turvehiekka peat+sand Juurtumisaika, vrk Time of rooting, days Käsittelemättömät Rootone 9:llä käsitellyt Untreated Treated with Rootone 9 Alustat Alustat Lajike Rooting media Rooting media Variety A B C D ka A B C D ka Average Average Silvertone 11 11 11 16 12.3 11 16 11 11 12,3 Halo 11 11 16 11 12.3 11 11 16 11 12.3 Indianapolis 11 13 13 13 12.3 11 13 16 13 14.3 ka Average 11.0 11.7 13.3 12.7 11.0 13.3 14.0 12.7 Juurtumis-% Rooting-% Silvertone 100 95.2 90.5 96.3 96.3 100 100 100 100 100.0 Halo 100 100 100 100 100.0 100 100 100 100 100.0 Indianapolis 100 100 100 100 100.0 100 100 100 100 100.0 ka Average 100.098.4 93.598.4 100.0100.0 100.0100.0 100.0 D = 6.5 % Taulukko 1. Krysanteemin pistokkaiden juurrutuskoe. Hyvinkää v. 1960 Table 1. Rooting experiment of chrysanthemum cuttings. 202 Juurtumisaika ja juurtumisprosentit esitetään taulukossa 1. Taulukoista puut- tuvat vanhan turvehiekka-alustan tulokset, koska juurtuminen tällä alustalla epä- onnistui täysin, sillä juuria ei kehittynyt tai ne ruskettuivat heti kasvun alettua. Juurtuminen tapahtui nopeimmin hiekka-alustalla. Käsiteltyjen pistokkaiden juur- tuminen oli keskimääräisesti vähän hitaampaa kuin käsittelemättömien. Hidastu- minen johtui todennäköisesti pistokasmateriaalin epätasaisuudesta. Käsitellyt pis- tokkaat juurtuivat kaikissa koejäsenissä sataprosenttisesti. Käsittelemättömistä pistokkaista vain Silvertonen juurtumisprosentti jäi alle sadan multa, vermikuliitti ja turvehiekka-alustalla. Juurten lukumäärä pistokasta kohden esitetään taulukossa 2. Kuvasta 2 käy selville keskimääräinen juurten lukumäärä eri alustoilla. Lajikkeiden välillä ei, samoin kuin ei alustojenkaan välillä, ole merkitseviä eroja juurten lukumäärissä. Sen sijaan käsittelytapojen väliset erot ovat erittän merkitseviä. Käsittelemättö- missä pistokkaissa oli juuria keskimäärin 11 kpl ja hormonikäsitellyissä 18.4 kpl. Suurimmaksi ero muodostui vermikuliittialustalla, jolla käsitellyissä pistokkaissa oli 66 % enemmän juuria kuin käsittelemättömissä (kuva 2). Kuva 2. Krysanteemin pistokkaiden juurmtuskoe. Hyvinkää v. 1960. Fig 2. Rootind experiment of chrysanthemum cuttings. 203 Juuriston keskimääräinen pituus lajikkeittain eri alustoilla käy selville taulu- kosta 2. Hormonikäsittelyllä ei ollut merkitsevää vaikutusta juuriston pituuteen. Sen sijaan eri alustojen välillä oli havaittavissa merkitseviä eroja. Multa-alustalla juuristo kehittyi pitemmäksi kuin muilla alustoilla. Samaten turve-hiekka-alustalla juuristo oli verraten pitkä. Kaikkien hormonilla käsiteltyjen pistokkaiden juuret kehittyivät tasaisesti vermikuliittialustalla. Verson lisäkasvu jatkui juurrutuksen aikana kuten käy ilmi taulukosta 2. Kasvu oli suurin multa-alustalla ja vähäisin vermikuliittialustalla, joskaan erot eivät ole merkitseviä eri alustojen välillä. Hormonikäsittely ei vaikuttanut sanot- tavasti verson lisäkasvuun. Eri lajikkeiden lisäkasvussa havaitaan sen sijaan mer- kitseviä eroja. Taulukko 2. Krysanteemin pistokkaiden juurrutuskoe. Hyvinkää 1962 Table 2. Rooting experiment of chrysanthemum cuttings. A = hiekka C = vermikuliitti sand Vermiculite B multa D = turvehiekka soil peat f-sand Juurten lukumäärä kpl/pistokas No. of roots per cutting Lajike Käsittelemättömät Rootone 9:llä käsitellyt Variety Untreated Treated with Rootone 9 Alustat Alustat Rooting media ka. Rooting media ka. A B C D Average A B C D Average Silvertone 9,7 9.39.6 8.79.3 15.916.6 19.615.9 17.0 Halo 14.110.3 14.110.1 12.115.7 17.922.1 15.917.9 Indianapolis 13.311.1 12.29.8 11.621.3 22.018.8 19.020.3 ka. Average 12.510.2 12.09.5 11.017.6 18.820.2 16.918.4 100 82 96 76 141 150 162 134 D = 1.8 kpl* Juuriston pituus cm Length of root system cm Silvertone 4.34.4 2.53.2 3.64.7 6.24.6 4.85.1 Halo 5.46.3 6.07.5 6.25.9 7,8 4.57.6 6.4 Indianapolis 4.57.1 5.78.7 6.55.2 7.05.1 8.36.4 ka. Average 4.75.9 4.76.2 5.45.3 7.04.7 6.96.0 100 126 100 132 113 149 100 147 D = 1.3 cm* Verson lisäkasvu cm Growth of shoots cm Silvertone 1.31.5 1.20.0 1.01.3 2.70.7 0.71.4 Halo 2,4 4.32.9 3.23.2 2.75.0 3.03.0 3,3 Indianapolis 3.14.3 3.33.3 3.53.4 4,8 3.53.5 3.6 ka. Average 2.33.4 2.52.2 2.62.5 4.31.8 2.42.7 100 148 108 96 111 144 98 115 D = 2.5 cm* 204 Krysanteemin pistokastaimien koulimiskoe Krysanteemin pistokastaimien koulimiskoe suoritettiin Hyvinkäällä K. Vak- kurin puutarhassa. Viljely tapahtui uudessa blokkihuoneessa 26.7. 2.10. väli- senä aikana. Penkkien leveys oli 120 cm, ja multakerroksen vahvuus niissä oli 20 cm. Multa oli savimultaa, johon lisättiin 1 normaali paali turvepehkua penkin jokaista 18 m 2 kohti. Lannoitteiden lisäys, samoin kuin kasvuaikana annettu lan- noitus, suoritettiin maa-analyysien mukaan. Koulimismultana käytettiin samaa multaa. Pistokkaat juurrutettiin samalla tavoin kuin pistokkaiden juurrutusko- keessa. Kokeessa verrattiin suoraan istutusta ja kahta koulimistapaa seuraavasti: 1. Istutus suoraan penkkiin kasvupaikalle. 2. Ruukutus 3.5"-ruukkuihin ja istutus penkkiin 2 viikon kuluttua. 3. Koulinta taimilaatikoihin (21 tainta 25x45 cm:n laatikkoon) ja istutus penkkiin 2 viikon kuluttua koulimisesta. Mukana oli kolme lajiketta, Bucksin, Silvertone ja Halo. Kutakin lajiketta istutettiin 21 tainta kolmeen eri kerranteeseen lohkottain satunnaistettujen ruu- tujen menetelmän ( 6,5) mukaisesti. Istutustiheys oli koeruuduissa 38.8 tainta/m2 , ja laskettu sato niin ollen kolmihaaraisena viheltäessä 116.4 kukkavartta/m 2 . Viljely tapahtui yleisiä lyhytpäiväkrysanteemin viljelysohjeita seuraten. Päi- vän pituutta lyhennettiin 9 tunniksi 27.8. 15.9. välisenä aikana. Tulosten tilastollinen tarkastelu suoritettiin samoin kuin pistokkaiden juur- rutuskokeessa. Kokeen tulosta arvioitaessa otettiin huomioon seuraavat seikat: 1. Kasvuaika istutuksesta kukintaan. 2. Versohaarojen pituus lyhytpäiväkäsittelyn alkaessa. 3. Kukkavarsien määrä laatuluokittain. 4. Kukkavarsien pituus. 5. Kukintojen lukumäärä vartta kohden. Kasvustojen kehittyminen tapahtui nopeasti sitten, kun latvonnan jälkeinen haa- rottuminen oli päässyt alkuun. Kukinta alkoi eri koejäsenissä tasaisesti. Kasvuajat istutuksesta kukintaan on esitetty alla olevassa asetelmassa. Kasvuaika vrk istutuksesta kukintaan Lajike Time from planting to flowering (days) Variety Suoraan istutettu Ruukutettu Laatikkoon koulitut Direct planted Potted Planted in box Buckskin 86 89 90 Silverstone 89 91 91 Halo 91 94 94 Kuten asetelmasta ilmenee, ovat kaikki kolme koelajiketta kehittyneet nopeam- min suoraan kasvualustalleen istutettuna kuin koulittuna. Ruukutuksen ja laatik- koon koulimisen välillä ei sen sijaan ole mainittavaa eroa. Lyhytpäiväkäsittelyn kukinnan alkamista tasoittavan vaikutuksen vuoksi eivät asetelman luvut ilmaise todellisia eroja kehitysnopeudessa. Siksi versohaarojen kasvu on mitattu myös ennen pimentämisen aloittamista. Taulukko 3. Krysanteemin pistokastaimien koulimiskoe. Hyvinkää 1960 Table 3. Experiment on propagation treatments of chrysanthemum cuttings. Versohaarojen pituus lyhytpäiväkäsittelyn alkaessa. Length of shoots in the beginning of short-day treatment. Suoraan istutetut Direct planted Ruukutetut Potted Laatikkoon koulitut Planted in boxesLajike Variety Versot Shoots cm ka. Versot Shoots cm ka. Versot Shoots cm ka. 1.2. 3. Average 1.2. 3. Average 1.2. 3. Average Silvertone 9.4 10.4 9.8 9.9±0.9 4.4 5.2 5,4 5.0±0.3 3.3 4.2 4.4 3.9±0.2 Halo 11.2 11.6 12.6 11.8±0.8 3.5 6.0 7.2 5.6±1.1 3.7 5.7 6.4 5.2±0.8 Buckskin 7.5 7.7 8.0 7.8±0.1 3.2 3.7 3.6 3.5±0.1 1.6 2.0 2.3 2.0±0.2 ka. Average 9.4 9.9 10.1 9.8 3.7 5.0 5.4 4.7 2.9 4,0 4.4 3.7 D = 2.9 cm*** Versohaarojen pituus lyhytpäiväkäsittelyn alkaessa esitetään kunkin kolmen verson osalta erikseen taulukossa 3. Siitä käy selville, että suoraan kasvupaikan penkkiin istutetut taimet ovat kehittyneet nopeammin kuin koulitut. Erot ovat kaikkien lajikkeieen kohdalla lähes yhtä suuret ja ne ovat merkitseviä. Lisäksi ilmenee, että ylimmän verson kehitys on ollut nopeampaa kuin alempien. Koulit- tujen taimien kohdalla on ylimmän ja alimman verson välinen ero merkitsevä. Kukkavarsien määrä esitetään taulukossa 4 laatuluokittain. Luokittelussa seurattiin kaupallisia lajitteluohjeita. Taulukosta 4 havaitaan, etteivät kaikki ver- sot ehtineet kehittää kukkaa eikä kukkavarsien määrä ollut alhaisempi kuin las- kettu sato. Satotappio oli suurin laatikkoon koulittujen taimien osalla. Ensim- mäisen luokan versoja saatiin kaikista lajikkeista merkitsevästi enemmän suoraan penkkiin istutetuista taimista kuin koulituista. Taulukko 4. Krysanteemin pistokastaimien koulimiskoe, Hyvinkää 1962. Table 4. Experiment on propagation treatments of chrysanthemum cuttings. Kukkavarsia Kukkavarsia % kokonaismäärästä kpl/m2 Percentage of stems from total Lajike No of slems/m2 Suoraan istutetut Ruukutetut Laatikkoon koulitut Variety Direct planted '' Potted ' Planted in boxes ( M S R L Laatuluokka Grading 1. 2. 3. 1, 2. 3. 1. 2. 3. Buckskin 85 80 74 45.4 30.9 23.7 26.9 40.4 32.7 22.0 41.5 36.5 Silvertone 89 77 72 41.4 36.2 22.4 16.0 24.0 60.0 17.0 42.6 40.4 Halo 80 91 86 34.6 46.2 19.8 10.2 49.1 40.7 13.4 59.8 26.8 ka. Average 84.6 82.6 73.6 40.5 37.8 22.0 17.7 37.8 44.5 17.5 48.0 34.6 D = 2.3 kpl**» 205 206 Kukintojen lukumäärä vartta kohden esitetään taulukossa 5. Lajikkeiden välillä ei kukintojen määrässä ole merkitseviä eroja. Sitävastoin koulittujen ja suoraan penkkiin istutettujen välillä erot kukintojen lukumäärissä ovat merkit- seviä. Suoraanistutetuissa oli kukintojen määrä kukkavartta kohti 28 % suurempi kuin nalkutetuissa ja 23 % suurempi kuin laatikkoon koulituissa keskimäärin. Taulukossa 5 esitetään lisäksi kukkavarren pituus. Kaikkien lajikkeiden kuk- kavarren pituus oli merkitsevästi suurempi penkkiin suoraan istutetuissa koe jäse- nissä kuin koulituissa. Verson pituus vaihteli lisäksi lajikkeen mukaan kuten tau- lukosta ilmenee. Taulukko 5. Krysanteemin pistokkaiden koulimiskoe. Hyvinkää 1960. Table 5. The experiment in propagation treatments with chrysanthemum cuttings. S = Suoraan istutettu Direct planted Ruukutettu R = Potted L = Laatikkoon koulittu Planted in box Kukinto kpl/varsi Kukkavarren pituus cm No. of Bowersjshoot Length of shoots cm Lajike Variety S R Buckskin 3.73.1 Silvertone 4.02.7 Halo 3.9 2.6 L S R L 3.3 68 52 57 3.2 85 73 67 2.5 86 73 76 ka. 3.92.8 3.0 80 66 67 Average (100) (72) (70) (100) (83) (84) D99 % = 0.6 kpl* D95 % = 6,6 cm* Tulosten tarkastelu Krysanteemin 'pistokkaiden juurruttamiskoe. Kokeen alottamisaikana esiintyi pistokkaiden saannissa tiettyjä vaikeuksia. Lajittelua ei voitu suorittaa riittävän ankarasti ja niin jäivät pistokkaat puutumisasteeltaan jossain määrin epätasai- siksi. Tämä näkyi juurtumisajoissa häiritsevänä epätasaisuutena. Juurtumisen täydellinen epäonnistuminen vanhalla turvehiekka-alustalla osoit- taa, ettei samaa alustaa voida käyttää useampien kuin yhden pistokaserän juurrut- tamiseen. Suoranaista syytä juurtumisen estymiseen ei tämän kokeen perusteella voida määrittää. Koska juurtuminen estyi kokonaan tai juurten kärjet ruskettui- vat heti juuren alettua kasvaa, kyseessä oli ilmeisesti eräänlainen myrkky vaurio. Tautisaastunnasta voi tuskin olla kysymys, sillä vioitus ei levinnyt viereisille alus- toille, vaikka alustat saivat olla paikoillaan jonkin aikaa vielä kokeen lopettamisen jälkeen. Mahdollisesti vioitus aiheutui kasvihuoneolosuhteissä voimakkaana alka- neesta turpeen hajoamisesta, jolloin pH on voinut laskea, hiilidioksidin määrä nousta ja hapesta esiintyä puutetta (vrt. 16). Juurtumistulokset eri alustoilla olivat samansuuntaisia niiden tulosten kanssa, joihin johdannossa viitataan (7, 8, 11, 13, 18, 19). Juuriston muotoon on ilmei- 207 sesti syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Istutuksen suorituksen kannalta näyttää suhteellisen lyhyt, mutta tuuhea juuristo edullisimmilta, sillä se vioittuu vähiten istutuksessa. Tässä suhteessa vermikuliitti ja hiekka olivat kokeessa muita alustoja selvästi parempia. Hormonikäsittely osoittautui kokeessa selvästi kannattavaksi (taulukko 1 ja piirros 2). Hormonikäsittelyn vaikutus tuli esiin ensisijaisesti juurten lukumäärän lisääntymisessä, kun sen sijaan juuren pituuskasvuun ja verson kehitykseen sillä tuskin oli havaittavaa vaikutusta. Ravinteita sisältävällä multa-alustalla hormon- käsittelyn vaikutus oli prosentuaalisesti edullisin (vrt. 16, 17, 19). Krysanteemin pistokastaimien koulimiskoe. Latvonnan jälkeen tapahtui koulit- tujen taimien sivuversojen kasvuunlähtö epätasaisesti. Varsinkin alimmat 1. ja 2. verso kehittyivät muita selvästi hitaammin (taulukko 3). Tämä aiheutui ilmeisesti- kin siitä, että koulinnan seurauksena taimien kasvu pysähtyi ja tapahtui nopea puutuminen. Tätä tukee myös se, että lähempänä tyveä, jossa puutuminen ensin alkaa, versojen kasvu oli hitainta. Tulos vahvistaa yleistä viljelyohjetta, jossa kiel- letään latvomasta taimia puutuneeseen versoon saakka, koska haarominen siitä hidastuu. Versohaarojen pituudella lyjytpäiväkäsittelyä aloitettaessa ei ollut niin sel- vää vaikutusta sadon laatuun kuten Okada (12) kokeissaan on havainnut. Voi- daan olettaa, että sadon laatu oli koulituissa koejäsenissä huonompaa siitä syystä, että varsohaarat olivat heikommin kehittyneitä kuin suoraan penkkiin istutetuissa koejäsenissä. Korrelaatio ei kuitenkaan ole kokeessa selvä. Koulimisen suoranaisen vaikutuksen sadon laatuun on katsottava kokeessa olleen selvästi negatiivisen niin ruukutuksen kuin laatikkoon koulimisenkin osalta. Tämä ilmeni kokeessa seuraavista seikoista: Versohaarojen kehittyminen ennen lyhytpäiväkäsittelyä oli nopeampaa ja tasaisempaa suoraan penkkiin istutetuissa taimissa kuin koulituissa (vrt. tau- lukko 3). Koulimattomista taimista 1. luokan kukkavarsia merkitsevästi enemmän kuin koulituista (taulukko 4). Suoraan kasvupaikalleen istutettujen kukintojen määrä kukkavartta kohden oli selvästi suurempi kuin koulituissa taimissa (vrt. taulukko 6). Lisäksi kukinta alkoi jonkin verran aikaisemmin ja kukkavarret olivat voi- makkaammin kehittyneitä koulimattomissa koejäsenissä kuin koulituissa (tau- lukko 5 ja asetelma s. 204). Näiden tulosten perusteella on krysanteemia pidettävä kasvina, joka reagoi herkästi koulimisen aiheuttamaan juuriston vioituksiin. Sen kasvu pysähtyy, mikä puolestaan lyhytpäiväkrysanteemin viljelyssä ilmenee sadon laadun heikkenemi- senä (vrt. 1. ja 3.). On todennäköistä, että luonnollisen kasvurytmin mukaan kry- santeemeja viljeltäessä pitkä kasvuaika tasoittaa useista ruukutuksista aiheutuvat kasvun pysähtymiset siinä määrin, että krysanteemin on katsottu suosivan kouli- mista. 208 Yht e e n veto Vahvin ja muodoltaan paras juuristo kehittyi krysanteemin pistokkaisiin ver- mikuliitti- ja hiekka-alustoilla. Rootone 9;llä käsittelyn ansiosta muodostui krysanteemin pistokkaisiin erit- täin vahva ja hyvämuotoinen juuristo sekä juurtuminen varmentui. Versohaaran pituudella lyhytpäiväkäsittelyä aloitettaessa ei ollut ratkaisevaa merkitystä kukinnan onnistumiseen. On kuitenkin ilmeistä, että voimakkaasti alkuun lähteneet versot antavat paremman sadon kuin hennot ja hitaasti alkuun päässeet. Kasvuston kehitys oli nopeinta ja laadullisesti paras sato saatiin silloin, kun lyhytpäiväkrysanteemin taimet istutettiin suoraan kasvupaikalleen. Näin ollen on pistokkaiden käsittely niiden juurruttua pyrittävä supistamaan yhteen uudelleen istutuskertaan, sillä juuristo vioittuu herkästi, mistä taas on seurauksena kasvun hidastuminen ja sadon laadun heikkeneminen. KIRJALLISUUTTA (1) Allerton, F. W. 1960. Direct-planted chrysanthemums. Comm. Gr. 3350:705 707. (2) Avery, G. S., Johnson, E. B. et al. 1947. Hormones and horticulture. 362 p. New York. (3) Ball, J. 1955. The Ball mum guide. 89 p. Chicago. (4) Gathey, H. M. 1955. Temperature guide to chrysanthemum varieties. New York State Flower Growers 119:1—4. (5) Finney, D. J. 1953. An indroduction to statistical science in agriculture. 179 p. Copenhagen. (6) Goulden, G. H. 1956. Methods of statistical analysis. 467 p. New York. (7) Hermans, J. 1960. Modern chrysanthemumodling. Trädgärdsnytt 14, 2: 19 21. (8) Hudson, J. P. 1956. Recent advances in plant propagation. Agricul. Rev. 1, 11: 38 41. (9) Kains, M. G. & McQhesten, L. M. 1948. Propagation of plants. 639 p. New York. (10) Kristoffersen, T. 1957. Krysanthemum (Chrysanthemum x hortorum Bailey) som kortdags- plante. Gartneryrket 47:807 827. (11) Mattila, S. 1956. Tilastotiede 1. 115 s. Moniste. (12) Okada, M. 1952. On the relation of stem length, leaf area to flower bud formation in chrysanthe- mums. J. Hort. Ass. Japan 21; 174. (13) Post, K. 1949. Florist crop production and marketing. 891 p. New York. (14) Quarrell, C. P. & Cooke, D. 1957. Effect of propagation treatments on cropping of chrysanthe- mums. Exp, Hort. 1:57. (15) Riehl, G. 1956. Der Einfluss verschiedener Umweltbedingungen in der Gärtnerischen Stecklings- vermehrung bei Unterbewässerung. Arch. Gartenb., 1956. 4: 433 522. (16) —» 1957. Der Einfluss der Blattfläche auf die Stecklingsbewurzelung. Deut. Gartenb., 4. 65-67. (17) Rupprecht, H. 1958. Ein Beitrag zur Wuchsstoffanwendung bei der Stechlingsvermehrung bei Unterbewässerung. Arch. Gartenb., 4,5: 413 427. (18) Searle, S. A. & Machin, B. J. 1957. Chrysanthemum the year round. 273 p. London. (19) Stoutemyer, V. X. 1954. Apparatus and materials. The national horticultural magazine. 33, 1; 48-53. (20) Thistlewaite, E. T. 1960. Chrysanthemums. 168 p. Norwich. (21) Thorsrud, A. 1953. Kukkien viljely lasin alla. 442 s. Porvoo. 209 SUMMARY TRIALS WITH ROOTING AND PROPAGATION TREATMENTS OF SHORT DAY CHRYSANTHEMUMS Erkki Kaukovirta University of Helsinki, Department of Horticulture The experiments carried out at K. Vakkuri’s nurseries at Hyvinkää in accordance with the research programme of the Horticultural Department of the University of Helsinki were designed to study 1) the influence of rooting media and hormone treatment on the rooting of chrysanthemum cuttings in circumstances in which automatic watering cannot be provided, and 2) the effect of propaga- tion treatment of cuttings on the quality of the crop. In the rooting experiments sand, soil, Vermiculite, peat and sand, as well as previously used peat and sand media were used. Tested varities, Silvertone, Halo and Indianapolis, yielded the best results on sand and Vermiculite media, which produced a thick rooting system in the cuttings (Tables 1 and 2). In these media the roots furthermore developed a shape suitable for replanting (Fig. 1). Hormone treatment increased significantly the number of the roots (Table 2), but had hardly any effect on the length of the roots or stem. In the used peat sand rooting media the cuttings either developed no roots at all, or, if roots started growing, they turned brown at once. This was probably due to the poisonous effect of the decaying products in the peat. In the propagation treatment experiment on cuttings the quality of the crops yielded by potted cuttings and those planted in boxes was compared directly with that of cuttings planted directly into their flowering quarters. Each cutting was grown with three stems. Three varieties, Silvertone, Halo and Buckskin, were used in the experiment. It was found that both the propagation treatments, potting and planting in boxes, clearly lowered the quality of the crop (Tables 3,4, 5). The shoots of these cuttings showed a slower rate of growth after pinching, and furthermore, they produced significantly smaller quantities of first class flowering stems, there were fewerblooms per stem and the flowering began later than in cuttings planted directly into their flowering quarters.