KASVUA HILLITSEVIEN AINEIDEN KÄYTÖSTÄ KRYSANTEE- MIN JA JOULUTÄHDEN VILJELYSSÄ Erkki Kaukovirta Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos Saapunut 15.5. 1963 Tunnettuja kasvien pituuskasvua hillitseviä aineita ovat maleinihydratsidi, jotkut nikotiini- ja ammoniumyhdisteet sekä eräät kivihiilitervan ainesosat. Joi- takin kasvua hillitseviä aineita on jo ollut saatavana kauppavalmisteina, esim. Phosfon D:tä. Mainitut aineet eivät muuta kasvien »tunnusomaista ulkonäköä», vaikka kasvit käsittelyn ansiosta tulevat selvästi matalammiksi. Kirjallisuudessa mainitaan useita selostetun kaltaisia aineita, joista kiintoisimmat lienevät tällä hetkellä Arno 1618 (4-hydroksi-5-isopropyl-2-metylfenyltrimetylammoniumkloridi), CCC-valmiste Cy- cocel (2-kloretyltrimetylammoniumkloridi) ja Phosfon D (tributyl-2,4-diklorbentsyl- fosfoniumkloridi) (2, 5, 8. 13). Lisäksi mainituista aineista on todettu, etteivät ne aiheuta muutoksia kasvien suhtautumisessa päivän pituuteen, valon laatuun eikä lämpötilaan. Kirjallisuudessa selostetut tulokset osoittavat kuitenkin, ettei yksikään mai- nituista kemikaaleista tehoa samalla tavalla kaikkiin kasvilajeihin, vaan pituus- kasvua hillitsevä vaikutus on erilainen eri kasveilla ja riippuvainen siitä, missä olosuhteissa käsittely on suoritettu (3, 8, 10, 14, 15). Tiedetään myös, että kasvua hillitsevät aineet usein myöhästyttävät kukintaa. Varsinkin ammoniumyhdisteitä käytettäessä viivästyy kukinta useita viikkoja (1, 14, 15). Kasvien käsittely näillä valmisteilla voidaan suorittaa eri tavoin. Käsittely voi tapahtua mm. siten, että kemikaaleja annetaan joko ohuena suihkuna kasvien lehdille tai voiteena kasvupisteeseen ja varteen. Eräissä tapauksissa on pistokkaita ja siementaimia pidetty ainetta sisältävässä liuoksessa ennen istuttamista. Valmis- tetta on toisinaan sekoitettu myös multaan (5, 10, 11, 15), ja tämä tapa on osoit- tautunutkin helposti käytäntöön soveltuvaksi (3, 6). Sekä krysanteemin että joulutähden kasvua on voitu hillitä edellä mainituilla aineilla. Tuloksista mainittakoon seuraavaa: https://www.c-info.fi/en/info/?token=Fbt92_Vd9CE17wmh.HKVNahXkzHyBioETYzRfOg.BeWFBmtEyp7c9nIih_Uk96Xj5n9NWDzgntcwKLVMtJkJH2gxWbcLd__G4uXR8RBs2Zcze7TD5log1IuT6AEN_pDtELT4cT6VVU7RiADyYUqkTcjd2S2qZpU9UUXJUyM-E113oJPtYbvzpkQSq79_1QeHv9uYwPDqZ4OmDZuf Pituuskasvun taantuminen aiheutuu ensisijaisesti nivelvälien lyhenemisestä (2, 5,8, 13). Tämän johdosta tulevat käsitellyt kasvit tuuheammiksi, ja kestävät kuljetusta paremmin kuin turvarakenteiset kasvit (6). Käsitellyt kasvit kestävät kuivuutta ja lämpötilan vaihteluja paremmin kuin käsittelemättömät (3). Kasvit tulevat kaunismuotoisiksi ja lehdistö tumman vihreäksi (2, 4,6, 9, 10, 11). Krysanteemi reagoi kaikkiien edellä mainittuihin aineisiin, mutta lajikkeiden välillä on tällöin havaittavissa eroavaisuutta (2). Tosin Jorgensenhi (6) kokeiden mukaan CCC:n vaikutus krysanteemiin jää vähäiseksi. Käsittelyn ajankohta voi vaikuttaa ratkaisevasti tulokseen (6). Samoin siihen voi eräiden tutkimuksien mukaan vaikuttaa kasvien kehitysvaihe (1. 3). Cathey (1) katsoo, ettei kolme viikkoa lyhytpäiväkäsittelyn alkamisen jälkeen annetulla käsittelyllä ole enää riittävää tehoa krysanteemiin. Samoin vaikutti käsittelyn ajankohta tuloksiin, joita saatiin joulutähden käsittelystä CCCdlä (6). Arno 1618 ja Phosfon D vaikuttavat tehokkaimmin kesän aikana, kun taas CCC-käsittely antaa parhaan tuloksen talvella (3). Edellä selostettujen tulosten perusteella oli oletettavissa, että kasvua hillitse- vät aineet saattaisivat tulla meilläkin yleisemmin käyttöön. Siksi aloitettiin Hel- singin yliopiston puutarhatieteen laitoksella niitä koskevat tutkimukset, joista seuraavassa esitetään alustavia tuloksia. Aineisto ja menetelmät Kokeet krysanteemilla aloitettiin v. 1961 Viikissä siten, että toisessa kokeessa (A) päivä lyhennettiin 9 t.ksi, toisessa (B) se oli luontainen. Muilta osin kokeet olivat samanlaiset. Keskimääräinen päivänpituus on kuukausittain Viikissä seu- raava (12): toukokuu 17.0, kesäkuun 18.6, heinäkuu 17.1, elokuu 14.8 ja syyskuu 12.1. t. Kokeessa oli mukana kolme kasvua hidastavaa valmistetta, joista Phosfon D sisältää 10 % ja CCC 50 % vaikuttavaa ainetta. Arno 1618 on Rainbow Color and Chemical Companyn valmiste, jonka vaikuttavan aineen pitoisuutta ei ole ilmaistu. Käsittely suoritettiin sekä latvotuille että latvomattomille krysanteemintai- mille. Käytetyt kemikaalimäärät samoinkuin eri käsittelyt selviävät tulostaulu- koista. Phosfon D sekoitettiin jauheena multaan, Arno 1618 ja CCC ensin 2 litraan vettä. Multa kasteltiin ja sekoitettiin mahdollisimman huolellisesti. Kutakin ruuk- kua kohden mitattiin 1 litra näin käsiteltyä multaa. Multaseos sisälsi 2 osaa jyrsin- turvetta ja 3 osaa savensekaista hietaa. Ennen kasvuaineiden lisäämistä multa steriloitiin kuumentamalla. Krysanteemilajike oli Frampton Nurseries LtD;n toimittama Bonaffon de Luxe. Taimet istutettiin 29.6. ja latvoilta suoritettiin viikkoa myöhemmin. Lyhyt- päiväkäsittely aloitettiin 10 vrk:n kuluttua istutuksesta. Vuonna 1962 koetta jatkettaessa muutettiin koesuunnitelmaa, koska eri ainei- den tehovaikutus oli verraten epätasainen ja lisäksi eräillä englantilaisilla viljel- millä saatujen kokemusten perusteella (7) näytti siltä, että ko. aineiden tehokkuus vaihteli eri multaseoksissa. Kokeeseen 1962 otettiin mukaan kolme erilaista alus- taa, jotka muodostivat pääruudut. Pääruudut jaettiin neljään lisäruutuun aine- käsittelyn mukaan. Kasvua hillitsevistä aineista oli mukana Arno 1618 ja Phosfon D. Eri käsittelyt selviävät tarkemmin tulostaulukoista. Kerranteita oli 10. Kaik- kiin alustoihin lisättiin viljavuusanalyysin perusteella samat määrät typpeä, fos- foria ja kalia. Koe aloitettiin 6.4. Joulutähtikokeet toteutettiin v. 1961 samoin kuin krysanteemikokeet. Latvon- taa ei kuitenkaan suoritettu. Kokeessa oli mukana joulutähtilajike »Gloria». Piirros 1. Päivittäiset keskilämpötilat kasvihuoneessa kokeiden aikana v. 1961 ja 1962. Fig. 1. The average daily temperatures in greenhouse during the experiments in 1961 and 1962. = 1961 1962 112 Joulutähtikoe suunniteltiin v. 1962 uudelleen, koska eräät ulkomaiset kokeet viittasivat siihen, että kasvuaineiden vaikutus joulutähteen oli käsittelyajasta riippuvainen (6). Ainekäsittely suoritettiin kolmena eri ajankohtana, jotka sel- viävät jäljenpänä esitetyistä taulukoista. Käsittely suoritettiin siten, että kukin ruukku kasteltiin 50 mklla liuosta, jossa oli Arno 1618:aa 1.5 g ja CCC:tä 3 g lit- rassa vettä. Kerranteita oli kokeessa 8. Piirroksessa 1 on tiedot lämpösuhteista kasvihuoneessa koeajalta v. 1961 ja 1962. Keskilämpötilan vaihteluja kuvaavat käyrät on piirretty klo 02, 08, 14 ja 20 mitattujen termografilukemien keskiarvon mukaan. Kokeet krysanteemilla v. 1961 Kukinnan alkaminen määritettiin tapahtuneeksi silloin, kun ensimmäinen kukinto oli avautunut. Eri suuret ainemäärät eivät sanottavasti vaikuttaneet kukinnan alkamisaikaan. Tästä syystä seuraavassa asetelmassa esitetään vain keskimääräiset kukinnan alkamiasajat. Taimet oli istutettu 29.6. Luontainen päivä Lyhyt päivä (9 t) Normal day Short day (9 h) Käsittelemätön 6.11. 3.9. Untreated Phosfon D 5.11. 5.9. CCC 6.11. 3.9. Arno 1618 15.12. 24. 11, Phosfon D:n ja CCC:n vaikutus kukinnan alkamiseen oli vähäistä, mutta sen- sijaan Arno 1618 myöhästytti kukintaa jopa yli 2 kuukaudella kuten asetelmasta selviää. Kaikissa koeyksilöissä ensimmäiset nuput tulivat näkyviin puolentoista viikon aikana. Arno 1618:11 a käsiteltyjen kasvien nuput kehittyivät hyvin hitaasti. Kukintojen värisävyssä ei silmämääräisesti voinut havaita eroja käsittelemättö- missä ja käsitellyissä yksilöissä. Sensijaan käsiteltyjen kasvien lehdistö oli voi- makkaammin vihreä kuin käsittelemättömien. Varren pituus. Käytettyjen valmisteiden vaikutus pituuskasvuun selviää taulu- koista 1 ja 2 sekä kuvasta 1. Kerranteiden väliset erot ovat verraten suuria, mikä johtuu pistokkaiden epätasaisuudesta. Kokeen loppuun mentäessä kerranteiden väliset erot kuitenkin pienenivät (F-0.3). Näin ollen voidaan tuloksilla katsoa olevan hajonnasta huolimatta ainakin suuntaa antavaa merkitystä. Saatujen tulosten mukaan oli Arno 1618 tehokkain käytetyistä valmisteista. Taulukkojen 1 ja 2 luvut osoittavat, että Arno 1618 tehosi parhaiten pitkän päivän olosuhteissa. Sen teho oli suurin kokeen lopussa. Niinpä 11.8. käsiteltyjen kasvien pituus oli lyhentynyt 61 %:lla (taulukko 1), mutta kokeen lopussa 75—77 %;lla. Paras ainemäärä oli 6 g/100 1 multaa. Phosfon D ja CCC tehosivat paremmin lyhyen kuin pitkän päivän olosuh- teissa. Molempien teho jäi selvästi pienemmäksi kuin Arno 1618:n. CCC sai aikaan parhaassa tapauksessa 26 %:n lyhenemisen pituuskasvussa, mutta yleensä sen 113 Taulukko 1. Kasvuaineiden, päivänpituuden ja latvonnan vaikutus krysanteemin (Bonaffon de Luxe) varren pituuteen 11. 8. Viik 1961. Table 1. The effects of growth inhibiting compounds, daylength and pinching on the growth of chrysanthemum Bonaffon de Luxe on 11. 8. Viik 1961. 3 5 s Varren pituus c | § Height of plants 5 J 3 3 T? _ \ M V QO § | 56^ ‘-ä fl Si 60 a • e » . u -a -3 3 g'[s -s 3 > t•I? Luontainen 9 t:n päivä | 3 § Käsittely S 8 päivä . Jä 5CEte 0*) Treatment +! ® Normal day 9 hour day a S •3 a :rt SS -« aWo; + + I cm si cm si % Latvottu rel rel Pinching Käsittelemätön 23 ±5 100 23 ±2 100 ±0 Untreated Phosfon D 7 24+ 2 104 19+ 1 83 -21 10 19 ±3 83 14 + 2 61 -21 20 17 ±3 78 17 ±2 74 ± 0 CCC 3 23 ±4 100 20 ±3 87 -13 6 22 ±3 96 17 ±1 74 -23 15 22 ±4 96 19 ±1 83 -14 Amo 1618 3 12±1 52 14+ 1 61 +l7 6 11 +0.5 48 12+0.5 52 +9 15 13 + 1 57 13+0.5 57 ±0 Latvomaton No pinching Käsittelemätön 28+6 100 27+6 100 4 Untreated Phosfon D 7 28 + 3 100 23 + 3 85 -18 10 23+3 82 20+5 74 -13 20 23+3 82 20 + 1 74 -13 CCC 3 30+6 108 25+2 92 -17 6 27+3 96 23 + 3 85 -15 15 27+2 96 24+2 89 -11 Amo 1618 3 12+0.5 43 14 +2 52 +7 6 11+0.5 39 12 + 1 44 +9 15 13+0.5 47 13 + 1 48 ±0 Luontainen päivä Normal day 9 t:n päivä 9 hour day Latvottu Latvomaton Latvottu Latvomaton Pinching No pinching Pinching No pinching PME ■ 1.3 2.7 1.6 3.0 LSD 114 vaikutus oli huomattavasti pienempi. Phosfon D heikensi kokeen lopussa lyhyessä päivässä kasvaneiden yksilöiden pituuskavua 21—31 %. Samanaikaisesti lyhytpäi- väkäsittely oli lyhentänyt sekä käsittelemättömien että käsiteltyjen kasvien pituutta keskimäärin 50 % niinkuin taulukosta 2 edelleen käy ilmi. Seuraavassa asetelmassa esitetään latvomattomien ja latvottujen taimien kes- kim. pituuksien ero prosentteina latvomattomista: Luontainen päivä Lyhyt päivä (9 t) Normal day Short day (9 h) 1. 2. 1. 2. Käsittelemätön 18% 3 % 15% 11% Untreated Phosfon D - 19 - 16 - 21 - 13 CCC - 20 - 11 - 21 - 10 Amo 1618 0 - 12 0 - 12 1. = 11, 8. , 2. = kokeen lopussa, at the end of experiment Latvonnan vaikutus pituuskasvua hillitsevänä tekijänä oli useissa tapauksissa lähes yhtä suuri kuin kemikaalikäsittelyjen. Käsittelemättömien, Ph oston D- ja CCC-käsittelyn saaneissa yksilöissä latvonnan merkitys kuitenkin pieneni kokeen loppuun mennessä, kuten asetelman luvut osoittavat. Sensijaan Arno 1618:11 a käsi- tellyissä yksilöissä latvonnan vaikutus tuli näkyviin vasta kokeen lopussa. Kuva 1. Lyhyessä päivässä kasvaneita krysanteemeja 11.8. 1961. Käsittelyt vasemmalta alkaen: kontrolli, CCC, Phosfon D. Arno 1618. Fig. 1. Short day treated chrysanthemums 11. 8. 1961. Treatments from left: check, CCC, Phosfon D. Amo 1618. 115 Taulukko 2. Kasvualueiden, päivänpituuden ja latvonnan vaikutus krysanteemin (Bonaffon de Luxe) varren pituuteen kokeen lopussa. Viik v. 1961. Table 2. The effects ofgrowth-inhibiting compounds, daylength and pinching on the growth of chrysanthemum (Bonaffon de Luxe) at the end of experiment. Viik 1961. Käyttömäärä g/100 1. multaa Rate of application g/100 l. soi, Varren pituus Height of plants Päivän pituuden vaikutus keskim. kasvin korkeuteen The effects of day length on height ( average)_ Luontainen päivä Normal day 9 t;n päivä Käsittely Treatment 9 hour day cm si cm si % Latvottu rel. rel. Pinching Käsittelemätön 60 ±4 100 32±4 100 —47 Untreated Phosfon D 7 59±1 98 27±1 84 -54 10 45 ±9 75 22 ±2 69 -51 20 45 ±7 75 23 ±4 72 -49 CCC 3 60±7 100 31 ±1 97 -48 6 57 ±2 95 28 ±2 87 -51 15 52 ±3 87 31 ±3 97 -40 Amo 1618 3 15±1 25 13±0.5 41 -13 6 14 ±2 23 12 ±0.5 37 -14 16 14±1 23 13 ±0,5 41 - 7 Latvomaton No pinching Käsittelemätön 62 ±lO ICO 36 ±5 100 —42 Untreated Phosfon D 7 67 ±5 108 32 ±3 89 -52 10 57 ±4 92 25 ±3 75 -56 20 55 ±6 89 25 ±3 75 -55 CCC 3 69 ±5 111 33±1 91 -62 6 61 ±4 98 33 ± 1 91 -46 15 60 ±2 97 32 ±3 89 -47 Amo 1618 3 17 ±2 27 15 ±0.5 33 -12 6 17 ±2 27 13 ±0.5 28 -24 15 15 ± 1 24 14 ± 1 31 - 7 Luontainen päivä 9 t:n päivä Normal day 9 hour day Latvottu Latvomaton Latvottu Latvomaton Pinching No pinching Pinching No pinching PME 8.815.0 1,3 2.8 LSD Kukinta. Kasvua hillitsevien aineiden vaikutus krysanteemin kukintaan sel- viää taulukosta 3. Kemikaalikäsittely vähensi kaikkien latvottujen taimien kukin- tojen määrää. Pitkässä päivässä (D 5 % = 1.2) väheneminen oli vielä selvempi kuin lyhyessä päivässä (D 5 % = 6.2). Latvomattomien taimien kukintojen määrä pieneni selvästi vain Arno 1618-käsittelyn johdosta. Lisäksi käytetyllä ainemäärällä on ilmeisesti merkitystä kukintojen määrän muuttumisessa. Niinpä pienimmät CCC- ja Phosfon D-määrät lisäsivät 27 %:11a pitkässä päivässä kasvaneiden latvomattomien krysanteemien kukintaa. Taulukko 3. Krysanteemin kukintojen + nuppujen määrä sekä 1. kukinnon halkaisija kokeen lopussa. Viik v. 1961. Table 3. No. offlowers + flowerbuds and diameter of 1 st flower ofchrysanthemum at the end of experiment, 1961. Käyttömäärä g/100 1. multaa Rate of application g/100 I. sou Kukintoja -f- nuppuja kpl. 1. kukan halkaisija No of flowers and flower buds. Diameter of 1 st. flower Luontainen 9 t:n päivä Luontainen 9 t:n päivä päivä päivä Normal day 9 hour day Normal day 9 hour day Käsittely Treatment cm si cm si cm si % Latvottu rel. rel. rel. Pinching Käsittelemätön 10±2 100 13 ±4 100 7 ±0.2 100 5 ±0.2 100 Untreated Phosfon D 7 B±3 78 12 ±3 92 6 ±0.4 85 6 ±0.2 120 10 1 ±2 11 7 ±4 54 - (4) ±0.5 80 20 3 ±3 30 8 ±4 62 - (6) ±0.3 120 CCC 3 3 ±3 30 10 ±3 77 6 ±0.4 85 5 ±0.2 100 6 B±3 89 B±3 62 7±1.0 100 5 ±0.6 100 15 3±3 30 11 ±3 84 5±1.5 71 5 ±0.6 100 Amo 1618 3 I±l 11 2±2 15 6 I±l 11 2 ± 1 15 - 15 o±o 0 I±l 8 - Latvoraaton No pinching Käsittelemätön 11±4 100 12 ±4 100 6±0.5 100 6±l 100 Untreated Phosfon D 7 14 ±4 127 10±2 83 6±o 100 6 ±0.5 100 10 10±3 91 9 ±7 75 6±0.5 100 5±0.5 83 20 9±5 82 13 ±3 108 6±0.5 100 6±0.5 100 CCC 3 14 ±7 127 13±2 108 7±l 117 6±0.5 100 6 9±4 82 13 ±3 108 7 ±0.5 117 6 ±0.5 100 15 10 ±4 91 15±3 125 7±1.5 117 6±l 100 Amo 1618 3 I±l 9 2±3 17 6 3 ± 1 27 4 ±2 33 15 o±o 0 I±l 8 11 o 117 Kukintojen kokoon ei ainekäsittelyllä ollut sanottavaa vaikutusta. Voidaan kuitenkin mainita, että CCC suurensi latvomattomien kasvien kukintoja 17 %:lla. Pitkässä päivässä kasvatetut latvotut kasvit avasivat kukintonsa epätasaisesti. Arno 1618:11 a käsitellyt kasvit eivät ehtineet kukkia kokeen loppuun mennessä. Krysanteemikoe v. 1962 Kukinnan alkaminen vuoden 1962 kokeessa esitetään seuraavassa asetelmassa; Käsittelemätön Untreated Phosfon D Amo 1618 Hiekka, Sand 9.79.7 (elokuun lopussa) Multa, Soil 7.79.7 At the end Turve, Peat 4.77.7 of August) Myös tässä kokeessa Arno 1618 viivästytti kukinnan alkamista lähes kahdella kuukaudella, josta johtuen kyseiset yksilöt kukkivat vasta kokeen lopettamisen jälkeen. Turvealustalla kukinta alkoi joitakin päiviä varhaisemmin kuin hiekka- ja multa-alustoilla. Varren pituuskasvu. Kaikissa koejäsenissä kasvuainekäsittely hillitsi selvästi krysanteemin pituuskasvua. Aineiden tehokkuus vaihteli eri alustoilla. Sekä Phos- fon D:n että Arno 1618:n teho oli pienin multa-alustalla, edellisen 8 % ja jälkim- mäisen 55 %. Phosfon D:n vaikutus oli selvästi suurin hiekka-alustalla, Arno 1618:n sensijaan turpeessa, jossa se oli —7B %. Tosin hiekan ja kahden muun alustan välillä oli myös kontrollissa merkitsevä ero, mutta vastaavat erot käsitel- tyjen yksilöiden kohdalla olivat selvästi suuremmat, kuten taulukosta 4 voi havaita. Kukinta. Arno 1618-käsittely alensi kukintojen määrää mullassa 77 %:lla ja turpeessa 93 %:lla. Phosfon D:n vaikutus tuli esiin vain hiekka-alustalla, missä käsittely lisäsi kukintojen määrää 17 %:lla (taulukko 4). Kukintojen koko pieneni Phosfon D-käsittelyn johdosta hiekka- ja turvealus- toilla (D 5 % = 0.2), mutta suureni multa-alustalla. Arno 1618-käsiteltyjen taimien kukat eivät auenneet täysimittaisiksi. Joulutähtikokeet v. 1961 Kukinnan alkaminen. Luontaisessa päivässä kasvaneiden joulutähtien suojus- lehtien värittyminen ei ollut alkanut marraskuun alkuun mennessä, jolloin koe jouduttiin lopettamaan. Lyhyessä päivässä kasvaneiden yksilöiden suojuslehdet värittyivät jo 11.8. ja se tapahtui tasaisesti koko kokeessa. Seuraavalla sivulla olevasta asetelmasta ilmenee kukinnan alkaminen (= heteitten avautuminen) viimeksimainittujen koekasvien osalta. 118 Käsittely Treatment Kukinnan alkamispäivä The beginning of flowering Käsittelemätön Untreated 19.8. Phosfon D CCC 18.8. 17.8. Arno 1618 18.8. Ainekäsittelyn voidaan katsoa nopeuttaneen kukinnan alkamista, joskin aikais- tuminen on varsin vähäistä, 2—l vuorokautta. Käytetyllä kemikaaliomäärällä ei ollut havaittavaa vaikutusta kukinnan alkamiseen. Taulukko 4. Krysanteemikoe (Bonaffon de Luxe) v. 1962. Viik. Table 4. Experiment on chrysanthemum (Bonaffon de Luxe) 1!)62. Viik. Käsittelyn vaikutus % Kasvualusta Kontrolli Effect of treatment % Substrate Check Phosfon D Arno 1618 Phosfon D Arno 1618 Kasvien korkeus cm Height of plants cm Hiekka Sand 37±3 21 ± 1 10+1 -43% -73% Multa Soil 40±2 33 + 1 18 + 1 -8% -55% Turve Peat 41 + 2 25+ 1 9+ 1 -39% -78% PME Käsittelyt Kasvualustat LSD Treatments Substrates 5 % 0.51.5 1 % 0.72.0 0.1 % 0.93.0 Kukintoja + nuppuja kpl. No. of flowers and flowerbuds Hiekka Sand 12 + 1 14±1 2+ 1 +17% -83% Multa Soil 13+ 1 13 + 1 3 + 1 ±O% -77% Turve Peat 15+1 15+1 1+ 1 ± 0% -93% PEM Käsittelyt Kasvualustat LSD Treatments Substrates 5 % 0.6 1 kpl. 1 % 12 » 0.1 % 1.8 » 1. kukinnon halkaisija cm Diameter of 1 st flower cm Hiekka Sand 5.5+0.4 4.8 +0.2 - -11 % Multa Soil 2.2+0.3 5.5+0.5 - + 6 % Turve Peat 5.4+0.2 4.6+0.4 - -15% 119 Varren pituus. Kasvua hillitsevien aineiden vaikutusta joulutähden pituus- kasvuun kuvaavat taulukossa 5 esitetyt mittaustulokset ja kuva 2. Ainekäsittelyn antamat tulokset olivat varsin epätasaisia. Vaikka kaikki valmisteet näyttivätkin heikentäneen pituuskasvua, voidaan eroa pitää merkitsevänä vain CCCdlä käsitel- tyjen ja käsittelemättömien välillä (koe A D 5 % = 3.2, koe B D 5 % = 5.3). CCC:n vaikutuksesta lyheni kasvien pituus n. 50 %:lla. Lisäksi mittaustuloksista voidaan todeta, että CCC:n teho oli jonkin verran suurempi lyhyessä päivässä kuin pitkässä. Taulukko 5. Kasvuaineiden vaikutus joulutähden varren pituuteen. Viik v. 1961. Table 5. The effect of growth inhibiting compounds on the height of poinsettia. Viik 1961. ci ® Varren pituus 11.8. Varren pituus kokeen lopussa 'S Height of plants 11. 8 Height of plants at the end of 5 experiment ~ "bo O 8 .O bo q . VJ ! s -5 Luontainen 9 t:n päivä Luontainen 9 t;n päivä !n g a 1 päivä päivä Käsittely o Normal day 9 hour day Normal day 9 hour day Treatment .a (3. 10.) (28. 8.) aUi a; cm si cm si cm si cm si rel. rel. rel. rel. Käsittelemätön Untreated 55 ±3 100 47 ±4 100 98 ±5 100 53 ±6 100 Phosfon D 7 48±7 87 36±3 77 86±15 88 41±6 77 10 45 ±l2 82 42 ±2 94 93 ±6 95 44 ±4 83 20 34 ±7 62 37 ±3 79 61 ±l4 62 39 ±4 74 CCC 3 26 ±4 47 30 ±1 64 75 ±33 77 31 ±2 58 6 24 ±2 44 26 ±2 55 52 ± 11 53 27±4 51 15 26 ±3 47 28 ±4 60 66±15 67 29±6 55 Amo 1618 3 38±6 69 37±5 79 70±18 71 40±5 75 6 28 ±ll 51 33 ±5 70 (39) ±lB (70) 39±6 74 15 41 ±6 74 30 ±6 64 74 ± 11 76 32±7 60 Taulukkoon 5 11.8. suoritetun mittauksen perusteella lasketut päivän pituu- den lyhentämisen vaikutusta kuvaavat luvut osoittavat, että kasvuainekäsittelyn merkitys joulutähden pituuskasvun hillitsijänä on suurempi kuin päivän lyhentä- misen. Nivelvälien lukumäärä. Kasvua hillitsevillä aineilla ei ollut selvää vaikutusta nivelvälien lukumäärään, kuten taulukosta 6 käy ilmi. Luontaisessa päivässä kas- vaneiden kasvien nivelten lukumäärä näytti eräissä tapauksissa käsittelyjen joh- dosta vähentyneen, mutta keskiarvojen väliset erot (D 5 % = 1) eivät ole mer- kitseviä. 120 Taulukko 6. Nivelvälien lukumäärä joulutähtikokeen lopussa v. 1961, Viik. Table 6. No. of internodes of poinsettia ai the end of experiment, 1961, Viik. Luontainen päivä 9 t:n päivä Normal day 9 hour day (3. 10.) (29. 8.) kpl si kpl si rel. rel. Käsittelemätön Untreated 31;2 100 19;] 100 Phosfon D, 7 26±2 90 20±2 105 10 30±5 97 19±3 100 20 26±5 90 20±1 100 CCC 3 27±5 87 20±1 105 6 27±3 87 19±1 100 15 29±4 94 20±1 100 Amo 1618 3 28±4 90 20±1 100 6 24±4 77 20±1 100 15 29 ±2 94 20i 1 105 Värittyneiden lehtien lukumäärä. Värittyneiden lehtien lukuisuuteen oli käyte- tyllä ainemäärällä varsin selvä vaikutus (taulukko 7). Niinpä pienimmät CCC- ja Arno 1618- annokset lisäsivät merkitsevästi värittyneiden lehtien määrää (D 5 % = 2.9), mutta suurimmat Arno 1618- käyttömäärät vähensivät. Tosin eri yksilöi- den välillä vaihtelu oli varsin huomattava. Kuva 2. Lyhyessä päivässä kasvaneita joulutähtiä 11.8. 1961. Käsittelyt vasemmalta alkaen: kon- trolli, CCC, Phosfon D, Arno 1618. Fig. 2. Short day treated poinsettias 11.8. 1961. Treatments from left: check, CCC, Phosfon D, Amo 1816. 121 Taulukko 7. Joulutähden värittyneiden lehtien ja irronneitten lehtien määrä kokeen lopussa v. 1961, Viik. Table 7. No. of bracts and dropped leaves at poinsettia at the end ofexperiment, 1961. Viik. Värittyneitä lehtiä kpl Pudonneita lehtiä kpl No. of bracts No. of dropped leaves. Käsittely Luontainen 9 t;n päivä Luontainen 9 t:n päivä Treatment päivä päivä Normal day 9 hour day Normal day 9 hour day (3. 10.) (29. 8.) Käsittelemätön kpl si. kpl si kpl si kpl Untreated rel. rel. rel. § 20±1 100 14±2 100 2±2 '53 .S Phosfon D 7 8 19±3 95 14±5 100 7±3 10 £ 20 ±5 100 16±5 114 2±2 20 I § 19±1 95 16±3 114 6±5 CCC 3 « o 24±2 120 15±3 107 2±0.5 6 I . 21±2 105 10±3 71 I±l 15 | 19±1 95 12±1 86 1±0.5 Amo 1618 3 g 23±1 115 16±2 114 3±3 6 6(S | 17±4 85 14±3 110 4±4 15 ~jg 16±3 80 17±2 121 B±6 Irronneiden lehtien määrä. Joulutähden viljelyssä muodostaa lehtien irtaantu- minen vaikean ongelman, koska se heikentää kasvien ulkonäköä. Kasvua hillitse- villä aineilla ei tässä kokeessa ollut selvää vaikutusta lehtien irtoamiseen, kuten taulukosta 7 voi päätellä. Tosin Phosfon D:llä ja Arno 1618:11 a käsitellyistä joulu- tähdistä irtosi lehtiä runsaammin kuin muista, mutta eri yksilöiden väliset vaih- telut olivat niin suuret, ettei keskiarvojen välisiä eroja (D 5 % = 1.7) voi pitää merkitsevinä. Joulutähtikokeet v. 1962 Kukinnan alkaminen. Suojuslehtien värittyminen alkoi kolmen päivän aikana, 24—26.9. kaikissa koekasveissa. Kukinnan alkaminen oli hyvin tasaista kuten seuraava asetelma osoittaa. Käsittely Käsittelyn ajankohta Treatment Time of treatment 27.7. 4.8. 9.8. Käsittelemätön 5.10. Untreated CCC 5. 10. 7. 10. 5. 10. Amo 1618 5. 10. 5. 10. 5. 10. 122 Varren pituus. Käsittelyn tulos oli tässäkin kokeessa verraten epätasainen. Silti kasvua hidastavien aineiden vaikutus oli selvä (D 0.1 % = 7.4). CCC lyhensi vartta keskimäärin 37 %:lla ja Arno 1618 41 %:lla. Arno 1618;n vaikutus oli lähes samanlainen eri suoritusajankohtina. CCC;n teho oli vähän suurempi istutuksen yhteydessä annettuna kuin myöhäisemmillä käsittelykerroilla (tau- lukko 8). Taulukko 8. Varren pituus ja nivelvälien lukumäärä joulutähtikokeessa v. 1962, Viik. Table 8. Height of plants and no. of internodes of poinsettia, 1962, Viik. Käsittelyn ajankohta Ainevaikutus keskimäärin. Time of treatment The average effect of compounds Käsittely Treatment 27. 7. 4. 8. 9. 8. Varren pituus Height of plants cm si cm si cm si % rel rel rel Käsittelemätön Untreated 25±3 100 CCC 50 ml 14±2 56 16±2 64 17±2 68 -37 Amo 1618 50 ml 15±2 60 15±1 60 14±2 56 -41 Nivelvälien lukumäärä No. of internodes Käsittelemätön Untreated 16± 100 CCC 50 ml 15± 94 14± 88 14± 88 Amo 1618 50 ml 15± 94 15± 94 14± 88 Nivelvälien lukumäärä oli lähes sama kaikissa tapauksissa, kuten taulukosta 8 voidaan havaita. Käsittelyajankohdan siirtyminen myöhemmäksi vähensi nivel- ten lukumäärää, mutta ero ei ole merkitsevä. Värittyneiden lehtien määrä ja niiden laatu. Kasvua hidastavilla aineilla ja eri käsittelyn ajankohdilla ei ollut merkitsevää vaikutusta värittyneiden lehtien mää- rään (F = 0.4) niinkuin taulukko 9 osoittaa. Sen sijaan havaittiin, että useat suo- juslehdistä olivat epämuotoisia tai vaillinaisesti kehittyneitä. Taulukosta 9 selviää, että kontrollikasveissa oli sopusuhtaisesti kehittyneitä suojuslehtiä enemmän kuin kasvuainekäsittelyn saaneissa yksilöissä. Varsinkin Arno 1618-käsittely kolmin- kertaisti vioittuneiden lehtien määrän. Heti istutuksen yhteydessä suoritettu CCC- käsittely vioitti suojuslehtiä enemmän kuin myöhäisemmät. Arno 1618:n kohdalla tilanne oli päinvastainen. 123 Taulukko 9. Värittyneiden lehtien ja pudonneiden lehtien määrä joulutähtikokeessav. 1962, Viik. Table 9. No. of bracts and dropped leaves on poinsellia, 1962, Viik. Käsittely Käsittelyn ajankohta Treatment Time of treatment 27.7. 4.8. 9.8. Värittyneiden lehtien määrä kpl. No. of bracts Käsittelemätön Untreated B±l 100 CCC 50 ml 9±2 113 B±l 100 B±2 100 Arno 1611 50 ml 7±l 88 B±l 100 9±l 113 Vioittumattomia suojuslehtiä Uninjured bracts Käsittelemätön Untreated 75 % CCC 50 ml 30 % 50 % 60 % Arno 1618 50 ml 20% 30% 10% Pudonneiden lehtien määrä No. of dropped leaves Käsittelemätön Untreated 4±0.5 100 CCC 50 ml 6±0.9 150 6±0.8 150 5±1.2 125 Arno 1618 50 ml 8±0.3 200 7±0.3 175 6±0.3 150 Pudonneiden lehtien määrä. Sekä CCC että Arno 1618 lisäsivät lehtien irtoa- mista (D 6 % = 0.7), Arno 1618 selvästi enemmän kuin CCC. Istutuksen yhtey- dessä suoritettu käsittely oli vaikutukseltaan haitallisempi kuin myöhemmin suori- tetut. Tulosten tarkastelu Pituuskasvun hillitseminen. Kokeissa saatiin kasvua hillitsevillä aineilla posi- tiivinen tulos, mutta tulos yksityisten koekasvien kohdalla vaihteli huomattavasti. Lopputuloksen epätasaisuus johtui osittain jo pistokasmateriaalista. Suoritettujen kokeiden perusteella ei voida kuitenkaan päätellä aiheutuiko koko hajonta tästä, vai reagoivatko eri yksilöt eri tavoin käytettyihin kemikaaleihin. Krysanteemi Bonaffon de Luxe’n pituuskasvu lyheni eri käsittelyjen vaikutuksesta keskimäärin seuraavasti: Arno 1618 44—78 %:lla, CCC o—l30—13 %:11a, Phosfon D 0—43 %:lla, päivän lyhentämisen johdosta 47 %:lla ja latvonnan vaikutuksesta 3—lß %:11a (taulukot 2,5, 4,8; kuva 1). Kasvua hillitsevistä aineista vain Arno 1618 vaikutus oli suurempi kuin päivän lyhentämisen. Cycocel’illä on tuskin käytännöllistä mer- kitystä krysanteemin kasvun hillitsijänä, kuten Jorgensen (6) on myös todennut. Vuoden 1962 kokeessa Phosfon D antoi selvästi paremman tuloksen (43 %) kuin edellisen vuoden kokeissa. Tulokseen vaikutti ilmeisesti se, että vuonna 1961 koe 124 suoritettiin syksymmällä (29. 6.—24.11.) kuin vuonna 1962 (5. 6.—21.7.). Tähän päätelmään johtaa Catheyu (3) esittämä havainto, että Phosfon D on aktiivisinta kesällä. Myös lämpösuhteet poikkesivat toisistaan jonkin verran kuten piirros 1 osoittaa. Lisäksi tulokset osoittivat, että Phosfon D;tä on käytettävä varsin suuria määriä, ennenkuin haluttu teho saavutetaan. Sen sijaan Arno 1618 ja CCC antoivat useimmissa tapauksissa parhaimmat tulokset käytettäessä keskimääräistä aine- määrää (6 g/100 1). Latvonnasta aiheutunut pituuskasvun rajoittuminen oli useissa tapauksissa yhtä suuri tai suurempikin kuin Phosfon D:llä ja CCCdlä aikaansaatu. Joulutähden pituuskasvua hillitsi Arno 1618:n 25—30 %, CCC 33—50 % ja Phosfon D 6—35 %. Phosfon D antoi positiivisen tuloksen vasta suuria valmiste- määriä käytettäessä. CCC osoittautui kokeilluista aineista tehokkaimmaksi, ja antoi parhaat tulokset jo 6 g 100 multalitraa kohti käytettäessä (vrt. 3.6; kuva 2). Eräiden englantilaisten havaintojen perusteella (7) on esitetty olettamus, että istutusmullan koostumus vaikuttaisi kasvua hillitsevien aineiden tehoon, mutta asiaa ei ole tarkemmin selvitetty. Selostetuissa kokeissa oli Phosfon D:n tehovai- kutus lähes samanlainen turpeessa ja hiekassa. Edellistä heikomman tuloksen antanut istutusmulta sisälsi vähän eloperäistä ainesta, mutta sen savespitoisuus oli suuri. Näinollen on lähellä ajatus, että Phosfon D sitoutuu tai sen aktiivisuus muulla tavoin heikkenee savipitoisessa mullassa. Lyhyessä päivässä oli Phosfon D:n ja CCC:n vaikutus krysanteemiin suurempi kuin pitkässä päivässä. Arno 1618:sta ei tätä eroa havaittu (taulukot 1,2). Kokei- den perusteella ei voidapäätellä, mistä Phosfon D:n jaCCC:n suurempi teho lyhyessä päivässä johtui, mutta ilmeisesti selitys on löydettävissä kyseisten aineiden vuorovaikutuksesta krysanteemin lyhytpäiväreaktioiden kanssa (vrt. 3). Kasvua hillitsevien aineiden vaikutus kukintaan. Krysanteemin kukinta myö- hästyi Arno 1618- käsittelyn johdosta jopa 2 kuukaudella (vert. 1, 14, 15). Kukin- nan viivästyminen johtui lähinnä nuppujen hitaasta kehityksestä. Lisäksi kukin- tojen määrä väheni selvästi varsinkin latvotuissa yksilöissä (taulukot 3,4). Sitä vastoin joulutähden kukintaa Arno 1618 ei viivästyttänyt. Sekä v. 1961 että v. 1962 kukinta tapahtui samanaikaisesti kontrollikasvien kanssa. Arno 1618:n käyttö- arvoa joulutähden käsittelyssä vähentää se, että sillä käsiteltyjen kasvien suojus- lehdistä 70—90 % kehittyi epämuotöisiksi. Samalla tavoin vaikutti myös CCC, mutta selvästi vähemmässä määrin (taulukko 9). Sitäpaitsi CCC:n haittavaikutusta on ilmeisesti mahdollista vähentää käsittelyajan valinnalla. Kaksi viikkoa istutuk- sen jälkeen käsitellyissä yksilöissä oli vioittuneita lehtiä 100 % vähemmän kuin istutuksen yhteydessä käsitellyissä. Tulos on yhdenmukainen JORGENSENin (6) esittämän käsityksen kanssa. Phosfon D ja CCC eivät vaikuttaneet krysanteemin ja joulutähden kukinnan ajankohtaan käytännöllisesti katsoen ollenkaan (taulukot 3,4, 9). Niiden vaikutus kukintojen kokoon ja runsauteen oli myös vähäinen. Tulosten perusteella on kuiten- kin oletettavissa, että pienillä CCC-määrillä on edullinen vaikutus krysanteemin kukintojen kokoon (taulukko 3). Latvottujen krysanteemien kukintaan kasvua hillitsevien aineiden vaikutus oli haitallisempi kuin latvomattomien, mikä johtunee siitä, että kasvuainekäsittely jarruttaa sivusilmujen puhkeamista. 125 Y hteenveto Krysanteemin (Bonaffon de Luxe) ja joulutähden (Gloria) pituuskasvun hil- litsemiseksi käsiteltiin kasveja Phosfon D:llä, CCC-valmiste Cycocehilla ja Arno 1618:11a. Kaikki kolme kokeissa mukana ollutta valmistetta, Phosfon D, CCC ja Arno 1618, hillitsivät krysanteemin kasvua. Kasvun heikkeneminen kuitenkin vaihteli käytetyn valmistemäärän mukaan. Arno 1618 hillitsi tehokkaimmin pituuskasvua, mutta myöhästytti ja vähensi samalla kukintaa. Kun valmistetta käytettiin 3 g tai vähemmän 100 multalitraa kohti, kehittyivät kasvit liian tuuheiksi (taulukot 3,7, 9). Phosfon D:n ja CCC:n kasvua hillitsevä vaikutus jäi selvästi vähäisemmäksi kuin päivän lyhentämisestä aiheutunut kasvun heikkeneminen, joka oli n. 47 % (taulukot 1,2). CCC:n teho oli suurimmillaan 13 %. Phosfon D vaikutti jonkin verran enemmän ja on todennäköistä, että se korkeakasvuisemmilla lajikkeilla antaa selvemmän tuloksen. Latvottujen taimien kukintojen määrä aleni sekä CCC- että Phosfon D-käsit- telyn johdosta (taulukko 3). Sensijaan krysanteemin kukintojen kokoon ei kysei- sillä aineilla havaittu olevan vaikutusta. Phosfon D;n ja Arno 1618:n teho krysanteemiin oli suurin hiekkaan ja turpee- seen sekoitettuna. Savipitoisessa mullassa Phosfon D:n teho jäi viidenteen osaan siitä, mitä se oli hiekassa ja turpeessa (taulukko 4). Joulutähden käsittelystä antoi parhaan tuloksen CCC. Sillä käsitellyt taimet jäivät 37 % matalammiksi kuin käsittelemättömät. Phosfon D:ta oli käytettävä varsin suuria määriä joulutähden käsittelyyn ennenkuin kasvua hillitsevä teho saavutettiin. Ainekäsittelyn johdosta joulutähden suojuslehdet (kukat) kehittyivät epämuo- toisiksi (taulukko 9). Arno 1618 vaikutus oli selvästi haitallisempi kuin CCC:n. Sitäpaitsi viimeksi mainitun haittavaikutus suojuslehtien muotoon väheni, kun käsittely suoritettiin 2 viikon kuluttua pistokastaimien istutuksesta. Tällöin tosin oli pituuskasvua hillitsevä teho jonkinverran heikompi kuin istutuksen yhteydessä suoritetulla käsittelyllä. KIRJALLISUUS (1) Cathey, H. M. 1958. Changing growth and flowering of mums. Florists Review. (2) — »— 1961. Chemicals may lead to new pot plants. Grower 56: 737 739. (3) — »— 1962. New discoveries in plant growth. Amer. Hort. Mag. 41: 156—162. (4) —*— & Marth, P. C. Effectiveness of quaternary ammonium carbamate and phosphonium in controlling growth of Chrysanthemum morifollium Kamat. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 76: 609 - 619. (5) Cathey, H. M. & Piringer, A. 1961. Relation of phosfon to photoperiod kind of supplemental light, and night temperature on growth. Ibid. 77: 608 619. (6) JORGENSEN, S. 1962. Phosfon D til pottekrysantemum. Gartneryrket 52: 286 287. (7) Levonen, H. J. 1962. Lyhytpäiväkrysanteemin viljely. 106 s. Helsinki. 2 126 (8) Lindström, R. S. 1961. The response of floricultural crops to various growth regulation. Quat. Bull. Mich. Agric. Exp. Stat. 43: 839 847. (9) Marth, P. C. & Mitchell, J. W. 1960. Plant growth suppressants with special reference to per- sistence of Amo 1618 in soil. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 76: 673 678. (10) Marth, P. C., Preston, W. H. Jr. & Mitchell, J. W. 1953. Growth controlling effects of some quaternary ammonium compounds on various species of plants. Bot. Gaz. 115: 200 201. (11) Mitchell, J. W. & Wirwille, J. W. 1949. Plant growth regulating properties of some nicotinium compounds. Science 110:252 254. (12) Pohjakallio, O. 1952. Ljusintensiteten i norra och södra Finland samt dess inverkan p 4 odlings- växterna. Nord. jordbr.forskn. 34.99 111. (13) Sachs, R. M. 1960. Shoot histogenesis: subapical meristematic activity in caulescent plant and the action of gibberellic acid and Amo 1618. Amer. J. Bot. 47: 260 266. (14) Tukey, H. B. Jr. 1961. What are chemical growth regulators and what do they do? Horticulture 39, 6:326-327. (15) Wirwille, J. W. & Mitchell, J. W. 1950. Six new plant-growth-inhibiting compounds. Bot, Gaz. 111:491-494. SUMMARY: THE USE OF GROWTH INHIBITING SUBSTANCES IN THE CULTIVATION OF CHRYSANTHEMUM AND POINSETTIA Erkki Kaukovirta University of Helsinki, Department of Horticulture, Viik The article gives preliminary information on the studies started in 1961 and dealing with the effect of the growth inhibiting substances Amo 1618, CCC-preparation Cycocel and Phosfon D on chrysanthemum (Bonaffon de Luxe) and poinsettia (Gloria). Treatment was effected by mixing the used quantity of the preparation into the soil before plant- ing. In the second year the poinsettia treatment consisted of watering the pots with a solution con- taining 3 g CCC and 1.5 g Amo 1618 per one litre of solution directly after planting, five days after planting or 14 days after planting. 50 ml per pot of the solution was administered. In the chrysanthemum experiment in 1962 attention was also paid to how the different soil mixtures, sand, clay and peat influence the effectivity of Phosfon D and Amo 1618. From results achieved up to now it appears that Amo 1618 is not suitable for the treatment of chrysanthemums since it retards the flowering too much, in these experiments as much as up to two months (Table 3). Likewise the treatment of the variety Bonaffon de Luxe with CCC or Phosfon D, docs not seem profitable since 1) a sufficient retardation in the growth of the stems is achieved by short day treatment ( 47 %) and pinching (—ll %), and 2) the treatment decreased the number of flowers in the pinhed plants. In the treatment of poinsettia CCC gave the best results. The height of the treated plants was 37 % smaller. Treatment with Amo 1618 as well as with CCC increased the number of injured bracts, the former by 35 —65 %, the latter by 15—35 % depending on the time of the treatment. CCC treat- ment administered two weeks after planting proved in this respect to have the smallest effect. It is also apparent that the quality of the soil type affects the effectivity of Phosfon D and Amo 1618. In the experiment the retarding effect of Phosfon D on the growth of stem was only one fifth and that of Amo 1618 20 % smaller in clay soil than in sand and peat.