KERÄSALAATIN VARASTOINTI Irma Voipio Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos, Viik Saapunut 20.10. 1965 Salaatin laatu on paras heti korjuun jälkeen. Jo muutamassa tunnissa se huo- neen lämmössä säilytettynä menettää vettä ja sen ulkonäkö ja maku huononevat. Nykyään on harvoin mahdollista korjata salaattia juuri ennen käyttöä. Salaattia viljellään usein seuduilla, joilta tuotteet markkinoidaan pitkien kuljetusmatkojen taakse. Siitä johtuu, että salaattiakuljetetaan ja säilytetään korjuun jälkeen usean- kin vuorokauden ajan, ennen kuin se joutuu kulutukseen. Kuljetus- javarastotilojen soveltuvuus salaatin säilyttämiseen on sen vuoksi tärkeää, jotta laatu pysyisi hyvänä. Koska salaatin korjuukausi on lyhyt, muodostuu markkinoille usein ruuh- kaa, ja toisaalta salaattia korjataan runsaan kysynnän takia usein ennen sen val- mistumistakin. Muutaman viikon varastoinnilla voidaan tasoittaa markkinoita, mutta se vaatii asianmukaisia varastotiloja sekä varastoimismenetelmien selvittä- mistä. Salaattia voidaan kirjallisuustietojen mukaan säilyttää varastossa, jossa lämpö- tila on 0° ja ilman suhteellinen kosteus 90—95 %. Tällaisessa varastossa sen on todettu säilyvän pari kolme viikkoa (8). Usein pidetään tärkeänä, että ns. lehti- vihannekset heti korjuun jälkeen jäähtyvät nopeasti. Tätä silmällä pitäen on kehi- tetty erilaisia jäähdytysmenetelmiä, kuten kylmävesi-, tyhjiö- ja kylmäilmajääh- dytystä; näiden merkitystä salaatin käsittelyssä ovat tutkineet mm. Dewly (4), Cook (1), Friedman ja Radspinner (3) sekä Stewart (9). Paitsi lämpötilaa alen- tamalla on myös erilaisin kemikaalein pyritty hidastamaan vihannesten sadonkor- juun jälkeistä elintoimintaa. Näistä viimeisiä on N6-bentsyladeniini (valmisteen nimi SD 4901), jonka on useissa tutkimuksissa todettu parantaneen salaatin säily- vyyttä (2, 5, 11). Helsingin Yliopiston puutarhatieteen laitoksella ryhdyttiin v. 1963 selvittä- mään, kuinka suuret salaatin varastointitappiot eri pituisten varastointi] aksoj en päätyttyä ovat, sekä niitä keinoja, joilla varastointitappioita voidaan pienentää. https://www.c-info.fi/en/info/?token=_0kQOBTAL7wFGZfc.ryVoA-5xSwPPqBaMVJKCPw.cyi4emAPeMocJVoY6Te52qaf6lz0ZpNveO9FuZCVx9vwoMtFKRueyp3uDWyrF5uENBFpQgPVdNxSCYqFsB0F5tr_J1HxGJMeciQCoOOBz8C30Sw3oyj29ydxfkX1ftmBP2dya_PsDYXihc_ELFyeRjKltVgrCepK_w 16 Aineisto ja menetelmät Salaattiaineisto kasvatettiin Viikissä Puutarhatieteen laitoksen koekentällä. Tutkittavina olivat pehmeät keräsalaatit Herttaässä ja Market Favorite sekä rapea keräsalaatti Great Lakes. Ne kylvettiin kesäkuun alussa avomaalle (taulukko 1). Peruslannoituksena annettiin puutarhan Y-lannoitetta 10 kg/a ja pintalannoituk- sena kalkkisalpietaria 2 kg/a. Sadonkorjuuseen (taulukko 1) ryhdyttiin kun salaatit saavuttivat korjuukypsyyden eli olivat muodostaneet lajikkeelle ominaisen kerän. Varastoitavaksi valittiin vain I laatuluokkaa vastaavaa satoa (vrt. 12). Taulukko 1. Salaatin kylvö-, harvennus- ja korjuuaika, sadon lämpötila sekä varastoidun salaatin määrä. Table 1. Sowing, thinning and harvesting time of lettuce, temperature ofcrop and the stored lots in different seasons. Vuosi Lajike Kylvö Harvennus Sadonkorjuu Kerien Varastoitu Year Variety Sowing Thinning alkaa lämpötila kg Harvesting ° C Weight oj starts Tempera- stored lots, ture of kg heads ° C 1963 Herttaässä 7.6. 2.7. 31.7. 22-24 45 (Passe Partout) 1964 Herttaässä 11.6. 26.6.-2.7. 7.8. 13-14 239 Market Favorite 11.6. 27.6.-2.7. 12.8. 13-14 46 Great Lakes 2.6. 23.-25.6. 17.8. 13-23 548 1965 Herttaässä 11.6. 30.6. 12.8. 12-18 368 Market Favorite 11. 6. 30. 6. 23. 8. 20-22 29 Great Lakes 2. 6. 28. 6. 17. 8. 18-24 623 Kustakin salaattierästä mitattiin sadonkorjuulämpötila kerien sisältä, minkä jälkeen erät punnittiin ja käsiteltiin. Kylmävesijäähdytys suoritettiin v. 1963 suih- kuttamalla salaattia 15 minuutin ajan -f- 2-asteisella vedellä, ja vuosina 1964—65 upottamalla kasvinosat 15 minuutiksi 2°:n veteen. Pesu vedellä suoritettiin siten, että salaatit upotettiin 15—30 sekunnin ajaksi 15°:n veteen, ja SD 4901 -käsittelyt upottamalla salaatit käsittelyliuokseen, jonka lämpötila oli 15°. Muovipussit, joihin salaatti pakattiin, olivat 1 m;n pituisia ja 35 cm leveitä. Pussi suljettiin molemmista päistä kumirenkailla ja rei’itettiin. Pussiin tehtiin 16 reikää, joiden läpimitta oli 5 mm. Jäähilekäsittelyssä kaadettiin kunkin valmiiksi pakatun salaattilaatikon päälle 2 litraa jäähilettä. Kunakin vuonna oli koejäsenissä viisi kerranneita, joissa 10 kerää. Nämä pa- kattiin puulaatikoihin (60 X 39 X 16 cm) kanta alaspäin. Salaatit varastoitiin tut- kimuskellariin, jossa ilman lämpötila oli I—2° ja suhteellinen kosteus 90—95 %. Varastoimisajan päätyttyä salaattierät punnittiin haihtumistappioiden määrää- miseksi, kunnostettiin, so. salaateista poistettiin nahistuneet, mädäntyneet tai muu- toin vioittuneet lehdet, ja punnittiin uudelleen. Varastoimisajan jälkeen arvosteltiin 17 kauppakuntoisiksi salaatit, jotka vastasivat joko ensimmäistä tai toista laatuluok- kaa (vrt. 12). Tulokset ilmoitetaan prosentteina alkuperäisestä ennen käsittelyä ja varastointia olleesta kunnostetun tavaran painosta. Tulokset Vuoden 1963 varastointikokeet. Vuonna 1963 varastoitiin salaattia (Herttaässä) käsittelemättömänä muovipussiin pakattuna sekä kylmällä vedellä jäähdytettynä. Salaatin lämpötila oli ennen jäähdytystä 24° ja jäähdytyksen jälkeen 10°. Kylmä- vesikäsittelystä aiheutunut painon lisäys oli 20—30 %. Tulokset näistä kokeista esi- tetään taulukossa 2. Taulukko 2. Salaatin (Herttaässä) varastointikoe v. 1963. Table 2. Experiment on storing lettuce {Passe Partout) in 1963. Prosentit laskettu ennen käsittelyä ja varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce before treatment and storage. Käsittely Salaatin paino (%) varastoin- Kunnostettu Varastointi- Treatment nin jatkuttua paino 30 pai- tappiot % Weight of lettuce (%) after vän kuluttua Storage losses storage period of (%) % 14 päivää 21 päivää 30 päivää Trimmed Kokonais Haih- -14 days 21 days 30 days weight after Total dunta 30 days Evapo- (%) ration Käsittelemätön 88.5 ± 0.57 83.9 ± 0.72 80.0 ± 0.86 25.3 ± 6.08 74.7 20.0 Untreated Pakkausmuoviin 99.5 _ ; 0.10 99.4 ± 0.18 99.3 ± 0.31 44.4 ± 11.05 55.6 0.7 Wrapped in P V-bags Kylmävesi- jäähdytys 112.6 ± 12.96 102.2 ± 5.83 92.5 ± 10.50 26.2 ± 6.96 73.8 (7.5) Hydrocooling Kahden viikon varastoinnin jälkeen oli käsittelemättömän erän painonvähennys 11.5 % ja muoviin pakatun erän 0.5 %. Kylmällä vedellä jäähdytetyn erän paino oli 12.6 % suurempi kuin alkuperäinen paino. Taulukosta 2 selviää myös, että kuukauden pituisen varastoinnin jälkeen käsittelemättömät erät olivat menettäneet haihdunnan takia 20 % ja muoviin pakatut noin 1 %:n painostaan. Kylmällä vedellä käsiteltyjen erien haihtumistappio oli 7.5 %. Kauppakelpoiseksi kunnos- tuksen jälkeen oli käsittelemättömien ja kylmällä vedellä käsiteltyjen erien paino noin 25 % ja muoviin pakattujen erien 44 % alkuperäisestä painosta. Vuoden 1964 varastointikokeet. Vuonna 1964 jatkettiin salaatin varastointi- kokeita selvittämällä eri pakkaustapojen, kylmävesikäsittelyn, 15 -asteisella vedellä pesun, muovipakkauksen ja SD 4901:n vaikutusta. Pakkaustapakoe, joka käsitti kolme erilaista pakkaustapaa, kesti kolme viik- koa (taulukko 3). Tilastollisesti tuloksia tarkastettaessa ei pakkaustapa näyttänyt 2 18 vaikuttaneen salaatin säilyvyyteen. Kuitenkin Herttaässästä, joka oli pakattuna kanta ylöspäin, poistettiin kolmen viikon varastoinnin jälkeen runsaasti lehtiä, koska nämä olivat varastoinnin aikana vioittuneet laatikon pohjaa vasten. Kanta ylöspäin pakatusta Herttaässästä oli haihtunut vettä noin 10 % vähemmän kuin muilla tavoin pakatusta Herttaässästä. Great Lakesin varastointitappiot johtuivat ensimmäisenä viikkona vain haihtumisesta, mutta jo toisella viikolla tapahtui Taulukko 3. Salaatin varastointikoe erilaisin pakkaustavoin v. 1964. Table 3. Effect of different ways of packing on the keeping quality of letture in cold storage (temperature 1— 2° C. relative humidity 90 —95 %. Prosentit laskettu ennen varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce stored. Kauppakelpoista salaattia (%) jäljellä Varastointitappiot % varastoinnin jatkuttua Storage losses % Percentage of lettuce saleable after storage period of Pakkaustapa Lajike 7 päivää 14 päivää 21 päivää 7 päivää 14 päivää 21 päivää Way ofpacking Variety 7 days 14 days 21 days 7 days 14 days 21 days s s s rt o rt o rt o g § g '« § 2 2 3 2 -S«s- § Oorts Oort^j «S, K k) «ShKIU «hi K k) Kanta alaspäin Hertta- ässä 80.4 ± 3.33 63.9 ± 4.72 44.0 ± 7.15 19.6 9.1 36.1 12.9 56.0 22.1 Top upwards Great Lakes 94.7 ± 1.31 63.5 ± 10.05 29.3 ± 12.6 5.3 5.3 36.5 6.6 70.7 15.0 Kanta ylöspäin Hertta- ässä 82.5 ± 3.68 63.2 ± 6.74 46.9 ± 8.94 17.5 8.6 36.8 13.0 53.1 14.4 Top downwards Great Lakes - 66.2 ± 8.18 38.8 ± 14.49 - 33.8 8.4 61.2 12.3 Kyljellään Hertta- ässä 81.1 ± 2.60 65.9 ± 8.94 37.5 ± 4.99 18.9 9.7 34.1 13.1 62.5 25.9 On the side Great Lakes - 63.7 ± 22.20 30.0 ± 14.12 - - 36.3 10.1 70.0 13.1 F eri pakkaustapojen välillä = 0.67, ei merkitsevyyttä. F between different ways of packing = 0.67, no significance. pilaantumista lähinnäfysiogeenisen lehdenreunataudin( tip burn) takia. Kunnostetun tavaran painon perusteella arvostellen Great Lakes säilyi yhtä hyvin kuin Hertta- ässä huolimatta sen pienemmistä haihtumistappioista. Kylmällä vedellä käsitellyn Herttaässän paino oli yhden viikon varastoinnin jälkeen 91 % (taulukko 4) ja käsittelemättömän vain 53 % alkuperäisestä. Kahden viikon varastoinnin kuluttua olivat kylmällä vedellä käsitellyt Herttaässä sekä Great Lakes (taulukko 4) säilyneet hiukan paremmin kuin käsittelemätön ja 15- asteisella vedellä pesty salaatti. Kolmen viikon kuluttua ei eroja kylmävesikäsitte- lyn hyväksi voitu todeta. Kahden viikon varastoinnin kuluttua oli muoviin pakatussa Great Lakes-salaa- tissa kauppakelpoista n. 20 % vähemmän kuin kontrollierässä. Kylmällä vedellä 19 Taulukko 4, Salaatin varastointi v. 1964. Table 4. Effect of different treatments on the keeping quality of lettuce in cold storage (temperature 1 2°C, relative humidity 90—95 %) in 1964. Prosentit laskettu ennen käsittelyä ja varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce before treatments and storage. Kauppakelpoista salaattia (%) jäljellä varastoinnin jatkuttua Percentage of lettuce saleable after storage period of Käsittely 7 päivää 14 päivää 21 päivää Treatment 7 days 14 days 21 days Herttaässä Käsittelemätön 53.5 ± 13.15 39.0 ± 11.08 38.5 ± 8.83 Untreated Pesu 15°:lla vedellä 65.2 ± 17.64 36.0 ± 7.60 39.0 ± 5.13 Washed with 15° water Kylmävesikäsittely 91.4 ± 11.72 48.6 ± 8.45 40.0 ± 13.08 Hydrocooling Great Lakes Käsittelemätön 94.7 ± 0.80 63.5 ± 10.00 29.0 ± 13.10 Untreated Pesu 15°:lla vedellä - 62.2 ± 9.82 9.7 ± 7.49 Washed with 15° C water Kylmävesijäähdytys 67.8 ± 15.09 7.7 ± 8.04 Hydrocooling Pakkaus muoviin 43.9 ± 25.6 0 Wrapped in PV-bags Kylmävesijäähdytys -f pakkaus muoviin 23.7 +20.7 0 Hydrocooling + PV-bags Taulukko 5. Salaatin (Great Lakes) käsittely SD 4901:llä v. 1964. Table 5. Effect of SD 4901 treatments on the keeping quality of lettuce (Great Lakes) in cold storage (temperature 1— 2° C, relative humidity 90—95 %) in 1964. Prosentit laskettu ennen käsittelyä ja varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight saleable lettuce before treatments and storage. Kunnostetun salaatin paino (%) 21 päivän varas- Varastointitappiot % toinnin jälkeen Storage losses % Käsittely Percentage of lettuce saleable after 21 days storage Kokonais Haihdunta Treatment Total Evaporation SD 4901 0 ppm 29.0 ± 26.95 71.0 (3.3) SD 4901 10 ppm 33.6 ± 11.69 66.4 (3.5) SD 4901 20 ppm 25.4 ± 17.03 74.6 (4.6) SD 4901 50 ppm 42.7 ± 29.08 57.3 (2.3) jäähdytetyssä ja muoviin pakatussa erässä oli n. 40 % vähemmän kauppakelpoista tavaraa. Varastointiajan oltua kolme viikkoa ei muoviin pakattuja eriä voitu lain- kaan kunnostaa. Taulukossa 5 esitetään SD 4901 -käsittelyjen tulokset. 50 ppm SD 4901 -käsit- tely antoi parhaan tuloksen; kolmen viikon varastoinnin jälkeen oli kauppakelpoista 20 Taulukko 6. Salaatin varastointi v. 1965. Table 6. Effect of different treatments on the keeping quality of lettuce in cold storage (temperature 1—2° C, relative humidity 90 —95 %) in 1965. Prosentit laskettu ennen käsittelyä ja varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce before treatments and storage. Kunnostetun salaatin paino (%) varastoinnin jatkuttua Percentage of lettuce saleable after storage period of Käsittely 7 päivää 14 päivää 21 päivää Treatment 7 days 14 days 21 days Herttaässä Käsittelemätön 85.6 ± 5.09 66.5 ± 7.41 32.7 ± 4.88 Untreated Pakkaus muoviin 97.8 ± 0.88 97.2 ± 7.41 69.2 ± 7.99 Wrapped in PV -bags Kylmävesikäsittely 111.9 ± 4.28 98.3 ± 3.61 56.3 ± 13.70 Hydrocooling Pesu 15°:lla vedellä 106.5 ± 1.75 91.4 ± 7.62 59.9 ± 9.79 Washed with 15" C water SD 4901 -käsittely 50 ppm 104.5 ± 3.36 98.3 ± 5.40 67.5 ± 17.67 SD 4901 treatment 50 ppm Jäähile 84.6 ± 7.51 36.1 ± 17.69 25.0 ± 9.23 Crushed ice F 57.0*** 53.8*** 18.5*** PME 6.0 % 14.4 % 17.3 % LSD Great Lakes Käsittelemätön 91.0 ± 1.96 86.0 ± 0.99 71.0 ± 9.62 Untreated Pakkausmuoviin 99.6 ± 0.74 88.8 ± 8.11 86.8 ± 5.31 Wrapped in PV-bags Kylmävesikäsittely 100.5 ± 4.50 95.2 ± 6.52 55.4 ± 15.72 Hydrocooling Pesu 15°:lla vedellä 105.1 ± 2.35 81.0 ± 11.11 49.9 ± 15.35 Washed with 15" water SD 4901 -käsittely, 50 ppm 99.5 ± 1.95 90.0 ± 4.47 66.1 ± 15.42 SD 4901-treatment 50 ppm F 41.9*** 4.7** 7.6** PME 4.3 % 7.1 % 15.0 % LSD salaattia jäljellä 43 %. Sekä haihtumis- että kokonaistappiot olivat pienemmät (2.3 % ja 57.3 %) kuin muulla tavoin käsitellyssä salaatissa. Vuoden 1965 varastointikokeet. Vuonna 1965 toistuivat salaatin varastointi- kokeissa edellisinä vuosina parhaimmiksi osoittautuneet käsittelyt. Lisäksi suoritet- tiin jäähilekäsittelyjä. Yhden viikon varastoinnin jälkeen osoittautui, että kylmävesikäsittely, pesu 15°:n vedellä ja SD 4901 -käsittely (50 ppm) olivat parantaneet merkittävästi sekä Herttaässän että Great Lakesin (taulukko 6) säilyvyyttä varastossa. Toisen ja kol- mannen viikon jälkeen oli tilanne sama ainoastaan Herttaässän kohdalla. Kylmä- vesikäsittely paransi selvästi Great Lakesin säilyvyyttä kahden viikon pituisen varastoinnin aikana. Muovipakkaus paransi sekä Herttaässän että Great Lakesin säilyvyyttä kontrollierään verraten, ja. tulos oli kolmen viikon varastoinnin kulut- tua kaikista käsittelyistä paras. Muoviin pakatun Herttaässän paino kunnostettuna oli 69 % ja Great Lakesin 87 % alkuperäisestä painosta. Kuvissa 1 ja 2 esitetään edellä mainitut tulokset graafisesti. 21 Kuva 1. Herttaässä-salaatin varastoinnin tulokset I—2° koekellarissa v. 1965. Pylvään kokonaispituus esittää koe-erän painoa (% alkuperäisestä painosta) eri pituisten varastointijaksojen päätyttyä ja pyl- vään viivoitettu osa sitä määrää, joka kunnostuksen yhteydessä poistettiin. Fig. 1. The results of storage of Passe Partout lettuce in 1965. Storage temperature 1 2°C. The length of the column shows the weight (% of original weight) of the lettuce after 7, 14 and 21 days' storage period and the shadowed part of the column the trimming losses. Kuva 2. Great Lakes-lajikkeen varastoinnin tulokset (kuten kuvassa 1) Fig. 2. The results on Great Lakes lettuce (see Fig. 1). 22 Jäähilevarastointia tutkittiin aluksi l—2°:n varastossa, ja tulokset osoittivat (taulukko 6), että jäähile heikensi säilyvyyttä kontrollierään verrattuna. Jäähile suli salaattilaatikoissa parin päivän aikana, jolloin se vioitti salaatteja niin, että ne pilaantuivat. Varaston lämpötila alennettiin nyt o°;seen; seurauksena oli salaattien jäätyminen ja mustuminen. Tämä johtui siitä, että lämpötila kellarissa vaihteli o.s°:sta -f o.s°:seen, jolloin jäähile vuoroin suli ja jäätyi. Kolmen viikon kuluttua oli salaattilaatikoitten päällä jääkerros. Tämän jälkeen lämpötila nostettiin 0—1°; seen, missä saadut tulokset esitetään taulukossa 7. Herttaässä vaurioitui jään vai- kutuksesta osittain, ja sen säilyvyys jäi heikoksi. Great Lakes ei jäätynyt, ja käsit- telemättömästä jäähileeseen pakatusta salaatista oli vielä kolmen viikon kuluttua 85 % kauppakelpoista tavaraa. Taulukko 7, Salaatin jäähilevarastointi v. 1965. Table 7. Experiment on storing lettuce packed with crushed ice in 1965. Storage temperature 0— 1° C. Prosentit laskettu ennen käsittelyä ja varastointiakunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce before treatment and storage. Kunnostetun salaatin paino (%) varastoinnin jatkuttua Percentage of lettuce saleable after storage period of Käsittely Lajike 7 päivää 14 päivää 21 päivää Treatment Variety 7 days 14 days 21 days Käsittelemätön 4- jäähile Great Lakes 97.8 ± 1.45 85.0 ± 8.05 85.0 ■_'- 9.62 Untreated + crushed ice Herttaässä 77.3 = 22.33 47.8 ± 34.48 40.5 ■ 6.96 Kylmävesikäsittely -f- jäähile Great Lakes 113.0 ± 0.71 95.0 ± 16.3 85.6 J: 10.99 Hvdrocooling crushed ice Herttaässä 44.9 ± 40.10 21.6 ± 18.55 Pesu 15°:Ila vedellä + jäähile Great Lakes 105.2 ± 1.22 89.5 ± 8.13 76.9 ' 14.99 Washed with 15 C water + crushed ice Taulukko 8. Salaatin (Market Favorite) varastointi vv. 1964 65. Table 8. Experiment on storing lettuce (Market Favorite) in 1964 66. Storage temperature 1 —2" C relative humidity 90 —95 %. Prosentit laskettu ennen varastointia kunnostetun salaattierän painosta. Based on the weight of saleable lettuce before storage. Kunnostetun salaatin paino (%) varastoinnin Varastointitappiot (%) jatkuttua Storage losses (%) Percentage of lettuce saleable after storageperiod of Kokonais Haihdunta Vuosi 7 päivää 14 päivää 21 päivää Total Evaporation Year T days 14 days 21 days 7 14 21 7 14 21 1964 68.3 ± 11.69 42.2 ± 9.72 36.0 ± 12.46 31.7 57.8 64.0 9.0 15.5 20.8 1965 79.8 ± 7.20 38.0 ± 24.37 0 20.2 62.0 100.0 11.3 30.0 34.0 23 Vuosina 1964 ja 1965säilytettiin Market Favorite -salaattia käsittelemättömänä I—2°:n varastossa. Tappiot olivat kahden viikon kuluttua yli 50 % ja haihtuminen huomattavan suuri (taulukko 8). Tulosten tarkastelu Edellä selostettuja kokeita tarkasteltaessa kiintyy huomio siihen, että eri vuo- sina oli samalla tavoin käsitellyn ja varastoidun salaatin säilyvyydessä suuria eroja. Kuten alussa mainittiin, oli salaatti ennen varastointia silmävaraisen arvion mukaan tervettä ja tasalaatuista. Vuosina 1964 ja 1965 poikkesivat viljelymenetelmät toi- sistaan vain kastelun osalta. Vuoden 1964 kasvukausi oli osittain lämmin ja kuiva. Siksi salaattiviljelmiä jouduttiin sadettamaan ja täten aiheutettiin äkillisiä kosteu- den muutoksia, joiden vaikutuksesta salaatin lehdenreunatauti kehittyi ja levisi. Vuoden 1964 varastointikokeita lopetettaessa ilmenikin, että lähes kaikki näennäi- sesti terveenä varastoitu salaatti oli jokorjattaessa taudin saastuttamaa. Ensimmäi- sen varastointiviikon aikana olivat taudin vahingot vielä vähäiset eikä suuria varas- tointitappioita tällöin vielä ilmennyt. Toisen varastointiviikon lopussa olivat tappiot jo huomattavia, ja tällöin oli Herttaässän säilyvyys parempaa kuin Great Lakesin tämän edullisemmista ominaisuuksista (kiinteä muoto, paksuhkot lehdet) huoli- matta. Olikin todettavissa, että lehdenreunatauti oli vioittanut Great Lakesia pahemmin kuin Herttaässää. Kesä 1965 oli viileä ja kostea eikä salaattiviljelyksellä esiintynyt sadetuksen tarvetta. Lehdenreunatautia ei esiintynyt, ja säilyvyys kah- den viikon varastoinnin jälkeen oli varsin tyydyttävä; Great Lakes oli säilynyt paremmin kuin Herttaässä. Varastoinnin tuloksissa kiinnittyy huomio myös siihen, että salaatin koko ja kehitysaste vaikutti usein varastoinnin lopputulokseen. Tämä käy ilmi mm. Market Favorite -salaatin varastoimistuloksista. Molempina varastointivuosina Market Favorite muodosti kerän, vuonna 1965 hitaasti vain pieniä keriä, joilla oli taipumus vanheta kasvupaikalla nopeasti. Vuonna 1964 oli 150 kerän paino 46 kg, vuonna 1965 29 kg. Ensimmäisen varastointiviikon jälkeen eivät pienet kerät olleet säilyneet huonommin, mutta toisen ja varsinkin kolmannen varastointiviikon kuluttua nahis- tuminen aiheutti niissä jopa 62—100 %:n tappioita. Erot eri vuosien välillä olisivat kenties olleet suuremmat, ellei Market Favorite v. 1964 olisi ollut lehdenreunataudin vioittamaa. Lehdenreunataudin ja nahistumisen lisäksi aiheutti huomattavia tappioita solukkojen kuoleminen kerän sisässä olevissa lehdissä. Tällaista oletettavasti hapen puutteesta johtuvaa vioitusta, jota Nelson (6) ja Rood (7) ovat tarkemmin tutki- neet, esiintyi joskus toisen ja varsinkin kolmannen varastointiviikon jälkeen. Kauppakuntoiseksi saattamisen yhteydessä salaatit halkaistiin, jolloin todettiin, että kolmen viikon varastoinnin jälkeen oli tästä syystä noin yksi kerä kymmenestä vioittunut. Vioitusta näytti esiintyvän lajikkeesta, käsittelystä tai salaatin kiintey- destä riippumatta. Kunnostettaessa poistettiin tällä tavoin vioittunut salaatti. Eri kerranteiden välistä hajontaa lisäsi käsittelyissä salaatinkeriin kertynyt vesi, jota saattoi niistä valua parin ensimmäisen varastointipäivän aikana toisinaan vielä ensimmäisen varastointiviikonkin jälkeen kauppakelpoiseksi kunnostettaessa. 24 Suoritettujen kokeiden valossa näyttää siltä, ettäkäsittelemätöntä salaattia voi- daan varastoida noin viikon aika. Kahden varastointiviikon kuluttua ovat tappiot vähintään 20 %, ja kolmen viikon kuluttua on pehmeä keräsalaatti jo täysin tur- meltunutta. Rapea keräsalaatti sen sijaan voi säilyä kolmekin viikkoa, jos se on ter- vettä ja jos varastointitilat ovat tyydyttävät. Näin pitkän varastoinnin aikana voi kuitenkin edellä kuvattua salaatin sisäisten osien kuolemista esiintyä. Tämän voi todeta vasta keriä halkaistessa. Salaatin pakkaaminen muoviin pienensi varastoinnin aikana tapahtuvia haihtu- mistappioita. Niinpä käsittelemättömän Herttaässän haihtumistappiot olivatkolmen viikon varastoinnin jälkeen noin 20 % ja muoviin pakatun Herttaässän vain noin I—21 —2 %. Myös kokonaistappioita vuosina 1963 ja 1965 vähensi muovipakkaus huo- mattavasti. Vuonna 1964 muovipakkaus taas joudutti Great Lakesin mädäntymistä. Se lieneelähinnä lehdenreunataudin syytä. Muoviinpakatut terveet salaatit voidaan ilmeisesti markkinoida ensimmäisen varastointiviikon jälkeen ilman kauppakelpoi- seksi kunnostusta, mutta toisen varastointiviikon jälkeen on tarkistus tarpeen. Muo- viin pakattavien salaattien kasteleminen nopeutti mätänemistä. Molemmat vesikäsittelyt, kylmävesikäsittely sekä pesu 15-asteisella vedellä lisä- sivät käsittelemättömään erään verrattuna salaatin säilyvyyttä kahden ensimmäisen varastointiviikon aikana. Nahistumista esiintyi vähemmän kuin kontrollierässä, mutta suurelta osalta johtuu käsittelyjen aiheuttama parempi tulos salaattiin jää- neestä vedestä. Kylmävesikäsittely ei osoittautunut paremmaksi kuin pesu 15°:n vedellä. Eräissä tapauksissa olivat kylmällä vedellä käsiteltyjen kunnostettujen erien painot suuremmat kuin muiden koejäsenten, mutta se johtuu siitä, että käsittelyn aikana (15 min) oli salaattien lehtiväleihin kertynyt enemmän vettä kuin pesun (15—30 sek) yhteydessä. Jäähdytyksellä ei selostettujen kokeiden mukaan tässä ollut sanot- tavaa vaikutusta. Tämä poikkeaa mm. Yhdysvalloissa saaduista tuloksista, arvat- tavasti siksi, että Suomessa harvoin salaatin korjuulämpötila on yli 20°. Sen sijaan Kaliforniassa, jossa asiaa on tutkittu, on vihannesten korjuulämpötila usein yli 30° (10). Jäähdytyksellä on kenties merkitystä silloin, kun varaston jäähdytyslaitteiden kapasiteetti on riittämätön ja kun varastoon tuodun salaatin lämpö nostaa varaston lämpötilaa. SD 4901 -käsittelyt paransivat varastoinnin tulosta, ja niiden vaikutus oli kah- den ja kolmen viikon varastoinnissa hieman parempi kuin 15°:n vedellä suoritetun pesun. Salaatin vihreä väri säilyi paremmin SD 4901:llä käsitellyissä kuin muissa koejäsenissä. Kuitenkaan ei ainetta voida suositella käytettäväksi ennen kuin sen vaikutusta ihmisiin ja eläimiin on riittävästi tutkittu. Alustavat kokeet osoittivat, että käsiteltäessä pehmeätä keräsalaattia jäähi- leellä varaston lämpötilan säätö vaatii erikoista tarkkuutta. Rapea keräsalaatti ei ole yhtä arkaa jäätymiselle, ja sitä voitaneenkin menestyksellisesti varastoida jää- hileeseen pakattuna. Jäähileen merkitys saattaa kuitenkin olla suurin väliaikaisissa varastotiloissa sekä kuljetuksen aikana, jolloin ilman lämpötilaa ja suhteellista kos- teutta on vaikea hallita. Tällöin sulava jäähile alentaa lämpötilaa sekä lisää ilman kosteutta, joten salaatin nahistuminen hidastuu. 25 T iivistelmä Kylmävesikäsittely, pesu 15°;n vedellä, SD 4901 -käsittely ja pakkaus muoviin edistivät salaatin (lajikkeet Herttaässä ja Gerat Lakes) säilyvyyttä varastossa, jonka ilman lämpötila oli I—2°1—2° ja suhteellinen kosteus 90—95 %. Kahta viikkoa pitem- mässä varastoinnissa oli kunnostetun tavaran määrä suurin muoviin pakatussa salaatissa. Jäähile soveltui paremmin rapean (Great Lakes) kuin pehmeän (Herttaässä) keräsalaatin esikäsittelyyn. Great Lakesin säilyvyys käsittelemättömänä oli parempi kuin Herttaässän ja Market Favoriten. Lehdenreunatauti vähentää salaatin säilyvyyttä. Kahden ja kolmen viikon pituisen varastoinnin aikana esiintyi kerän sisäosien turmeltumista, jota ei päältäpäin voi todeta. KIRJALLISUUS (1.) Cook, J. A. 1953. Cooling lettuce in a cold air blast. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 62: 422 426. (2.) El-Mansy, H. I. etc. 1964. Effects of pre- and post-harvest applications of 6-furfurylaminopurine and N6 -benzyladenine on physico-chemical changes in lettuce. Plant Physiology 39 (Suppl ): xxxii. (3.) Friedman, B. A. & Radspinner, W. A. 1956. Vacuum-cooling fresh vegetablesand fruits. United States Dept, of Agriculture. Agric. Marketing Serv. 107: 1-15. (4.) Dewey, D. H. 1950. Air blast and vacuum cooling of lettuce. Proc. Amer.Soc. Hort. Sci. 56: 320 326. (5.) Hansen, H. 1963. fiber Untersuchungen mit dem Senescenzinhibitor N®-Benzyladenine (Shell- präparat SD 4901). Die Gartenbauwiss. 28:463 468. (6.) Nelson, R. 1926. Storage and transportional diseases of vegetables due to suboxidation. Michigan Agr. Exp. Sta. Tech. Bull. 81; 1 38. (7.) Rood, P. 1956. Relation of ethylene and postharvest temperature to brown spot of lettuce. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci 68: 296 303. (8.) Rose, D. H., Wright, R.C. & Whiteman, T. M. 1949. The commercial storage of fruits, vegetables and florists’ stocks. United Stated Dept, of Agriculture, Circular 278: 1 60. (9.) Stewart, J. K. 1955. Heat exchange of lettuce in cartons and other containers. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 66: 334-338. (10.) Stewart, J. K. &Couey, H. M. 1963. Hydrocooling vegetables. United States Dept, of Agriculture, Marketing Research Report 637; 1 32. (11.) Zink, F. W. 1961. N*-bezyladenine, a senescene inhibitor for green vegetables. Agricultural and Food Chemistry 9; 304 307. (12.) Vihanneksien, marjojen ja omenien lajittelu- ja pakkausohjeet. 1963. Puutarhatuotteiden stan- dardisoimistoimikunnan julkaisu. 36 s. Helsinki. SUMMARY; STORAGE OF HEAD LETTUCE Irma Voipio Institute of Horticulture, University of Helsinki, Viik The storage of lettuce was studied in 1963 65. The two principal problems were the amount of losses on lettuce during storage of one, two, three or more weeks, and how to reduce storage losses. The lettuce was grown in experimental fields at Viik (Table 1). To reduce losses during storage the lettuce was pretreated in the following ways before storing. 26 1. Hydrocooling by spraying with or by immersion in 2° C water for 15 minutes 2. Washing in 15° C water for 15 —3O seconds 3. SD 4901 -treatment for 15—3O seconds 4. Wrapping in perforated PV-bags 5. Crushed ice treatment, 2 litres ice in each box. Each treatment consisted of 5 replications and each replication of 10 (Passe Partout, Market Favorite) or 8— 10 (Great Lakes) heads. The lettuce was trimmed before the treatmentand again after storage. The storage temperature was 1 —2° C and the relative humidity 90 —95 %. The results of the experiments are given in Tables 2 to 8. Treatments 1,2, 3 and 4 (see above) reduced the storage losses as compared with untreated lots during storage of one and two weeks (Tables 2,4, 5 and 6). Wrapping in PV-bags gave the best results during storage longer than two weeks (Tables 2. 6). Great differences in thekeeping quality of lettuce occurred in the years 1964 and 1965. The growing season in 1964 was hot and dry, and the lettuce was irrigated several times. The rapid change in soil moisture during the hot weather may have caused the tip burn in the lettuce. Despite the stored lettuce being stored apparently healthy in 1964, after storage it proved to be affected by thisdisease. Summer 1965 was cool and wet and no tip burn was found in the lettuce. In 1965 the lettuce thus remained marketable in storage for a longer time than in 1964. Trimming after a storage period of two and three weeks revealed that one out of ten heads was injured by suboxidation. The damage could not be noticed on the outside.