MYÖHÄISEN TYPPILANNOITUKSEN VAIKUTUS KEVÄTVEH- NÄN SATOON JA LEIVINOMINAISUUKSIIN Kyösti Kaikinko Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitos Viikki Saapunut 9.2. 1966 Typpilannoituksen vaikutusta vehnäsadon laatuun on Suomessa toistaiseksi tutkittu verraten vähän. Tehdyissä tutkimuksissa (10,5) on laadun osoittamiseksi yleensä tyydytty vain hl-painon ja raakavalkuaispitoisuuden määrittämiseen. Levitysaikakokeissa ei ole myöskään tutkittu myöhäisen, tähkälletulovaiheessa tai sen jälkeen annetun typpilannoituksen vaikutusta. Useiden ulkomaisten tutkimus- ten (1, 2, 11, 3,9) mukaan typpilannoitus juuri myöhään annettuna vaikuttaa suotuisasti vehnän leivinominaisuuksiin. Koska nämä tulokset on saatu huomatta- vasti Suomen oloista poikkeavissa olosuhteissa, ei niitä voida sinänsä soveltaa meillä. Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella on viime vuosina tut- kittu eräitä vehnän laatuun liittyviä kysymyksiä. Tässä esitettävät tulokset ovat vuosien 1962—64 kokeista. Näissä kokeissa tutkittiin paitsi typpilannoituksen myös sen yhteydessä annetun MCPA-ruiskutuksen vaikutusta typen hyväksikäyttöön. Taulukko 1. Keskilämpötila, sade- ja auringonpaistetuntien määrä Viikissä kesäkuukausina 1962 —64 Table 1. Mean Temperature, precipitation and number of sunshinehours during the growing seasons 1962-1964 at Viikki Keskilämpötila Mean Sademääiä Precipita- Auringonpaistetunteja temperature °C lion mm Sunshine hours Nor- Nor- Nor- maali maali maali Nor- Nor- Nor- mal 1902 1903 1904 mal 1902 1903 1904 mal 1902 1903 1904 Toukokuu ■- May 9.3 10.1 13.3 9.9 37 43.7 20.4 32.3 201 194 255 200 Kesäkuu - June 14.5 11.9 14.3 14.4 47 55.8 30.2 17.2 272 247 330 307 Heinäkuu - July 17.8 14.0 10.4 10 2 02 72.9 32.6 39.2 294 182 219 278 Elokuu - Aug. 16.5 14.0 10.4 14.0 66 71.1 84.7 72.7 226 160 149 159 Syyskuu - Sept. 11.7 11.7 13.0 10.3 60 140.0 77.9 40.4 135 78 142 126 https://www.c-info.fi/en/info/?token=jg64Od58jvdpFU3D.LpkKYA5eLKjwZPuA9rQd8A.UHlkau8cg0na1aiL0kghGagwwx2O_3x6yEnlNsa1NIw0hMTndN_dbLms-uhxTbZJwv3cSMQEE8beZf8p4VJ2p3JJZlyrsWbgGrUKgGyy1L423sgIbYV6AUNu3cTfaXR0OiAU9n42bllWvZ1vpDjZNA1h8zGIMP5-GdEryAslg3rdoQ 141 Koevuosien sää Koevuosien säätiedot kesäkuukausilta on esitetty taulukossa 1. Kasvukausi 1962 oli kylmä ja verraten runsassatoinen. Auringonpaistetuntien määrä jäi poik- keuksellisen pieneksi. Syksyn korjuusäät olivat erittäin epäedulliset. Myöhäisestä tuleentumisesta johtuen vehnän korjuuseen voitiin ryhtyä vasta syyskuun puoli- välissä. Kasvukaudelle 1963 oli ominaista alku- ja keskikesän kuivuus. Kylvö voitiin suorittaa varhain ja poutaisen sään vallitessa vilja tuleentui aikaisin. Korjuuajan sää oli hyvä. Kasvukausi 1964 muistutti edellistä, lämpötila oli kuitenkin vähän alhaisempi. Korjuukauden sää oli verraten edullinen. Kokeiden järjestely ja jyväsadot Tutkimusta varten perustetut kenttäkokeet sijaitsivat Helsingin yliopiston Viikin koetilalla. Koekentän maalaji oli hietaista liejusavea. Muokkauskerroksen humuspitoisuus oli 6—lo % ja pH 5.8; viljavuusanalyysin mukaan se sisälsi seuraa- vat määrät ravinteita Ca 1800 mg/1, K 232 mg/1 ja P 6.5 mg/1. Kokeita perustettaessa annettiin koko koealalle lannoituksena hehtaaria kohti 500 kg PK-lannosta ja 100 kg oulunsalpietaria. Koetta 2 lukuunottamatta käsiteltiin muut kokeet rikkaruoho- jen torjumiseksi MCPA-valmisteilla. Koesuunnitelmien mukainen typpilannoitus ja MCPA-käsittely annettiin edellä esitetyn lannoituksen ja rikkaruohoruiskutuk- sen lisäksi. Aikainen typpilannoitus annettiin vehnän tultua oraalle, myöhäinen taas sen alkaessa kukkia. Typpilannoitteista kalkkisalpietaria levitettiin kylvämällä ja urea ruiskuttamalla vesiliuoksena. Samanaikaisesti suoritettiin koesuunnitelmiin kuuluva MPCA-käsittely. Koe niitettiin vehnän saavutettua täystuleentumisasteen ja puitiin välittömästi niiton jälkeen. Vehnän kylvö- ja korjuuajat eri vuosina olivat seuraavat: v 1962 kylvö 9.5. korjuu 14.9. Nora, 19.9. Toukoja 27.9. Svenno 1963 » 3.5. » 28.8. Touko 1964 » 21.5. » 2.9. Apu. 3.9. Nora ja 10.9. Svenno Kokeet perustettiin kerranteittain satunnaistettujen ruutujen menetelmän mukaan. Koeruutujen ala oli 15 m 2, josta korjattiin sato 10 m2:n alalta; kerranteita oli 4. Vuoden 1962 kokeissa tutkittiin kukinta-aikaan annetun typpilannoituksen ja MCPA-käsittelyn vaikutusta Touko-vehnällä (koe 1). Koejäsenet olivat: I. 0 2. 50 kg N/ha kalkkisalpietaria 3. 50 » ureaa 4. 50 » kalkkisalpietaria + MCPA 1.25 kg/ha 5. 50 » ureaa » 1.25 » 6. MCPA 1.25 kg/ha Taulukko 2. Jyväsadot ja sadon laatu kenttäkokeissa 1962 Table 2. The grain yields and yield quality in 1962. Koe 1. Typpilann. kukinta-aikaan. Koe 2. Typpilann. oraille. Exp. 1. Nitr. applic. during flowering. Exp. 2. Nitr. applic. after sprouting. T ... T . . , Touko Nora Svenno Laj ike 1 ariety Lannoite Fertilizer Kalkkisalp. Calc.nitr. kgN/ha 50 50__________ Urea Urea » 50 50 50 50 50 50 MCPA-käsitte MCP A-treatment kg/ha ___1.25 1.25 1.25-1.25 1.25- 1.25 1.25 Jyvasato Grain yield kg/ha ja si rel. (PME- LSD Koe 1. -Exp. 1 si = 18 = rel. Koe 2. - Exp. 2 si = 17 = rel.) 1680 111 108 102 106 103 2600 117 120 99 96 106 112 100 Hl-paino - Hectolitre weight, kg 73.4 71.9 71.9 72.8 73.9 73.2 77.7 78.2 78.2 78.2 75.4 75.3 74.9 75.2 1000-jyvän paino 1000-kernels weight, g 29.7 30.5 31.3 30.0 31.3 30.4 34.0 34.6 34.7 34.4 37.0 37.8 38.6 37.7 Raakavalk.pitois. Crude protein content. % 12.9 15.4 15.4 15.3 14.8 13.0 11.7 11.9 12.3 12.0 11.9 12.3 12.4 12.4 Kostea sitkoaine Wet glutein, % 27 32 31 33 33 27 24 25 25 25 23 23 24 24 Paisuntaluku - Swelling number 6.8 5.5 4.0 5.8 7.3 5.8 11.0 11.5 11.7 10.4 14.3 13.4 11.5 13.0 Pelshenken testiluku Pelshenke test number 33 39 43 47 47 33 Maltoosiluku Maltose number 9.04 9.62 9.55 8.85 8.92 9.42 7.95 7.17 8.19 7.51 9.47 9.25 9.18 9.60 Sakoluku - Falling number 61(118)* 61 60 62 61 61 61(72) 61 61 61 60(67) 60 60 60 Vedensitomiskyky Water ab- sorbtion, % 72 74 73 72 73 73 65 65 66 65 66 66 66 67 Taikinan muodostumisaika Peak development, min. 2.5 3.5 3.0 4.0 4.0 2.0 1.5 2.5 2.0 1.5 2.0 2.0 I 1.5 2.0 Kestävyys - Stability, min. 2.5 3.5 4.0 4.5 3.5 3.0 2.0 2.0 2.5 3.0 1.5 1.5 2.0 1.5 Jauhon väri Flous color (Kent- Jones) 8.6 10.1 9.5 9.4 9.4 8.4 7.2 8.4 9.2 6.4 8.1 8.3 9.0 [9.3 Jauhon tuhka - Flour ash, % 0.72 0.72 0.70 0.61 0.72 0.69 0.72 0.72 0.79 0.67 0.63 0.61 0.63 0.67 * (näyte 9 g sample) 143 Taulukko 3. Jyväsadot ja sadon laatu kenttäkokeissa 1963 (koe 3). The grain yields and yield quality in 1963 (exp. 3).Table 3. Typpilann. kukinta-aikaan Nitr. applic. during flowering ........ ToukoLajike Variety Lannoite Fertilizer Kalkkisalp. Calc. nitr. kgN/ha 25 50 Urea - Urea » 25 50 50 MCPA-käsittely - MCPA-trealment, kg/ha - 1,25 Jyväsato Grain yield, kg/ha ja sl and rel. (PME - LSD, sl = 16 - rel). 1680 90 97 108 98 105 Hl-paino - Hectolitre weight, kg 83.7 84.2 84.2 83.4 84.2 84.2 1000-jyvän paino - 1000-kernels weight, g 31.1 32.4 31.5 32.0 ! 32.1 31.6 Kaakavalk. pitois. - Crude protein content, % 13.2 14.7 14.7 15.1 15.2 15.1 Kostea sitkoaine - Wet glutein, % 34 39 38 39 39 40 Paisuntaluku - Swelling number, 11.0 10.3 11.5 10.3 11.3 12.3 Pelshenken testiluku Pelshenke test number 52 51 54 68 66 60 Maltoosiluku - Maltose number, 1.99 1.88 1.73 1.69 1.72 1.80 Sakoluku - Falling number, 413 414 454 431 445 476 Vedensitomiskyky - Water absorbtion, % 64 66 67 67 67 67 Taikinan muodostumisaika Peak development, min. 5.5 5.5 6.0 8.5 7.5 7.5 Kestävyys -Stability, min. 9.0 9.5 8.5 10.0 10.0 11.0 Leipätilavuus ilman lisäaineita Bread volume without improvers, cm3 395 425 420 420 415 465 Jauhon väri Flour color, (Kent-Jones) 1.9 1.5 1.2 1.8 1.6 2.0 Jauhon tuhka - Flour ash, 0.53 0.54 0.53 0.53 0.55 0.57 Samalla kentällä olleessa toisessa kokeessa tutkittiin keväällä rikkakasvien hävittämiseksi suoritettavan MCPA-käsittelyn yhteydessä annetun urea lannoituk sen vaikutusta (koe 2) ruiskuttamalla molemmat aineet samanaikaisesti oraille, Vehnälajikkeet tässä kokeessa olivat Nora ja Svenno. Koejäsenet vastasivat edelläSvenno. Koejäsenet vastasivat edellä esitetyn kokeen käsittelyjä 1,3, 5 ja 6. Vuoden 1962 kokeiden jyväsadot on esitetty taulukossa 2. Siitä ilmenee, että oraille annettu typpilannoitus lisäsi selvästi jyväsatoa, kun taas myöhemmin typpeä saaneen Touko-vehnän sato ei kohonnut merkitsevästi. MCPA-käsittelyllä ei ollut sanottavaa vaikutusta jyväsatoon. Vuoden 1963 koe (koe 3) kukinta-; ■aikaan annetun typpilannoituksen ja MCPA-käsittelyn vaikutus Touko-vehnään käsitti seuraavat koejäsenet: 1. 0 2. 25 kg N/ha kalkkisalpietaria 3. 25 * ureaa 4, 50 * kalkkisalpietaria 5. 50 » ureaa 6. 50 * » + MPCA 1,25 kg/ha Tässä kokeessa ei eri koejäsenien välillä ollut merkitseviä satoeroja (taulukko 3). Taulukko 4. Jyväsadot ja sadon laatu kenttäkokeissa 1964 (koe 4.). Table 4. The grain yields and yields quality in 1964 (exp. 4). Apu Nora Svenno Lajike Variety Kalkkisalp. lannoitus Calc. nitr. applic. oraille - after sprouting, kgN/ha 25-50 25 50 25 50 kukinta-aikaan during flower- ing kgN/ha --25-50--25- 50 - 25 50 Jyväsato Grain yield.kg/ha. ja si. - and rel. (PME-LSD, si = 25 = rel.). 1910 115 115 153 143 108 143 122 147 142 121 137 125 142 129 Hl-paino - Hectolitre weight, kg 77.7 77.8 78.6 78.6 79.0 80.6 80.7 80.7 80.2 81.5 76.6 77.2 76.1 74.6 76.2 1000-jyvän paino, 1000-kernels weight, g 31.2 31.4 31.9 31.2 31.2 36.6 35.9 36.2 35.9 36.3 41.7 41.7 41.1 41.6 41.7 Raakavalk. pitois. Crude protein content, % 15.5 15.9 15.8 15.8 15.8 15.1 15.5 15.8 15.6 16.0 16.4 16.9 17.4 17.5 18.0 Kostea sitkoaine - Wet glutein, % 42 42 41 42 41 38 37 39 39 39 40 41 42 45 43 Paisuntaluku - Swelling number 7.0 7.7 8.8 8.8 5.4 10.0 11.0 12.0 9.5 12.0 11.0 9.9 10.0 9.9 9.1 Pelshenken testiluku Pelshenke test number 58 59 61 74 80 63 60 77 70 58 93 86 90 81 79 Maltoosiluku - Maltose number 1.65 1.47 1.76 1.71 1.75 1.62 1.64 1.48 1.48 1.63 2.52 2.10 2.56 2.53 2.61 Sakoluku - Falling number 450 445 429 413 468 412 396 407 423 375 182 159 161 119 167 Vedensitomiskyky Water ab- sorbtion, % 67 67 67 67 67 66 67 68 69 69 70 72 72 72 74 Taikinan muodostumisaika Peak development, min. 6.0 6.0 7.5 7.0 7.0 6.0 8.0 8.0 8.5 8.5 8.5 9.5 10.0 10.0 10.0 Kestävyys - Stability, min. 10.0 10.0 12.0 11.0 11.0 12.0 10.0 9.5 8.0 10.0 7.5 7.5 7.5 7.5 7.5 Leipätilavuus Bread volume, cm3 ilman lisäaineita without improvers 390 400 410 410 420 340 350 350 350 360 410 420 420 400 400 bromilisäyksellä - with bromale 460 460 470 470 460 400 430 430 430 440 470 470 470 460 470 Jauhon väri Flour color (Kent- Jones) 5.4 5.9 4.4 5.7 5.4 6.0 5.6 6.7 5.0 7.6 8.9 12.9 10.2 8.6 9.5 Jauhon tuhka - Flour ash, % 0.51 0.44 0.49 0.49 0.52 0.57 0.53 0.54 0.53 0.56 0.59 0.62 0.59 0.58 0.68 145 Vuoden 1964 koe (koe 4), typpilannoituksen vaikutus Apu-, Nora- ja Svenno- vehnään, käsitti seuraavat lannoituskoejäsenet: 1. 0 2. 25 kg N/ha oraille 3. 25 * kukinta-aikaan 4. 50 » oraille 5. 50 » kukinta-aikaan Typpilannoitus annettiin kalkkisalpietarina. Kokeen jyväsadot on esitetty taulukossa 4. Sekä aikainen että myöhäinen lannoitus kohottivat tuntuvasti satoa, joskin aikaisemman levityskerran vaikutus näytti olevan hiukan suurempi. Sadon laatu Sadon laatua ja leivinominaisuuksia kuvaavat suureet on esitetty taulukoissa 2—4. Näytteiden jauhatus ja huomattava osa laatututkimuksista, nim. farinorgam- mien, kostean sitkon, maltoosiluvun, paisuntaluvun sekä jauhon tuhkan ja värin määritykset on tehty OTK:n myllyn laboratoriossa Helsingissä, muut määritykset Yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella. Vuosina 1963 ja -64 sadon laatu oli erinomainen, 1962 sitävastoin varsin heikko, kuten kuvassa 1. esitetyistä farinogrammeistakin ilmenee. Typpilannoitus ei vaikuttanut viljan hl-painoon ja sen vaikutus 1000-jyvän painoonkin ilmeni lievästi sitä kohottavana vain vuosina 1962 ja -63. Raakavalkuaisen ja kostean sitkon pituisuus lisääntyi yleensä typpilannoituksen vaikutuksesta. Lannoitus- aikoja verrattaessa huomataan myöhäisen lannoituksen vaikuttaneen aikaista edullisemmin. Typpilannoituksen määrä vaikutti verraten vähän, 25 typpikilolla saatiin lähes yhtä hyvä vaikutus kuin 50 kilolla. Valkuaisen laatuun ei typpilannoi- tuksella näyttänyt olleen tutkittujen suureiden (paisuntaluku, testiluku) valossa selvää vaikutusta. Myöskään typpilannoituksen kanssa samanaikaisesti annettu MCPA-käsittely ei näyttänyt vaikuttaneen tuloksiin. Tärkkelyksen laatua kuvaavina suureina on aineistosta määritetty maltoosi- ja sakoluku. Kummallakin menetelmällä saatiin hyvin yhdensuuntaisia tuloksia. Niiden mukaan on ilmeistä, että typpilannoitus ei vaikuta tärkkelyksen diastaattiseen tilaan. Vuoden 1963 ja 1964 sadosta tehtiin leivontakokeet. Typpilannoituksella oli lievästi positdvinen vaikutus, mikä ilmeni farinogrammeistakin (kuva 1), myös vuodelta 1962. Vuosina 1962 ja 63 oli tutkittavana 3 lajiketta; näistä voidaan Noraa ja Svennoa verrata molempina vuosina. Erittäin epäedullisena vuotena 1962 saatiin Norasta ja Svennosta laadultaan yhtä heikko sato Toukon ollessa hieman näitä parempi. Verraten edullisena vuotena 1964, jolloin sadon laatu oli hyvä, osoittautui Svenno valkuaisen perusteella arvosteltuna Noraa ja Apua paremmaksi, sitä vastoin mal- toosi- ja sakoluku osoittavat viimeksi mainittujen tärkkelyksen säilyneen parem- pana. Kuva 1. Farinogrammeja vehnäkokeista. Yllä 1962, keskellä 1963 ja alla 1964; vasemmalla ei typpilannoitusta oikealla 50 kg N/ha kalkkisalpietarina kukinta-aikaan. Fig. 1. Farinograms of wheat trials, in 1962 above, in 1963 in the middle and in 1964 below; on the left no nitrogen, on the right SO kg N/ha as calcium nitrate during flowering. 147 Kasvukausien sään vaikutus näkyi tuloksista selvästi. Raakavalkuaisen ja kostean sitkon pitoisuus oli vuonna 1962 vain 60—75 % vuosien 1963 ja 1964 arvoista. Vielä suurempi oli ero maltoosi- ja sakoluvuissa. Myös farinogrammit osoittavat sadon laadussa olleen suuria eroja vuoden 1962 sadon ollessa huomatta- vasti muita heikompi. Jauhon huonoa laatua silloin kuvaa hyvin myös sen korkea tuhkapitoisuus ja tumma väri. Tulosten tarkastelua Tässä esitetyt kolmen vuoden koetulokset osoittavat jo selvästi, miten suuri vaikutus kasvu- ja korjuuajan säällä on vehnän laatuun (vrt 8), viljelytoimen- piteillä voidaan siihen vaikuttaa vain rajoitetusti. Kukinnan alkaessa annettu typpilannoitus paransi hieman leivinominaisuuksia jokaisena koevuotena. Pienem- män typpimäärän (25 kg N/ha) vaikutus oli jo lähes yhtä hyvä kuin suuremman (50 kg/ha). Typpilannoitus lisäsi jyvien valkuaissisältöä, mikä ilmenee sekä raaka- valkuaisen että sitkon pitoisuutta osoittavista luvuista. Raakavalkuaispitoisuuden lisäys oli vuosina 1962—63 keskimäärin runsaat 2 %-yksikköä ja 1964 1%- yksikkö; kostean sitkopitoisuuden lisäys oli ensiksimainittuina vuosina 4—6 %- yksikköä ja 1964 o—30—3 %-yksikköä. Vaikutus oli siten vähäisin 1964, jolloin sitkon osuus ilman typpilannoitustakin kasvaneessa viljassa oli erittäin korkea. Oraille annetun typpilannoituksen vaikutus jäi myöhemmin annettua vähäisemmäksi. Typpilannoituksen vaikutusta sitkon laatuun eivät nämä kokeet riitä täysin selvittämään. Paisuntaluvun perusteella arvosteltuna ei sanottavaa vaikutusta ilmennyt. Testiluku, jauhon vedensitomiskyky, farinogrammit ja leivontakokeet tosin osoittavat jauhon laadun jossain määrin parantuneen myöhäisen typpilan- noituksen vaikutuksesta. Tämä johtunee pääasiassa sitkon määrän lisääntymisestä. Tärkkelyksen diastaattiseen tilaan ilmaistuna maltoosi- ja sakoluvuilla ei typpilannoitus vaikuttanut. Todennäköistä onkin, että typpilannoitus voi vaikut- taa tärkkelyksen ominaisuuksiin pääasiassa vain välillisesti (vrt. 4) edistämällä lakoutumista tai viivästyttämällä tuleentumista. Näiden seikkojen selvittämiseksi eivät tässä esitetyt kokeet ole riittäviä; mitään ilmeisiä eroja ei kuitenkaan havaittu. Ruotsissa saatujen tulosten mukaan myöhään annetun typpilannoituksen vaikutus korren lujuuteen oli aikaisemmin annettua vähäisempi (1). Vuoden 1962 sato oli siinä määrin vaurioitunutta, ettei tavalliseen tapaan tehdyllä sakoluvun määri- tyksellä saatu enää eri koejäsenien vertaamiseen käyttökelpoisia tuloksia. Teh- täessä määritys käyttäen tavallista suurempaa (9 g) näytettä saatiin lajikkeiden välille eroja. Niinpä Svennon tärkkelys oli pilaantunut eniten, Noran hieman vähem- män ja Toukon säilynyt parhaiten. Myös edullisena korjuusyksynä 1964 olivat Svennon sakoluvut selvästi muita alhaisempia, vaikka tällöin ei mitään silmin havaittavaa itämistä päässyt tapahtumaan. Ilmeisesti Svennon jyvissä tapahtuu verraten herkästi tärkkelyksen pilkkoutumista sokeriksi. Svenno onkin myöhäi- syydestään huolimatta melko altis tähkäidännälle (7, 6). Kasvukauden sääolojen vaikutus näkyi paitsi tärkkelyksen laadussa myös sitko- ja rv-pitoisuudessa. Svennon vaateliaisuutta kuvaa se, että sitkopitoisuus o 148 tällä yleensä runsaasti sitkoa sisältävällä lajikkeella jäi vuonna 1962 tutkituista lajikkeista alhaisimmaksi; edullisempana kasvukautena 1964 sen sitko- ja rv- pitoisuus olivat vähän muita korkeammat. Taulukko 5. Lannoitetypen hyväksikäyttöprosentit jyväsadon perusteella laskettuna 1962 64. Table 5. The apparent recovery of fertili. izer nitrogen by grain gields in 1962—64. Lannoitus oraille Lannoitus kukinta-aikaan Application after Application during flowering sprouting. 1962 1964 1962 1963 1964 25 kg N/ha kalkkisalpietarina as cals. nitr. 49 10 34 50 » » » 47 39 18 38 50 • » » +MPCA 25 25 » ureana as urea 13 50 » I » 18 35 10 50 : » » +MPCA 25 26 15 Taulukossa 5 on esitetty lannoitetypen hyväksikäyttöprosentit laskettuna jyväsadon perusteella. Mitään olennaista eroa ei eri lannoitustapojen välillä ilmen- nyt, sitä vastoin typen hyväksikäyttö vaihteli eri vuosina melkoisesti; niinpä myö- hään annetun typen hyväksikäyttöprosentti oli vuonna 1963 vain noin 1/3 vuoden 1964 ja puolet vuoden 1962 arvoista. Tiivistelmä Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella, Viikin koetilalla, suoritet- tiin vuosina 1962—64 kokeita myöhäisen typpilannoituksen vaikutuksesta vehnän satoon ja leivinominaisuuksiin. Myöhäinen typpilannoitus annettiin vehnän kuk- kiessa, käytetyt typpimäärät olivat 25 ja 50 kg N/ha. Myöhäisessä vaiheessa annettu typpilannoitus kohotti vehnän jyväsatoa vähemmän kuin peruslannoituksen lisäksi oraille annettu typpilannoitus ja merkitsevästi vain vuonna 1964. Myöhäinen typpilannoitus kohotti raakavalkuaisen ja kostean sitkon pitoisuutta jyvissä; pienemmällä typpimäärällä oli lähes yhtä hyvä vaikutus kuin suuremmalla. Sitkon laatuun ei typpilannoitus vaikuttanut. Typpilannoitus ei myöskään vaikuttanut tärkkelyksen diastaattiseen tilaan. Leivinominaisuuksien pieni paraneminen johtui siten lähinnä sitkon määrän lisääntymisestä. Käytettyjen typpilannoitteiden, urean ja kalkkisalpietarin, vaikutus oli samanlainen. Typpilannoituksen kanssa samanaikaisesti annettu MCPA-ruiskutus ei vaikuttanut selvästi typpilannoituksen tehoon. Tutkituista lajikkeista (Svenno, Touko, Nora ja Apu) oli Svennon a-amy- laasiaktiviteeti muita suurempi. Vehnäsadon ominaisuudet riippuivat kuitenkin huomattavasti enemmän kasvukauden ja korjuuajan säästä kuin käytetyistä lajik- keista ja lannoituksesta. 149 KIRJALLISUUS (1) Agerberg, L. S. 1960. Växtnäringsämnenas inverkan pä skördeprodukternas kvalitet, 2. Kväve- gödsling tili vete. Stat. jordbr. förs. medd. 107: 1 - 32. (2) Fajersson, F. 1961. Nitrogen fertilization and wheat quality. Agri hört. gen. 19: 1- 195. (3) Geering, J. 1964, Über die Stickstoffversorgung des Getreides. Schw. Landw. forsch. 3: 239-275. (4) Günzel, G. 1962. Proteinfraktionen des Weitzenmehles in Abhängigkeit von Herkunft, Sorte und später N-Düngung. Z. Acker- u. Pfl. bau 114: 325- 340. (5) Hakola, H. 1965. Typpilannoituksen vaikutus viljelyskasvien raakavalkuaispitoisuuteen. Maatal. ja koetoim. 19:9-21. (6) Hiivola, S-L. 1964. Kevätvehnän leikkuuaikakokeet Tikkurilassa 1962. Sama 18: 38 - 45. (7) Kivi, E. 1961. Tähkäidäntä kevätvehnän lajikeongelmana. Sama 15:101-109. (8) Kuukankorpi, P. 1962. 1963, 1964. Tietoja kauppaviljatutkimuksesta. Koetoim. ja käyt. 20: 7-8, 21: 8, 22: H - 12. (9) Primost, E. & Rittermeyer, G. 1964. Die Backqualität des Winterweizens im internationalen Dauerfruchtfolgeversuch. Z. Acker- u. Pfl.bau 120: 47 - 118. (10) Veijola, T. 148. Vehnän valkuaispitoisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Maatal. ja koetoim. 3: 120 - 135. (11) Vetter, H. & Assadolahi, A. 1962. Der Einfluss später Stickstoffgaben auf die Standfestigkeit und den Ertrag von Sommerweizen und Sommergerste. Z. Acker- u. Pfl.bau 115; 12 - 20. SUMMARY: INFLUENCE OF LATE NITROGEN FERTILIZATION ON THE QUALITY OF WHEAT Kyösti Raininko Department of Plant Husbandry, University of Helsinki During the years 1962 —64 some trials concerning top-dressing of nitrogen to spring wheat were carried out at the University Farm, Viikki, in Helsinki. The late nitrogen dressing with 25 or 50 kg N/ha was given during flowering; the effect of early dressing after sprouting was also studied in 1962 and 1964. The fertilizers used were calcium nitrate and urea, which was sprayed with or without MCPA herbicide. The grain yield was raised both by early and late dressing, but the effect of the late dressing was significant only in 1964. The data on yields and yield quality are given in Tables 2—4 and in Figure I. The crude protein content of grain and the wet glutein content of flour were raised by later dressing; the effect of earlier application was rather small. The dressing had no clear effect on the quality of glutein or starch. A slight improvement of flour quality and of the baking results by dressing may, therefore, be caused by a raised protein content. Different kinds ofnitrogen fertilizers had approximately the same effect. MFCA with nitrogen application had no apparent influence. In 1962 and 1964 three varieties were included in trials. In both years the starch damage was worse in Svenno than in the other varieties. The yeield quality varied much more than the treatments from year to year. During the year 1962, when rather unfavourable weather conditions prevailed, the yield was severely damaged, in the favourable years 1963 and 1964 the quality was very good. The appearent recovery of fertilizer nitrogen by grain yield is recorded in Table 5. The proportion of the applied nitrogenrecovered varied almost indipedently of the treatment, the variation was greatest between the years.