VAARAMOREENIN LANNOITUS- JA KALKITUSKOKEEN TULOKSIA Heikki Luostarinen Suoviljelysyhdistys, Karjalan koeasema, Tohmajärvi Saapunut 6.3. 1967 Itä-Suomelle tyypillisten vaaramaiden lannoituksen ja kalkituksen tarpeen selvittämiseksi on Suoviljelysyhdistyksen toimesta Tohmajärven Kemienvaaralle perustettu pitkäaikainen kenttäkoe vuonna 1944. Sen tuloksia on alustavasti selostanut Saloheimo (1951, 1958). Koealueen maaperän rakennetta ja samalla vaaramoreenin ominaisuuksia kuvastaa maaperäleikkaus Kemien vaarasta Tohma- järveltä Kivisen (1941) mukaan: 0— 28 cm, multakerros 28—33 cm, A 2, uuttanut, aivan valkoinen kerros, pH 5.76 33 —6l cm, B, keltaisen ruskea moreenihieta, pH 5.59 61 77 cm, C, ruskea moreenihieta, pH 6.13 Löyhä pinta- moreeni 77 cm, ruskea, kova pohjamoreeni Koesuunnitelma ja -tulosten käsittelytapa Selostettavassa kokeessa tutkittiin väkilannoitteissa annetun typen, fosforin ja kalin vaikutusta satoon ilman kalkitusta sekä kalkkia ja karjanlantaa käyttäen. Koejäsenet olivat seuraavat: A. Koejäsenryhmä ilman kalkkia ja karjanlantaa. Lannoitukset; (1), N, P, K, NP, NK, NPK ja PK. N = 15 kg/ha N kalkkisalpietarina, P = 21.9 kg/ha P super- fosfaattina ja K = 66.4 kg/ha K kalisuolana vuosittain. B. Koejäsenryhmä, jossa on annettu kalkkikivijauhetta 2 t/ha pintalevityksenä nurmelle kokeen perustamisvuonna 1944 ja toisen kerran sama kalkkimäärä vuonna 1951. Lannoitukset kuten koejäsenryhmässä A. C. Koejäsenryhmä, joka on otettu kokeeseen vuonna 1949. Karjanlantalannoitus 40 t/ha, mikä toistettiin vuonna 1962.Lannoitukset kuten koejäsenryhmässä A. https://www.c-info.fi/en/info/?token=1vbommunWrVX67pI.cFKXG1ew5uqcwkiYocMupw.fsjuzhJqulImnVqSe0u4r9Zd_b8a06TSh30Nk9CzOixgG6zNw5QNx5665OG2wpGFX0N03NAXpHNe_706xy8tD3-1ERBhTdW0Pau9eugYCdXHSEWZN0NnSYoDR5kDhMbQPOsAYbCALyvECxVmahM0yJ94-d4o3HiJVbrzuyCXE0A 194 Koejäsenryhmät sijoitettiin kolmelle vierekkäiselle kaistalle. Kaistan koko oli 16.5 X 106 m. Lannoitusjäsenistä oli neljä kerranneita jokaisessa koejäsenryhmässä. Lannoitusruudun koko oli 50 m2 . Kokeen tulokset on esitetty kahden ensimmäisen koejäsenryhmän osalta väkilannoitus- kalkituskokeen nimellä ja kaikkien koe- jäsenryhmien osalta karjanlantakokeen nimellä. Kokeen kasvijärjestys oli seuraava: Vuosi Koekasvi Vuosi Koekasvi 1944 Heinä 1955 Heinä 1945 » 1956 * 1946 » 1957 s 1947 Syysruis 1958 8 1948 Hernekaura 1959 Syysruis 1949 Ohra 1960 Kevätvehnä 1950 Heinä 1961 Kevätruis 1951 » 1962 Kesanto 1952 » 1963 Syysruis (ei koetulok- -1953 Syysruis 1964 Kevätvehnä siä) 1954 Ohra 1965 » Eri vuosien (kasvien), lannoitusten ja koejäsenryhmien välistä vaihtelua sekä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksia on selvitelty varianssianalyysillä (vrt. Bonnier ja Tedin 1957). Ravinteiden pää- ja yhteisvaikutukset on laskettu jokai- Taulukko 1. Lannoitusten ja kalkituksen vaikutus kevätviljojen jyväsatoihin, kg/ha (5 vuotta). Table 1. The effect offertilizations and liming on the grain yields ofspring cereals, kg per ha (5 years). Koejäsenryhmä A Koejäsenryhmä B Treatment group A Treatment group B ’S ■«S Ä s a i| - a il “ s „ | i |> I * f! |* || I 5 || t s || S | .1 s ||a I 2 § | •I § 11 I8 1 g i .9 1 1 1 1 Ct ■du S “ Jä * T3u > “ «2 * e,® ns e -e -g s «s e.d r« t s K » ti -S s co >-i H ti -5 s (1) Sato - Yield (1794) - (1900) - N 26 116* —2O 147*** P 122 147** 14 169*** K 164 109* —6 208*** NP 316 86 162 26 NK 196 5 260 84 NPK 374 2 464 -60 PK 164 -58 268 71 Vuodet Years (a)*** a x b* Lannoitukset Fertilizations (b)*** axe*** Koejäsenryhmät Groups of treatments (c)* b x c 195 seita koejäsenryhmältä erikseen ja niiden merkitsevyydet on testattu jakamalla lannoitusten välinen neliösumma eri komponentteihin (Bailey 1964). Ravinteiden pää- ja yhteisvaikutusluvut on esitetty neljäsosana ortogonaalisten vertailujen arvosta. Ravinteiden osuudet NPK-lannoituksella saadusta sadonlisäyksestä on laskettu siten, että NPK-yhteisvaikutus on jaettu tasan eri päävaikutuksille (mene- telmä I). Ravinteiden vaikutukset on laskettu myös parittaisista lannoiteyhdistel- mistä (vrt. Tennberg 1939) jakamalla sekundäärinen yhdistelmävaikutus tasan eri ravinteille (menetelmä II). Väkilannoitus-kalkituskokeen tulokset Koetuloksia on tarkasteltu erikseen kevätviljojen, rukiin ja heinän osalta. Kaikkien kevätviljojen tulokset esitetään keskimääräisinä, sillä koevuosia on liian vähän eri kasvien erittelyyn. Kevätvehnässä ilmenneet tyvitaudit ( Ophiobolus graminis ja Cereosporella herpotrichoid.es) vaikuttivat vuonna 1965 jyväsatoihin siinä määrin, että nämä tulokset on otettu vain kaikkien kasvien keskimääräisiin koe- tuloksiin, joissa myös olkisadot ovat mukana. Kevätviljojen keskimääräiset jyvä- sadot on laskettu viiden vuoden koetuloksista (taulukko 1). Satotaso on vaihdellut vuosittain voimakkaasti. Lannoitusjäsenten välillä on todettavissa erittäin merkit- seviä eroja (PcO.OOl). Kalkitus on lisännyt satoja merkitsevästi (P < 0.05), mutta kalkituksen vaikutus on eri vuosina (eri kevätviljoilla) vaihdellut voimak- Taulukko 2. Eri ravinteiden keskimääräinen vaikutus kevätviljojen jyväsatoihin, kg/ha jakg/ravinne kg (5 vuotta). Table 2. Average effect of different nutrients on the grain yields of spring cereals, kg per ha and kg per kg nutrient (5 years). Koejäsenryhmät Menetelmä N P K NPK Groups of Method Sadonlisäykset Increases in yield treatments kg/ha kg/kgN kg/ha kg/kgP kg/ha kg/kgK kg/ha A I 117 7.8 147 6.7 110 1.7 374 II 186 12.4 154 7.0 34 0.5 374 B I 127 8.5 149 6.8 188 2.8 464 II 117 7.8 125 5.7 222 3.3 464 kaasti. Kalin vaikutus on ollut kalkkia käytettäessä parempi kuin ilman kalkitusta, mikä näkyy myös eri ravinteilla saaduista sadonlisäyksistä (taulukko 2). Syysruis on ollut koekasvina kolme kertaa ja kevätmis kerran. Kalkituksen vaikutus käytettäessä täyslannoitusta on ollut yhtä hyvä kuin kevätviljoilla (tau- lukko 3). Lannoitusten ja kalkituksen tehot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti kuten varianssianalyysi ja taulukko 4 osoittavat. Fosforilannoituksen vaikutus 196 Taulukko 3. Lannoitusten ja kalkituksen vaikutus rukiin jyväsatoihin, kg/ha (4 vuotta). Table 3. The effect offertilizations and liming on the grain yields ofrye, kg per ha (4 years). Koejäsenryhmä A Koejäsenryhmä B Treatment group A Treatment group B s s S • V, . ■£ Q <*> «n 42 "S :S5 co 42 4J '*» in i_> M O 4) ?S Ph 3 0) Ph pti w _ rj o o t/j . r: vT' °Il I 5 II tl f -S Ills5 « ,2 2 'S g •§ -S 2 .2» 'S 5 ■§ -S -2 g s o I c |j S § § a I c.2 S « § § | 3 1 |2 3 1 >1 «|s .3 S <55 JS Sf, SI i <3 -S Sf, SI i (1) Sato - Yield (1548) - (1535) - N -190 57 143 43 P 142 319*** 263 366*** K -41 39 98 184* NP 347 147 352 86 NK -31 49 152 69 NPK 364 -51 563 —3O PK 162 —2l 395 —l2 Vuodet Years (a)*** a x b*** Lannoitukset Fertilizations (b)*** a x c*** Koejäsenryhmät Groups of treatments (c)*** b x c on ollut rukiilla noin kaksi kertaa parempi kuin kevätviljoilla. Kalin vaikutus on myös rukiilla tehostunut kalkituksen johdosta. Menetelmillä I ja II lasketut typen ja kalin vaikutusluvut poikkeavat selvästi toisistaan. Typpijäsenen alhainen sato pienentää keskimääräisen vaikutuksen mukaan (menetelmä I) laskien typen osuutta. Toisaalta menetelmä II ei anna ravinteiden vaikutuksista tarkasti oikeata kuvaa, sillä koejäsenryhmässä A keskimääräinen kalin vaikutus on negatiivinen, vaikka täyslannoituksella saatu sadonlisäys on parempi kuin NP-lannoituksen vaikutus. Timotei-apilaheinän sadot on ilmoitettu ilmakuivana heinänä ilman odelma- satoja (taulukko 5). Kaikkien pääravinteiden vaikutus on ollut hyvä. Pelkän typpi jäsenen sato on jäänyt pienemmäksi kuin fosfori- ja kalijäsenten sadot. Osaksi tästä johtuen menetelmällä I laskettu typen vaikutus on pienempi kuin parittaisista lannoiteyhdistehnistä (menetelmä II) laskettu typen vaikutus. NP-yhteisvaikutus vaikuttaa myös samansuuntaisesti. Fosforilla saadut sadonlisäykset ovat pienenty- neet kalkituksen seurauksena (taulukko 6). Taulukossa 7 esitetään kaikkien kasvien keskimääräiset sadot rehuyksikköinä hehtaarilta. Ry-sadot on laskettu seuraavia korvauslukuja käyttäen; ohra, ruis ja kevätvehnä 1.0, hemekaura 1.1, heinä 2.5, ohran ja hemekauran oljet 4.0 sekä rukiin ja vehnän oljet 5.0. Koesatojen suuren lukumäärän (20) takia satunnais- vaihtelun vaikutus on pieni, mikä näkyy testien tuloksista. Esimerkiksi koejäsen- 197 Taulukko 4. Eri ravinteiden keskimääräinen vaikutus rukiin jyväsatoihin, kg/ha (4 vuotta). Table 4. Average effect of different nutrients on the grain yields of rye, kg per ha (4 years). Ravinne Menetelmä Sadonlisäykset eri vuosina Nutrient Method Increases in yield in different years Keskim. 1947 1953 1959 19611) Average Koejäsenryhmä A Treatment group A N I 163 72 -46 -29 40 II 246 133 87 10 119 P I 138 42 550 479 302 II 157 14 577 500 311 K I 39 - 4 -164 220 22 II -63 -37 -324 160 -66 NPK 340 110 340 670 364 Koejäsenryhmä B Treatment group B N I 183 —73 82 -61 33 II 263 —lO 206 -90 92 P I 163 37 712 513 356 II 84 -30 757 530 336 K I 194 76 166 258 174 II 193 80 -3 270 135 NPK 540 40 960 710 563 J) kevätruis spring rye Taulukko 5. Lannoitusten ja kalkituksen vaikutus heinäsatoihin, kg/ha (10 vuotta). Table 5. The effect offertilizations and liming on the yields of hay, kg per ha (10 years). Koejäsenryhmä A Koejäsenryhmä B Treatment group A Treatment group B S :k t> “ 2 .i X 3 :cd :J2 3a -*-» v. -t» ? *5 J 3 . ■ti «o m _ O co .H SL © I l I 5 l| ?! S 5 l||s 5 o 's <* 's -S -s a S ■« « •* -2 a •; N +> > 2ft s i—. 5T* g ° -S eg esj SS § cg c ; | »g « o g - 5 S 2’£ o J -g S 2 't;g s tS * S+* S.S ~ -o * 2*! «| 4<5 ,» n! 8 5? S n! 8 Cj-jSS-gs>J«< t/3 *i « >-. 8-< -5 S t/2'-i » >, t-i .g S (1) Sato Yield (4925) (5354) N 235 328*** 104 403*** P 516 472*** 158 392*** K 689 416*** 236 391*** NP 1022 186* 745 135 NK 738 43 667 57 NPK 1266 50 1080 -106 PK 746 -180 591 1 Vuodet Years (a)*** a x b* Lannoitukset Fertilizations (b)*** a x c* TT" i "j. y* r j. i i / * Koejäsenryhmät Groups of treatments (c)*** bx c 198 Taulukko 6. Eri ravinteiden keskimääräinen vaikutus heinäsatoihin, kg/ha ja kg/ravinne kg (lOvuotta) Table 6. Average effect of different nutrients on theyields of hay, kg per ha and kg perkg nutrient (10 years) Koejäsenryhmät Menetelmä Groups of Method treatments N P K NPK Sadonlisäykset Increases in yield kg/ha kg/kgN kg/ha kg/kgP kg/ha kg/kgK kg/ha A I 345 23.0 II 511 34.0 488 22.3 433 6.5 1266 519 23.8 236 3.6 1266 B I 368 24.5 II 436 29.0 357 16.4 355 5.3 1080 361 16.5 283 4.3 1080 Taulukko 7. Lannoitusten jakalkituksen keskimääräinen vaikutus kaikilla kasveilla, ry/ha (20 vuotta) Table 7. Average effect offertilizations and liming on all crops, f.u. per ha (20 years). Koejäsenryhmä A Koejäsenryhmä B Treatment group A Treatment group B .S, 1 .g, s , ■*-> ® , -4-» 'S > SS s !5 ~ Il •>. * | s is liti t 2 1| 1142 | 8 II |.|a ■Th m li* •> Q sg « s § ,g I 1 § | s s .s I i«| 5.? «a «a ,3 j 3 :« « siJk< tfl >--. Ä >i h I a w PS >-. h-S a (1) Sato - Yield (2196) - (2312) - N 16 154*** -23 167*** P 190 249*** 95 239*** K 196 135*** 61 202*** NP 472 124*** 327 65* NK 238 4 287 63* NPK 529 - 9 546 -62* PK 256 —74* 313 16 Vuodet Years (a)*** a x b*** Lannoitukset Fertilizations (b)*** a x c*** Koejäsenryhmät Groups of treatments (e)*** b x c*** ryhmien ja lannoitusten yhteisvaikutus on erittäin merkitsevä (P < 0.001), minkä mukaisesti kalkitus on aiheuttanut muutoksia lannoiteyhdistelmien tehoon. Monet ravinteiden yhteisvaikutukset ovat merkitseviä. Esimerkiksi NP-yhteisvaikutus koejäsenryhmässä A osoittaa, että typen vaikutus on ollut erittäin merkitsevästi (P < 0.001) parempi fosforilannoituksen »normaalisella» tasolla kuin fosforilannoi- tuksen 0-tasolla. Kalkitus on lisännyt kokeessa kalilannoituksen keskimääräistä vaikutusta (taulukko 8). Taulukko 8. Eri ravinteiden keskimääräinen vaikutus kaikilla kasveilla, ry/ha ja ry/ravinne kg (20 vuotta) Table 8. Average effect of different nutrients on all crops, f.u. per ha and f.u. per kg nutrient (20 years). Koejäsenryhmät Menetelmä Groups of Method treatments N P K NPK Sadonlisäykset Increases in yields ry/ha ry/kgN ry/ha ry/kgP ry/ha ry/kgK ry/ha f.u. f.u. f.u. f.u. f.u. f.u. f.u. per ha per kgN per ha per kgP per ha per kgK per ha A I 151 10.1 II 242 16.1 246 11.3 260 11.9 132 2.0 27 0.4 529 529 B I 147 9.8 II 178 11.9 218 10.0 204 9.3 181 2.7 164 2.5 546 546 Taulukko 9. Karjanlantakokeen tulokset, ry/ha (15 vuotta). Table 9. Results of farmyard manure experiment, f.u. per ha {l5 years). Koejäsenryhmä A Koejäsenryhmä B Koejäsenryhmä C Treatment group A Treatment group B Treatment group C ,-t* ® 'SS , +* Q , -M 12 Sj «2 n i-s nti I * nt* i - ii ti5 a $ «2 ‘S ?? *2 -2 42 « «2 ’S -S 42 « «2 ’S ‘S *2 42 •H N 23 2 > s T*. s 23 <*s +> > 3'f g 23g ~ g s .si sBl § § .5 .2 sBl g § .9.a iBlC•£ T 3 u jj .2 ««S 4S T 3 & ji 2 .g 4 T3u «ti « g -t: !«,« «S «23 TS a rt S rt 8 <5 Ji s S�4 t/3»5 W>>S-H-Sa crs KxK-Ss co >-i K �. t-i -s s (1) Sato - Yield{2o6B) - (2191) - (2471) - N -63 135*** -48 137»** 66 53 P 201 284»»* 116 277»»* 196 114*»* K 168 142**» 50 194*»* 92 7 NP 462 145*** 337 68* 206 18 NK 211 36 235 51 96 15 NPK 544 -17 542 -66* 220 46 PK 245 -79* 353 27 87 -54 Vuodet Years (a)*** a x b*** Lannoitukset Fertilizations (b)*** a x c*** Koejäsenryhmät Groups of treatments (c)*** b x c*** Karjanlantakokeen tulokset Karjanlanta]äsen on otettu kokeeseen vuonna 1949. Taulukossa 9 esitetään tulokset ry-satoina hehtaarilta. Vastaavalta ajalta on laskettu myös muiden koe- jäsenryhmien tulokset. Karjanlanta on parantanut yksipuolisen väkilantalannoituk- 199 200 Taulukko 10. Nurmien kasvilajikoostumus (%) keskimäärin vuosina 1950, -52 ja -57. Table 10. Botanical composition (%) of leys, average in the years 1950, -52 and -57. Hyötykasvit Cultivated plants Rikkakasveista Weeds Il 'L « I as Il || a g I il § *| *| || g 3 o s |.s §& g s g a il II II rt & ’CÖ 2 2 rf- "o feb & Cu ,2 o O rtH A Ph ö o *3 2 Ph Cfi Ph rt Ho Koejäsenryhmä A Treatment group A (1) 43.820.7 64.513.3 7.50.5 2.44.9 3.0 N 29.920.9 50.820.7 14.20.7 2,6 5.62.0 P 45.820.7 66.514.8 7.10.3 1.53.5 3.8 K 44.112.5 56.619.2 10.40.3 1.26.7 2.1 NP 34.424.5 58.913.7 18.00.3 0.64.6 1.9 NK 33.720.6 54.315.6 17.30.2 1.66.6 1.6 NPK 39.324.8 64.17.5 16.90.2 0.64.4 2.0 PK 50.816.7 67.58.8 13.60.3 0.83.2 1.9 Keskim. . 40.220.2 60.414.2 13.10.4 1.44.9 2.3Average Koejäsenryhmä B Treatment group B (1) 56.018.0 74.04.8 9.10.3 1.33.5 2.8 N 37.626.6 64.27.5 17.40.6 2.22.7 3.2 P 53.819.2 73.05.6 8.80.3 1.93.6 2.5 K 56.214.9 71.15.6 10.70.5 1.94.3 2.8 KP 42.330.5 72.87.9 10.10.6 0.62.2 1.6 KK 48.821.6 70.44.4 14.10.4 0.64.5 3.5 NPK 43.227.5 70.72.7 14,2 0.20.3 4.33.9 PK 58.315.7 74.04.2 11.20.3 0.40.4 3.3 Keskim. . 49.521.8 71.35.3 12.00.4 1.23.2 3.0Average Koejäsenrymä C Treatment group C (1) 41.328.8 70.16.9 11.60.5 0.73.6 1.3 N 36.838.5 75.3 6,2 8.80.2 0.63.2 2.8 P 45.532.2 77.74.3 8.90.3 0.52.9 2.2 K 43.134.4 77.57.9 5.90.1 0.33.0 2.5 NP 40.043.2 83.23.8 4.60.2 0.43.4 1.1 NK 41.539.0 80.76.5 5.80.1 0.33.4 1.7 NPK 37.038.6 75,6 5.510.1 0.30.2 0.32.5 PK 52.125.5 77.66.2 7.70.2 0.93.1 1.5 Keskim. . 42.235.0 77.25.9 7.90.2 0.52.9 2.0Average 201 sen saaneiden koejäsenten satoja. NPK-lannoitusta käytettäessä karjanlannan vai- kutus on jäänyt kuitenkin pieneksi. Fosforin päävaikutus on karjanlantaa käytet- täessä erittäin merkitsevä (P < 0.001). Kokeesta ei saada kuitenkaan selvitetyksi sitä, olisiko kalkitus karjanlannan ohella käytettynä aiheuttanut muutoksia ravin- teiden vaikutuksiin. Taulukko 11. Maa-analyysien tulokset vuosina 1951 ja 1966. Table 11. The results ofsoil analyses in the years 1951 and 1966. Koejäsenryhmät Lannoitukset Fertilizations Keskim. Groups of (1) N P K NP NK NPK PK Average treatments PH A 1 5.535.48 5.455.53 5.555.58 5.555.48 5.52 2 5.655.64 5.545.61 5.585.66 5.615.59 5.61 B 1 5.705.80 5.805.88 5.685.70 5.605.65 5.73 2 5.865.96 5.916.01 5.905.91 5.835.86 5.91 C 1 5.705.65 5.605.63 5.585.63 5.635.73 5.64 2 5.555.56 5.545.60 5.595.69 5.595.60 5.59 K mg/1 maata K mg per litre soil A 1 58 46 49 96 48 82 66 98 68 2 60 49 48 150 55 129 136 148 97 B 1 41 62 48 90 35 63 55 56 56 2 59 61 69 161 56 146 133 146 104 C 1 105 79 79 93 93 102 134 172 107 2 146 125 144 226 159 231 224 230 186 P mg/1 maata P mg per litre soil A 1 3.33.2 4.74.1 4.73.4 4.34.1 4.0 2 3.83.6 5.54.2 5.23.8 5.86.6 4.8 B 1 3.47.0 8.06.7 4.13.0 3.74.1 5.0 2 6.45.0 7.96.6 5.64.2 6.56.9 6.1 C 1 4.65.4 4.65.8 4.34.4 5.85.4 5.0 2 6.06.6 8.89.2 7.46.5 9.310.0 8.0 Ca mg/1 maata Ca mg per litre soil A 2 550 525 575 488 669 500 580 544 554 B 2 894 969 1025 931 1063 981 919 869 956 C 2 738 688 756 700 756 688 750 756 729 1 = Vuonna 1951 In the year 1951 2 = Vuonna 1966 In the year 1966 202 Lannoitusten ja kalkituksen vaikutus nurmien kasvilajikoostumukseen Kokeessa olleista nurmista on tehty botaanisia määrityksiä vuosina 1950, 1952 ja 1957. Taulukosta 10 nähdään yhden ensimmäisen vuoden ja kahden kol- mannen vuoden nurmen keskimääräinen kasvilajikoostumus, mikä kuvastaa timo- tein ja apilan sekä yleisimpinä esiintyneiden rikkakasvien suhtautumista lannoi- tukseen ja kalkitukseen. Apila on selvästi hyötynyt kalkituksesta. Apilaprosentit ovat suurimmat PK-lannoituksen saaneilla koejäsenillä. Myös todelliset apilasadot ovat PK-lannoituksella suurempia kuin esimerkiksi täyslannoituksella, mikä joh- tunee pääasiallisesti siitä, että heinäkasvit pystyvät käyttämään typpilannoituksen tehokkaammin kuin apila. Karjanlanta on edistänyt timotein kasvua. Myös NP- lannoitus on lisännyt timotein osuutta. Rikkakasveista nurmilauhan osuus on pienentynyt kalkituksen ja monipuolisen lannoituksen seurauksena. Typpilannoitus on edistänyt juolavehnän kasvua. Keski- määrin rikkakasvien osuudet ovat pienimmät karjanlantaa käytettäessä. Koetulosten tarkastelua Lannoitteilla saadut sadonlisäykset riippuvat mm. maalajista, viljelykasvista, kasvupaikan maantieteellisestä sijainnista sekä käytetyistä lannoitemääristä. Selostettavassa kokeessa saadut tulokset eivät täten ole suoraan verrattavissa muiden lannoituskokeiden tuloksiin. Typellä saadut kevätviljojen jyväsadonlisäyk- set ovat suuruusluokaltaan samoja kuin paikalliskokeissa (Tennberg 1955). Fosforin ja kalin vaikutus kevätviljojen jyväsatoihin vastaa hyvin Etelä-Suomen (Turun ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen läänit) paikalliskokeiden tuloksia hieta- mailta. Kiinteillä koekentillä on Salosen ja Tainion (1957) mukaan 54.9 kg P 205 antanut sadonlisäystä hieta- ja hietamoreenimailla 324 ry/ha, mikä on vähän suurempi kuin esitetyssä kokeessa. Kalin vaikutus on hietamailla ollut Salosen ja Tainion (1961) mukaan parempi kuin suoritetussa kokeessa. Saadut sadon- lisäysluvut vastaavat parhaiten Etelä-Suomen hietamailta saatuja tuloksia. Maantutkimuslaitos on tehnyt koealueesta maa-analyysejä vuosina 1951 ja 1966. Vuoden 1951 tulokset on muunnettu nykyisen ilmoitustavan mukaisiksi Kurjen ym. (1965) esittämällä tavalla. Kalkituksen vaikutus maan pH-lukuun ja vaihtuvan kalsiumin määriin on selvästi todettavissa (taulukko 11). Karjanlan- noitus on lisännyt liukoista fosforia ja erityisesti liukoista kalia. Tästä huolimatta satotaso ei ole ollut korkeampi kuin NPK-lannoituksella ja kalkituksella saatu (tau- lukko 9). Kalkituksen seuralaisena fosforiluvut ovat nousseet, millä on ilmeisesti ollut vaikutusta fosforilannoituksella saatujen heinäsadonlisäysten pienenemiseen. Rukiilla ei ole mainitunlaista sadonlisäysten pienenemistä todettavissa, mikä joh- tunee sen suuresta fosforintarpeesta (vrt. Tennberg 1955). Takanen ja Vuorinen (1963) ovat todenneet kalkituksen pienentävän moreenimailla liukoisen kalin mää- rää. Vuonna 1951 suoritetun viljavuustutkimuksen mukaan liukenevaa kalia oli kalkituissa lannoitusjäsenissä vähemmän kuin kalkitsemattomissa. Vuonna 1966 kaliluvut olivat selvästi edellisiä suuremmat kalilannoituksen saaneilla koejäsenillä eikä kalkituksen vaikutusta kalimääriin ole todettavissa. Kalin vaikutus on ollut 203 kuitenkin jatkuvasti parempi kalkituksen saaneilla koejäsenillä kuin kalkitsemat- tomilla, joskin vuotuisvaihtelut ovat suuria. Vuosina 1944—51 oli kalilannoituk- sen osuus NPK-lannoituksen vaikutuksesta ilman kalkitusta —3 ry/ha ja kalki- tuksen yhteydessä 263 ry/ha vuodessa sekä vuosina 1952—65 vastaavasti 47 ja 148 ry/ha. T iivistelmä Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasemalla Tohmajärvellä on tutkittu vaara- moreenin lannoitus- ja kalkitustarvetta pitkäaikaisella kenttäkokeella. Tällöin on todettu, että satotaso sekä lannoituksella ja kalkituksella saadut sadonlisäykset vaihtelevat vuosittain voimakkaasti samallakin kasvilajilla. Väkilannoitteilla saa- dut sadonlisäykset vastaavat parhaiten Etelä-Suomen hietamailta saatuja sadon- lisäyksiä. Lannoiteyhdistelmällä on ollut vaikutusta eri ravinteilla saatujen sadon- lisäysten suuruuteen. Kalkitus on lisännyt satoja ja on aiheuttanut muutoksia ravinteiden vaikutuksiin. Kalkitus on lisännyt liukoisen fosforin määriä maassa ja sen johdosta fosforilannoituksella saadut nurmikasvien sadonlisäykset ovat pienentyneet. Kalilannoituksen vaikutus on kalkituksen seurauksena tehostunut. Karjanlanta on lisännyt muokkauskerroksen liukoisen fosforin ja kalin määriä. Karjanlantalannoitus on suurentunut yksipuolisen väkilantalannoituksen saaneiden koejäsenten satoja, mutta NPK-lannoitusta käytettäessä sen vaikutus on jäänyt pieneksi. Kalkitus ja PK-lannoitus ovat lisänneet apilan osuutta nurmissa. Nurmi- lauhan määrä on pienentynyt monipuolisen lannoituksen ja kalkituksen seurauk- sena. Typpilannoitus näyttää lisänneen juolavehnän osuutta nurmissa. « KIRJALLISUUTTA: Bailey, N. 1964. Statistical methods in biology. 200 p. London. Bonnier, G. & Teoin, O. 1957. Biologisk variations analys. 185 p. Stockholm. Kivinen, E. 1941. Tutkimuksia vaara-alueiden moreenimaiden ominaisuuksista. Agrogeol. julk. 51: 10-33. Kurki, M., Lakanen, E., Mäkitie, 0., Sillanpää, M. & Vuorinen, J. 1965. Viljavuusanalyysien tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Summary: Interpretation of soil testing results. Ann. Agric. Fenn. 4: 145-153. Takanen, E. & Vuorinen, J. 1963. On the effect of liming on the solubility of nutrients in various Finnish soils. Selostus; Kalkin vaikutuksesta ravinteiden liukoisuuteen. Ibid. 2: 91 102. Saloheimo, L. 1951. Vaaramoreenimaan kalkitus- ja lannoitustarpeesta. Koetoim. ja Käyt. 8—9: 3. » 1958. Vaaramaan maanparannus- ja lannoituskokeen tuloksia. Suovilj. yhd. vuosik. 63: 19—23. Salonen, M. & Tainio, A. 1957. Fosforilannoitusta koskevia tutkimuksia. Valt. Maatal. koetoim. julk. 164: 1 104. * 1961. Kalilannoitusta koskevia tutkimuksia. Ibid. 185; 1 60. Tennberg, F. 1939. Synpunkter pä tolkning av resultaten frän gödslingsförsök med indirekt pian Nord. Jordbr. Forskn. I—2. » 1955. Väkilannoitteissa annettujen ravinteiden satoa lisäävästä vaikutuksesta Suomessa. Väki- lannoitteet maataloutemme kohottajina. Pellervo-Seura. Erip. Helsinki. 204 SUMMARY: RESULTS FROM A FERTILIZING AND LIMING TEST ON HILL MORAINE Heikki Luostarinen Society of Peat Cultivation, Karelia Experimental Station, Tohmajärvi At the Karelia Experimental Station (at Tohmajärvi) of the Society of Peat Cultivation the ferti- lizing and liming requirements of hill moraine (cf. Kivinen 1941) have been studied in a long-term field test established in 1944. The effects of nitrogen, phosphorus and potassium given in artificial fertilizers on the crop yield were observed both without liming and when liming and farmyard manure were applied. The following test members were included: (A) Test member group without lime and without farmyard manure. Fertilizers: (1), N, P, K, NP, NK, NPK. and PK. N = 15 kg N per hectare as calcium nitrate, P = 21.9 kg P per hectare as superphosphate, and K = 66.4 kg K per hectare as potassium salt, annually. (B) Test member group in which ground limestone was applied at 2000 kg per hectare as top dressing on grass ley in the year the test was established (1944) and the same amount of limestone was given once again in 1951. Fertilizers as in test member group (A). (C) Test member group included in the tests in 1949. Farmyard manure fertilizing at 40.000 kg per hectare, repeated in 1962. Fertilizers as in test member group (A). The contributions of the different nutrients towards the crop yield increment achieved with NPK fertilizing were calculated by distributing the combined NPK effect evenly among the different main effects (Method I). The effects of the nutrients were also calculated from binary fertilizer combinations in the manner presented by Tennberg (1939) (Method II). The spring cereals were treated as one group as the test years were too few to allow a separate study of the individual species. Barley and spring wheat occurred twice in the test and mixed peas and oats once. The test results are presented in Tables 1 and 2. Winter rye was present in the tests three times and spring rye once in 1961. The effect of phosphorus was favourable with rye (Tables 3 and 4). Timothy-clover grass was included in the test in the years 1944 1946, 1950 1952 and 1955 1958. The crop yields are stated as air-dry hay without aftermath yields, in Tables 5 and 6. Tables 7 and 8 contain the crop yield results of all plants. It was noted that the crop yield level and the increases in crop yield obtained with fertilizing as well as liming varied greatly in different years even with one and the same plant species. A combination of fertilizers affected the crop yield increments produced by different nutrients. Liming increased the crop yields and caused changes in the effects of the nutrients. Liming increased the amounts of soluble phosphorus in the soil (Table 11), and the increments in crop yield of grassland plants obtained with phosphorus fertilizing consequently decreased. The effect of potassium fertilizing was enhanced as result of liming. Farmyard manure increased the soluble potassium and phosphorus quantities. Farm- yard manure dressing increased the crop yields of the treatments given onesided fertilizer additions, while its effect remained low in association with NPK fertilization (Table 9). Liming and PK fertilizing increased the percentage of clover in grass leys (Table 10). That of tufted hair grass was reduced as a result of diversified fertilizing and of liming. Nitrogen fertilization seems to have increased the porportion of couchgrass in the grass leys.