MAANVILJELIJÄ- JA PALKANSAAJARUOKAKUNTIEN RAVINTOMENOJEN RIIPPUVUUS ERÄISTÄ TEKIJÖISTÄ Maire Honkanen Helsingin yliopiston kodin taloustieteen laitos Saapunut 21.11. 1967 Esillä olevalle tutkimukselle antoi aiheen selvitys, jonka avulla pyrittiin kar- tuttamaan tietoa siitä, millä tavoin lasten lukumäärän lisäys vaikuttaa perheen ravintobudjettiin. Meillä on toistaiseksi selvitetty melko vähän kulutusmenojen riippuvuutta eri tekijöistä muiden kuin hintojen ja kuluttajan tulojen funktiona. Tällöin on havaittu, ettei henkeä, kuluttajayksikköä tai esim. ruokakuntaa kohden lasketun kulutuksen vaihteluita tiettynä ajankohtana jolloin hintojen muutokset eivät vaikuta tuloksiin voida aina tyydyttävästi selvittää tulojen vaihteluilla. Viime aikoina onkin kuluttajan käyttäytymistä tutkittaessa kiinnitetty eri- tyistä huomiota itse kuluttajaan liittyviin seikkoihin. Seuraavassa esitettäviin funktioihin on sen vuoksi sisällytetty eräitä muuttujia, jotka kuvaavat tutkimuksen kohteena olevien ruokakuntien ominaisuuksia ja elinolosuhteita. Näiden selvitysten avulla on lähinnä pyritty saamaan viitteitä niistä seikoista, joihin ravintobudjettia lähemmin tarkasteltaessa tämän aineiston puitteissa sekä suunniteltaessa aineiston hankkimista ravintobudjetin analysointia varten esim. kotitalouskirjanpidon avulla, tulee kiinnittää huomiota. Jäljempänä esitettävien regressioanalyysien aineistona on käytetty maaseudun kulutustutkimusta (SVT XXXII: 24) varten eri osista maata vv. 1959/60 kerättyjä ruokakunnittaisia tietoja ravintomenoista. Aineisto on käsitelty kahtena ryhmänä, joista toisen muodostavat kulutustutkimuksen kohteina olleet 597 viljelijäperhettä, ja toisen 331 maaseudun palkansaajaperhettä. (Syyt ruokakuntien lukumäärien poikkeamiseen maaseudun kulutustutkimuksessa ilmoitetuista lukumääristä on kirjoittaja selvittänyt toisessa yhteydessä. Honkanen 1967 b). Palkansaajaruoka- kuntia ei aineiston määrän ja hankintatavan (vrt. SVT XXXII: 24) vuoksi ole pyritty jakamaan sosiaaliluokkiin, varsinkin kun melko suurpiirteisellä luokituksella (vrt. SVT XXXII: 24) ei katsottu olevan olennaista merkitystä ruokakunnan https://www.c-info.fi/en/info/?token=c_99AHzkR9bE6_Qr.rGeSgOc89GsJEWdgn08oSw.coA5-77WUEj07BL4swzbGW2C-lpa3IrJTIkBpOl-cFZYEGB2EE6y1IeFEHedPEZLjL9ZFRTWCjS2MwtvsEA9omb5b8JhI9iNq3RSYEO4qa8P05E6a9cwDBL8pdVeGN4jhIi_jLyDuwtobD5W-tc5Z9YQwofwe3GQ3j2-tQ 27 tulojen (menojen) vaikutuksen ohella. Käytellystä aineistosta johtuen tuloluokan tilalle analyysiin on sisällytetty ruokakunnan kokonaiskulutusmenojen ynnä korko- jen ja verojen määrän perusteella laskettu menoluokka. Luokkia on kaikkiaan kymmenen (luokkien rajat on asetettu täysien satojen markkojen kohdalle, jolloin alin luokka on alle 100 mk/kk, ky ja ylin yli 900 mk/kk, ky). Koska a priori oletet- tiin, etteivät ravintomenot seuraa tulojen (menojen) määrää lineaarisessa suh- teessa, funktioon on sisällytetty logaritminen menoluokkatermi. Kun selvitystä jatkettiin lapsiperheiden osalta (Honkanen 1967 a), havaittiin ravintomenojen kuitenkin tässä aineistossa muuttuvan lähinnä lineaarisesti kokonaismenojen mu- kaan. Sen sijaan kaikkien ruokakuntien ravintomenojen vaihteluita heinä-syys- kuussa, jolloin ne olivat korkeammat kuin vuoden muina aikoina, kuvasi parhaiten kokonaismenojen logaritminen tai paraabelifunktio (Honkanen 1967 b). Ravintomenoja on tässä yhteydessä käsitelty kaloritarpeen perusteella määri- tettyä kuluttajayksikköä (SVT XXXII: 24) kohden laskettuina. Kokonaismenot on sisällytetty funktioon niin ikään ky:ä kohden laskettujen keskimääräisten meno- jen muodossa. Tiettyyn ajankohtaan liittyvässä aineistossa hintojen vaihtelut näkyvät lähinnä maantieteellisten alueiden puitteissa, mistä syystä funktioon on sisällytetty 0,1 -muuttujina myös ruokakunnan kotipaikan perusteella määräyty- vän alueen osoittavat muuttujat (Etelä-Suomi, Sisä-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois- ja Koillis-Suomi). Koska nyt kysymyksessä olevat tiedot on koottu yhden vuoden aikana (SVT XXXII: 24), hintojen kausivaihtelun esille saamiseksi on tietojen keräämisen ajankohtaan perustuen muodostettu 0,1 -muuttujat (tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu). Samaan tapaan on muodostettu muuttujat perheenemännän osallistumisesta ansiotyöhön kodin ulkopuolella (per- heenemäntä ei ole ansiotyössä, on osapäivätyössä, tai on kokopäiväansiotyössä). Edelleen on analyysiin sisällytetty kunnan teollistumisastetta (SVT XXXII: 24) osoittavat termit lineaarisessa ja logaritmisessa asteikossa. Muut selittäjät koskevat lähinnä kunkin ruokakunnan demograafisia ominaisuuksia. Aineiston käsittelyn tietokoneella on tehnyt mahdolliseksi Alli Paasikiven Säätiön kirjoittajalle myön- tämä apuraha. Taulukkoihin 1 ja 2 on poimittu paitsi ravintomenojen yhteismäärän, myös suurimpien tai muusta syystä huomionarvoisten menoryhmien ja yksityisten ruoka- ainemenojen hajontaa selvittävien regressioanalyysien tulokset. Regressiokertoimien tilastollinen merkitsevyys voidaan todeta esitetyn t- luvun avulla, jolloin vapaus- asteiden määrä kunkin menoryhmän kohdalla on (n —1) vähennettynä funktioon sisältyvien selittävien tekijöiden lukumäärällä. [Jos t-luku 2, regressiokertoimet poikkeavat (5 %:n riskin mukaan laskettuna) merkitsevästi o:sta]. Tuloksista voidaan havaita eräitä mielenkiintoisia riippuvuussuhteita meno- ryhmien ja funktioon sisällytettyjen selittävien tekijöiden kesken. Huolimatta siitä, että menot ovat kuluttajayksikön keskimääräisiä menoja, ruokakunnan ky-mää- rällä näyttää olleen vaikutusta niiden vaihteluihin. Esim. palkansaajaperheissä voimenot vähenevät kuluttajayksikkömäärän kasvaessa (b = —0.0273). Myös lasten lukumäärän ja eräiden menoryhmien kesken voidaan todeta tilastollisesti merkitseviä riippuvuussuhteita (lasten lukumäärän ja ky-määrän välinen korre- laatio on palkansaajaruokakunnissa 0,67 ja viljelijäruokakunnissa 0,70). Mm. 28 viljelijäperheissä maitomenot kulutta]ayksikköä kohden laskettuina vähenevät (b = —0.367) lasten lukumäärän lisääntyessä. Kaloritarpeen perusteella muunnettu henkilöiden määrä ei niin ollen parhaiten sovellu käytettäväksi silloin, kun tarkas- tellaan ravinnonkulutuksesta aiheutuneita menoja. Perheenemännän kokopäiväansiotyö on aiheuttanut viljelijäruokakunnissa vähennystä sellaisten raaka-aineiden kuin jauhojen ja suurimoiden käytössä (b = 5.08), mutta sen sijaan lisäystä valmiina ostetun ruoka- ja kahvileivän (viljelijä- perheissä b = 2.36, ja palkansaajaperheissä b = 1.59), lihan (ei merkitsevä korre- laatio) ja maanviljelijäruokakunnissa sokerin (b = 5.25) ja makeisten (b = 1.82) kulutuksessa. Heinä-syyskuussa ravintomenot ovat olleet korkeammat kuin vuoden muina aikoina. Tällöin maanviljeli]äruokakunnissa on käytetty runsaasti mm. leipää, voita ja vihanneksia sekä sokeria. Palkansaajaruokakunnissa on käytetty niin ikään runsaasti vihanneksia. Sekä maanviljelijöiden että palkansaajien lihankulutus (= —4.24 ja b = -—2.65) sen sijaan on ollut vähäisempää heinä-syyskuussa kuin vuoden muina aikoina. Eri alueiden ja useiden menoerien välillä voidaan myös havaita merkitseviä vuorosuhteita. Aineiston perusteella ei kuitenkaan voida päätellä aiheutuivatko ne ensi sijassa erilaisista hintasuhteista eri paikkakunnilla vai kulutuksen rakenteessa esiintyvistä eroista. Hintatietojen puuttuminen aineistosta on muutoinkin rajoittanut eri menojen tarkastelua. Kun esim. kaikki naudanlihamenot on kulutustutkimuksessa esitetty yhtenä lukuna, sen perusteella ei voida päätellä onko ruokakunnassa käytetty vähän ja yksikköhinnaltaan kallista vai runsaasti halpaa naudanlihaa. Taloudellis- ten näkökohtien huomioon ottamista jo aineiston hankintavaiheessa on siten pidet- tävä ravintobudjetin yksityiskohtaisen tarkastelun olennaisena edellytyksenä. Yhteenveto Edellä on tarkasteltu ravintomenojen riippuvuutta useista eri tekijöistä re- gressioanalyysin avulla vv. 1959/60 maaseudun kulutustutkimusta varten kerätyn aineiston perusteella. Tällöin on havaittu mm., ettei kaloritarpeeseen perustuva kulutta]ayksikköasteikko parhaiten sovellu käytettäväksi silloin, kun tarkastellaan ravintomenoja. Useiden menoerien on havaittu olevan riippuvuussuhteessa (taul. 1 ja 2) mm. perheenemännän ansiotyössä olemiseen sekä lasten ja kulutta]ayksiköiden lukumäärään ruokakunnassa. Samoin esiintyy riippuvuutta joidenkin menoerien ja vuoden eri jaksojen sekä maantieteellisten alueiden kesken. Aineiston ryhmittely eri menoeriin ei kuitenkaan ole suonut mahdollisuuksia mm. yksikköhinnaltaan kal- liiden ja suhteellisen halpojen ruoka-aineiden osuuden tarkempaan selvittämiseen ravintobudjetissa. Koska käytettyä aineistoa ei voida pitää koko maaseudun väestöä edustavana, tulosten on lähinnä katsottava antavan viitteitä niistä seikoista, joihin ravintomenojen lähemmässä tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota. 29 KIRJALLISUUTTA; Honkanen, M. 1967 a. Lasten lukumäärän vaikutus ravintomenoihin. Summary: The relationship between the number of children and food expenditure. Väestöntutk. vuosik. X— 1967—1968. Erip,, 21 s. » 1967 b. The relationship between household consumption expenditure and various factors. Selostus; Kotitalouden kulutusmenojen riippuvuus eri tekijöistä. Maatal.tiet. aikak. 39: 240-255. Suomen virallinen tilasto (SVT) XXXII: 24. Maaseudun kulutustutkimus. THE RELATIONSHIP BETWEEN FOOD EXPENDITURE AND VARIOUS FACTORS IN FARMER AND WAGE-EARNER HOUSEHOLDS IN FINLAND Maire Honkanen Department of Household Economics. University of Helsinki The relationship between food expenditure and several factors has been discussed in the paper, on the basis of regression analysis on the data collected for the 1959/60rural consumption investigation. It was, for instance, found that the consumer unit scale based on calory requirements is not the most suitable one, when food consumption expenses are studied. It was found that several expense items were related (tables 1 and 2) to e.g. the housewife’s paid work outside the home and the number of children and consumer units in the household. Relationships were also found between some expense items, and various times of the year and geographic regions. Classifying the data into various expendi- ture groups did not, however, make possible further differentiation between high- and low-unit-priced foods in the food budget. Since rural population, the results must only be regarded as indicative of the factors that have to be considered in closer studies of the food expenditure. 30 Taulukko 1. Maanviljelijöiden ravintomenojen riippuvuus eri tekijöistä (selittävien muuttujien sarakkeissa kunkin menoerän kohdalla ylimpänä regressiokerroin, sen alapuolella vastaava t-luku ja alimpana korrelaatiokerroin). Maantieteellinen Tutkimuskauden -—■ sijainti ajankohta s -£ . Geographic location Time of study period .„ ■« •g S o d o - 3 * 3 | c o | EtpenseiUn, £ = |j| |* | - *§ | || 11 Jj « j r'J S« S ° i°? Ä.B £■£. O??- ■!£ «Ä S- u-3 " 2 O O 3 -e, > 3.3 2* I Vihannekset ja 3.97 2.11 0.442 0.307 -0.529 0.806 0.407 0.723 juurikkaat (5.7) 2.30 1.40 2.25 3.48 1.72 1.16 Vegetables and root-crops .02 .06 .01 .20 .15 .08 .03 Perunat 2.71 1.24 - 0.151 0.198 - 0.347 - 0.456 0.620 Potatoes (3.9) 1.31 1.51 2.81 3.77 1.66 - .08 .01 .10 - .07 - .13 .11 .07 Tomaatit, kurkut .25 .82 0.186 0.206 0.134 0.161 0.657 0.100 Tomatoes, cucumber (0.4) 1.80 2.02 1.22 1.78 7.35 1.10 .05 .03 - .03 - .06 .30 - .08 -.03 Hedelmät, marjat 2.28 4.66 - 0.867 4.08 Fruits, berries (3.3) 2.05 10.27 .05 .01 - .11 .13 .37 - .08 -.02 Mustikat, puolukat .67 2.70 -1.04 -1.15 -1.41 2.27 0.303 Blueberries, cowberries (1.0) 3.11 3.53 3.98 9.24 1.20 - .01 - .03 - .11 - .14 .36 - .08 .02 Sokeri 4.18 2.70 0.773 0.265 Sugar (6.0) 3.03 1.01 .05 .00 - .01 - .07 .09 .03 -.15 Makeiset .50 .73 - 0.234 - 0.143 0.258 Sweets (0.7) 3.54 1.98 3.98 .18 - .17 - .03 - .08 - .04 .17 -.17 Kahvi 5.96 2.94 - 1.17 - 1.04 - 0.877 0.248 Coffee (8.6) 3.30 3.01 2.36 1.01 - .00 - .03 - .03 - .05 .02 .04 -.01 Mausteet .21 .33 0.159 .0432 0.0422 0.130 Spices (0.3) 4.61 1.35 1.37 4.19 .23 - .09 - .07 - .02 - .08 .19 -.06 Virvoitusjuomat .32 .74 0.158 0.338 0.305 Non-alcoholic beverages (0.5) 2.38 4.63 4.26 .14 .09 .03 .13 .11 - .12 -.04 Maks. kahvilakäynnit .28 .81 0.295 0.276 Paid cafeteria visits (0.4) 3.71 3.49 - .06 - .08 .10 .03 - .04 .02 .03 Väkevät alkoholi- juomat .39 1.83 0.325 - 0.442 0.586 0.693 Strong alcoholic drinks (0.6) 1.77 2.13 3.49 1.28 .15 - .05 - .10 .13 - .06 - .04 .03 Perheenemäntä koko- päiväansiotyössä Housewife working full time outside the home Teollistumisaste Degree of industrialisation Log teollistumisaste Log of industrialisation degree Avioliiton kestoaika Duration of marriage Lasten lukumäärä Number of children Ky-määrä Number of consumer units Ruokakunnan päämiehen ikä Age of head of household Log expenditure class Log menol. + 1 lOOO Ky-määrä Number of consumer units Vakio ConstantR2(%) - 0.0734 2.37 - 1.77 8,41 1.44 4.58 - .01 .03 .03 - .06 - .09 - .09 Ol .18 - 0.0391 - 0.00598 2.85 4,41 1.27 2.16 - .03 .02 .01 - .05 - .05 - .10 - .01 .07 0.256 - 0.697 9,61 1.26 - .01 - .02 - .01 - .02 - .03 - .01 - .02 .04 0.207 6.35 - 12.83 17,64 1.98 5.17 .02 Ol .02 - .04 - .03 - .05 - .01 .16 0.296 0.138 1.20 - 2.52 16,00 2.02 2.24 1.63 - .02 .10 .10 - .01 .08 .07 - .02 - .02 5.25 0.176 - 0.00840 3.03 - 2.78 9,00 4.96 1.24 1.23 3.89 .20 .01 .01 - .01 - .12 .15 .01 .21 1.82 -0.113 0.00586 0.718 - 1.04 16,00 6.57 2.89 3.29 3.50 .27 - .17 - .16 - .02 .01 .04 - .03 .16 0.445 - 0.135 - 0.0337 0.286 4.46 - 3.49 22,09 2.88 1.50 3.79 2.53 5.51 .00 .05 .05 .03 .36 .38 .15 .37 0.140 0.229 - 117 - 0.0213 0.337 - 0.674 12,96 1.11 2.05 2.46 1.79 4.20 .07 - .16 - .16 - .07 - .11 - .13 - .07 .24 -0.0427 0.0208 -0.0235 0.00472 0.688 - 1.60 7,29 1.04 1.09 1.01 1.93 3.09 - .01 - .09 - .08 .06 - .07 - .00 .05 .12 0.0244 -0.0726 0.00999 0.996 - 2.16 6,76 1.16 2.84 3.74 4.13 - .01 - .02 - .02 .10 - .10 .02 .06 .14 0.875 - 4.64 - 0.0917 1.88 - 4.38 7,84 1.33 1.64 2.07 4.14 - .02 - .12 - .11 - .09 - .04 - .08 - .02 .20 3 33 34 Taulukko 2. Palkansaajien ravintomenojen riippuvuus eri tekijöistä (selittävien muuttujien sarakkeissa kunkin menoerän kohdalla ylimpänä regressiokerroin, sen alapuolella vastaava t-luku ja alimpana korrelaatiokerroin). Maantieteellinen Tutkimuskauden -- sijainti ajankohta s •£ . Geographic location Time of study period .„ -S •g S «o C "o K 3 3 . =, * :* S § Menoerä S v *> »> 6 - SS 3 .o 3 £ eo © Expense item c*> g - « S 38 :g !rt «•* 5g- s -2, -a 2 c o s g p-S:>6 s•- 2 b m 2 A . ■* .» m ■§■ o? C? 5 Ravinto yhteensä - 69.93 25.56 5.32 - 3.20 Total food 1.89 1.03 .01 - .03 - .12 - .01 .02 .04 - .10 Jauhot, suurimot 5.48 5.05 1.24 2.47 -1.20 -1.41 -1.86 1.07 Meal, peeled grains (7.8) 1.89 3.62 1.53 1.79 2.47 1.39 - .05 .20 - .07 - .01 - .03 - .07 .10 Ruoka-ja kahvileipä 5.09 4.55 -0.98 0.682 1.02 Bread and pastry (7.3) 1.88 1.23 1.81 - .08 - .13 - .04 .05 .07 - .03 - .15 Pehmeä ruisleipä 1.23 1.43 -0.37 0.655 0.440 0.245 Softryebead (1.8) 2.13 2.93 1.95 1.12 .06 - .15 - .00 .13 .04 - .04 - .10 Maitotaloustuotteet 18.35 7.51 - 2.46 - 2.60 - 1.62 1.32 Milk products (26.2) 2.11 2.13 1.17 1.07 - .06 - .05 .01 .03 .00 - .01 .05 Maito 9.65 5.41 - 3.06 - 2.80 1.76 Milk (13.8) 4.33 3.79 2.07 - .13 - .10 .11 .02 - .04 .01 .09 Kerma, juusto 1.22 1.89 0.509 -0.530 -0.629 0.265 Cream, cheese (1.7) 1.91 1.89 2.00 1.28 .24 - .16 - .17 - .02 - .04 .10 - .09 Voi 6.79 3.44 0.760 - 0.567 0.656 Butter (9.7) 1.73 1.08 1.50 - .04 .13 - .09 .02 .07 - .07 .03 Margariini 1.59 1.56 - 0.546 - 0.806 - 0.788 - 0.213 0.424 Margarine 2.36 3.31 2.88 1.05 2.20 - .01 - .12 - .08 .00 - .13 .17 - .09 Munat 1.68 1.50 0.437 - 0.327 0.334 Eggs (2.4) 2.49 1.44 1.84 .16 - .05 - .15 .10 - .02 - .05 - .00 Liha 5.85 5.30 1.45 - 0.745 - 2.38 - 2.65 Meat (8.4) 2.30 1.00 3.69 4.03 - .08 .15 - .11 - .12 - .18 .18 - .12 Lihajalosteet 3.39 3.27 - 0.789 - 1.62 - 2.18 - 0.921 Meat products (4.8) 1.77 3.47 4.13 2.66 .07 - .14 - .15 .07 .04 - .06 - .20 Kala 1.75 2.19 - 0.924 - 0.859 0.462 0.501 Fish (2.5) 3.60 2.59 1.64 1.76 - .12 .10 - .09 .07 .06 - .04 - .05 35 Table 2. The relationship between food expenditure of wage earners and various factors (highest in the columns for the independent variables is the regression coefficient, under it the corresponding t-value, and the correlation coefficient, for each expense item). Perheenemäntä koko- päiväansiotyössä Housewife working full time outside the home Teollistumisaste Degree of industrialisation Log-teollistumisaste Log of industrialisation degree Avioliiton kestoaika Duration of marriage Lasten lukumäärä Number of children Ky-määrä Number of consumer units Ruokakunnan päämiehen ikä Age of head of household Log expenditure class Log menol. + 1 1000 Ky-määrä Number of consumer units Vakio Constant R* (%) - 0.803 - 0.095 80.83 - 105.01 46.24 1.47 1.13 13.38 .14 - .01 .01 - .07 - .31 .38 - .06 .68 3.59 - 10.86 0.038 - 0.882 8.41 1.66 1.22 2.07 - .09 .18 .17 .05 .09 .12 .09 - .08 1.59 - 4.80 18.06 - 0.0386 5.81 - 2.27 18.49 2.11 2.70 2.44 2.09 4.34 .17 - .15 - .12 - .05 - .23 - .27 - .06 .38 1.01 3.51 -0.00642 -0.132 0.484 1.76 7.29 1.69 1.41 1.02 2.21 1.09 .09 - .14 - .12 - .03 - .05 - .10 - .12 .14 - 0.444 0.556 - 0.0640 0.99 5.18 7.37 4.41 1.82 1.26 1.56 2.40 2.09 - .03 .03 .03 - .06 - .06 .14 .06 .15 -0.620 -0.368 0.609 11.20 7.29 1.57 2.15 2.38 - .09 - .03 - .04 - .06 .02 - .04 .05 - .01 - 0.0916 0.132 3.17 - 5.85 19.36 1.65 1.60 6.90 .13 - .09 - .07 .04 - .22 - .22 .04 .37 2.05 - 0.0273 6.78 3.61 1.9* 2.13 - .01 .12 .12 .04 - .06 - .11 .08 .07 0.050 -0.148 1.52 - 1.06 11.56 1.05 2.07 3.82 .11 .00 .02 - .03 - .03 .07 - .14 .24 - 0.322 0.0804 2.17 - 3.46 9,61 1.26 1.36 4.89 _ .00 - .06 - .03 - .04 - .08 - .09 - .02 .25 1.64 1.19 - 0.379 5.14 - 6.76 18,49 1.88 3.35 1.94 3.45 .14 .19 .19 - .06 - .17 .13 - .01 .26 0.888 - 0.571 0.0196 - 0.664 4.29 - 1.91 26,01 1.70 3.40 1.24 4.52 4.42 .20 - .09 - .06 - .07 - .20 - .19 - .19 .39 0.233 2.04 - 3.56 8,41 2.61 3.63 .02 .04 .04 .03 - .13 - .07 .11 .19 36 Taulukko 2 jatkuu Table 2 continues Maantieteellinen Tutkimuskauden ~ sijainti ajankohta S? ■g . Geographic location Time of study period ._ •* •3 s «S c "o>. 3 - . « :K ä « Menoerä g•-S, <« g -a s 3 » 3 s eo iExpense item cfe 6 •- «g 3 «S a § e =rt s"*51 hl h 1 ;* 1.1 §f ff llf« si s 1 f 3 ■§*. ii 11 liii Vihannekset ja juurikasvit 3.70 2.76 0.362 1.23 Vegetables and (5.3) 1.17 3.58 root-crops .07 - .01 .00 - .04 .19 .lO - .01 Perunat 2.17 1.85 0.321 Potatoes (3.1) 1.07 .03 .05 - .01 .03 .03 - .04 .09 Tomaatit, kurkut .49 1.21 0.328 1.27 Tomatoes, cucumber (0.7) 2.26 8.69 .05 .02 - .01 .03 .41 - .17 - .06 Hedelmät ja marjat 2.87 4.23 0.548 0.946 3.23 Fruits, berries (4.1) 1.20 1.60 6.76 - .03 .02 - .08 - .13 .31 - .10 - .03 Mustikat puolukat ym. .55 2.81 - 1.01 - 1.03 1.75 Blueberries, (0.8) 3.05 2.43 5.09 cowberries .13 .10 .07 .ll .26 .05 .04 Sokeri 4.15 2.80 0.437 0.838 0.958 Sugar (5.9) 1.41 2.41 2.20 .09 - .03 .03 .05 .13 .03 .08 Makeiset .73 1.14 0.208 -0.249 Sweets (1.1) 1.65 1.86 .09 - .10 - .04 - .10 .03 .12 - .14 Kahvi 7.02 4.13 - 1.46 - 0.64 - 1.64 - 0.797 Coffee (10.0) 2.58 1.09 2.45 1.74 - .05 .01 - .09 .02 .10 .06 - .08 Mausteet .23 .40 0.138 Spices (0.3) 2.93 .12 - .08 - .03 .02 - .04 .09 - .11 Virvoitusjuomat .59 1.90 0.277 0.529 0.609 Non-alcoholic (0.8) 1.19 2.09 2.39 beverages - .00 .05 - .02 .08 .10 - .07 - .05 Maks. kahvilassa käynnit .49 2.18 - 0.283 0.562 0.755 Paid cafeteria visits (0.7) 1.06 1.75 2.22 .02 - .09 .08 .02 - .03 .07 .03 Väkevät alkoholijuomat - 0.344 0.342 Strong alcoholic drinks 1.30 1.22 - .03 Ol .05 .07 - .01 - .01 .00 Perheenemäntä koko- päiväansiotyössä Housewife working full time outside the home Teollistumisaste Degree of industrialisation Log teollistumisaste Log of industrialisation degree Avioliiton kestoaika Duration of marriage Lasten lukumäärä Number of children Ky-määrä Number of consumer units Ruokakunnan päämiehen ikä Age of head of household Log expenditure class Log menol. + 1 lOOO Ky-määrä Number of consumer units Vakio ConstantR2(%) - 0.0861 1.97 - 0.573 5,29 1.12 2.75 .01 - .03 - .03 - .05 - .04 - .07 - .03 .15 0.149 0.184 0.893 1.69 1.96 2.03 - .08 - .01 - .02 .05 .06 .03 .09 - .07 - 0.0570 1.16 - 2.12 21,16 1.86 4.04 .04 - .04 - .03 - .08 - .08 - .C 6 - .07 .19 0.291 8.22 - 16.43 23,04 1.90 7.35 .05 - .04 - .03 - .07 - .07 - .12 - .10 .35 - 0.499 0.167 1.09 - 1.97 9,61 1.C4 1.51 1.31 - .C 6 .06 X 6 - .05 .08 .04 - .05 .02 3.10 - 3.98 6,76 4.19 - .07 - .07 - .07 .06 - .13 - .13 .04 .20 0.202 - 0.331 0.00606 - 0.105 1.94 - 3.32 14,44 1.04 1.01 1.26 2.27 5.64 .16 - .11 - .11 - .04 - .06 - .09 - .15 .34 0.124 - 0.296 - 0.0333 7.02 - 6.96 26,01 1.14 1.57 1.72 6.11 .11 - .02 - .01 .06 - .34 - .36 .07 .47 0.158 0.388 -0.144 0.390 - 1.11 7,84 2.27 2.25 2.03 3.64 .16 .01 .00 .03 - .13 - .07 .05 .22 - 0.169 - 0.108 0.948 2,56 2.20 1.21 .05 .06 - .04 .02 - .10 - .09 .00 .08 - 0.122 3.30 - 6.75 10,24 2.02 5.81 - .02 .02 - ,C 3 - .08 - .10 - .12 .07 .29 - 0.247 0.121 2.03 - 4.44 4,41 1.50 1.93 3.45 - .00 - .08 - .07 .09 - .07 - .09 - .01 .19 ■M