KUORIHUMUS KASVUALUSTANA Alustavia kokeita Irma Suhonen Helsinginyliopiston puutarhatieteen laitos, Viik Saapunut 14.2. 1968 Etsittäessä puunjalostusteollisuudessa sivutuotteena syntyvälle kuorintajätteelle käyttöä on viime aikoina kiinnitetty huomiota kuorintajätteen soveltuvuuteen lasinalaiskasvien kasvualustaksi (Isomäki 1967). Hienonnettua, kompostoitua kuorintajätettä (= kuori- humus) markkinoidaan jo, mutta kokemuksia sen käytöstä kasvihuoneviljelyssä on tois- taiseksi vähän. Tästä syystä esitetään seuraavassa tuloksia viljelykokeista, jotka v. 1967 Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella kuorihumuksessa tehtiin.Kokeissa haettiin alustavasti vastausta kysymyksiin, miten viljely tutkittavassa kuorihumuksessa onnistuu, jos lannoituksen ohjeena käytetään kasvihuoneviljelyyn suositeltuja analyysilukuja (vrt. taulukko 1, sarake B), ja mikä on peruslannoituksena annetun fosforin ja kaliumin vai- kutus kasvuun. Tutkittava kuorihumus saatiin Kuorihumus Oydtä. Kuorihumuserä oli havupuun kuo- rintajätettä, joka oli 3—4 vuoden ajan maatunut luonnonvaraisesti kompostissa. Kevät- talvella 1967 kompostiin lisättiin kalkkia (3 kg kalkkikivijauhetta/m3 ) sekä typpeä (1 kg ureaa/m3) ja siihen ympättiin bakteereja (valmiste Eokomit, Holzinger, Itävalta). Kom- postin »kypsyttyä» noin yhden kuukauden ajan siitä tehtiin valmistajan toimesta vilja- vuusanalyysi (taulukko 1, sarake G) Viljavuuspalvelu Oy:ssä, missä myös muut seuraa- vassa esitettävät analyysit on suoritettu. Kokeiden selostus ja tulokset Koe I. Tomaatin viljely kuorihumuksessa. Tomaatti »Selandia» kylvettiin 31.3. Taimet istutettiin kasvihuoneeseen 25.5. 35 cm:n taimivälein. Kastelut ja kasvinsuojelutoimenpiteet suoritettiin tarpeen vaatiessa. Tomaatit latvottiin 24.7. 8.—9. tertun jälkeen. Kasvualustana oli kuorihumuksen rinnalla kasvuturve. Turpeen peruslannoitus oli tavanomainen (vrt. taulukko 2). Kuorihumuksen peruslannoitukseksi annettiin dolomiitti- kalkkia 3 kg, kaksoissuperfosfaattia 0.8kg, oulunsalpietaria 0.5 kg ja hivenseosta 0.075 kg https://www.c-info.fi/en/info/?token=AJYddwoc1L4J8j3B.fmLUU22drVn4SDUlIpFJ7Q.mdyjrHR_ZkX5g3EgHRmRS_GinlIkEM64T_0o5Bk3mKwIscQcM2GK7Ypt6kdPx37vWSHbsfoXMREJ4_J-ET-UzVlMUML3s9yq_saqK6EGI6Fv9nPQBXqoQQCFP8W028YHO-Eu1MVuhD1KfEEysRyeDHgg76D1xX9jH00 80 Taulukko 1. Kuorihumuksen ja turpeen viljavuusanalyysilukuja sekä kasvihuoneviljelyssä suositettavat analyysiluvut. Table 1. Soil testing results of bark humus and peat, and the recommended standard values for greenhouse soils. A 11 c: Lannoittamattoman kuorihumuksen keski- määräiset analyysiluvut Average nutrient content of bark humus Kasvihuoneviljelyssä suo- sitettavat analyysiluvut The standard values for green- house soils recommended by Viljavuuspalvelu Oy Ennen lan- s» H noitusta £■ Before adding 3 5 store fertilizers S S a a ]) E Tutkittavana olleen kuorihumuksen ana- lyysiluvut Nutrient content of investigated bark humus so ". Lannoituksen jälkeen rt S S •- After adding storefertilizers S '8 g Kuorihumus I Kuorihumus II 5 c .o » W jj? S Bark humus I Bark humus II F Turpeen analyysiluvut lannoituksen jälkeen Nutrient content of peat after adding store fertilizers Ca mg/1 2000 2400—3600 5000 2100 2175 1250 K „ 300 300— 550 350 280 320 400 P „ 10 100— 150 9 130 160 84 N 100— 200 138 245 70 B „ 0.8 1.2 2.2 0.8 Cu „ 8 12— 14 2.5 Mn „ 15 s—B 16 Mg „ 220 250 500 300 Zn „ 50— 80 Mo „ 1— 5 Ntot % 0.4 0.9 pH 6 5.5—6.2 (turve) 6.3 5.7 5.7 5.6 (peat) Johtoluku 4—9 8 6.4 6.5 5.4 Spec, conducti- vity 10 x millimhojcm kuutiometriä kohti. Tämän lisäksi kuorihumus II -ruudulle annettiin peruslannoituksen yhteydessä hienofosfaattia 2 kg, kaliumsulfaattia 0.3 kg ja booraksia 0.01 kg kuutiometriä kohti (taulukko 2). Heti istutuksen jälkeen tehtiin kasvualustoista viljavuusanalyysit (tau- lukko 1, sarakkeet D, E, F) ja sen jälkeen joka toinen viikko. Viljelyn aikana pintalannoi- tusta annettiin analyysitulosten viitteiden mukaan. Kuvissa 1,2, 3 ja 4 esitetään N-, P-, K-, Ca-, pH- ja johtolukulukemista laaditut käyrät. Käyristä ilmenee lisäksi kunakin ajankohtana annetut pintalannoitukset, mikäli lannoite sisälsi käyrää vastaavaa ravinnetta. Tutkimuksen aikana määritettiin boori, kupari ja mangaani kolme kertaa ja magnesium kaksi kertaa (taulukko 3). Analyysitulosten perusteella annettiin booria pintalannoituk- sena kuorihumus I -alustalle 29. 6. ja turve- sekä kuorihumus II -alustoille 16. 8. (1 g booraksia/m 2). Ensimmäiset tomaatit korjattiin 7. 7. Elokuun puolivälissä katkesi useita kasveja run- saaseen satoon nähden riittämättömän tuennan takia, ja 25. 8. suoritetun laskennan mukaan turvealustalla kasvavissa tomaateissa oli keskimäärin 8.2, kuorihumus I -alustalla 81 Taulukko 2. Peruslannoitukseen käytetyt lannoitteet ja niiden määrä eri alustoilla Table 2. Fertilizers used before planting and their amounts in different growth substrata. Lannoitteen Kasvualustan lannoitus kg/m3 Lannoite pitoisuus Store fertilization of growth substrata kgjm3 Fertilizer The nutrient content of Turve Kuorihumus I Kuorihumus II fertilizer Peat Bark humus I Bark humus II dolomiittikalkki 37 % Ca, ~ 10 % Mg 8.0 3.0 3.0 dolomite limestone kaksoissuperfosfaatti 19.6 % P 0.75 0.8 0.8 »concentrated» superphosphate hienofosfaatti 14.4 % P 2.0 2.0 Hyperphosphate kaliumsulfaatti 41.5 % K 1.0 0.3 potassium sulphate oulunsalpietari 25 % N 0.5 0.5 0.5 ammonium nitrate limestone booraksi 12 % B 0.01 borax hivenseos 1.1 %B, 12.8 % Cu, 0.1 0.075 0.075 a mixture of trace elements 9.6 % Mn, 9.6 % Fe, 7.8 % Zn, 1.4% Mo 4.5 % Na Kuva 1. Tomaatin kasvualustojen typpimäärät viljavuusanalyysien mukaan sekä typpeä sisältäneet pintalannoitukset. Figure I. The amounts of nitrogen in different growth substrata according to the soil tests and the N-fertilizing during raising (experiment I). . = KN0 3 I.6gN/m2 A = Ca(NO 3 ) 2 1.8 » O = CatNOg) 2 3.0 » x = puutarhan kastelu- 1.8 » lannos a liquid fertilizer Kuva 2. Tomaatin kasvualustojen fosforimäärät viljavuusanalyysien mukaan sekä fosforia sisältäneet pintalannoitukset. Figure 2. The amounts ofphosphorus in different growth substrate according to the soil tests and the P-ferlilizing during raising (experiment I). o = Kaksoissuperfosfaatti 4.0 g P/m 2 •»concentrated» super- phosphate x = puutarhan kasteluannos 0.8 » a liquidfertilizer Kuva 3. Tomaatin kasvualustojen kaliummäärät ja johtoluvutviljavuusanalyysien mukaan sekä kaliumia sisältäneet pintalannoitukset. Figure 3. The amounts ofpotassium and spec, conductivity in different growth substrata according to the soil tests and the K-fertilizing during raising (experiment I). . = KN03 4.4 g K/m 2 © = K 2S04 6.3—8.4 » x = puutarhan kastelu- 3.1 » lannos a liquid fertilizer 83 Kuva 4. Tomaatin kasvualustojen kalsiummäärät ja pH viljavuusanalyysien mukaan sekä kalsiumia sisältäneet pintalannoitukset. Figure 4. The amounts ofcalcium and thepH in differentgrowth substrata according to thesoil tests and the Ca-fertilizing during raising (experiment I). A = Ca(NO 3)2 2.4 g Ca/m2 O - Ca(NO a)2 4.0 » Kuva 5. Kuorihumus- (oik.) ja turvealustalla (vas.) kasvaneen tomaatin juuret. Figure 5. Roots of tomato grown on bark humus {right) and on peat {left). 84 Taulukko 3. Boorin, kuparin, mangaanin ja magnesiumin määrät viljavuusanalyysien mukaan. Table 3. The amounts of boron , copper, manganese and magnesium according to soil testing results. Alusta ja määrityspäivä Growth substratum and date of testing Turve Peat Kuorihumus I Bark humus I Kuorihumus II Bark humus II 26.6. 8.8. 25.9. 26.6. 8.8. 25.9. 26.6. 8.8. 25.9. B mg/1 0.90.5 1.00.4 0.90.9 1.80.3 1.7 Cu „ 15.015.0 16.021.5 15.021.0 26.517.5 23.0 Mn „ 9.02.5 4.016.0 2.02.0 9.01.5 1.0 Mg „ 410 370 226 210 295 240 Taulukko 4. Tomaatin sato/ruutu (kg) ja I laatuluokan osuus (%). Table 4. The yield of tomato [kg] and the amount offirst class quality (%). Sato Yield 31.7. 16.8. 30.8. 16.9. 22.9. Kokonaissato Kasvualusta mennessä mennessä mennessä mennessä mennessä 29. 9. Growth subs- by 31. 7. by 16. 8. by 30. 8. by 16. 9. by 22. 9. Total yield 22. 9. tratum kg % kg % kg % kg % kg % kg/m» Turve Peat 8.0 95 14.5 92 22.1 90 32.0 89 35.2 90 13.0 (11.8—14.1) Kuorihumus I Bark humus I 8.4 94 14.9 95 24.5 95 31.4 93 33.0 93 12.2 (12.0—12.5) Kuorihumus II Bark humus II 7.2 95 13.7 96 25.1 94 34.7 93 37.8 93 14.0 (13.0—15.3) 7.7 jakuorihumus II -alustalla 8.2 terttua tainta kohti. Satotulokset esitetään taulukossa 4. Kuorihumuksessa kasvaneiden tomaattien juuret olivat tuuheat (vrt. kuva 5). Koe 11. Pe r u slannoituksena annetun fosforin ja kaliumin vaikutus kasvuun. Kasvatuspaikan heikon valoisuuden vuoksi koekasviksi valit- tiin varjossa viihtyvä palsami (Impatiens balsamina) »Palava sydän». Kylvö suoritettiin 23.5. Taimettumisen jälkeen koulittiin 2 tainta kuhunkin ruukkuun, joissa kasvualustana oli 1.2 1 kuorihumusta. Peruslannoituksena annettiin nousevia määriä fosforia hienofos- faattina ja superfosfaattina sekä kaliumia kaliumsulfaattina (taulukko 5). Pintalannoitus suoritettiin viikoittain 0.2 %:sella kalsiumnitraattiliuoksella, jota annettiin kuhunkin ruuk- kuun 50 ml. Toinen taimi poistettiin ruukusta 18.7. ja koe lopetettiin 22.9., jolloin pal- samit olivat täydessä kukassa. Tulokset taimien tuorepainon jakuiva-aineen määrityksistä esitetään taulukossa 6. Tarkastelu Valmistajan kuorihumukselle ilmoittama kalsiumluku oli arveluttavan korkea, ja to- maattikokeen aikana suoritetut analyysit tukivat olettamusta, että kompostointivaiheessa 85 Taulukko 5. Peruslannoitus kokeessa 11. Table 5. The storefertilization in experiment 11. Peruslannoitus g/1 The store fertilization gjl Koejäsen Superfosfaatti = P Hienofosfaatti = (P) Kaliumsulfaatti = K Treatment Superphosphate = P Hyperphosphate = (P) Potassium sulphate=K OKOP 0 0 0 0 OKOP (P) OKIP (P) OK2P (P) IKIP (P) IK2P (P) 2KIP (P) 2K2P (P) 2.0 0 0.5 2.0 0 1.0 2.0 0 0.5 2.0 0.5 1.0 2.0 0.5 0.5 2.0 1.0 1.0 2.0 1.0 Taulukko 6. Palsamin tuorepaino ja kuiva-aine. Table 6. Thefresh weight and the dry matter content ofbalsam. \P Keskiarvo Average OP (P) IP(P) 2P(P) IP(P),2P(P) Tuorepaino g 18. 7. Fresh weight g 18. 7. OK 5 20 31 33 32 IK 44 31 37 2K 26 38 32 "34 ~~34 Tuorepaino g 22. 9. Fresh weight g 22. 9. OK 20 63 167 163 165 IK 160 183 172 2K 187 179 183 \T\ 175 Kuiva-aine g/100 g 18. 7. Dry matter gj 100 g 18. 7. OK 5.5 4.8 4.6 4.4 4.5 IK 4.4 4.2 4.3 2K 4.2 4.4 4.3 Kuiva-aine g/100 g 22.9. Dry matter g\100 g 22. 9. OK 5.0 5.5 6.5 6.4 6.5 IK 5.8 6.6 6.2 2K 6.3 6.0 6.2 IT? IT3 kalkkikivijauhe ei sekoittunut tasaisesti. Kuorihumuksen kalsiumluku vaihteli välillä 2100 —4600 mg/1, ja se osoitti kasvatuksen aikana nousevaa suuntausta, mikä johtui siitä, että kalsiumnitraattia annettiin varsin runsaasti. Vertailtavan kasvualustan, turpeen, kalsium- 86 luku oli 1100—1500 mg/1, siis melko alhainen. Koska turpeen pH oli kuitenkin tasaisesti 5.5, ei toimiin Ca-luvun nostamiseksi ryhdytty. Kuorihumuksen pH oli kokeen alussa myös noin 5.5, mutta se kohosi kokeen loppuun mennessä 6.s;een. Kesäkuun alussa kuorihumusalustoille annettua kalsiumsulfaattilannoitusta lukuun ottamatta olivat pintalannoitukset kaliumin suhteen tomaattikokeen kaikissa alustoissa samanlaiset. Alustojen kaliumluku oli 250—470 mg/1, ja muutokset analyysiluvuissa olivat samanlaiset. Kuorihumus I -alustalla, joka ei saanut kaliumia peruslannoituksen yhtey- dessä, oli kaliumluku ajoittain muita alhaisempi pysyen kuitenkin vähintään tyydyttävällä tasolla. Palsamille peruslannoituksena annetulla kaliumilla oli vain pieni kasvien tuore- painoa lisäävä vaikutus. Tomaattikokeessa erilaisten peruslannoitusten vaikutus fosforitilanteeseen tuli esille elokuun alkupuolen jälkeen. Kuorihumus I -alustan fosforiluku laski elo—syyskuussa lähes 100 yksikköä, kun taas fosforiluku kuorihumus 11-ja turvealustoilla pysyi tasaisena perus- lannoituksena annetun hienofosfaatin vaikuttaessa. Palsamikokeessa kävi ilmi tutkittavan kuorihumuksen sisältämän kasveille käyttökelpoisen fosforin vähyys. Peruslannoituksena annetun hienofosfaatin ansiosta taimen tuorepaino kolmin- nelinkertaistui lannoittamat- tomaan verraten. Jos peruslannoituksena annettiinhienofosfaatin ohella superfosfaattia, oli vastaava tuorepainon lisäys 6—7-kertainen. Tomaattikokeessa eri alustojen pintalannoitukset typen suhteen olivat samanlaisetheinä- kuun alkuviikkoihin asti, jolloin kuorihumuksen typpiluvut pienenivät nopeasti alle 100 mg/l:n. Toistuvista nitraattilannoituksista huolimatta eivät lukemat sanottavasti nousseet. Vaikka nitraattia lisättiin suuria määriä (vajaassa kahdessa kuukaudessa 180 g Ca (NOs ) 2 -f- 60 g KNOg/m 2), ei kuorihumuksen johtoluku kohonnut. Tämä osoittaa, että typpi nopeasti sitoutuikuorihumuksen maatuessa. Kasvustosta ei typenpuutosoireita voitu todeta, joskin kuorihumusruuduissa tomaatit näyttivät olevan altiimpia lehtihomeellekuin turve- alustalla kasvavat tomaatit. Turpeen typpiluvun annettiin heinäkuusta lähtien tarkoituk- sellisesti aleta, koska haluttiin hillitä vegetatiivista kasvua sadon alkaessa valmistua. Tomaattikokeen eri alustoilla magnesiumluvut olivat 210—410 mg/1 ja kupariluvut 15 —27 mg/1, ollen siis suositusten mukaan riittävät. Booriluku oli ajoittain alhainen, minkä johdosta kaikki koejäsenet saivat booria pintalannoituksena. Mangaanin määrä väheni kaikissa tomaattikokeen alustoissa kokeen pidetessä, ja kuorihumuksessa mangaaniluku aleni huomattavasti suositeltujen arvojen alapuolelle. Satotulos jäi kuorihumus I -alustalla alhaisemmaksi kuin muilla tomaattikokeen alus- toilla. Ero johtui siitä, että tällä alustalla eniten tapahtuneen varsien katkeamisen vuoksi satoa ei voitukaikista tertuista korjata. Tomaattien varsienkatkeilulla voi olla syy-yhteyttä erilaisiin lannoituksiin, esimerkiksi kaliumluku oli kuorihumus I -alustalla yleensä alhai- sempi kuin muilla alustoilla. Turvealustalta saatu sato oli 12—14 kg/m2 jakuorihumusalustalta saatu 12—15 kg/m2 . Satotuloksien perusteella tutkittava kuorihumus siis soveltui tomaatin kasvualustaksi. Kuorihumuserä sisälsi runsaasti kasveille käyttökelpoista kaliumia, ja fosforin vähyys oli korjattavissa riittävällä peruslannoituksella. Vaikeimman probleeman kuorihumuksessa viljeltäessä muodostanee typpitilanteen hallitseminen, koska on ilmeistä, että kuorihu- muksen maatuessa sitoutuvan typen määrä vaihtelee kuorihumuksen iän, karkeusasteen, perusaineena olevan puuaineksen, lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Kuorihumuksen ilmavuus pysyi lyhyen viljelyn aikana hyvänä, mitä todisti juurien tuuheus. Tärkeä jatko- 87 tutkimuksen aihe olisikin eri kasveilla suoritettujen viljely- ja lannoituskokeitten ohella kuorihumuksen tiivistymistaipumuksen selvittäminen. Tiivistelmä V. 1967 tutkittiin alustavasti tomaatin menestymistä kuorihumusalustalla, kun lannoi- tuksen ohjeena käytettiin kasvihuoneviljelyyn suositeltuja analyysilukuja, sekä kuorihu- mukseen peruslannoituksena annetun fosforin jakaliumin vaikutusta kasvuun. Tutkittava kuorihumuserä sisälsi niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia. Peruslan- noituksena annettu fosfori lisäsi koekasvien painon jopa 7-kertaiseksi lannoittamattomaan verraten. Sen sijaan peruslannoituksena annetulla kaliumilla oli vain vähäinen kasvien painoa lisäävä vaikutus. Tutkittava kuorihumuserä sitoi runsaasti typpeä maatuessaan viljelyn aikana. Se oli ilmavaa, mitä todisti kuorihumuksessa kasvaneiden tomaattien hyvin kehittynyt juuristo. Kuorihumus soveltuu satotulosten perusteella arvioiden yhtä hyvin tomaatin lyhytai- kaisen viljelyn kasvualustaksi kuin vertailualustana ollut kasvuturve. KIRJALLISUUTTA Isomäki, O. 1967. On the Utilization of bark as a soil improver and substrate for plants. Paper and Timber no. 5.1967. p. I—7. Kurki, M. 1967. Viljavuustutkimuksen hyväksikäyttö puutarhaviljelyssä. 7 s. Helsinki. SUMMARY BARK HUMUS AS GROWTH SUBSTANCE. PRELIMINARY TRIALS Irma Suhonen Institute ofHorticulture, University of Helsinki, Viik Disposal of barking waste has been in recent years the most difficult waste problem of the sawmill industry. The possibilities ofUsing barking waste as growing substrata for greenhouse plants have been discussed (Isomäki 1967). At Viik preliminary growing experiments on composted barking waste (= bark humus) were made in 1967. The bark humus in tests was 3—4 years old barking waste ofconifer wood which had been in compost until spring 1967. At this stage, lime chalk, nitrogen and bacteria were added. The soil testing results of the bark humus after treatment are shown in Table 1, column C. In the first experiment at Viik, tomato was grown on unmixed bark humus and on unmixed peat. The growing methods of tomato were ordinary and the rates of store fertilizing of both growing substrata are shown in Table 2. The soil tests were made by Viljavuuspalvelu Oy (Soil Testing Service) everysecond week and the test results are presented in Table 3 and in Figures I—4. During the experiments top dress fertilization was given according to the data from soil tests and recommended standard values for green- houses (Table 1, column B). The yield of tomato was 12—15 kg/m 2 (Table 4). In another test balsam (Impatiens balsamina) was grown in unmixed bark humus. In this experiment different amounts of phosphorus and potassium were given as store fertilizing (Table 5), and during the growth 0.2 %Ga (NO a) 2 solution was given every week. The results are given in Table 6. According to the results, the investigated bark humus contained very little phosphorus available for the plants. During the growth, bark humus needed much nitrogen for the decomposing process. The humus was spacious and the roots in bark humus developed well (Figure 5). The yield of tomato grown on bark humus was similar to tomatoes grown on peat.