KASVUA HILLITSEVIEN AINEIDEN VAIKUTUS PAVUN TAIMIEN KASVUUN I. Vaikutuksen riippuvuus käsittelytavasta ja yölämpötilasta Erkki Kaukovirta Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos, Viikki Saapunut 16.11. 1968 Sen jälkeen kun Mitchell et ai. (1949) totesivat eräiden nikotiiniyhdisteiden hillitse- vän kasvien pituuskasvua, on useiden synteettisten valmisteiden osoitettu rajoittavan kas- vien pituuskasvua, mutta vain kolme niistä on jäänyt vakiintuneeseen käyttöön puutarhan- viljelyssä. Kyseiset kolme valmistetta ovat PRESTONin jaLiNKin v. 1958 esittelemä Phosfon (2.4-diklorobentsyltributyl-fosfonium-kloridi), ToLBERTin v. 1960 esittelemä CCC 1. Cycocel (2-kloroetyl-trimetylammonium-kloridi) ja DAHLGRENin ja SiMMERMANin (1963) tutkimuksista tunnetuksi tullut N,N-(dimetylamino)-meripihkahapon monoamidi (B 995, B-nine, Alar). Valmisteiden käyttö puutarhanviljelyssä perustuu siihen, että ne saavat aikaan niille alttiissa kasveissa varren pituuskasvun vähenemistä, mutta eivät vaikuta muulla tavoin formatiivisesti (Cathey 1964). Mainitut kasvunsääteet ovat valikoivia ja soveltuvat käytettäväksi vain tiettyjen kas- vien kasvun hillintään (Cathey 1964). Lisäksi niiden käytöstä saadun tuloksen on todettu riippuvan käsittelytavasta. Phosfon voidaan sekoittaa kasvualustaan tai kasteluveteen. Ruiskutteena tai pistokkaisiin imeytettynä se aiheuttaa klorofyllin tuhoutumista (Cathey 1960). Cycoceliakäytetään alustan kastelemiseen ja ruiskutteena (Cathey 1. c.). Useissa tutkimuksissa on kasvualustan Cycocel-käsittelyn todettu tehoavan paremmin kuin ruis- kutuksen (Lindström & Tolbert 1960, Kiplinger & Miller 1965 ja 1966, Hermann 1967). Lisäksi Will (1966) on todennut kasteluna voitavan antaa suurempia Cycocel- määriä kuin ruiskutteena kasveja vahingoittamatta. B-ninen sen sijaan on kasteluna annet- taessa todettu vioittavan kasveja, joten sitä käytetään miltei yksinomaan ruiskutteena (Cathey 1.c.). Lisäksi käsittelyn ajankohdan on voitu osoittaa vaikuttavan tulokseen (Kaukovirta 1963). Phosfon krysanteemilla (Cathey & Marth 1960) ja Cycocel joulutähdellä (Lind- ström & Tolbert 1960, Cathey & Mart 1960, Kiplinger 1963) antoivat parhaan tulok- https://www.c-info.fi/en/info/?token=Ssr0_zqk2Uj2S8PY.tSVrbji-aJ-DYtO0c-fX1Q.kO8VaZZ4w1kitcbe0AyzcK_gFQAF-AYgPXt1cKVe7jqGi7mqftKgdwPILD2XZAqa0DF8iC3uPL-LBM0Ul9ZUwkF0z_4bUBiPj7wvfyDR-iROXg_Pua2DBMpP65NBLAS6z97vuvJaxutW0sHsIRALBg6ckyJU2LPHtwfy-uen 13 sen silloin, kun käsittely suoritettiin vasta sitten, kun taimet olivat juurtuneet ja niiden kasvu alkanut. Kasvunsääteiden vaikutus kasvien painoon on eri tutkimuksissa ollut toisistaan poik- keava. Cathey (1960) totesi Phosfonin alentavan krysanteemin sekä Cathey ja Piringer (1961) petunian varren painoa, mutta ei lehtien painoa, kun sen sijaan Poole ja Ying (1966) eivät havainneet Phosfonin vaikuttavan krysanteemin painoon. Daruta feroxin (Sciuchetti & Mingis 1965) ja pavun (Lambeth & Das 1965) kuivapainoa Phosfon vähensi merkitsevästi. Cycocelin vaikutus on eräissä tapauksissa ollut käsittelymääristä riippuvainen siten, että pienet ainemäärät ovat edistäneet painona mitattua kasvua (Tol- bert 1960, Wittwer & Tolbert 1960), mutta suuremmat määrät ovat vähentäneet sitä. (Wittwer & Tolbert 1.c.). Lambeth ja Das (1965) totesivat Cycocelin vaikutuksen ole- van erilainen eri kasveilla. Pavun kuivapaino aleni sen vaikutuksesta merkitsevästi, mutta ei maissin. Krysanteemin tuore-ja kuivapainoon LiNDSTRÖMin ja ToLBERTin (1960) mu- kaan Cycocel vaikuttaa vain vähän. Sen sijaan Poole ja Ying (1960) totesivat sen alen- tavan krysanteemin tuore- ja kuivapainoa. B-ninen vaikutus kuiva-aineen määrään on yleensä ollut vähäinen (Bukovac et ai 1964, Lambeth & Das 1965). On ilmeistä, että kasvunsäädekäsittelyistä saatujen tulosten erilaisuus eri tapauksissa on voinut ainakin osaltaan aiheutua käsittelytapojen ja olosuhteiden erilaisuudesta. Tie- detään esim., että kasvunsääteiden vaikutus eri vuodenaikoina voi olla erilainen (Cathey & Stuart 1961, Kaukovirta 1963). Yhtenäisen kuvan saamiseksi siitä, miten olosuhtei- den muuttuminen vaikuttaa kasvunsäädekäsittelyjen antamaan tulokseen, aloitettiin Hel- singin yliopiston puutarhatieteen laitoksella v. 1965 tutkia tätä kysymystä kontrolloiduissa olosuhteissa kasvatuskaapeissa. Lämpötila, valo jakasvualustan laatu olivat ne muuttuvat tekijät, joiden vaikutusta haluttiin selvittää. Koekasviksi valittiin papu, jossa kasvunsäätei- den vaikutuksen tiedetään ilmenevän herkästi (Cathey 1964). Seuraavassa selostetaan tämän tutkimuksen tuloksia käsittelytavan ja yölämpötilan vaikutuksen osalta. Kokeiden suoritus Yliopiston puutarhatieteen laitoksella tehtiin v. 1966—1967 viisi koetta kasvatuskaa- peissa, joissa valonlähteenä oli 22 kpl 80 W:n ’Kuulas valkea’-loisteputkia. Valoisuus kaa- peissa oli 5000 luksia, suhteellinen kosteus valojakson aikana 65—70 % ja pimeäjakson aikana 85—90 %. Valotuksen pituus oli 14 tuntia. Koekasvina oli Phaseolus vulgaris var. vulgaris ’Juli’. Sienet peitattiin Orthocide-valmisteella (0.75 g/% kg siemeniä) ja esi-idätettiin sen jälkeen 2 vrk imupapereiden välissä 25° C:ssa. Kuusi itänyttä siementä istutettiin hiek- kaan 4’:n muoviruukkuihin, jotka siirrettiin kasvatuskaappeihin. Ruukut kasteltiin kerran päivässä 0.02 %:sella Hoaglandin liuoksella (Went, 1957) ja lisäksi tarvittaessa deioni- soidulla vedellä. Taimet harvennettiin niin, että jokaiseen ruukkuun jäi 2 yhtä voimakasta tainta, ja kutakin kasvunsäädekäsittelyä kohti tuli 10 ruukkua. Lämpötilat olivat seuraa- vat: I 10° C yöllä, II 13° C yöllä, 111 18° C yöllä ja 18—20° C päivällä. Kasvunsääteitä oli kokeessa mukana kolme. Ne samoin kuin käsittelytavat ilmenevät asetelmasta: 14 Vaikuttavan aineen määrä 1. Käsittelemätön 2. Cycocel kasvualustaan sekoitettuna 0.1 g/200 ml vettä/ruukku 3. » kastelu varhaislehtiasteella » 4. » ruiskutus 0.1 g/ 50 ml vettä/ruukku 5. » 4* 0.1 %:n DMSO-ruiskutus varhaislehtiasteella » 6. Phosfon kasvualustaan sekoitettuna 0.015 g/200 ml vettä/ruukku 7. » kastelu varhaislehtiasteella » 8. B-nine » » 0.1 g/200 ml vettä/ruukku 9. » ruiskutus » 0.1 g/ 50 ml vettä/ruukku 10. » » + 0.1 %:n DMSO-ruiskutus varhaislehtiasteella » Käsittelyissä 5 ja 10 ruiskutteeseen lisättiin 0.1 %;n DMSO:a (dimetylsulfoksidi) vai- kuttavan aineen imeytymisen edistämiseksi. Kastelu- ja ruiskutuskäsittelyt suoritettiin, kun varhaislehdet olivat täysin avautuneet (18° C:ssa kasvaneilla kasveilla 7 vrk, 13° C:ssa 8 vrk ja 10°:ssa 12 vrk kylvön jälkeen). Kokeissa mitattiin käsittelyjen vaikutus pituuskasvuun, tuore- ja kuivapainoon sekä lehdistön pinta-alaan. Kolmessa kokeessa mittaukset suoritettiin 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen. Kahdessa kokeessa mittaukset suoritettiin kehitysasteen mukaan silloin, kun ver- rannekasvit olivat 4-lehtiasteella. Tämä kehitysaste oli sama kuin kolmessa ensin maini- tussa kokeessa 18° C:n verrannekasvien kehitysaste. Lehdistön pinta-ala mitattiin LAURiLAn suunnittelemalla jaVTTm hienomekaanisessa työpajassa rakennetulla lehtiplanimetrillä. Kuivapaino punnittiin 105° C:ssa kuivatuista näytteistä. Kokeet suoritettiin osaruutujen menetelmää käyttäen, ja tulosten tilastollisessa tar- kastelussa seurattiin CocHRANin ja Coxin (1962) esittämiä periaatteita. Tulokset Käsittelyn vaikutus pituuskasvuun. Taimien pituus varhaislehti- asteella ilmenee taulukosta 1, 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen taulukosta 2 ja neljälehti- asteella taulukosta 3. Tulokset ilmoitetaan kerrannekokeiden keskiarvoina. Yölämpötila vaikutti selvästi taimien kasvunopeuteen (kuva 1). Taimien pituus 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen oli merkittävästi pienempi 10° C:ssa kuin 13 ja 18° C:ssa ja samoin 13° C:ssa pienempi kuin 18° C:ssa (taulukko 2). Nelilehtiasteella taimien pituus- erot eri lämpötilojen välillä olivat pienempiä kuin 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen (tau- lukko 3), mutta edelleenkin tilastollisesti merkitseviä. Kasvunsääteiden vaikutus taimien pituuskasvuun oli suurempi 18° C:ssa ja 13°;ssa kuin 10° C:ssa. Kasvunsäädekäsittelyjen ja lämpötilan välillä ei ollut merkitsevää vuoro- vaikutusta 10vrk varhaislehtiasteen jälkeen (F=0.36),mutta sen sijaan 4-lehtiasteella vuo- rovaikutus oli erittäin merkitsevä (F= 14.46). Cycocel vähensi päivittäistä pituuskasvua keskimäärin 14.6 mm 18° C:ssa, 5.5 mm 13° C:ssa ja 1.4 mm 10° C:ssa 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen suoritettujen mittausten mukaan ja 4-lehtiasteella vastaavasti 9.9 mm, 4.4 mm ja 3.4 mm (kuva 1).Kasvualustaan sekoitettuna Cycocel vaikutti eniten ja lähes kaikissa tapauksissa heikoimmin ruiskutteena. Käsittelytapojen väliset erot olivat merkitseviä 4-lehtiasteella 13° C:ssa ja 18° C:ssa. 15 DMSO lisäsi Cycocelin tehoa, mutta tehon lisäys oli tilastollisesti merkitsevä vain 4-lehti asteella (taulukko 2 ja 3). Phosfon lyhensi päivää kohden laskettua pituuskasvua keskimäärin 20.5 mm 18° C:ssa, 11.0 mm 13° C;ssa ja 3.4 mm 10° C:ssa 10 vuorokautta varhaislehtiasteen jälkeen ja 4- lehtiasteella vastaavasti 18.3 mm, 9.0 mm ja 5.6 mm (kuva 1). Käsittelytapojen välillä ei ollut merkitsevää eroa (taulukko 2 ja 3). B-ninellä käsiteltyjen kasvien pituuskasvu päivässä oli 11.5 mm vähemmän 18° C:ssa Taulukko 1. Taimien pituus varhaislehtien avauduttua, Table 1. Height ofplants at fully expandedprimary leaves. Kasvunsäädekäsittely Treatment with growth retardants Lämpötila Käsittelemätön Cycocel Phosfon Temperature Check 18° C 5.8 cm 6.0 cm 5.9 cm 13° C 6.0 » 6.3 » 5.9 » 10° C 5.9 » 3.5 » 4.1 » Taulukko 2. Kasvien pituus keskimäärin 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen. Table 2. Average height ofplants 10 days after the stage of primary leaves. Kasvunsäädekäsittely Kasvien pituus Height of plants Treatment with growth retardants Mean cm si. cm si. cm si. cm rel. rel. rel. Verranne Check 8.3 100 17.5 100 27.7 100 16.5 Cycocel alustaan sekoitettuna ..... 6.6 80 10.5 60 11.6 42 9.6 » mixed tn soti » kastelu drench 7.3 88 12.1 69 14.1 51 11.2 » ruiskutus spray 7.3 88 13.4 77 16.4 59 12.4 » + 0.1 %:n DMSO-ruiskutus , /»«o/ nucn 6.5 80 11.8 67 12.6 45 10.3 » -f 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 6.912.0 13.8 Phosfon alustaan sekoitettuna ... .. 4.9 59 6.2 35 7.2 26 6.1 » mixed tn soti » kastelu drench 5.6 67 6.8 39 7.2 26 6.5 Keskim. Mean 5.26.5 7.2 B-nine kastelu drench 6.3 76 10.4 59 12.2 44 9.6 » ruiskutus spray 7.3 88 15.5 89 18.6 67 13.8 » 4-0.1 %:n DMSO-ruiskutus . mo/ nucn * 7.1 86 14.4 82 17.6 64 13.0 » 4- 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 6.913.4 16.1 PME 5 % LSD s°/ —kahden kasvunsäädekäsittelyn keskiarvojen välillä samassa lämpötilassa 4.9 cm between twogrowth retardant means at the same temperature level - kahden lämpökäsittelynkeskiarvojen välillä samassa tai eri kasvunsäädekäsiHelyssä 3.2 cm between two temperature means at the same or different level of growth retardants Taulukko 3. Kasvien pituus keskimäärin 4-lehtiasteella. Table 3. Average height ofplants at 4-leafstage. Kasvunsäädekäsittely Kasvien pituus Height of plants Treatment with growth retardants Keskin, . Mean cm si. cm si. cm si. cm rel. rel. rel. Verranne Check 18.8 100 23.3 100 28.0 100 23.4 Cycocel alustaan sekoitettuna 13.1 70 15.9 68 16.7 60 15.2 » mixed in soil » kastelu drench 15.8 84 16.1 69 18.3 65 16.7 » ruiskutus spray 15.4 82 19.9 85 19.8 71 18.3 » -f 0.1 %‘.n DMSO -ruiskutus into/ n A/fQn 14.0 74 179 77 174 62 164 » -f- 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 14.6 17.5 18.1 Phosfon alustaan sekoitettuna ... .. 9.7 52 10.8 50 10.1 36 10.2 » mixed in soil » kastelu drench 9.7 52 12.0 55 10.5 38 10.7 Keskim. Mean 9.7 11.4 10.3 B-nine kastelu drench 12.6 67 13.5 60 13.4 48 13.2 » ruiskutus spray 17.7 94 20.8 89 24.4 87 21.0 » + 0.1 %:n DMSO -ruiskutus into/ nucn >. 172 91 193 83 208 74 19.1 » + 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 15.8 17.9 19.5 PME 5 % LSD s°/ kahden kasvunsäädekäsittelyn keskiarvojen välillä samassa lämpötilassa 1.2 cm between two growth retardant means at the same temperature level kahden lämpökäsittelyn keskiarvojen välillä samassa tai eri kasvunsäädekäsittelyssä 1.3 cm between two temperature means at the same or different level ofgrowth retardants Kuva 1. Käsittelyjen keskimääräinen vaikutus verson kasvuun (mm/päivässä). Fig. I. The average effect of treatments on the growth of stem per day. Kuva 2. Käsittelyjen keskimääräinen vaikutus päivää kohden laskettuna lehtipinta-alan kasvuun. Fig 2. The average effect of treatments on the increase of leaf area cm l jday. 16 17 ja 13° C:ssa sekä 10° C:ssa vastaavasti 4.1 mm ja 1.4 mm vähemmän kuin verrannekas- vien 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen. Nelilehtiasteella väheni pituuskasvu 8.5 mm, 4.1 mm ja 3.1 mm vastaavien verrannekasvien kasvusta, (kuva 1).Kastelukäsittely oli tehok- kaampi kuin ruiskutus. DMSO lisäsi B-ninen tehoa merkitsevästi 13° C:ssa ja 18° C:ssa nelilehtiasteella olleissa kasveissa (taulukot 2 ja 3). Käsittelyjen vaikutus nivelvälien lukumäärään (taulukko 4). Yölämpötilan vaikutus nivelvälien määrään oli samansuuntainen kuin vaikutus pituus- kasvuun, mutta selvästi vähäisempi. Kasvunsäädekäsittelyt vähensivät nivelvälien määrää, joskin vaikutus riippui kasvunsääteistä ja käsittelytavasta. Phosfonilla käsitellyissä kas- veissa oli nivelvälejä vähemmän kuin Cycocelilla ja B-ninellä käsitellyissä. Taulukko 4. Nivelvälien luku keskimäärin Table 4. Average No. of internodes. Nivelvälejä kpl No. of internodes Kasvunsäädekäsittely 10 vrk varhaislehtiasteen 4-lehtiasteella Treatment with growth retardants jälkeen At 4-leaf stage 10 days after primary leaf stage 10° C 13° C 18° C 10° C 13° C 18° C Verranne Check 4.0 5.2 5.8 5.1 5.0 5.1 Cycocel alustaan sekoitettuna7 . . . 3.7 4.4 5.4 4.9 4.9 4.9 » mixed tn soti » kastelu drench 4.04.9 5.85.0 4.95.0 » ruiskutus spray 4.05.0 5.54.9 4.74.9 » -f- 0.1 %:n DMSO -ruiskutus , n» O/ n \4cr\ . 4.05.1 5.44.9 4.85.0 » -f 0.1 % DMSO spray Phosfon alustaan sekoitettuna ... .. 3.04.0 4.33.6 3.23.1 » mixed tn soti » kastelu drench 3.44.0 4.33.6 3.23.1 B-nine kastelu drench 3.74.8 5.44.8 4.64.6 » ruiskutus spray 3.75.0 5.65.1 5.05.0 » -j- 0.1 %:n DMSO-ruiskutus in ;o/ n ucn 3.85.0 5.55.1 5.05.0 » -f 0.1 % DMSO spray Käsittelyjen vaikutus lehdistön kokoon, (kuva 2). Erot lämpö- tilakäsittelyjen välillä olivat merkitseviä kaikissa koejäsenissä 10 vrk varhaislehtiasteen jäl- keen, mutta 4-lehtiasteella erot eivät olleet enää merkitseviä kaikissa kasvunsäädekäsitte- lyissä. Kasvunsääteiden vaikutus lehtien kokoon oli riippuvainen käsittelytavasta jayölämpö- tilasta. Cycocel-kastelu lisäsi lehtien kokoa käsittelytavasta ja kehitysasteesta riippumatta. Muissa Cycocel-käsittelyissä lehdistön koko oli vähän pienempi tai käytännöllisesti katsoen yhtäsuuri kuin vastaavissa verrannekäsittelyissä. Phosfon rajoitti lehtien kasvua kaikissa käsittelyissä. Multaan sekoitettuna Phosfon pienensi lehtien kokoa 10° C:ssa enemmän kuin Phosfbn-kastelu. B-nine vaikutti lehtien kokoon keskimääräisesti samalla tavoin kuin Cycocel. B-nine- 18 kastelu rajoitti lehtien kasvua, kun sen sijaan lehdistön kautta ennettuna se lisäsi kasvua 10° C:ssa ilman DMSO:ta tai sen kanssa käytettynä. Käsittelyjen vaikutus tuore- ja kuivapainoon. Taulukossa 6 esitetään koko kasvin ja lehtien tuorepainot ja taulukossa 7 vastaavasti kuivapainot. Tuore- painon kasvu päivässä ilmenee kuvasta 3 a ja 3 b. Yölämpötila vaikutti merkitsevästi tuorepainona mitattuun kasvuun (kuva 3 a ja 3 b). Kymmenen vuorokautta varhaislehtiasteen jälkeen tuorepaino oli 18° C:ssaja 13° Taulukko 5. Keskimääräinen lehtien pinta-ala cm 2 /taimi. Table 5. Average area of leaves cm2 jplant. Lehtien pinta-ala cm 2/taimi Area of leaves cm2 1plant Kasvunsäädekäsittely 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen 4-lehtiasteella Treatment with growth retardant T days after primary leaf stage At 4-leaf stage 10° C 13° C 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kes- kim. kim. Mean Mean Verranne Check 41.4 81.9 97.8 73.7 71.4 79.8 90.3 80.5 Cycocel alustaan sekoitettuna ..... 38.7 73.8 88.2 66.9 69.3 69.9 77.4 72.2 » mixed in sou » kastelu drench 42.3 82.2 99.9 74.8 82.2 87.3 90.9 86.8 » ruiskutus spray 41.4 76.5 90.6 69.6 72.9 70.5 78.9 74.1 » + 0.1 %:n DMSO -ruiskutus . n ', niton * 38.7 81.9 93.9 71.3 69.6 75.9 80.1 75.2 » -f- 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 40.2 78.9 93.9 73.5 75.9 81.9 Phosfon alustaan sekoitettuna ... .. 30.0 58.2 74.1 54.1 41.4 48.3 56.4 48.7 » mixed in sou » kastelu drench 33.9 58.2 73.2 55.1 45.6 47.7 56.4 49.9 Keskim. Mean 31.8 58.2 73.5 43.5 48.0 56.4 B-nine kastelu drench 36.9 69.6 89.7 65.4 70.8 69.6 81.9 74.1 » ruiskutus spray 42.9 82.5 100.5 75.3 77.1 78.3 79.8 78.4 » + 0.1 %:n DMSO -ruiskutus ,nt o/ niton a 444 77.4 96.6 72.8 79.8 80.7 81.9 80.8 » + 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 41.4 76.5 95.7 75.9 76.2 81.3 cm 2 cm 2 PME 5 % kahden kasvunsäädekäsittelyn keskiarvojen LDS 5 % välillä samassa lämpötilassa 8.33.2 between twogrowth retardant means at the same tem- perature level kahden lämpötilakäsittelyn keskiarvojen vä- lillä samassa tai eri kasvunsäädekäsittelyssä 10.13.2 between two temperature means at the same or differ- ent level ofgrowth retardant C:ssa selvästi suurempi kuin 10° C:ssa, mutta 4-lehtiasteella lämpötilakäsittelyjen välillä oli merkitseviä eroja vain verrannekasveissa (taulukko 6). Kuiva-aineen määrä mg/g tuo- reainetta oli sen sijaan 10° C:ssa merkitsevästi suurempi kuin 18° C:ssa ja 10vrk varhais- lehtiasteen jälkeen myös suurempi kuin 13° C:ssa. Kasvunsäädekäsittelyjen ja lämpötilan välinen vuorovaikutus koko kasvin tuorepai- nossa oli merkitsevä sekä 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen (F= 11.64) että 4-lehtiasteella (F= 15.77) samoin kuin lehtien tuorepainossa (F= arvot vastaavasti 7.0 ja 151.27). Cycocel-käsittelyt eivät vaikuttaneet merkitsevästi tuorepainoon. Tosin Cycocel-kas- telu lisäsi jonkin verran tuorepainoa muihin Cycocel-käsittelyihin ja verrannekasveihin verrattuna. Kuiva-ainemäärä oli merkitsevästi suurempi Cycocel-käsittelyissä kuin ver- ranteessa 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen, mutta 4-lehtiasteella merkitsevästi pienempi. DMSO ei merkitsevästi muuttanut Cycocel-ruiskutuksen vaikutusta. Phosfon-käsittelyt vähensivät merkitsevästi tuorepainoa. Sen sijaan lehtien kuiva-aine- pitoisuus oli merkitsevästi suurempi Phosfon-käsittelyissä kuin verranteessa. B-nine ruiskutteena käytettynä lisäsi 4-lehtiasteella olleiden kasvien lehtien tuorepainoa alhaisissa lämpötiloissa, mutta lisäys ei ollut merkitsevä. B-nine alensi kuiva-aineen määrää 4-lehtiasteella olleissa kasveissa. Käsittelytapojen vaikutus riippui kasvien kehitysasteesta. DMSO B-ninen kanssa käytettynä alensi kuiva-aineen määrää jonkin verran enemmän kuin B-nine-ruiskutus. Tulosten tarkastelu Yleisesti ottaen voidaan kasvien kasvun katsoa riippuvan lämpötilasta samalla tavalla kuin entsyymien aktiivisuuden (Leopold 1964). Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan kohoaminen 0° C:sta 15° C:seen saa aikaan voimakkaan kasvun nopeutumisen, mutta vähäisemmän nopeutumisen lämpötila-alueella 15° C—3o° C. Suoritetuissa tutkimuksissa yölämpötilan vaikutus pavun kasvuun oli 10 ensimmäisen vuorokauden aikana varhais- lehtiasteen jälkeen tämän mukainen sikäli, että yölämpötilan aleneminen 18° C;sta 13° C: seen sai aikaan vähäisemmän kasvunopeuden alenemisen kuin lämpötilan aleneminen Kuva 3a. Käsittelyjen keskimääräinen vaikutus päivää kohden laskettuun koko kasvin painon lisäykseen. Fig fia. The average effect of treatments on the increase of fresh weight {mgjday) of whole plant. Kuva 3b. Käsittelyjen keskimääräinen vaikutus päivää kohden laskettuun lehtien tuorepainon kasvuun. Fig 3b. The average effect of treatments on the increase of leaffresh weight {mg Iday). 19 20 Taulukko 6. Koko kasvin ja lehtien tuorepaino g/taimi. Table 6. Fresh weight of whole plant and leaves gjplant. Paino g/kasvi Weight gjplant 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen 4-lehtiasteella At 4-leaf stage 10 days after primary leaf stage Kasvunsäädekäsittely Koko kasvi Lehdet Koko kasvi Lehdet Treatment with growth regulators Whole plant Leaves Whole plant Leaves 10° C 13° C 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kes- kim. kim. kim. kim. Mean Mean Mean Mean Verranne Check 1.52 2.47 2.92 2.30 1.08 1.83 2.12 1.68 1.90 2.05 2.04 2.00 1.37 1.44 1.44 1.42 Cycocel alustaan sekoitettuna 1.42 2.28 2.78 2.16 1.03 1.82 2.19 1.68 1.94 1.97 2.00 1.97 1.60 1.63 1.68 1.64 » mixed tn soil » kastelu drench 1.56 2.55 2.92 2.34 1.12 1.96 2.39 1.79 2.19 2.23 2.27 2.24 1.62 1.66 1.71 1.66 » ruiskutus spray 1.51 2.37 2.87 2.25 1.09 1.86 2.23 1.73 1.98 1.86 2.00 1.98 1.44 1.42 1.38 1.41 » +O.l %;n DMSO -ruiskutus j 46 2 59 2 .95 2.33 1.08 1.94 2.32 1.78 1.94 1.99 1.97 1.97 1.44 1.41 1.47 1.44 » + 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 1.49 2.45 2.88 1.08 1.90 2.26 2.01 2.01 2.06 1.53 1.53 1.56 Phosfon alustaan sekoitettuna u7 1-92 2 . 2 7 1.79 0.82 1.51 1.84 1.39 1.51 1.53 1.68 1.57 1.00 1.06 1.17 1.08 » mixed in sou » kastelu drench 1.25 1.74 2.15 1.71 0.89 1.32 1.73 1.31 1.59 1.41 1.71 1.57 1.01 1.00 1.10 1.04 Keskim. Mean TH LB3 T2\ ÖB6 L 42 L 79 L 55 L 47 L 69 LÖÖ LÖ3 M 4 B-nine kastelu drench 1.34 2.08 2.59 2.00 0.97 1.56 2.04 1.52 2.03 1.87 2.00 1.97 1.53 1.33 1.59 1.48 » ruiskutus spray 1.57 2.54 3.01 2.37 1.14 1.92 2.25 1.77 2.07 2.04 2.01 2.04 1.49 1.44 1.39 1.44 » +O.l %:n DMSO -ruiskutus , 56 2 29 2 77 2.21 1.14 1.67 2.14 1.65 2.16 2.15 2.01 2.11 1.57 1.53 1.47 1.52 » -}- 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 1.49 2.30 2.79 1.08 1.72 2.14 2.09 2.02 2.01 1.53 1.43 1.48 PME 5 % kasvunsäädekäsittelyn keskiarvojen välillä LSD 5 % samassa lämpötilassa 0.54 » 0.49 » 0.420.15 between two growth retardants meansof same temperature level lämpötilakäsittelyn keskiarvojen välillä sa- massatai eri kasvunsäädekäsittelyssä 0.65 » 0.64 » 0.420.16 between two temperature meansat the same or different level of growth retardants Taulukko 7. Kuiva-aineen määrä keskimäärin eri käsittelyissä. Table 7. Dry matter content of plants in different treatments. Kuiva-aine mg/g tuore-ainetta Dry matter mg/g fresh matter 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen 4-lehtiasteella At 4 leaf stage 10 days after primary leaf stage Kasvunsäädekäsittely Koko kasvi Lehdet Koko kasvi Lehdet Treatment with growth retardants Whole plant Leaves Whole plant Leaves 10° C 13° G 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kes- 10° C 13° C 18° C Kcs- 10° C 13° C 18° C Kes- kim. kim. kim. kim. Mean Mean Mean Mean Verranne Check 83 73 69 75.0 86 74 70 76,6 91 82 82 85.0 89 87 86 87.3 Cycocel multaan sekoitettuna 90 8Q 69 79 7 91 78 70 79.7 85 82 75 80.1 83 85 80 82.7 » mixed in soil » kastelu drench 93 74 72 79.7 95 76 72 81.0 87 83 77 80.2 87 84 78 83.0 » ruiskutus spray 90 77 71 79.3 91 77 72 80.0 85 83 75 81.0 83 88 82 84.3 » + 0.1 %:n DMSO -ruiskutus gl yg y279 7 92 80 73 31.7 85 82 75 8 Q.7 88 87 81 85.3 » -f- 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 91.0 76.8 71.0 93.0 77.8 71.8 85.5 82.5 75.4 85.3 86.0 80.2 Phosfon multaan sekoitettuna 91 7y 72 80 0 9 g 79 73 82 7 93 90 84 89 0 95 98 98 97 0 » mixed in soil » kastelu drench 95 82 76 83.0 96 88 78 87.3 93 92 84 89.7 99 100 94 97.7 Keskim. Mean 933 7§3 743 967) 833 753 933 913 843 973 993 %3 B-nine kastelu drench 89 75 70 78.0 89 76 72 79.0 84 82 77 81.0 85 85 85 85.0 » ruiskutus spray 82 69 68 73.0 83 70 69 74.0 87 82 80 81.3 90 84 84 86.0 » + 0.1 %:n DMSO -ruiskutus yg g86? 7] 3 8 j 71 68 73 3 83 77 79 79 j 87 82 82 83 7 » + 0.1 % DMSO spray Keskim. Mean 83.3 70.7 68.3 84.3 72.3 69.7 84.7 83.7 78.7 87.3 83.7 83.7 PME 5 % kasvunsäädekäsittelyn keskiarvojen välillä LSD 5 % samassa lämpötilassa 5(4.7) 5(4.9) 6(5.6) 6(5.8) between growth retardant meansat the sametem- perature level lämpötilakäsittelyn keskiarvojen välillä sa- massatai eri kasvunsäädekäsi Helyssä 5(5.4) 5(5.4) 7(6.5) 7(6.7) between temperature meansat the sameor different level of growth retardants 21 22 13° C:sta 10° C:seen. Tämä suunta oli havaittavissa verson pituuskasvussa, lehtipinta-alan kasvussa ja tuorepainon lisääntymisessä (kuvat 1, 2 ja 3). Sen sijaan 4-lehtiasteella lämpö- tilan vaikutus taimien kasvunopeuteen oli koko tutkitulla alueella lähes suoraviivainen. Todettu ero, joka taimien kasvunopeudessa oli 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen ja 4-lehti- asteella suoritetuissa mittauksissa johtui todennäköisesti siitä, että alhaisimmassa läm- pötilassa kasvaneet taimet saavuttivat suurimman kasvunopeutensa myöhemmin. Tätä käsitystä tukevat EvANsin (1957) suorittamat lämpötilatutkimukset Vicia faban eri lajik- keilla. Kolmessa ensimmäisessä kokeessa taimien kasvu oli yleensäkin jonkin verran no- peampaa kuin kahdessa viimeisessä. Tämä ilmeisesti johtui siemenen iästä. Kahdessa vii- meisessä kokeessa siemen oli jo lähes vuotta vanhempaa kuin ensimmäisessä kokeessa. Vaikka erot taimien kasvunopeudessa olivatkin vähäiset, ne mahdollisesti myös voivat hei- jastua yölämpötilan vaikutuksessa taimien kehitykseen. Kirjallisuuden mukaan kasvunsääteiden pituuskasvua hillitsevä vaikutus krysantee- milla (Cathey 1960), petunialla (Cathey & Piringer 1961), tomaatilla (Wittwer & Tol- bert 1960) ja vehnällä (Tolbert 1960) on riippumaton lämpötilasta. Selostettavissa tut- kimuksissa kasvunsääteillä käsiteltyjen ja verrannekasvien pituusero oli sitä pienempi mitä alhaisempi yölämpötila oli. Tämä johtui ilmeisesti siitä, ettei taimen kehitysaste ollut täy- sin sama kaikissa lämpötiloissa. Tähän viittaa se, että 4-lehtiasteella kasvunsääteiden vai- kutus alhaisimmassa lämpötilassa oli lisääntynyt ja korkeimmassa lämpötilassa oli jonkin verran vähentynyt verrattaessa vaikutuksiin, joitaoli todettu 10vrk varhaislehtiasteen jäl- keen suoritetuissa mittauksissa. Om myös merkille pantavaa, että lämpötilasta johtuvat erot olivat vähäisempiä Phosfonilla käsitellyissä kasveissa, joissa varren pituuskasvu oli hitainta. Kasvunsääteiden vaikutuksessa lehtipinta-alaan sekä tuore-ja kuivapainon lisääntymi- seen oli havaittavissa samanlainen heikkeneminen alhaisemmissa lämpötiloissa kuin niiden vaikutuksessa pituuskasvuun, joskaan vaikutus ei ollut yhtä voimakas. Merkille pantavaa on myös, että kasvunsäädekäsittelyjen ja lämpötilan vuorovaikutus oli merkitsevä 4-lehti- asteella kaikkien mitattujen ominaisuuksien suhteen, kun taas 10 vrk varhaislehtiasteen jälkeen vuorovaikutus ei ollut merkitsevä pituuskasvun suhteen. Lämpötilasta jakäsittelytavasta riippumatta Phosfon hidasti tuore-ja kuivapainon sekä lehtipinta-alan kasvua. Tulokset poikkeavat krysanteemilla (Cathey 1960 ja Poole & Ying 1966) ja petunialla (Cathey & Piringer 1961) saaduista tuloksista, mutta ovat yh- denmukaiset LAMBETHin ja DAsin (1965) pavulla saamien tulosten kanssa. Kuivapainon alenemisesta huolimatta kuiva-ainepitoisuus oli suurin Phosfonilla käsitellyissä kasveissa. Cycocelin ja B-ninen vaikutus oli vähäisempi ja riippui käsittelytavasta ja lämpötilasta (vrt. johdannossa Tolbert 1960 ja Wittwer & Tolbert 1960). Niissä tapauksissa, joissa kyseisten käsittelyjen vaikutus rajoitti selvimmin pituuskasvua, pieneni myös lehtipinta- ala käsittelemättömiin verrattuna, mutta kun pituuskasvua rajoittava vaikutus oli vähäi- nen, lehtipinta-ala suureni. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Kaukovirta 1967) pavulla voitiin todeta samanlainen suhde lehtien koon ja varren pituuskasvua rajoittavan vaiku- tuksen välillä. Sama voidaan havaita ToLBERTin (1960 b) Cycocelilla ja jAFFEn ja Isen- BERGin (1965) B-ninellä saamista tuloksista sikäli, että he totesivat suurten käsittelymää- rien alentavan lehtien kokoa, mutta pienten käsittelymäärien lisäävän. Cycocelin pituuskasvua rajoittava vaikutus oli suurempi multaan sekoittamalla kuin kastelemalla tai ruiskuttamalla suoritetuissakäsittelyissä, mikä osittain lienee johtunut 23 vaikutusajan pituudesta ja ruiskutuksessa tapahtuneesta ainehäviöstä. Kastelukäsittelyt rajoittivat pituuskasvua enemmän kuin ruiskutuskäsittelyt, kuten Cycocelista myös Lind- ström ja Tolbert 1960, Kiplinger ja Miller 1965 ja 1966 sekä Hermann 1967 ovat to- denneet. Cathey (1964) mainitsee B-nine-kastelun aiheuttavan haittavaikutuksia. Selos- tettavissa kokeissa ei niitä ilmennyt. Sciuchetti ja Mingis (1965) havaitsivat DMSO:n lisäävän Cycocelin jaB-ninen pituus- kasvua ja kasvua ehkäisevää vaikutusta. Suoritetussa kokeessa DMSO;n vaikutus pituus- kasvuun oli yhdenmukainen mainitun tuloksen kanssa. Sen sijaan DMSO Cycocelin kanssa käytettynä lisäsi taimien painoa, mutta B-ninen kanssa käytettynä alensi tuorepainoa ja kuiva-ainepitoisuutta. Tiivistelmä Yliopiston puutarhatieteen laitoksen kasvatuskaapeissa suoritettiin v. 1966—1967 viisi koetta käsittävä tutkimus, jossa selvitettiin kasvunsääteiden (Cycocel, Phosfon ja B-nine) vaikutuksen riippuvuutta yölämpötilasta ja käsittelytavasta. Valolähteenä olivat Kuulas valkea-loisteputket, valoisuus oli 5000 luksia ja valojakson pituus 14 t. Kasvunsääteiden vaikutus pavun Phaseolus vulgaris var. vulgaris, kasvuun mitattiin taimivaiheessa kahtena ajankohtana: 10 vrk varhaislehtiasteella suoritettujen käsittelyjen jälkeen ja verrannetai- mien ollessa 4-lehtiasteella kaikissa lämpötilakäsittelyissä. Pavun taimien pituuskasvuun vaikutti yölämpötila merkitsevästi. Taimien korkeus oli 10° C:ssa pienempi kuin 13 ja 18 asteessa. Yölämpötilojen väliset verson pituuden erot oli- vat varhaislehtiasteella suurempia kuin 4-lehtiasteella. Yölämpötilan pituuskasvua rajoit- tava vaikutus oli jonkin verran suurempi käsittelemättömissä kasveissa kuin kasvunsääteillä käsitellyissä kasveissa. Kaikki kasvunsäädekäsittelyt hillitsivät pituuskasvua. Niiden aiheuttama pituuskasvun rajoittuminen oli suurempi 18°:ssa kuin 13 ja 10° C:ssa. Phosfonilla käsiteltyjen taimien pituuskasvu oli vähäisintä. Cycocelin ja B-ninen kasvualustakäsittelyt rajoittivat pituus- kasvua keskimääräisesti enemmän kuin ruiskutuskäsittelyt. Lämpötilan ja kasvunsääde- käsittelyjen välinen vuorovaikutus taimien pituuskasvussa ei ollut merkitsevä 10 vrk var- haislehtiasteen jälkeen, mutta oli merkitsevä 4-lehtiasteella. Lehtien koko, tuore- jakuivapaino oli pienin Phosfonilla käsitellyissä kasveissa, mutta kuiva-ainepitoisuus sen sijaan korkein. Cycocelin jaB-ninen vaikutus lehtien kokoon ja pai- nona mitattuun kasvuun oli keskimääräisesti vähäinenja riippui käsittelytavasta ja yöläm- pötilasta. Cycocel-kastelu lisäsi jonkin verran lehtien kasvua sekä tuore- ja kuivapainoa, kun sen sijaan B-nine kasteluna käytettäessä vaikutti päinvastaisesti. Ruiskutteena B-nine sen sijaan lisäsi sekä lehtien kokoa kasvun alkuvaiheessa että 4-lehtiasteella olleiden kasvien lehtien kokoa alhaisimmassa lämpötilassa. DMSO lisäsi Cycocel- ja B-nine-ruiskutusten pituuskasvua rajoittavaa vaikutusta. B- ninen kanssa käytettynä DMSO alensi selvästi kuiva-ainepitoisuutta, mutta ei Cycocelin kanssa käytettynä. KIRJALLISUUS Bukovac, M. J., Larsen, R. P. & Robb, W. R. 1964. Effect of N,N-dimethylaminosuccinamic acid on shoot elongation and nutrient composition of Vitis labrusca L.cv. Concord. Quart. Bull. Mich. Agric. Exp. Sta. 46: 488—494. 24 Cathey, H. M. 1960. Growth retardants phosfon and CCC for controlling mum height. Flor. Rev. 126: 17—18, 43—44, 52. —-» - 1964. Physiology of growth retarding chemicals. An. Rev. PI. Physiol. 15: 271—302. :— »— & Marth, P. C. 1960. Effectiveness of a quarternary ammonium carbamate and a phosphonium in controlling growth of Crysanthemum morifolium Rämät. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci 76; 607—608. —»— & Piringer, A. A. 1961. Relation ofphosfon to photoperiod, kind of supplemental light and night temperature on growth and flowering ofgarden annuals. Ibid. 77: 608—619. -—»—- & Stuart, N. W. 1961. Comparative plant growth retarding activity of Amo-1618, Phosfon and CCC. Bot. Gaz. 123; 5—57. Cochran, W. G. & Cox, G. M. 1962. Experimental designs. 595 p. New York. Dahlgren, G. & Simmerman, N. L. 1963. Intra molecular catalysis of the hydrolysis of N-dimethylamino maleamic acid. Science 140: 485 —486. Evans, L. 1957. The broad bean. Went, F. W. 1967. The experimental control of plant growth. Chronica Botanica 17: 124—138. Hermann, P. 1967. Weitere Einsatzmöglichkeiten fur Cycocel bei Tofplanzen. Gartenwelt 67: 263—264. Jaffe, M. J. & Isenbero, F. M. 1965. Some effects of N-dimethylaminosuccinic acid (B-nine) on the development of various plants, with special reference to the Cucumber, Cucumis sativus L. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 87: 420—428. Kaukovirta, E. 1963. Kasvua hillitsevien aineiden käytöstä krysanteemin ja joulutähden viljelyssä. J. Sei. Agric. Soc. Finland 35; 109—126. —»— 1967. Effects of growth retardants on plants grown in peat. Acta Hort. 8: 32—37. Kiplinoer, D. C. 1963. Culture and use as potted plants. Poinsettias. Ohio Agric. Expl. Sta. Bull. SB 15; 49—57. —•»— & Miller, R. O. 1965. Controlling height of poinsettias. Ohio. Rep. Rev. 50: 76—77. —»— & Miller, D. E. 1966. Natural season poinsettia tests in 1965. Ohio. Flor. Ass. Bull. 443: 3—6. Krug, H. 1961. Wachstumsbeeinfliissung von Kartoffel-Augenstecklingen durch quaternäre Ammonium- verbindungen und Gibberellin. Landbauforschung (Völkenrode) 11:88—93. Lambeth, V. H. & Das, R. C. 1965. Growth regulator effects on top rootratio and cation exchange capacity of snap bean and sweet cornroots. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 86: 357—360. Leopold, C. A. 1964. Plant growth and development. 466 p. New York. Lindström, R. S. & Tolbert, N. E. 1960. 2-chloroethyl trimethylammonium chloride and related com- pounds as plant growth substances. IV. Effect of chrysanthemums and poinsettias. Mich. Agr. Exp. Sta. Quart. Bull. 49: 917—928. Poole, R. T. & Ying, H. K. 1966. Effects of growth regulators on growth, flowering and chemical com- position of Chryranthemum morifolium »Bluechip». Proc. Fla. Sta. Hort. Soc. 78: 428—433. Preston, W. H. Jr & Link, C. B. 1958. Use of 2,4-dichlorobentzyltributylphosphonium chloride to dwarf plants. PI. Physiol. Suppl. 33. 19., p. 49. Sciuchetti, L. A. & Mingis, N. G. 1965. The effect of dimethylsulfoxide (DMSO) and tributyl 2,4-dichlo- robentzylphosphonium chloride (Phosfon) on growth and alkaloid synthesis in Datura ferox. Lloydia 28: 230—236. Tolbert, N. E. 1960. (2-chloroethyl-)trimethylammonium chloride and related compounds as plant growth substances. I Chemical structure and bioassay. J. Biol. Chem. 235; 475—479. —»— 1960 b. (2-chloroethyl-)trimethylammonium chloride and related compounds as plant growth substances. 11. Effect on growth of wheat. PI. Physiol 35: 380—385. Went, F. N. 1957. The experimental control of plant growth. 343 p. New York. Will, H. 1966. Erste Versuchsergebnisse mit Cycocel zu Tomaten. Gartenbauwiss 31: 115—123. Wittwer, S. H. & Tolbert, N. E. 1960. (2-chloroethyl-)trimethylammonium chloride and related com- pounds as plant growth substances. 111. Effect on growth and flowering of the tomato. Amer. J. Bot. 47: 560—565. 25 SUMMARY EFFECT OF GROWTH RETARDANTS ON THE GROWTH OF BEAN SEEDLINGS I. Relation to night temperature and to the way of application Erkki Kaukovirta Institute of Horticulture, University of Helsinki The effects of night temperature and growth retardants were studied on the growth of bean, Phaseolus vulgaris var. vulgaris ’July’. The experiments were carried out in growth chambers equipped with 22 »Col White» 80 W-fluorescent tubes providing a light intensity of 5000 lux. The duration of the light period was 14 hours with a temperature of 20—22° C. The night temperatures were 10°, 13° and 18° C. The seeds were pregerminated at 25° C and planted in sand in 4’-plastic pots, 6 seeds per pot. When primary leaves had fully opened the plants were thinned from 6 to 2 per pot and all the plants were treated with growth retardants except those which had been treated before planting. The amount of Cycocel and B- nine in the treatments was 0.1 g and that of Phosfon 0.015 g per two seedlings. The pots were irrigated by modified (Went 1957) Hoagland solution (0.02 %) daily and ifadditional watering was needed, deion- ised water was used. The growth of the seedlings was measured by stem elongation, by increase of leaf area and by accumulation of fresh and dry weight. In the first three experiments this was done 10 days after the primary leaves had fully opened, and in later experiments at the time when the control plants were at the 4-leaf stage in each temperature treatment. The results are given in Tables 2—7 and in Figs I—3. Stem elongation was distinctly dependent on night temperature. The plants grown in 10° C were significantly shorter in height than those grown in 13° and 18° C. The differences in the heights of the plants between the temperature treatments were somewhat less marked on plants treated with growth retardants. The additional retardation of stem elongation obtained with growth retardants was greater at 18° C than at 13° and 10° C. Plants treated with Phosfon had the shortest stems. On the average, the soil applications ofCycocel and B-nine produced better retardation ofstem than spray applications. The inter- reaction of temperature and method of application was greater on the older seedlings than on the younger ones. The area of leaves and fresh weight of plants were retarded most by the treatments with Phosfon, at the same time but the content of dry matter was highest in plants treated with Phosfon. The effect of Cycocel and B-nine on the area of leaves was dependent on night temperature and on the way of applica- tion. Soil drech with Cycocel had a tendency to increase the area of leaves. B-nine spray also increased the area of young seedlings and that of older seedlings at 10° C. DMSO (dimethylsulphoxide) increased the growth retarding effect on spray applications of Cycocel and B-nine. Used in conjunction with B-nine DMSO decreased the dry matter content of seedlings, while it did not have this effect when used with Cycocel.