TUTKIMUKSIA KASVUA HILLITSEVIEN AINEIDEN KÄYTÖSTÄ TURVEVILJELYSSÄ Erkki Kaukovirta Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos Saapunut 24.10. 1969 Kasvua hillitsevien aineiden, joita käytetään kasvualustaan tai kasteluveteen sekoitet- tuna, on osoitettu rajoittavan pituuskasvua enemmän hiekka-alustalla kuin turvetta sisäl- tävillä kasvualustoilla (Cathey 1960, Kaukovirta 1963). Etenkin Phosfonin ja B-ninen teho turvealustassa jää usein vähäiseksi (Kaukovirta 1969). Cycocelin teho on yleensä hyvä turpeessa (Kaukovirta 1969, Presoly 1969), joskin siinäkin saattaa esiintyä vaih- telua (Kaukovirta 1967). Turveviljelyn yleistyminen on tehnyt tarpeelliseksi selvittää, mistä kasvua hillitsevien aineiden usein heikko vaikutusaste ja tehovaihtelut turpeessa aiheutuvat. Seuraavassa selostetaan Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella vuosina 1967—1969 suoritet- tuja näitä kysymyksiä koskevia tutkimuksia. Näissä tutkimuksissa haluttiin selvittää, 1) mikä on syynä Cycocelin ja Phosfonin erilaiseen käyttäytymiseen turpeessa, 2) johtuuko käsittelytuloksissa todettu vaihtelu turvelaatujen eroista ja 3) voidaanko kasvua hillitse- vien aineiden tehoa parantaa lisäämällä hiekkaa turpeeseen. Menetelmät Kokeissa käytettiin Sphagnum-turvetta. Eri turve-erien fysikaaliset ominaisuudet mää- ritettiin Turvetutkimuslaitoksen laboratoriossa suomalaisten turvenormien mukaisesti (Puustjärvi 1968), ja ne ilmenevät taulukosta 1. Kokeita varten turve kalkittiin käyttäen dolomiittikalkkia 6 kg/m 3 . Koekasvina oli papu, Phaseolus vulgaris var vulgaris ’July’, sekä yhdessä kokeessa krysan- teemi, Chrysanthemum X morifolium ’Portrait’. Pavun siemenet peitattiin Orthocide-valmis- teella (1.5 g/1 kg siemeniä) ja esi-idätettiin 2 vrk imupapereiden välissä 25°C:ssa. Itäneet siemenet istutettiin 4”: n muoviruukkuihin ja esikasvatettiin 18°C:n yö-ja 20—22°C:n https://www.c-info.fi/en/info/?token=ToJk1UWoiCR_sfRd.8IdH8RzO_rEzQJViyy98sQ.YgclKlFQ0YHlRPPD1ew44pO-ECJ2ATXFBDMj9iYrrMSaO_6sfe1b8gSbhk88nhka6Amg5L8nFAm4Wag_V3Kvb9r17BiDW4lCRc424krNBGUSWvRDxVLwFxjMhQMxnrCC1av6G1PIcO6WeAB9J5fuys9VdIj_D8zk51RokH1l 299 Taulukko 1. Kokeissa käytettyjen turve-erien fysikaaliset ominaisuudet. Table 1. Physical properties ofpeat media used in experiments. Turve Tilavuuspaino Huokostila Ilmatila Kationien Peat Bulk density Pore space volume Air volume vaihtokapasiteetti Cation exchage si. capacity g/1 rel. % % me/100 g A 56.1 1.0 96.0 35.2 143.7 B 147.1 2.6 90.2 32.9 121.9 C 156.3 2.8 89.5 33.9 109.6 D 182.0 3.2 88.0 30.4 115.4 päivälämpötilassa. Koekäsittelyihin taimet siirrettiin sitten, kun varhaislehdet olivat avau- tuneet. Krysanteemin pistokkaat istutettiin 10 vuorokautta ennen käsittelyjen alkamista. Kasveja kasteltiin koko koeviljelyn ajan 0.02 %;sella Hoagland liuoksella (Went 1957). Kokeissa oli mukana kolme kasvusäädettä, B-nine (N,N-(dimetylamino) meripihka- hapon monoamidi), Cycocel (2-kloroetyl-trimetylammoniumkloridi) ja Phosfon (2,4- diklorobentsyltributyl-fosfoniumkloridi). B-nine- ja Cycocel-käsittelyssä oli vaikuttavan aineen määrä 100 mg ja Phosfon-käsittelyissä 15 mg ruukkua kohti, ellei erikseen toisin mainita. Mittaukset suoritettiin kokeista, joissa koekasvina oli papu, 14vuorokauttakasvunsääde käsittelyjen jälkeen ja kokeesta, jossa koekasvina käytettiin krysanteemia, kukinnan alettua. Kokeet suunniteltiin ja tulokset analysoitiin CocHRANin ja Coxin (1962) esittämiä malleja soveltaen. Yksityisten kokeiden erillispiirteet esitetään tulosten yhteydessä. Tulokset Koe 1 ja 2. Kokeissa 1 ja 2 haluttiin selvittää oliko kasvunsääteiden erilainen pidättyminen mahdollisesti syynä niiden erilaiseen käyttäytymiseen turpeessa. Tätä var- ten tutkittavia sääteitä sekoitettiin yhtä suuret määrät kuin vertailua varten suoritetuissa kastelukäsittelyissä samansuuruiseen ja yhtäsuurella vesimäärällä kasteltuun turpeeseen. Näin käsitellystä turpeesta puristettiin uute Carver-laboratoriopuristimella ja käytettiin samansuuruisen taimimäärän käsittelyyn kuin mikä oli kastelukäsittelyssä. Lisäksi kokeessa 2 uutettiin yksi Phosfonia saanut turve-erä IN KN03-liuoksella (= uute III). Kokeessa 1 uute puristettiin 7 vuorokautta (= uute I) ja kokeessa 27ja 14 vuorokautta (= uute II) sääteiden lisäämisen jälkeen. Kokeessa 1 (taulukko 2) koekasvina oli krysanteemi ja koe suoritettiin kasvihuoneessa elo-lokakuussa vuosina 1967 ja 1968. Taimet kasvoivat turpeessa A (vrt. taulukko 1), johon oli lisätty yhtäsuuri tilavuusosa hiekkaa. Koe 2 (taulukko 3) suoritettiin Sherer Cel 25—7HL -kasvatuskaapissa, ja koekasvina oli papu. Valoisuus kasvien korkeudella oli 14000 luksia. Kasvualusta eri koejäsenissä ilmenee taulukosta 3. 300 Taulukko 2. B-ninellä ja Phosfonilla käsitellystä turpeesta otetun uutteen vaikutus krysanteemin (’Portrait’) kasvuun. Table 2. Effect of extract from peat treated with B-nine and Phosfon on the growth of chrysanthemum (’Portrait ’). Käsittely Verranne B-nine Phosfon Treatment Check Vesiliuos Varrenkasvu cm Watersolution 25.6 24.7 13.5 Stem growth cm Uute Extract 24.6 24.1 25.0 Vesiliuos Nivelvälien lisäys kpl Watersolution 7.16.4 5.4 Increase in No. of internodes Uute Extract 8.1 6.1 5.6 Vesiliuos Nuppuja kpl Watersolution 20.3 21.3 19.1 No. offlower buds Uute Extract 22.8 21.6 21.4 Vesiliuos Avautuneita kukkia % Watersolution 52.5 50.6 38.4 Fully open flowers % Uute Extract 54.9 55.7 51.6 Suoritetuissa kokeissa B-nine ei missään koejäsenessä vaikuttanut merkitsevästi kry- santeemin pituuskasvuun eikä kukkien määrään. Selvimpänä sen vaikutus näkyi nivel- välien lukumäärässä, joka pieneni sekä kastelu- että uutekäsittelyn vaikutuksesta (tau- lukko 2). Vesiliuoksena Phosfon rajoitti erittäin selvästi krysanteemin pituuskasvua (PME = 3.4 cm) ja viivästytti kukinnan alkamista. Turve-uutteessa sillä ei ollut tätä vaikutusta, mutta sen sijaan uute vähensi nivelvälien lukumäärää lähes yhtä paljon kuin Phosfon- kastelu (taulukko 2). Pavun pituuskasvua Phosfon rajoitti hiekassa erittäin selvästi (PME = 1.7 cm) mutta turpeessa vain 7 %:lla. Uute I ei vaikuttanut pituuskasvuun, mutta uute II ja 111 vähensivät pituuskasvua enemmän kuin kastelukäsittely turpeessa. Tuore- painoa ja lehtien kokoa Phosfon pienensi hiekassa vesiliuoksena sekä uutteena I ja 11, mutta sen sijaan Phosfon-kastelu turpeessa lisäsi niitä (taulukko 3). Cycocel rajoitti pavun pituuskasvua sekä vesiliuoksena että uutteena, joskin uutteen teho oli pienempi kuin kastelukäsittelyn. Uutekäsittelyt eivät pienentäneet tuorepainoa ja lehtien kokoa (taulukko 3). Sen sijaan vesiliuoksena Cycocel vähensi tuorepainoa sekä hiekassa että turpeessa (PME = 0.31 g) ja pienensi lehtien kokoa hiekassa (PME = 8.7 cm). Koe 3. Kokeessa 3 selvitettiin turpeen fysikaalisten ominaisuuksien vaikutusta B- ninen, Cycocelin ja Phosfonin tehoon. Se suoritettiin kasvihuoneessa, jossa alin lämpötila oli 18°C. Alustoina oli hiekka sekä turpeet A, B, Cja D (taulukko 1). Edellä menetelmiä 301 Taulukko 3. Cycocelilla ja Phosfonilla käsitellystä turpeesta otetun uutteen vaikutus pavun taimien kasvuun. Table 3. Effect ofextractfrom peat treated with Cycocel and Phosfon on growth of bean seedlings. Alusta ja käsittely Kasvun sääde Pituuskasvu Tuorepaino/kasvi Lehtipinta-ala/kasvi Medium and treatment Growth retardant Stem growth Fresh weight per plant Leaf area per plant cm 2cm g Hiekka + vesiliuos 0 100 (= 19.5 cm) 100 (= 3.00 g) 100 (= 92 cm 2 ) Sand + watersolution Cycocel 46 65 59 Phosfon 34 62 52 Turve B + vesiliuos 0 200 (= 20.8 cm) 100 (= 3.56 g) 100 (= 117 cm 2) Peat B + watersolution Cycocel 63 64 97 Phosfon 93 124 125 Hiekka -f- uute turpeesta I 0 100 (= 23.0 cm) 100 (= 3.60 g) 100 (= 134 cm 2) Sand + peat extract I Cycocel 75 106 101 I Phosfon 101 82 85 II Cycocel 81 115 117 II Phosfon 83 60 64 HI 0 78 130 102 111 Phosfon 71 119 94 I Uute 7 vrk kasvunsääteiden lisäyksen jälkeen. Extract 7 days after mixing ofgrowth retardant. II Uute 14 vrk kasvunsääteiden lisäyksen jälkeen. Extract 14 days after mixing of growth retardants. 11l Kuten 11, mutta uutettu IN KNOa -liuoksella. As 11, but extracted with IN KN03 -solution. selostettaessa mainittujen käsittelymäärien lisäksi turpeista B, C ja D oli myös koejäsenet, joissa käsittelymäärät olivat suhteelliset tilavuuspainoon nähden ja jolloin turve A:n tila- vuuspaino oli = 1. Kaikki kasvunsääteet rajoittivat pituuskasvua ja tuorepainoa merkitsevästi hiekassa (PME: 3.5 cm ja 0.28 g), mutta turpeessa vähemmän (taulukko 4). B-ninellä käsitellyt kasvit olivat selvästi verrannekasveja lyhyempiä jakevyempiä turpeessa A. Phosfon rajoitti pituuskasvua merkitsevästi turpeessa A ja B, mutta tuorepainon kasvua vain turpeessa A. Cycocel hillitsi pituuskasvua kaikilla turvealustoilla ja suhteellisesti sitä enemmän, mitä suurempi turpeen vaihtokapasiteetti oli (piirros 1). Suuremmat käsittelymäärät lisäsivät sääteiden pituuskasvua rajoittavaa tehoa, mutta eivät samassa suhteessa kuin käsittelymäärä lisääntyi. Käsittelymäärän vaikutus tuore- painoon riippui turpeesta ja sääteestä. K o e 4. Kokeessa 4 haluttiin selvittää, voitaisiinko lähinnä Phosfonin käsittelytulosta turveviljelyssä parantaa sekoittamalla turpeeseen hiekkaa. Kokeessa käytettiin turvetta A. Turve-hiekkaseos sisälsi yhtäsuuret tilavuusosat hiekkaa ja turvetta. Koe suoritettiin kasva- tuskaapissa ja se toistettiin kolme kertaa. B-ninella käsiteltiin taimet kahteen kertaan, toi- nen käsittely 2 vuorokautta ensimmäisen jälkeen. 302 Taulukko 4. B-ninen, Cycocelin ja Phosfonin vaikutus taimien kasvuun eri alustoilla. Table 4. Effect of B-nine, Cycocel and Phosfon on the growth of seedlings on different media. Kasvunsääteiden suh- Alusta teellinen määrä Kasvunsääde Growth retardants Medium Relative amount of Verranne B-nine Cycocel Phosfon retardants Check Taimien pituus cm. Height ofplant cm. cm si. cm si. cm si. cm si. rel. rel. rel. rel. Hiekka Sand I 24.9 100 13.3 53 17.7 71 6.4 24 Turve Peat A 1 35.7 100 25.9 73 17.8 50 19.6 55 B 1 33.8 100 32.0 92 21.4 64 28.3 84 C 1 29.3 100 30.2 103 26.0 89 28.1 96 D 1 29.9 100 33.9 111 20.7 69 30.6 102 B 2.6 28.8 85 19.9 59 28.0 83 C 2.8 29.0 99 22.3 76 24.5 84 D 3.2 21.0 70 19.5 65 22.2 74 Tuorepaino/taimi Fresh weight!plant g si. g si. g si. g si. rel. rel. rel. rel. Hiekka Sand 1 2.33 100 2.02 87 2.01 86 1.48 61 Turve Peat A 1 3.92 100 3.64 94 3.98 102 3.55 91 B 1 3.51 100 3.81 109 3.86 110 3.64 104 C I 3.10 100 4.02 129 4.24 138 4.14 134 D I 3.72 100 3.73 100 3.65 98 4.16 112 B 2.6 3.93 112 3.31 94 3.73 106 C 2.8 4.02 116 3.86 125 3.73 120 D 3.2 3.49 94 3.31 89 3.37 91 Kuva 1. Turpeen kationien vaihtokapasiteetin vaikutus kasvua hillitsevillä aineilla käsiteltyjen pavun taimien kasvuun. Fig. I. Effect of cation excange capacity of peat stem growth of bean seedlings treated with growth redardants. Taulukossa 5 esitetään taimien pituuskasvu kokeen aikana sekä paino kokeen päät- tyessä. Muiden paitsi Cycocelilla käsiteltyjen taimien pituuskasvu hiekan ja turpeen seok- sessa oli pienempi kuin turpeessa, mutta suurempi kuin hiekassa (PME = 1.1 cm). B- nine rajoitti taimien pituuskasvua hiekan ja turpeen seoksessa suhteellisesti yhtä paljon kuin hiekassa ja enemmän kuin turpeessa. Myös Phosfon-käsiHelyssä taimet olivat hiekan ja turpeen seoksessa lyhyempiä kuin turpeessa, mutta pitempiä kuin hiekassa. Cycocelin teho sen sijaan jäi hiekka -f- turve -seoksessa pienemmäksi kuin turpeessa, mutta oli hiu- kan suurempi kuin hiekassa. Taimien paino turpeessa oli selvästi suurempi kuin hiekassa (PME = 0.23 g). Sen sijaan hiekan ja turpeen seoksessa oli vain B-ninellä käsiteltyjen taimien paino merkitse- västi pienempi kuin turpeessa. Tulosten tarkastelu Phosfonin ja Cycocelin vaikutus turpeessa. Selostettavissa ko- keissa Phosfon rajoitti pituuskasvua kaikissa tapauksissa vähemmän turpeessa kuin hie- kassa. Cycocelin teho turpeessa oli selvästi parempi kuin Phosfonin ja eräissä tapauksissa jopa suurempi turpeessa kuin hiekassa (taulukot 3, 4 ja 5). Eräänä syynä Phosfonin vähäi- seen tehoon turpeessa on pidettävä sen voimakasta pidättymistä, kun sen sijaan Cycocel ilmeisesti pidättyy vain osittaisesti. Tähän viittaa se, että viikko sääteiden lisäyksen jälkeen puristettu Phosfon-uute ei rajoittanut taimien pituuskasvua (taulukot 2 ja 3), kun sen sijaan 7 vuorokautta Cycocelin lisäyksen jälkeen turpeesta otettu uute vaikutti selvästi pituuskasvua ehkäisevästi (taulukko 3). Myös mullassa tiedetään Phosfonin pidättyvän nopeasti (Marth ja Mitchell 1960). Tosin mullassa Phosfon on pidättymisestään huoli- Taulukko 5. B-ninen, Cycocelin ja Phosfonin vaikutus taimien kasvuun hiekan ja turpeen seoksessa. Table 5. Effect of B-nine, Cycocel and Phosfon on the growth of seedlings on peat-sand mixture. Käsittely Alusta Medium Treatment Hiekka Turve Hiekka + turve Sand Peat Sand + peat Pituuskasvu 10 vrkrssa Stem growth in 10 days cm si. cm si. cm si. rel. rel. rel. 0 14.6 100 25.2 100 19.5 100 B-nine 5.8 38 12.6 50 7.5 38 Cycocel 8.0 55 8.7 34 9.7 50 Phosfon 1.9 13 13.2 53 7.5 38 Paino/taimi WeightIseedling g si. g si. g si. rel. rel. rel. 0 2.46 100 2.81 100 2.71 100 B-nine 2.17 88 2.50 89 2.20 81 Cycocel 2.40 98 2.66 95 2.51 93 Phosfon 1.95 79 2.48 88 2.46 91 303 304 matta helposti kasvien saatavana (Cathey 1961). Lisäksi tiedetään Phosfonin säilyvän mullassa yli vuoden, kun taas Cycocelin vaikutus kestää vain 3—4 viikkoa (Cathey 1964). Phosfonin aktivoituminen turpeessa voi myös mahdollisesti olla osasyynä vaikutus- asteenpienuuteen, sillä maan tiettyjen ligniiniyhdisteiden tiedetään vaikuttavan Phosfonin tehoa heikentävästi (Cathey 1964). Suoritetuissa kokeissa Phosfon ei kuitenkaan menet- tänyt tehoaan ainakaan täydellisesti turpeessa. Sitä osoittaa se, että 2 viikkoa Phosfonin lisäyksen jälkeen puristettuja KNO s :a käyttäen otettu uute rajoittivat pavun pituuskas- vua (taulukko 3). Kasvunsääteet, B-nine mukaan luettuna rajoittivat tuorepainon ja lehtien koon kas- vua vähemmän turpeessa kuin hiekassa; niissä pituuskasvua rajoittava vaikutus myös oli yleensä suurin. Mielenkiintoista on panna merkille, että kasvunsääteillä käsitellyt painoi- vat enemmän kuin verrannekasvit turpeessa C, jossa kationien vaihtokapasiteetti oli pie- nin (taulukko 4). Samoin kiintyi huomio siihen, että Phosfonilla käsitellystä turpeesta otettu uute pienensi taimien painoa ja lehtien kokoa riippumatta siitä, rajoittiko se pituus- kasvua vai ei. Tämä osoittaa, että pituuskasvuun vaikuttavat tekijät eivät yksinomaan määrää tuorepainon ja lehtipinta-alan kasvua. Turpeen ominaisuuksien vaikutus. Kokeista kävi selvästi ilmi, että kasvua hillitsevillä aineilla suoritetuissa käsittelyissä tehovaihtelut turveviljelyssä aiheutu- vat turpeen fysikaalisten ominaisuuksien eroista. Tulosten perusteella (taulukko 4) sama Phosfonin jaB-ninen määrä rajoitti pituuskasvua enemmän turpeessa, jonka tilavuuspaino oli pieni, kuin turpeissa, joiden tilavuuspainot olivat suurempia. Käsittelytulos ei kuiten- kaan yksinomaan riipu turpeen tilavuuspainosta. Tätä osoittaa se, että Phosfonin ja B- ninen käyttömäärän lisääminen tilavuuspainon suhteessa ei lisännyt niiden tehoa samaksi, mikä pienimmällä käyttämäärällä oli keveimmissä turpeessa, jonka kationien vaihtokapa- siteetti oli selvästi suurempi kuin muiden turve-erien (taulukko 1 ja 4). Onkin ilmeistä, että kasvit saavat Phosfonia helpommin turpeesta, jonka kationien vaihtokapasiteetti on suuri. Cycocelin pituuskasvua rajoittava vaikutus riippui ensisijassa turpeen kationien vaihto- kapasiteetista. Mitä suurempi kationien vaihtokapasiteetti oli, sitä selvemmin Cycocel rajoitti pituuskasvua (taulukko 4ja piirros 1). Kasvunsääteiden vaikutus turpeen ja hiekan seoksessa. Suoritetuissa kokeissa Phosfonin pituuskasvua rajoittava teho oli hiekan ja turpeen seok- sessa selvästi parempi kuin turpeessa, mutta merkitsevästi vähäisempi kuin hiekassa. Li- säksi Phosfon alensi tuorepainoa vähiten hiekan ja turpeen seoksessa. Näin ollen on kat- sottava edulliseksi käyttää pelkän turpeen asemesta turpeen ja hiekan seosta kasveille, jotka joudutaan käsittelemään Phosfonilla. Verratessaan Cycocelin pituuskasvua rajoittavaa vaikutusta eri multaseoksissa saivat Kiplinger ja Miller (1965) joulutähdellä suorittamissaan kokeissa parhaan tuloksen turpeen ja hiekan seoksessa. Selostettavissa kokeissa Cycocelin teho oli paras pelkässä tur- peessa. Tulos on yhdenmukainen PRESOLvn (1969) tomaatilla saaman tuloksen kanssa. B-nine rajoitti pituuskasvua turpeen ja hiekan seoksessa prosenttisesti yhtäpaljon kuin hiekassa, mutta taimien tuorepaino pieneni turpeen jahiekan seoksessa suhteellisesti eniten. On siis ilmeistä, että turveviljelyssä kasvua hillitsevillä aineilla suoritetusta käsittelystä saadaan paras tulos, jos kasvit kasvatetaan turpeessa, jonka tilavuuspaino on pieni ja katio- 305 nien vaihtokapasiteetti suuri. Silloin kun Phosfonia ja B-nineä joudutaan käyttämään, on edullista lisätä turpeeseen hiekkaa. Tiivistelmä Yhtenä syynä Phosfonin Cycocelia heikompaan tehoon turpeessa oli suoritetuissa kokeissa se, että Phosfon pidättyi täydellisemmin turpeeseen kuin Cycocel. Phosfonia sisältävästä turpeesta otetun uutteen pituuskasvua rajoittava vaikutus lisään- tyi jonkin verran, kun aikaväli sääteen lisäyksen ja uutteen oton välillä kasvoi, mutta Cyco- celin teho sen sijaan heikkeni. Turpeen tilavuuspaino ja kationien vaihtokapasiteetti vaikutti B-ninen ja Phosfonin tehoon. B-nine ja Phosfon rajoittivat pituuskasvua eniten turpeessa, jonka tilavuuspaino oli pienin ja jonka kationien vaihtokapasiteetti oli suurin. Cycocelin pituuskasvua rajoittava vaikutus oli sitä suurempi, mitä suurempi turpeen kationien vaihtokapasiteetti oli. Turpeen ja hiekan seoksessa Phosfon rajoitti pituuskasvua enemmän kuin turpeessa, mutta vähemmän kuin hiekassa. B-nine ja Cycocel hiihtivät pituuskasvua turpeen ja hie- kan seoksessa yhtä hyvin kuin hiekassa, joskin Cycocelin vaikutus jäi vähäisemmäksi kuin turpeessa. KIRJALLISUUTTA Cathey, H. M. 1960. Growth retardants Phosfon and CCC for controlling mum height. Flor. Rew. 126. Off print 3 p. —»— 1961. Chemicals may lead to new pot plants. Grower 56: 737, 739. —»— 1964. Physiology of growth retarding chemicals. Ann. Rew. PI. Physiol. 15: 271 —302. Cochran, W. G. & Cox, G. M. 1962. Experimental designs. 595 p. New York. Kaukovirta, E. 1963. Kasvua hillitsevien aineiden käytöstä krysanteemin ja joulutähden viljelyssä. J. Sci. Agric. Soc. Finland. 35; 109—126. —»— 1967. Effect of growth retardants on plants grown in peat. Acta Horticult. 8; 32—37. —» — 1969. Kasvua hillitsevien aineiden vaikutus pavun taimien kasvuun. II Vaikutuksen riippuvuus yölämpötilasta ja kasvualustasta. J. Sci. Agric. Soc. Finland. 41: 26—36. Kiplinger, D. C. & Miller, D. E. 1966. Natural season poinsettia tests in 1965. Ohio Flor. Assoc. Bull. 443: 3—6. Marth, P. C. & Mitchell, J. W. 1960. Plant growth suppressants with special reference to persistence of Amo 1618 in soil. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 76: 673—678. Presoly, E. von 1969. t)ber den Einfluss des Kulturmediums auf die CCC-Wirkung bei Tomaten. Die Gartenb. wiss. 34; 79—81. Puustjarvi, V. 1968. Standards for peat used in peat culture. Peat & Plant news 1: 19—26. Went, F. N. 1957. The experimental control of plant growth 343 p. New York. SUMMARY STUDIES ON THE USE OF GROWTH RETARDANTS IN PEAT CULTURE Erkki Kaukovirta Institute of Horticulture, University of Helsinki Earlier studies on the use of growth retardants for plants grown in peat showed that the intensity of growth retardation varied from case to case and the effect of Phosfon in peat was low compared to its effect in sand and soil. The purpose of the experiments reported here was to study the cause of these variations. 306 The experiments were carried out at the Institute of Horticulture, partly in experimental greenhouses and partly in growth chambers. B-nine (N-dimethylamino succinamic acid), Cycocel (2-chloroethyl) trimethylammonium chloride) and Phosfon (2,4-dichlorobenzyl-tributulphoshonium chloride) were applied as soil drench for plants grown in different peat media, (see Table 1) in peat and sand mixture, and in sand. In addition, corresponding amounts of growth retardants were mixed in peat and extracted by Carver laboratory press 7 and 14 days after the mixing. Phosfon was extracted also with IN KNOa -solution. The effect of the extracts on beans grown in sand, and on chrysanthemum grown in peat-sand mixture, were compared with the effects of direct soil drench. The results are reported in Tables I—s and in Figure 1. The following conclusions were drawn from the results: One of the reasons for the weak retarding effect on stem growth of Phosfon in peat was that Phosfon was taken up by peat and was not available to the plant at the beginning. Later, more Phosfon was avail- able to the plant. This was shown by the fact that the extract pressed 14 days after adding Phosfon to the peat did restrict stem growth, but the extract pressed 7 days after the application of Phosfon did not. The availability of Phosfon and B-nine to the plant was dependent on the cation exchange capacity and the bulk density of the peat. These compounds retarded significantly stem growth only in peat with a high cation exchange capacity and with a low bulk density. Cycocel was only partly taken up by peat. It restricted stem growth in all peat media, but the in- tensity of retardation increased with the increase of the cation exchange capacity of the peat medium- In peat-sand mixtures Phosfon and B-nine restricted stem growth more than in peat, but Cycocel was most effective in peat.