KLORMEKVATIN (CCG) VAIKUTUKSESTA VILJA- KASVIEN SATOON JA KASVUTAPAAN Yrjö Pessi, Mikko Ylänen ja Auvo Leskelä Rikkihappo Oy, Helsinki Saapunut 14.11. 1969 Klormekvatti (CCG), josta aikaisemmin on käytetty nimitystä klorkolinkloridi, on ollut viime vuosina tiiviin tutkimuksen kohteena sekä ulkomailla että Suomessa. Sen vaikutus viljakasvien kasvuun on saanut melko monipuolista valaistusta (Linser et. ai. 1961, Mayr et. ai. 1962, Linser & Kuhn 1963, Mayr & Presoly 1963, Jung 1964, Sturm & Jung 1964, Yllö 1964, El Damaty et. ai. 1965, Mukula 1965, Salonen 1965, Jung & El Fouly 1966, Jaakkola 1967, Zwatz 1967, Koltay 1968, Primost & Rittmeyer 1968a, 1968b, 1968c). Myös käyttötekniikkaan liittyviä kysymyksiä on selvitetty, Suo- messa eniten käyttömäärän osalta (Mukula 1965, Mukula et. ai. 1966, Teittinen 1966, 1967, Mukula & Teittinen 1967, Teittinen & Mukula 1967, 1969, Yllö 1967). Tutkimuskenttänä klormekvatin käyttö on hyvin laaja. Tämä johtuu erityisesti siitä, että toimenpide, jolla viljakasvien laonkestävyyttä voidaan lisätä, heijastaa vaikutuksensa myös muuhun viljelytekniikkaan. Läheisesti sen käytöstä saatavan hyödyn suuruus liittyy lannoituksen voimaperäisyyteen. Rikkihappo Oy:n Vihdissä sijaitsevalla Kotkaniemen koetilalla on vuosina 1966—68 suoritettu joukko kokeita ja tutkimuksia, joiden avulla on pyritty selvittämäänklormekva- tin käytön merkitystä mm. erilaisten lannoitustapojen yhteydessä. Lisäksi on tutkittu käyttötekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksiin liittyvät kenttäkokeet ovat usein poikenneet järjestelyltään tavanomai- sesta menettelystä siinä, että ruutukoko on ollut tavallista suurempi. Tällä on tähdätty siihen, että eri työvaiheet on voitu toteuttaa tavanomaisilla maatilakäyttöön tarkoitetuilla koneilla. Erityisesti sellaisissa kokeissa, joissa lakoontumiserot saattavat vaikuttaa ratkaise- vasti lopputulokseen ovat suurehkot ruudut tarpeellisia sen vuoksi, että korjuu voi tapah- tua käytäntöä vastaavasti. Suurehkojen ruutujen haittana on pidettävä sitä, että maan epähomogeenisuus aiheuttaa enemmän hajontaa kuin pieniruutuisissa kokeissa ilmenee. Kokeiden järjestelyyn liittyvät yksityiskohtaiset tiedot esitetään kunkin kokeen tuloksia esittelevissä taulukoissa. https://www.c-info.fi/en/info/?token=83dtJL_NHzARXPSt.ffM8BAG0mG7e2eOuBH407w.G5V3A4cBjDCuz0qBn86JFVFXNzwSCb9QxwYj3nl9RMhlF_Yc16FrJNb6QM5SOu3VBnzCLJqd6axgzBnYG5uo1nKIjC91idAMAUT_metji3ul8NpgqZbH87XpIo98BM8gl6UPH5bLX9YSVtH2u5FPf8Cin91CwZTWWUeoIb5uuGcx2KPqNGp2ZPwe3VAceUnAgbl4mfejkaVWuyjjXEY-rSxB5T9T 82 Ruis (taulukot I—s) Käsittelyaika. Taulukon 1 tuloksista käy ilmi, että sekä syksyllä että keväällä suoritetut käsittelyt ovat lyhentäneet rukiin kortta; kevätkäsittely enemmän kuin syys- käsittely. Lakoisuudessa on ollut myös eroa kevätkäsittelyn eduksi. Satoerot eivät ole muodostuneet tilastollisesti luotettaviksi käsittelemättömään verrattunakaan. Kuten myö- hemmin ilmenee, on käytetty keväinen typpilannoitus ollut kuitenkin pieni verrattuna sii- hen, mikä myöhemmin suoritettujen kokeiden perusteella on osoittautunut taloudellisesti edullisimmaksi. Keväällä suoritetuissa käsittelyissä on korren lyhentyminen ollut sitä voimakkaampaa, mitä myöhemmin käsittely on tehty (taulukko 2), sama ilmiö, joka on todettu myös muilla viljoilla. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että sato myöhäisissä käsittelyissä olisi myös suurin (vrt. taulukko 10). Lajikkeet. Taulukossa 3 on esitetty eri lajikkeilla suoritettujen kokeiden tuloksia. Näistä on ensiksikin todettavissa, että klormekvatilla suoritetut käsittelyt ovat aikaansaa- neet tilastollisesti luotettavan sadonlisäyksen. Käsittelyyn ovat reagoineet sekä korren lyhenemisen, lakoisuuden vähenemisen että jyväsadon lisääntymisen suhteen kaikki lajik- keet, Ensi, Pekka, Toivo, Visa ja Voima. Kasvinviljelylaitoksella Tikkurilassa on todettu myös Sangaste-rukiin korren lyhentyneen (Salonen 1965, Yllö 1967) samoin kuin Toi- Taulukko 1. Syksyllä ja keväällä suoritettujen CCC-käsittelyjen vaikutus rukiin satoon ja kasvustoon Kotkaniemessä v. 1966. Maalaji hiesuinen hietasavi. Koekasvi Pekka-ruis. Koeruudun ala 4 X 36 m, korjattu ala 3 X 36 m. Kerranteita 4. Syyskäsittely 13.10. 65, kevätkäsittely 6.6. 66. Lannoitus keväällä 150 kg/ha oulunsalpietaria. CCC-ruiskutus tehty tehoainemäärää tasaisesti alentaen 6 kg;sta 1.5 kg:aan hehtaarille. Tulokset ovat koko ruudun keskiarvoja. Table I. Effect ofCCC-trealmenls made in autumn and spring, on rye at Kotkaniemi in 1966. Soil type silty sandy clay. Test made with Pekka-rye. Size of testplot4 x 36 m, harvested area 3 x 36 m. 4 replications. Autumn treatment 13.10.65, spring treatment 6. 6. 66. Fertilizing in spring 150 kg/ha of Nitrochalk. In CCC-spraying the amount ofactive ingredient was regularly reduced from 6 kg to 1.5kg I ha. The results are mean values of the whole plot. Käsittelyaika Jyväsato Lako Korren Tähkän HI-paino 1 OOOj.p.g. Treatment kg/ha % pituus cm pituus cm kg I 000 g.w.g. Grainyield Lodging Height of Length of Hl-weight kgIha % straw cm head of kg Käsittelemätön Untreated 2 291 54 140.4 8.3 76.9 28.5 Syksy Autumn 2 234 47 131.2 8.3 76.3 28.7 Syksyllä ja Autumn and keväällä spring 2 325 26 122.4 8.8 76.1 28.3 Kevät Spring 2 374 30 122.9 8.6 76.3 28.7 Koejäsenten jyväsadot, F = 1,33 s; = 2,29 % Tilastollisen F-arvon luotettavuudet: * luotettavuus 95 % » 99 % *** » 99.9 % Reliabilities of statistical F-value: * Reliability 95 % ** » 99 % **� » 99.9 % 83 von, Pekan ja Voimankin (Yllö 1967). Tohmajärvellä on Ensi-rukiilla saatu myös huo- mattavat sadon lisäykset (Luostarinen 1969). Taulukko 2. CCC-käsittelyn ajankohdan vaikutus syysrukiin kasvustoon Kotkaniemessä kesällä 1967. Maalaji hiesuinen hietasavi. Koekasvi Pekka-ruis. Koeruudun ala 2 X 36 m, kerranteita 3. CGC-ruiskutus tehty tehoainemäärää tasaisesti alentaen 4.1 kg:sta 0.175 kg:aan hehtaarille. Table 2. Effect of the date of CCC-treatment on winter rye. Test undertaken at Kotkaniemi in summer 1967. Soil type silty sandy clay. Test made with Pekka-rye. Size of test plot 2 X 36 m, 3 replications. In CCC-spraying the amount of active ingredient was regularly reducedfrom 4.1 kg to 0.175 kgjha. Korren pituus Tähkän pituus Lako Käsittelyaika Treatment keskimäärin cm cm % Average height Average length Lodging ofstraw cm of head cm % Käsittelemätön Untreated 144.1 7.6 62 2. 5. 67, kasvusto 10 cm pitkä 2. 5. 67 rye 10 cm high (ennen kasvun alkua) (before start of growth) 143.8 7.8 63 22. 5. 67, kasvusto 20 cm 22. 5. 67 rye 20 cm high (rikkakasv. ruisk. aika) (date of weed control) 136.9 7.6 61 27.5.67, kasvusto 35 cm 27.5.67 rye 35cm high 132.8 7.5 50 Taulukko 4. CCC:n vaikutus rukiin satoon eri suuruisten typpilannoitusten yhteydessä v. 1966. Maalaji hietasavi. Lannoitus syksyllä 1965 PK-lannosta(0—117.17.5) 800 kg/ha ja normaali Y-lannosta (8— 13—9) 300 kg/ha. Koe perustettu täyskesantoon. Koekasvi Pekka-ruis. Rikkakasvien hävitys 25.5. 66 dinosebasetaatin ja MCPA:n seoksella (Aretit ja Hormotuho-rae) 3 + 2 kg/ha. CCC:n tehoainemäärä 3 kg/ha. Keväinen typpilannoitus annettu 14.5. 1966. Sato korjattu 9.8. 1966.Koeruudun koko 5 x 30 m, korjattu ala 3 x 30 m. Kerranteita 2. Table 4. Effect of CCC on gainyield ofrye in connection with nitrogenfertilizings ofdifferent size. Test made in 1966. Soil type sandy clay. Fertilizing in autumn 1965 800 kgfha ofPK-fertilizer (0—17.5— 17.5) and 300 kgIha ofcompound fertilizer (8— 13—9). Test established in fallow. Test made with Pekka-rye. Weed control with mixture of dinoseb- acetate and MCPA (Aretit + Hormotuho-rae) 5 + 2 kgfha 25. 5. 66. Amount of active ingredient in CCC 3 kgfha. Nitrogen fertilizing 14. 5. 1966. Harvested 9. 8. 1966. Size of test plot 5 X 30 m, size of harvested plot 3 X 30 m. 2 replications. Ilman CCC:tä Without CCC CCC;n aikaansaama muutos Change caused by CCC .g I* „ o i g g « § « g u.rtjt d -c; _ _ c/j * -s.~ s. „! I; s, ; « .« =g §-S 0.3 c v? _ 2-g 3 - c}2 =2 >2 Ä, 6fl .5 .*o •K* C .5 M .S .SP .a h. fi -5I :« 1 1.5 o| ai §* t|> lIIs i| ?.§ g* S| 5 I.3-3 SSj S§ ajj h§3 i;o .3-3 55: S§ tSiS Hu^i 0 1 854 33 74.4 28.6 135 7.9 —144 7 —1.3 + 0.7 —lB 0 200 1 552 48 73.2 29.3 129 8.6 + 271 —l5 —O.B +0.7 —l9 —0.9 400 1 836 50 73.1 29.8 120 7.8 + 129 —l7 —O.l + 1.2 + 5 0 Jyväsato: N-lann. F-arvo = 0,38, CCC;n F-arvo = 1,52, s~ = 11.50 % Grain yield: F-value of N-ferlilizing = 0.38, F-value of CCC = 1.52, s~ ■ 11.50%. Taulukko 3. CCC:n vaikutus eri ruislajikkeisiin kahdella eri typpilannoitustasolla Kotkaniemestä v. 1968. Maalaji hiesuinen hietasavi. Esikasvi syysvehnä. Lan- noitus kylvömuokkauksen yhteydessä 600 kg/ha normaali Y-lannosta (8— 13— 9) ja 500 kg/ha PK-lannosta (0— 17.5 —17.5). Siemen kylvetty 6.10. 1967, kyl- vömäärä 160 kg/ha itäviä siemeniä. Syksyllä 1967 suoritettu PCNB-käsittely. Rikkakasvien hävitys suoritettu MCPP:n ja ioksiniilin seoksella (Actril C), 9 1/ha 16. 5. 1968. Sato korjattu 14. 8. 1968. Koeruudun koko 4 x 20 m. Ruutu, jolta sato korjattu, 2.1 X 20 m. CGC:tä käytetty 3 kg tehoainetta hehtaarille. Table 3. Effect of CCC on different rye varieties the amount of nitrogen fertilizer being 400 kg and 600 kglha nitrochalk. Test undertaken at Kotkaniemi in 1968. Soil type silly sandy clay. Preceding crop winter wheat. Fertilizing in connection with preparation of seed-bed 600 kgjha of compound fertilizer (8—13—9) and 500 kg /ha of PKfertilizer (0 — 17.5 — 17.5). Seeding 6. 10. 1967, 160 kg/ha of germinative seeds. PCNB-treatment in autumn 1967. Weed control with mixture of MCPP and ioxynil (Actril C), 9 I/ha 16. 5. 1968. Harvested 14. 8. 1968. Size of test plot 4 X 20 m. Size of harvested plot 2.1 X 20 m. Amount of CCC used corresponded to 3 kg/ha of active ingredient. Ilman CCC:tä Without CCC CCC:n aikaansaama muutos Change caused by CCC Oulunsalpietaria kev.kg/ha Nitrochalkinspring kg/ha Lajike Variety Korrenpit.cm Heightofstrawcm Tähkänpit.cm Lengthofheadcm 1000j.p.g WOOg.w.g Hl-painokg Hl-weightkg Sakoluku Fallingnumber Lako-% Lodging% Jyväsatokg/ha Grainyieldkg/ha Korrenpit.cm Heightofstrawcm Tähkänpit.cm Lengthofheadcm 1000j.p.g 1000g.w.g Hl-painokg Hl-weightkg Sakoluku Fallingnumber Lako-% Lodging% Jyväsatokg/ha Grainyieldkg/ha 400 Ensi 137.3 7.2 19.9 73.6 182 80 2 032 —10.4 + 2.2 + 0.6 + 0.7 + 44 + 5 + 1 421 600 » 133.8 8.7 20.0 72.2 200 95 2 810 —19.2 +0.9 + 1.1 +2.3 + 5 15 + 901 400 Pekka 129.4 8.1 24.6 74.9 91 80 2 270 + 0.8 —l.O 1.6 + 1.3 + 89 + 8 + 782 600 » 147.9 8.0 21.3 74.1 122 93 2 793 —27.2 —0.5 + 2.4 +2.6 + 46 —B3 + 411 400 Toivo 146.6 7.7 22.7 74.6 122 85 1 980 —19.2 —0.5 —1,5 —l.l + 29 0 + 396 600 » 141.0 7.4 21.2 72.3 131 90 2 526 —24.4 + 0.4 + 0.7 + 1.8 + 31 12 + 50 400 Visa 127.6 6.7 26.5 75.5 114 80 2 008 + 9.0 + 1.4 —2.5 + 0.7 + 27 0 + 384 600 » 133.5 7.8 22.3 74.0 142 88 2 783 9.7 + 0.9 + 3.1 + 1.4 + 33 18 + 372 400 Voima 120.0 7.6 25.2 75.2 88 18 2 540 6.8 + 0.5 —0.9 —0.7 + 32 8 + 561 600 » 130.1 8.4 22.0 73.8 113 80 3 172 7.7 —l.l + 3.7 + 1.9 6 —77 19 Keskimäärin 134.7 7.8 22.6 74.0 131 79 2 491 11.5 + 0.3 + 0.5 + 1.1 + 33 —2O + 526 On an average Jyväsato: Kokeen F-arvo = 3.20*, si = 5.3 %, CCC-käsitt. F-arvo = 16.37**, N-lann. F-arvo = 36.90***. Grain yield: F-value of test = 3.20*, s* = 5.3 %, F-value of CCC-lrealment--16.37**, F-value of N-fertilizing = 36.90***. 84 Taulukko 5. CCC:n vaikutus rukiin satoon eri suuruisten typpilannoitusten yhteydessä v. 1967. Maalaji hiesu- savi. Viljavuustutkimuksen tulokset v. 1967: pH 5.8, Ca 2 600, P 6.4 ja K 220 mg/I. Lannoitus syksyllä 1966: PK-lannosta(0 —117. 17.5) 600 kg/ha ja normaali Y-lannosta (8—13—9) 500 kg/ha. Esikasvi syysruis. Koe- kasvi Pekka-ruis. Rikkakasviruiskutus 9.5. 1967 ioksiniilin ja MCPP:n seoksella (Actril C) 10l/ha. CCC:n tehoaineraäärä 3 kg/ha. Syksyllä 1966 suoritettu PCNB-käsittely. Keväinen typpilannoitus annettu 2.5. 1967. Sato korjattu 17. 8. 1967. Koeruudun koko 6 x 12 m, korjattu ala 3,6 X 11 m. Kerranteita 2. Table 5. Effect of CCC on grain yield ofrye in connection with nitrogen fertilizings of different size. Test made in 1967. Soil type silty clay. Results offertility test in 1967: pH 5.8, Ca 2 600, P 6. 4 and K 220 mgjl. Fertilizing in autumn 1966: 600 kg Iha ofPK-ferlilizer ( 0— 17.5—17.5) and 500 kg Iha ofcompoundfertilizer ( 8—13—9). Preceding crop winter rye. Test made with Pekka-rye. Weed control with mixture of ioxynil and MCPP (Actril C) 10 l/ha 9. 5. 1967. Amount of active ingredient in CCC 3 kg/ha. PCNB-treatment in autumn. Nitrogenfertilizing 2. 5. 1967. Harvested 17. 8. 1967. Size oftest plot 6 X 12 m, harvested plot 3.6 X II m. 2 replications. Ilman CCC:tä Without CCC CCC:n aikaansaama muutos Change caused by CCC *p £ s •§ a a uSJSi I=s sl.S bo.c JäPjp 3 S o-* “ 23 ä? B “ * -S * 3 ,5 o.v so § -g; a äSa -I S | -g* •-> oi g - .3 :« £.§ •£ SSi O. 3 o fc (S) O l;l 2§ -£ E K tn «o C 3 w w <-» 3 ■« =3.1? ai 33 § t»-* jP.g> „ a.§ 3 S 'a -S -“g sd 6 ? .S * -g, - fi -s 25 cLä c 's>:§ “ « i? -| -g 1 -A