JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND 491 Maataloustieteellinen Aikakauskirja Voi. 47: 491—500, 1975 Seossuhteen ja kylvöajankohdan vaikutus ohran ja kevätrypsin kilpailuun Leila-Riitta Erviö Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitos, Viikki, 00710 Helsinki The effect of mixture composition and time of sowing on the competition between barley and spring turnip rape Leila-Riitta Erviö Department of Plant Husbandry, University of Helsinki, 00710 Helsinki. Abstract. The effect of mixture composition and time of sowing of spring turnip rape on the competition between barley and spring turnip rape was investigated in two pot trials in a greenhouse. The basis for the study was competition between weeds and a cereal crop. Since no seed of a weed of the genus Brassica was available, spring turnip rape cv. Fenno was chosen as replacement, a species developed from weed to cultivated plant as late as the 1940 s. Growth density in both experiments corresponded to 2000 plants per m 2. In Experi- ment I the proportions of barley and turnip rape were 100, 75 25, 50 50, 25 —75 and 100 %. In Experiment II equal numbers of plants of both species were grown in mixed stand with five different sowing dates for the turnip rape. Results showed that barley as the stronger competitor lowered the plant weight and dry-matter yield of the turnip rape the more, the later its sowing date in relation to the barley. The turnip rape, on the other hand, had no detrimental effect on the barley. Crowding coefficients calculated for the two species also showed that barley was a more aggressive competitor than turnip rape in both experiments. Late sowing of the turnip rape in relation to barley caused its crowding coefficient to fall the more, the later the date of sowing. Keskenään kilpailevien kasvien vaikutusta toisiinsa on pyritty mittaamaan monin tavoin. Useissa tutkimuksissa on osapuolien välinen vaikutus ilmaistu niiden toisilleen aiheuttamina sadon alennuksina tai ulkonäön muutoksina. Esimerkiksi BoRNKAMMin (1960) mukaan kasvin yksilönpaino jää sitä pienem- mäksi, mitä voimakkaamman kilpailijan kanssa se kasvaa. Satotulosten tai kasvustossa kasvaneitten yksilöitten lukumäärän perusteella on myös laadittu kaavoja kasvien kilpailukyvyn laskemiseksi matemaattisesti (mm. de Witt 1960, Lampeter 1959/60). Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella suoritettiin vuosina 1965—7l sarja tutkimuksia, joissa pyrittiin selvittämään rikkakasvien kil- https://www.c-info.fi/en/info/?token=2kP-VNzSKBupv9Is.o3mkEAsTKtilaUQMw_Srjg.Gw-vhryqz4nv4oIEnD8tBSufduEmJ9GX_4esHtkStJhfOPCftxpNhG7VUXePzQcOPUdAM3h3R7gK2BOsJY8zUwTEQ-j6u0U66cs7jrMwXiXaKweyCiptRswRvaJ3qqcPfzPcWYk2JRtDwdgUlx1_U7flB9ZtZ9jdosBtpG62Bsnbe23L8w 492 pailukykyä erilaisissa kasvuoloissa (Erviö 1971, 1972 a ja b). Kilpailukyvyn muuttumisen katsottiin tällöin ilmenevän satotuloksien, yksilönpainojen ja ulkonäön muutoksina. Tutkimuksia jatkettiin vuonna 1972, jolloin verrattiin ohran ja Fenno-kevätrypsin kilpailukykyä sekakasvustossa. Kasvien kilpailu- kykyä ilmentävien satotulosten ja yksilönpainon muutosten lisäksi kuvattiin tällöin lajien aggressiivisuutta valtauskertoimella (Lampeter 1959/60). Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimus käsitti kaksi astiakoetta, jotka suoritettiin kasvihuoneessa keski- määräisen lämpötilan kokeen aikana ollessa 19.5 C°. Kasvualustana käytettiin lannoitetun kasvuturpeen (N 0.1, P 0.1, K 0.2, Ca 1.6 % kuivapainosta, lisäksi hivenaineet) ja hiekan seosta suhteessa 3: 1 ja koeastioina viiden litran vetoi- sia muovikannuja, joissa kasvupinta-ala oli 284 cm 2 . Kun lähtökohtana tutkimukselle oli rikkakasvien ja viljan välinen kilpailu, mutta käytettävissä ei ollut Brassica-suvun rikkakasvien siementä, valittiin sitä edustamaan Fenno-kevätrypsi. Tämä lajike on nimittäin kehitetty Maatalouden tutkimus- keskuksen kasvinviljelylaitoksella rikkakasvista viljelykasviksi vasta 1940- luvulla (Valle 1951). Toisena osapuolena sekakasvustossa oli kaksitahoinen Arvo-ohra. Koe I. Astioihin kylvettiin kumpaakin kasvilajia neljänä kerranteena seuraaviksi kasvustoiksi, joiden tiheys vastasi 2 000 kpl/m 2; Ohraa 100 % » 75 » , kevätrypsiä 25 % » 50 » » 50 » » 25 » , » 75 » Kevätrypsiä 100 % Kasvit korjattiin neljällä kehitysasteella: ohran pensomisen alkaessa (rypsi 3—5-lehtiasteella), ohran pensoessa (rypsi kukki), ohran ollessa tähkällä (rypsin kukinta lopullaan) ja ohran ollessa tuleentunut (rypsi tuleentunut). Koe 11. Astioihin kylvettiin 1 000 kpl/m2 vastaava määrä Arvo-ohraa ja saman verran Fenno-kevätrypsiä seuraavina ajankohtina: Kevätrypsi viikkoa ohraa aikaisemmin » ja ohra samanaikaisesti » viikkoa ohraa myöhemmin » 2 viikkoa ohraa myöhemmin » 3 » » » Valtauskertoimen laskemista varten kylvettiin kunakin kylvökertana myös lajin puhdas kasvusto, jonka tiheys vastasi 2 000 kpl/m2 . Kerranteita oli kolme. Yhtäaikaa kylvetyt ohra ja rypsi taimettuivat myös samanaikaisesti. Eri aikaan kylvettyjen kasvien kehitysasteet toisiinsa verrattuina ilmenevät taulukosta 1. Taulukko 1. Kylvöajankohdan vaikutus kevätrypsin kehittymiseen ohraan verrattuna. Kevätrypsin kylvöajankohdat: 1 = viikkoa ohraa aikaisemmin, 2 = samanaikaisesti kuin ohra, 3 = viikkoa ohraa myöhemmin, 4 = 2 viikkoa ohraa myöhemmin, 5 = 3 viikkoa ohraa myöhemmin. Table 1. Effect of the sowing date on the developmentof spring turnip rape compared with barley. Sowing dates of turnip rape: I=l week before barley, 2 = same date as barley, 3=l week after barley, 4 = 2 weeks after barley, 5 = 3 weeks after barley. Ohra Barley Kevätrypsi Spring turnip rape 1 2 3 4 5 orastanut 2-lehtiaste taimettunut emerged 2 leaf stage emerged 2- 3-lehtiaste 1-lehtiaste 2 leaf stage 3 leaf stage 1 leaf stage 3- 3—4-lehtiaste 1 2-lehtiaste taimettunut 3 leaf stage 3—4 leaf stage 1—2 leaf stage emerged 3—4-lehtiaste 4 —5-lehtiaste 3—4-lehtiaste sirkkalehtiaste taimettunut 3—4 leaf stage 4—5 leaf stage 3—4 leaf stage cotyledons emerged 1 sivuverso nuppuaste 3 —5-lehtiaste 2 3-lehtiaste 1 2-lehtiaste taimettunut 1 tiller flower-bud stage 3 5 leaf stage 2—3 leaf stage 1— 2 leaf stage emerged pensoraisaste kukkimisaste nuppuaste 3 —5-lehtiaste 2—4-lehtiaste 1 2-lehtiaste tillering flowering flower-bud stage 3—5 leaf stage 2—4 leaf stage 1— 2 leaf stage pensomisaste (viikkoa myöhemmin) »/Utuja »/kukkia »/nuppuja 3 5-lehtiaste 2-lehtiaste tillering (a week later) »Isiliques »/flowers »/flower buds 3—5 leaf stage 2 leaf stage vihneet näkyvissä siemeniä kukkia/lituja nuppuja/kukkia nuppuaste 2 —3-lehtiaste awns visible seeds flowersjsiliques flower buds/ flower-dud stage 2—3 leaf stage flowers jyvät kehittymässä siemeniä kukinta päätty- kukkia/lituja kukkimisaste kukkimisaste nyt/lituja grains developing seeds flowering ended/ flowers/siliques flowering flowering siliques tuleentumisaste tuleentunut siemeniä siemeniä kukkia/siemeniä kukkimisaste maturity maturity seeds seeds flowers/seeds flowering Molempia kokeita korjattaessa punnittiin kasvien kuiva-ainesato, määritet- tiin juuri-, varsi-, lehti- ja siemensadon osuudet seka laskettiin kasvien yksilö- kohtainen paino. Valtauskerroin laskettiin LAMPETERin (1959/60) kehittämästä kaavasta, joka perustuu kasvin tuottamaan satoon seka- ja puhtaassa kasvus- tossa. Tulokset Koe I, seossuhleen vaikutus. Kilpailu sekakasvustossa vaikutti kasvilajien yksilönpainoon eri tavoin. Ohran yksilönpaino oli pienin puhtaassa kasvustossa, mutta seoksessa sitä suurempi, mitä vähäisempi sen osuus kasvustossa oli, kun taas rypsin yksilönpaino jäi sekakasvustossa pienemmäksi kuin puhtaassa kasvustossa seossuhteen siihen vaikuttamatta (kuva 1). 4 493 494 Kummankin kasvilajin kuiva-ainesato oli suurempi puhtaassa kuin seka- kasvustossa (taulukko 2), mutta rypsin sato pieneni jyrkemmin ja kokonai- suudessaan suhteellisesti enemmän kuin ohran, kun lajin osuus sekakasvustossa väheni. Seossuhde ei vaikuttanut tutkittujen kasvilajien juuri-, lehti- ja siemensa- don osuuksiin. Myös molempien kasvilajien valtauskertoimen kehitys osoittaa ohran hyöty- neen kilpailusta rypsin kanssa. Ohran valtauskerroin nimittäin kohosi puhtaa- seen kasvustoon verrattuna sitä enemmän, mitä pienempi lajin osuus sekakas- vustossa oli (kuva 1). Sen sijaan rypsin valtauskerroin jäi kaikissa sekakas- vustoissa huomattavasti pienemmäksi (F 11.00***) kuin puhtaassa kasvustossa. Ohran tehokasta kilpailukykyä kuvastaa myös sen valtauskertoimen kohoami- nen kasvuajan kuluessa ensimmäisestä korjuukerrasta lähtien, kun taas sitä heikomman kilpailijan, rypsin, valtauskerroin vastaavasti pieneni (kuva 2). Kuva 1. Seossuhteen vaiku- tus ohran ja rypsin yksilön- painoon ja valtauskertoimeen. Eig. 1. Effect of mixture composition on the weight per plant and crowding coefficients of barley and spring turnip rape. Taulukko 2. Seossuhteen vaikutus ohran ja rypsin satoon tuleentumisvaiheessa. Table 2. Effect of mixture composition on the yields of barley and spring turnip rape at the time of maturity. Osuus kasvustosta % Percentage of stand Sato, sl 1) Relative yield Ohra Kevätrypsi Barley Spring turnip rape 100 100 c 100b 75 86bc 22» 50 78b 10» 25 55» 5» h Samalla yläindeksillä merkityt luvut samassa sarakkeessa eivät poikkea toisistaan merkitsevästi. Values in the same column followed by the same letter do not differ significantly. Koe 11, kylvöajankohdan vaikutus. Kypsin kilpailu ohran kanssa ci vaikut- tanut ohran yksilönpainoon. Sen sijaan rypsin yksilönpaino oli puhtaassa kasvustossa keskimäärin 1.75 g, mutta sekakasvustossa vain 0.29 g. Myös kylvöajankohta vaikutti sekakasvustossa rypsiyksilöitten painoon. Ennen ohraa tai samanaikaisesti sen kanssa kylvetyt ja myös taimettuneet rypsiyksilöt olivat painavampia kuin sitä myöhemmin pinnalle nousseet, kuten oheisesta asetelmasta ilmenee: Kuva 2. Ohran ja rypsin valtausker- toimen kehitys kasvukauden aikana. Korjuuajankohdat: 1 = ohran pen- somisen alku, 2 = ohran pensomis- aste, 3 = ohra tähkällä, 4 = ohra tuleentunut. Fig. 2. Development of crowding coefficients of barley and spring turnip rape during the growing season. Harvesting dates: 1 barley beginning tillering, 2 = barley tillering, 3 = barley heading, 4 barley maturing. 495 496 Rypsin kylvöajankohta Paino g/yksilö 1 ) Sowing date of spring turnip rape Weight g/plant 1) viikkoa ohraa aikaisemmin 0.65c 1 week before barley samanaikaisesti kuin ohra 0.39» same date as barley viikkoa ohraa myöhemmin 0.17a 1 week after barley 2 viikkoa ohraa myöhemmin 0.13a 2 weeks after barley 3 viikkoa ohraa myöhemmin 0.09a } weeks after barley t) Samalla yläindeksillä merkityt luvut eivät poikkea toisistaan merkitsevästi. Values followed by the same letter do not differ significantly. Toisin kuin edellisessä kokeessa ohran sadossa puhtaan ja sekakasvuston välillä ei ilmennyt merkitseviä eroja. Rypsin sato sitä vastoin jäi erittäin paljon pienemmäksi seka- kuin puhtaassa kasvustossa: Ohra si.l) Barley}) Rypsi si. l) Spring turnip rape}) relative yeld relative yield Puhdas kasvusto Pure stand 100a 100» Sekakasvusto Mixed stand 91a 16“ *) Samalla yläindeksillä merkityt luvut samassa sarakkeessa eivät poikkea toisistaan merkitsevästi. Values in the same colum followed by the same letter do not differ significantly. Rypsin kylvöajankohta muutti sen ja ohran suhteellisia osuuksia sadossa (taulukko 3). Ohran osuus sekakasvuston sadosta oli pienimmillään ja rypsin suurimmillaan, kun se kylvettiin ohraa aikaisemmin. Tästä rypsin osuus vä- heni noin puoleen ohran osuuden vastaavasti lisääntyessä, kun rypsi kylvettiin yhtäaikaa ohran kanssa, ja noin neljännekseen tai sitä pienempään kylvön tapahtuessa myöhemmin kuin ohran. Rypsin kylvöajankohta ei vaikuttanut sen sadon määrään puhtaassa kas- vustossa eikä ohran satoon kummassakaan kasvustossa. Sen sijaan rypsin sato sekakasvustossa oli suurin ennen ohraa kylvettäessä ja väheni kylvön siirtyessä ohraa myöhäisemmäksi (kuva 3). Ohran kilpailu alensi rypsin satoa aikaisempaan kylvöajankoiltaan verrattuna jo silloin, kun molemmat kasvilajit kylvettiin samanaikaisesti. Erittäin voimakkaana ilmeni kilpailun satoa alen- tava vaikutus rypsissä, kun tämä kylvettiin ohraa myöhemmin. Myöhäisten kylvöksien keskinäiset satoerot eivät olleet tilastollisesti merkitsevät. Taulukko 3. Kevätrypsin kylvöä] ankohdan vaikutus sen ja ohran osuuteen sekakasvuston sadosta. Table 3. Effect of the sowing date ofspring turnip rape on the relative proportions ofturnip rape and barley in the yield of mixed stand. Kevätrypsin kylvöajankohta Osuus sadosta %*) Sowing date of spiring turnip rape Percentage of yield1 ) Ohra Kevätrypsi Barley Spring turnip rape Viikkoa ohraa aikaisemmin 75.7a 24.3° 1 week before barley Samanaikaisesti kuin ohra 87.8 b 12.2b Same date as barley Viikkoa ohraa myöhemmin 93.9 C 6.1 a 1 week after barley 2 viikkoa ohraa myöhemmin 96.2° 3.8a 2 weeks after barley 3 viikkoa ohraa myöhemmin 97.lc 2.9a 3 weeks after barley l) Kts. selitystä taulukossa 2. See explanation in table 2. Kuva 3. Kylvöajan vaikutus rypsin satoon sekakasvustossa. Rypsin kylvöajankohdat: 1 = viikkoa ohraa aikaisemmin, 2 = samanaikaisesti kuin ohra, 3 = viikkoa ohraa myö- hemmin, 4 = 2 viikkoa ohraa myö- hemmin, 5 = 3 viikkoa ohraa myö- hemmin. Fig. 3. Effect of sowing date on the yield of spring turnip rape in mixed stand. Sowing dates of turnip rape. 1 = 1 week before barley, 2 = same date as barley, 3=l week before barley, 4= 2 weeks before barley, 3 = 3 weeks before barley. 497 498 Kilpailu ei vaikuttanut kummankaan kasvilajin juurten osuuteen sadosta. Lehtien osuus muuttui kylvöajankohdan vaikutuksesta ainoastaan sekakasvus- tossa kasvaneella rypsillä seuraavasti: Rypsin kylvöajankohta Lehtiä % sadosta1 ) Sowing date of spring turnip rape Leaf % viikkoa ohraa aikaisemmin 34a 1 week before barley samanaikaisesti kuin ohra 34a same date as barley viikkoa ohraa myöhemmin 52 ab 1 week after barley 2 viikkoa ohraa myöhemmin 70b 2 weeks after barley 3 viikkoa ohraa myöhemmin 77b 3 weeks after barley h Kts. selitystä asetelmassa s. 496. See explanation p. 496. Puhtaassa kasvustossa rypsin lehtien osuus sadosta oli keskimäärin 49.0 %. Ohran lehtien osuus oli molemmissa kasvustoissa keskimäärin 20.8 %. Jyväsadon osuus ohran kokonaissadosta oli keskimäärin 36.7 %. Rypsin kilpailu sekakasvustossa ja kylvöajankohta eivät vaikuttaneet siihen. Sen sijaan rypsin siemensadon osuus jäi pienemmäksi seka- (2.9 %) kuin puhtaassa kasvustossa (4.8 %). Kylvöajankohta vaikutti rypsin siemensadon osuuteen puhtaassa, mutta ei sekakasvustossa. Siemensadon osuus oli tällöin suurempi aikaisin kuin myöhään kylvetyssä rypsissä: Rypsin kylvöajankohta Siemensadon osuus l] Q 1 ) Sowing date of spring turnip rape Seed yield % viikkoa ohraa aikaisemmin 6.4bc 1 week before barley samanaikaisesti kuin ohra 9.8° same date as barley viikkoa ohraa myöhemmin 5.8 ab 1 week after barley 2 viikkoa ohraa myöhemmin ... 2.5 a 2 weeks after barley 3 viikkoa ohraa myöhemmin .... 0.8a 3 weeks after barley 1 ) Kts. selitystä asetelmassa s. 496. See explanation p. 496. 499 Myös tässä kokeessa ohran valtauskerroin oli kaikissa koejäsenissä kor- keampi kuin rypsin (taulukko 4). Rypsin kylvöajankohdan siirtyminen ohran kylvöä myöhäisemmäksi kohotti ohran valtauskerrointa, mutta rypsin val- tauskertoimen kehitys oli päinvastainen. Se oli suurimmillaan, kun rypsi kylvettiin ennen ohraa, ja pieneni tämän jälkeen, joskaan ohraa myöhemmin kylvettyjen rypsikasvustojen valtauskerrointen väliset erot eivät olleet tilas- tollisesti merkitsevät. Taulukko 4. Kevätrypsin kylvöaj ankohdan vaikutus sen ja ohran valtauskertoimiin seka- kasvustossa. Valtauskertoimen arvo puhtaassa kasvustossa on 1.00. Table 4. Effect of the sowing date of spring turnip rape on the crowding coefficients ofturnip rape and barley in mixed stand. Crowding coefficient in pure stand is 1.00. Kevätrypsin kylvöaj ankoilta Sowing date of spring turnip rape Valtauskertoimet1) Crowding coefficients Ohra Kevätrypsi Barley Spring turnip rape Viikkoa ohraa aikaisemmin 1.33b 0.59c 1 week before barley Samanaikaisesti kuin ohra 1.24b 0.42 b Same date as barley Viikkoa ohraa myöhemmin 1.47c 0.17 a 1 week after barley 2 viikkoa ohraa myöhemmin 1.43bc 0.12a 2 weeks after barley 3 viikkoa ohraa myöhemmin 1.60c 0.06a 3 weeks after barley x ) Kts. selitystä taulukossa 2. See explanation in table 2. Tulosten tarkastelu Ohra ei kummassakaan kokeessa kärsinyt kilpailusta rypsin kanssa, mutta haittasi puolestaan huomattavasti rypsin kasvua. Tämä ilmeni kasvien yksi- lönpainon, kuiva-ainesadon ja valtauskertoimen kehittymisessä (asetelma s. 496, kuva 1, taulukot 2 ja 4). Kokeessa I, jossa selvitettiin seossuhteen vaikutusta osapuolien kilpailu- kykyyn, koitui lajinsisäinen kilpailu ohralle ilmeisesti ankarammaksi kuin kilpailu rypsin kanssa, sillä ohran yksilönpaino jäi pienimmäksi puhtaassa kasvustossa (vrt. s. 00 Bornkamm 1960). Yksilöitten lukuisuuden vuoksi ohran sato kuitenkin oli suurempi puhtaassa kuin sekakasvustossa (taulukko 2). Kilpailevien kasvien keskinäisen kehitysrytmin ja kehitysnopeuden on todettu vaikuttavan osapuolien kilpailukykyyn (Laursen 1971). Aikaisin kas- vunsa aloittaneet ja alkukehityksessään nopeat lajit menestyvät kilpailussa paremmin kuin myöhään taimettuvat (Staniforth 1961). Viikin kokeessa II kevätrypsin kylvöajankoilta ohran kylvöön nähden vaikutti selvästi rypsin kilpailukykyyn. Rypsin sato sekakasvustossa oli suurin, kun kylvö suoritettiin ennen ohraa ja väheni kylvön siirtyessä myöhemmäksi (asetelma s. 30). Puh- taassa rypsikasvustossa ei vastaavaa kylvöajan vaikutusta ollut havaittavissa. 500 Vaikka ennen ohraa kylvetty rypsi ehti kehittyä 2-lehtiasteelle ohran orastumiseen mennessä (taulukko 1), pystyi ohra vähentämään rypsin satoa sekakasvustossa 71.5 % puhtaaseen kasvustoon verrattuna. Idris ja Mil- thorpe (1966) ovat ohran jarikkasinapin kilpailua tutkiessaan todenneet, että ohra suurempikokoisena kehittyi heti orastumisensa jälkeen dominoivaksi eh- käisten rikkasinapin fotosynteesiä, joka jäi 30—40 % pienemmäksi seka- kuin puhtaassa kasvustossa. Kevätrypsin kilpailuvaikutus ohraan nähden jäi puheena olevassa kokeessa merkityksettömäksi. T iivistelmä Ohran ja Fenno-kevätrypsin välistä kilpailua selvittävät tutkimukset osoit- tivat, että ohra voimakkaampana kilpailijana pienensi puhtaaseen kasvustoon verrattuna rypsin yksilönpainoa ja kuiva-ainesatoa sekakasvustoissa, joissa seossuhde ohra —rypsi oli 75—25, 50 50, ja 25—75 %. Ohran yksilönpainoa pienensi tässä kokeessa lajinsisäinen kilpailu, mutta ei kilpailu rypsin kanssa. Suurimman yksilömääränsä ansiosta puhdas ohrakasvusto tuotti kuitenkin runsaamman sadon kuin ohra sekakasvustossa. Kokeessa II ohra pienensi rypsin yksilönpainoa ja kuiva-ainesatoa sitä enemmän, mitä myöhemmin tämä ohraan verrattuna kylvettiin. Sen sijaan rypsi ei vaikuttanut haitallisesti ohraan. Myös kasveille laskettu valtauskerroin osoitti ohran kevätrypsiä aggressii- visemmaksi kilpailijaksi molemmissa kokeissa. Ohraan verrattuna myöhäinen rypsin kylvö alensi tämän kilpailukykyä sitä enemmän, mitä myöhemmin kylvö tapahtui. KIRJALLISUUTTA Bornkamm, R. 1961. Zur Lichtkonkurrenz von Ackerunkräutern. Flora 151: 126 143. Erviö, L-R. 1971. The effect of intra-specific competition on the development of Chenopodium album L. Weed Res. 11: 124-134. 1972a. Growth of weeds in cereal populations. Maatal.tiet. Aikak. 44:19 28. —» 1972 b. Lämpötilan ja poutajakson vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) ja viljan väliseen kilpailuun. Maatal.tiet. Aikak. 44: 138 148. Hofer H. 1970. fiber die Zusammenhänge zwischen der Diingung und der Konkurrenzfähig- keit ausgewählter Naturwiesenpflanzen. Diss. 4500; 1 70. Zurich. Idris, H & Milthorpe, F. L. 1966. Light and nutrient supplies in the competition between barley and charlock. Oecologia PI. 1: 143 164. Lampeter, W. 1959/60. Gegenseitige Beeinflussung höherer Pflanzen in bezug auf Spross- und Wurzelwachstum, Mineralstoffgehalt und Wasserverbrauch untersucht an einigen wirtschaftlich wichtigen Futterpflanzen. Wiss. Z. Univ. Leipzig 9:611 722. (Ref. Hofer, H. 1970). Laursen, F. 1971. Studies of weed competition in barley. K. Veter. Landbohöjsk. Ärsskr. 1971: 201-220. Staniforth, D. W. 1961. Responses of corn hybrids to yellow foxtail competition. Weeds 9: 132-136. Valle, O. 1951. Kevätrapsi ja kevätrypsi ravintoöljykasveinamme. Kasviöljy 1951: 1— 8. Wit, C. T. de 1960. On competition. Yersl. Landbouwk. Onderz. 66: 1 82.