32 Varsien poiston ja nostoajan vaikutus Realta-perunan satoon ja mekaanisten vikojen runsauteen Eero Varis Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Anttilan koetila, Hyrylä Saapunut 8. 1. 1974 The effects of haulm cutting and harvest time on the yield and on the amount of mechanical damage in Realta potatoes Eero Varis Hankkija Plant Breeding Institute, Experimental Farm Anttila, Hyrylä, Finland Abstract. The study was carried out at the Plant Breeding Institute of Hankkija, Anttila Experimental Farm, from 1969 1971. Haulms Were cut on August 20, the potatoes were harvested on September 07, 16, and 25. Determination of mechanical damage was done after a storage period of two months. Haulm cutting decreased tuber yield by 11 per cent. Harvest time had no significant effect even though annual differences were found. Haulm cutting and harvest time had no significant effect on the starch content. Yearly variations, however, were significant. Haulm cutting decreased the starch yield. The effect of harvest time on the starch yield varied yearly, but the average effect was insignificant. Haulm cutting decreased the amount of large tubers and increased that of medium sized and small tubers. Harvest time had no effect in this respect. Haulm cutting decreased the average tuber weight. There was no difference, however, at the latest harvest. Harvest time had no effect on tuber weight. Haulm cutting reduced skin damage to an increasing degreeat the last two harvests. Skinned tubers occurred least at the second harvest. Haulm cutting decreased the amount of cuts and bruises at all harvests. The amount of cuts and bruises was lowest at the latest harvest. Haulm cutting did not affect the occurrence of black spot. At the latest harvest, however, black spot occurred to a greater degree when the haulms had been cut. Perunan tuotannon koneellistuttua ja viljelyn voimaperäistyttyä 1950-lu- vulta lähtien on erääksi pahimmista viljelyteknillisistä pulmista muodostu- nut perunoiden mekaaninen vioittuminen noston ja sitä seuraavan käsit- telyn aikana (Nylund ym. 1955, Glemmestad 1957, Lampe 1960, Lööw https://www.c-info.fi/en/info/?token=WBBYDPmhSvBtWnPc.Hrc5xgbJvKixCv47pYoMqA.vnotrC3JpFnJcKt5KNDNFGRdYkV2FFcuTmkC7uE5PZzhgo4aGJg16AyYtlUD7FhVq8YdD1hkc9Q5hasPSO-rNIlu1PqGBhau0XNTKUopNWNlObfIDV2HCs0YRha3Y85b6d6kCHgEsMs-CMljz9avPck9cRei_ZAx 1964, Seppänen 1972 a). Ratkaisuja tähän pulmaan on haettu toisaalta ko- neiden ja laitteiden laatua ja käyttötapaa tarkistamalla (esim. Specht 1967), toisaalta selvittämällä perunan mukuloiden vioittumisherkkyyteen liittyviä te- kijöitä (Dambroth 1967, Rantanen ja Varis 2969, Hunnius ja Fuchs 1970, Fuchs 1971, Seppänen 1972 b). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lä- hinnä selvittää, missä määrin varsien mekaaninen poisto ja nostoaika yh- dessä vaikuttavat perunoiden käsittelynkestävyyteen. Samalla seurattiin eräitä muita sekä sadon määrään että laatuun liittyviä tekijöitä. Koeaineisto ja sen käsittely Tutkimus tehtiin Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen Anttilan koetilalla vuosina 1969—71 (3 vuotta). Koejärjestely oli seuraava: A. Varret niitetty 20.08. B. Varsia ei niitetty I Nostettu 07.09. II * 16.09. 111 s 25.09. Ruudut olivat 2-rivisiä, 7.5 m pitkiä, ja niissä oli 50 mukulaa ruutua kohti. Kerranteita oli 4. Lajike oli Realta. Koealue oli maalajiltaan aito- savipohjaista multamaata. Lannoituksena käytettiin 1000—1300 kg/ha Yklv, joka mullattiin rivimultaimella ennen istutusta istutusvakojen poikkisuun- taan. Varret poistettiin niittämällä ja perunat korjattiin normaaliin tapaan säkkiin nostavalla »Nosto-Juko)>-perunannostokoneella. Sadot lajiteltiin »Juko»- tasoseulalajittimella ja varastoitiin sen jälkeen kellariin laatikoissa n. 2 kk:n ajaksi kolhiintumisanalyysejä varten. Seuraavat ominaisuudet tutkittiin: 1. Mukulasato. Sadot (tn/ha) punnittiin lajittelujen yhteydessä. 2. Tärkkelyspitoisuus. Joka ruudusta otettiin 5 kg:n tärkkelysnäyte. Mukuloiden paino -f 18° C vedessä määritettiin Mettler K 7-sähkövaa’alla. Tärkkelyspitoisuuden määrää- misessä käytettiin Hals & Buchholz'in taulukkoa. 3. Tärkkelyssato. Edellisten tietojen perusteella laskettiin tärkkelyssadot (tn/ha). 4. Kokojakautuma. Kuutusadot lajiteltiin kolmeen kokoon: alle 40 mm, 40 —55 mm ja yli 55 mm. Tulokset on esitetty %:ina koko sadosta. 5. Mukuloiden keskipaino. Tärkkelysnäytteistä määritettiin mukuloiden keskimääräinen paino (g/kpl). 6. Mekaaniset viat. Varastoinnin jälkeen perunoista arvosteltiin 50 mukulan näytteestä ruu- tua kohti mukuloittain 1) pintaviat (alle 2 mmm hankautumat, 0 yli 5 mm), 2) maltoviat (yli 2 mm syvät haavat ja ruhjeet), 3) mustelmat (kuoren alaiset iskujen aiheuttamat malto- viat). Tulosten tilastollisessa käsittelyssä käytettiin varianssianalyysejä, jotka laskettiin Keskusosuusliike Hankkijan ATK-osastolla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys on ilmaistu tavanomaisia merkkejä käyttäen. 3 33 34 Tulokset Varianssianalyysien tulokset on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Varsien poiston ja korjuuajan vaikutus Realta-perunan sadon määrään ja laatuun (N = 72) Table 1. The effects of haulm cutting and harvest time on the yield and quality of Realta potatoes (N = 72) Mekaanisia vikoja kpl/100 muk. Mechanical damage per 100 tubers rt rt ■a 'cf c£ o .*_» o' he sa Isa „ ti .« I .2. I* .1 111 I || 11. H S# :c3 « :S 5 S XS S» £ S £ Tekijä Factor A. Vuosi Year *** *** ••• � *** *** •** B. Varsien poisto Haulms cut ns ••• •*» ** • (•) ns C. Nostoaika Harvest time ns ns ns ns ns • * (•) AB (•) ns • ns ns AC ns **• •** ns • ns (*) BC ns ns ns ns (*) (*) ns (*) ABC ns ns ns ns ns ns ns ** Mukulasato Mukulasadoissa oli vuotuista vaihtelua (A). Varsien poisto 20.08. alensi mukulasatoa keskim. 11 % (B, Taulukot 1 ja 2). Taulukko 2. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus mukulasatoon. Table 2. The effects of haulm cutting and harvest time on tuber yield. Mukulasato tn/ha Tuber yield tonsIha Poistettu Ei poistettu KeskNostoaika Ei poistettu Keskim. Harvest time Haulms cut Not cut Mean 07.0921.78 24.0322.90 16.0921.50 24.8823.19 25. 09 22.2825.06 23.67 Keskira. Mean 21.8524.65 PME - LSD (5 %) Varsien poisto 1. 06 Haulms cut 35 Sadon alennus oli jokavuotinen ilmiö, vaihdellen 1.90 4.20 tn/ha, (vrt. Rantanen 1969). Nostoaika ei keskimäärin vaikuttanut sadon määrään (C), mutta eri vuosina tulos oli vaihteleva (AC). V. 1969 Realta oli syyskuun alussa jo puolittain tuleentunut ja sato laski myöhäisissä korjuissa. V. 1970 sato ei muuttunut korjuuajan siirtyessä. V. 1971 taas mukulasato nousi 3.08 tn/ha ensimmäisen ja kolmannen noston välillä. Tärkkelyspitoisuus Sadon tärkkelyspitoisuus vaihteli vuosittain (A). Varsien poisto vaikutti tärkkelyspitoisuuteen vaihtelevasti eri vuosina, mutta keskimäärin vaikutus ei ollut merkitsevä (B, AB, Taulukot 1 ja 3). V. 1969 varsien paikalleen jät- täminen alensi tärkkelyspitoisuutta, v. 1970 tärkkelyspitoisuus nousi ja v. 1971 ero ei ollut merkitsevä. Taulukko 3. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus tärkkelyspitoisuuteen. Table 3. The effects of haulm cutting and harvest time on the starch content. Nostoaika Poistettu Ei poistettu Keskim. Harvest time Haulms cut Not cut Mean 07. 09 16.9 17.1 17.0 16.09 16.6 16.6 16.6 25. 09 16.7 17.0 16.8 Keskim 16.7 16.9 Mean Nostoajan vaikutus tärkkelyspitoisuuteen ei myöskään ollut merkitsevä, vaikka suunta olikin lievästi aleneva nostoajan siirtyessä myöhäiseksi. Tärkkelyssato Tärkkelyssato vaihteli vuosittain (A). Varsien poisto alensi tärkkelyssatoa, tosin vuosittain vaihtelevassa määrässä (Taulukot 1 ja 4). Taulukko 4. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus tärkkelyssatoon (tn/ha). Table 4. The effects of haulm cutting and harvest time on the starch yield (tons/ha). Nostoaika Poistettu Haulms cut Ei poistettu Not cut Keskim. MeanHarvest time 07. 09 3.52 3.99 3.76 16. 09 3.36 4.01 3.68 25. 09 3.53 4.09 3.81 Keskim 3.48 4.03 Mean PME LSD (5 %) Varsien poisto 0.20 Haulms cut 36 Nostoaika ei keskimäärin vaikuttanut tärkkelyssatoon, mutta vuotuiset vaihtelut olivat selvät (C, AC). V. 1969 tärkkelyssato aleni nostoajan siir- tyessä, v. 1970 ei ollut selviä eroja, kun taas v. 1971 tärkkelyssadot nousi- vat nostoajan siirtyessä (vrt. mukulasadot). Mukuloiden koko Mukuloiden kokojakautuma vaihteli vuosittain (A) ja varsien poiston johdosta (B, Taulukot 1, 5 ja 6). Taulukot 5. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus mukuloiden kokojakautumaan (%). Table 5. The effects of haulm cutting and harvest time on the size range of tubers (%). Yli 55 mm Over 55 mm Alle 40 mm Under 40 mm40 —55 mm P S S » ij 5 S a £ 3 Vi (U Jä 2 « s E 2 .2 S S £ 2 .2 s g .£ -§ 2 ■£ -S 2 15 scns^-^ifiQ'S a _ o o "o 58 —. ° fi< Stj W £ W W Nostoaika Harvest time 07.09 21 29 25 62 57 60 16 14 15 16. 09 23 31 27 60 56 58 17 13 15 25. 09 23 29 26 60 58 59 17 14 15 Keskim 22 29 61 57 17 14 Mean PME LSD (5 %) Varsien poisto 3 Haulms cut Varsien poistaminen vähensi selvästi isojen, mutta lisäsi keskikokoisten ja pienten mukuloiden osuutta. Rantanen (1969) totesi samoin suurten mukuloiden määrässä vähenemistä. Nostoajan vaikutus kokojakautumaan oli merkityksetön (C), joskin koko- jakautumassa oli vuotuista epäsäännöllistä vaihtelua (AC). Varsien poistaminen aiheutti myös mukuloiden keskipainon merkitsevän alenemisen (B). Tämä painoero tasoittui kuitenkin nostoa]an siirtyessä myö- häiseksi (AC, Taulukot 1 ja 6). Kokojakautumassa ei ollut samanlaista mer- kitsevää suuntaa. 37 Taulukko 6. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus mukulapainoon (g). Table 6. The effects of haulm cutting and harvest time on the tuber weight (g). Nostoaika Poistettu Haulms cut Ei poistettu Not cut Keskim. MeanHarvest time 8107. 09 70 92 16. 09 70 87 78 7825. 09 78 78 Keskim 73 85 Mean PME LSD (5 %) Varsien poisto 9 Haulms cut Perunoiden kolhiintuminen Perunoiden vioittuminen nostossa ja lajittelussa vaihteli vuosittain (A). Varsien poistaminen vähensi pintavikoja muissa nostoissa paitsi ensimmäi- sessä (AB, Taulukko 1, Piirros 1). Maltovikojen lukumäärä väheni myös, mutta suunnilleen samalla tavalla kaikissa nostoissa (Piirros 2). Mustelmien määrään varsien poistaminen ei vaikuttanut merkitsevästi. Ainoastaan vii- meisessä nostossa varsien poisto aiheutti mustelmien määrän lisääntymisen verrattuna kontrolliin (BC, Piirros 3). Nostoaikojen välillä todetut erot eivät olleet johdonmukaisia: pintaviko- Piirros 1. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus pintavikojen runsauteen. Figure 1. The effects of haulm cutting and harvest time on the occurrence of skin damage. 38 jen määrä oli 2. ja 3. nostossa pienempi kuin 1. nostossa, kun taas muiden vikojen määrä oli suurin 2. nostossa ja pienin 3. nostossa. Syitä lienee haet- tava ulkoisten olosuhteiden vaihteluista. Vuotuista vaihtelua koe jäsenten kesken todettiin kaikkien vikojen runsaudessa (AB, AC, ABC). Tulosten tarkastelua Sadon määrä Varsien poiston ja korjuuajan vaikutus sadon määrään ja tärkkelyspitoi- suuteen vaihtelee eri tapauksissa, kuten monet tutkimukset ovat osoitta- neet (kirjallisuutta: Varis 1970). Sadon määrä on tavallisesti suurimmil- laan varsiston alkaessa tuleentua. Tästä lähtien assimilaatiotase muuttuu Piirros 2. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus maltovikojen runsauteen. Figure 2. The effects of haulm cutting and harvest time on the occurrence of cuts and bruises. Piirros 3. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus mustelmien runsauteen. Figure 3. The effects of haulm cutting and harvest time on the occurrence of black spot. 39 negatiiviseksi ja sadon määrä alkaa usein hitaasti laskea. Varsien katkaise- misen vaikutus satoon on siten riippuvainen kasvuston tuleentumisasteesta tai varsiston kunnosta. Varsien poiston jälkeenkin sadot saattavat muuttua eri tavalla riippuen esim. maan kosteudesta. Jos maa on ollut kuivaa ja var- sien katkaisemisen jälkeen tulee sateita, saattavat mukulat ottaa vettä ja lisätä painoaan enemmän kuin varrellisessa kasvustossa, missä varsiston ve- den haihduttaminen poistaa osan vedestä. Tällaisessa tapauksessa tärkkelys- pitoisuus laskee selvästi. Nämä muutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä verrattuna satojen ja tärkkelyspitoisuuden yleisiin vuotuisiin vaihteluihin (vrt. Varis 1970). Mekaaniset viat HEADFORDin (1963) tutkimuksissa, joissa sekä varsien tuhoamisaika että nostoaika vaihtelivat, todettiin varsien mekaanisen tai kemiallisen tuhoami- sen vähentävän kuorivikoja samalla tavalla. Kuorivikoja oli sitä enemmän, mitä aikaisemmin varret tuhottiin ja perunat nostettiin ja mitä lyhyempi oli aika tuhoamisen ja noston välillä. Käsittelemättömissä kasvustoissa muku- loiden kuori vahvistui tuleentumisen edistyessä ja saavutti maksiminsa pian varsien kuivumisen jälkeen. Varsien tuhoaminen nopeutti kaikkina käsittely- kertoina kuoren vahvistumista. Dambrothhi (1967) tutkimuksissa varsien poisto 2 viikkoa ennen nostoa vähensi mekaanisia vikoja n. 20 %, mutta la- jikkeiden välillä oli huomattavia eroja. Tuleentumisasteen edetessä kuori- vikojen määrä väheni saavuttaen lopuksi lajikkeelle tyypillisen tason. Sa- malla kuitenkin mustelmien määrä lisääntyi. HAMPSONin ym. (1969) tutki- muksissa, joissa käytettiin kolmea varsien tuhoamiskertaa ja yhtä nosto- aikaa, 4 viikon aika varsien tuhoamisesta korjuuseen vähensi huomattavasti mukuloiden vioittumista. Sen sijaan 2 viikon tai sitä lyhyempi aika ei tuot- tanut tulosta. Hunnius ja Fuchs (1970) totesivat puolestaan, että aikaisten ja melko aikaisten lajikkeiden vioittumisherkkyys lisääntyi korjuuajan siir- ryttyä täystuleentumisen ohi. Ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta mekaanisten vikojen määrään mai- nittakoon tässä yhteydessä ne tutkimukset, joissa on selvitetty nostoajan lämpötilan ja maan kosteuden vaikutusta (Specht 1967, Johnston ja Wilson 1969, Pätzold 1969). Näiden tutkimusten mukaan perunoiden kuori- ja maltovikojen määrä lisääntyi lähes lineaarisesti lämpötilan alentuessa. Myös mustelmien määrässä todettiin sama suunta. Maan runsas kosteus vähensi kuorivikoja, mutta lisäsi mustelmia. Vuotuiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret. Mainitut tutkijat pitävät korjuuajan lämpötilan vaikutusta tärkeim- pänä tekijänä mekaanisten vikojen torjunnassa. Selostettavassa tutkimuksessa oli varsien poiston osuus pintavikojen esiin- tymisessä suhteellisesti suurempi kuin nostoajan, mutta maltovikojen ja mus- telmien suhteen tilanne oli päinvastainen. Nostoaikojen lämpötilojen ja me- kaanisten vikojen runsauden välille ei tässä tutkimuksessa saatu korrelaa- tiota, joten erot johtuvat muista syistä. Varsien poiston ja maan jäähtymi- sen osittain vastakkainen vaikutus mekaanisten vikojen runsauteen näkyi tässä tutkimuksessa vain pintavikojen määrässä. 40 Muiden ja tässä selostettujen tutkimustulosten perusteella voidaan peru- nan mukuloiden kolhiintumisherkkyyden muuttumisesta varsien poiston ja nostoajan funktiona päätellä seuraavaa: Kuori vikojen ja maltovikojen osuus vähenee, mustelmien määrä sen si- jaan lisääntyy tuleentumisen edistyessä. Varsien joko mekaaninen tai kemiallinen tuhoaminen nopeuttaa kuoren vahvistumista ja vähentää kuori- ja maltovikoja. Varret on kuitenkin hävitettävä vähintäin 2, mieluummin 3 viikkoa ennen korjuuaikaa. Varsien poistaminen vähentää jo aikaisessa nostossa maltovikoja. Myö- häisissä nostoissa myös kuori viat vähenevät selvästi, maltovikojen määrä pysyy alhaisena, mutta mustelmien määrä saattaa lisääntyä. Maan ja perunoiden jäähtyminen lisää perunoiden vioittumisherkkyyttä. Varsien poistaminen näyttää Suomen olosuhteissa olevan hyödyllisintä aikaisia ja melko aikaisia lajikkeita viljeltäessä sekä siemenperunan tuotan- nossa. Perunat olisi kuitenkin tällöin nostettava syyskuun alkupuolella ja varret poistettava 2—3 viikkoa ennen nostoa. Mikäli nosto siirtyy syyskuun lopulle, vähenee varsien poiston merkitys mekaanisten vikojen torjunnassa kuorivikoja lukuunottamatta. Yhteenveto Perunan varsien mekaanisen poiston ja nostoajan yhteisvaikutusta Realta- perunan sadon määrään ja laatuun tutkittiin Hankkijan kasvin jalostuslai- toksella vuosina 1969—71. Varret poistettiin 20.08., nostoajat olivat 07.09., 16.09. ja 25.09. Varsien poisto alensi mukulasatoa keskimäärin 11 %. Nostoajan merkitys ei ollut keskimäärin merkitsevä, vaikkakin vuotuisia eroja todettiin. Varsien poiston ja nostoajan vaikutus tärkkelyspitoisuuteen oli merki- tyksettömän pieni. Vuotuiset erot olivat tosin selvät. Varsien poisto alensi tärkkelyssatoa. Nostoajan vaikutus oli vuosittain vaihteleva, mutta keskimäärin merkityksetön. Varsien poisto vähensi isojen ja lisäsi keskikokoisten ja pienten muku- loiden osuutta sadossa. Nostoajan vaikutus ei ollut merkitsevä. Varsien poisto alensi mukuloiden keskipainoa. Ero tasaantui kuitenkin viimeisessä nostossa. Nostoaika ei vaikuttanut merkitsevästi. Varsien poisto vähensi selvästi pintavikojen osuutta toisessa ja kolman- nessa nostossa. Toisessa nostossa oli pintavikoja vähemmän kuin muissa. Varsien poisto vähensi maltovikoja kaikissa nostoissa. Maltovikoja oli vähiten viimeisessä nostossa. Varsien poisto ei vaikuttanut mustelmien määrään. Ainoastaan viimei- sessä nostossa oli mustelmien määrässä lisääntyvä suunta. Mustelmia oli vähiten viimeisessä nostossa. 41 KIRJALLISUUTTA Dambroth, M. 1967. Der Einfluss von Umwelt und pflanzenbaulichen Massnahmen auf die spezifische Widerstandsfähigkeit von Kartoffelknollen gegen mechanische Belastungen. Diss. 149 p. Giessen. Fuchs, G. 1971. Untersuchungen zur Vollernteverträgligkeit der Kartoffel. Bayer. Landw. J. buch 48: 847-865. Glemmestad, E. 1957. Mekaniske skader pä potetene ved opptakinga. Norsk Landbr. 19: 3-9. Hampson, C. P., Dent, T. J. & Fox, W. R. 1969. Investigations on damage and damage susceptibility measurements on potatoes. 4th Trienn. Conf. E. A. P. R.; 246. Headford, D. W. R. 1963. The effect of pre-harvest destruction or removal of the foliage on the skin-setting of potato tubers. 2nd Trienn. Conf. E. A. P. R.: 179. Hunnius, W. & Fuchs, G. 1970. Zur Prufung der Vollernteverträglichkeit von Kartoffelsorten. Potato Res. 13: 305 322. Johnston, E. F. & Wilson, J. B. 1969. Effect of soil temperatures at harvest on the bruise resistance of potatoes. Amer. Potato J. 46: 75 82. Lampe, K. 1960. Die Widerstandsfähigkeit von Kartoffelknollen gegen Beschädigungen. Eur. Potato J. 3: 13-29. Lööw, H. 1964. Mekaniska skador pä matpotatis. Jordbr.tekn. Inst. Medd. 304: 1 49. Nylund, R. E., Hemphill, P., Lutz, J. M. & Sorenson, H. 1955. Mechanical damage to potatoes during harvesting and handling operations in the Red River Valley of Min- nesota and North Dakota. Amer. Potato J. 32: 237 247. Pätzold, C. 1969. Beschädigungsempfindlichkeit von Kartoffelknollen in Abhängigkeit von klimatischen Faktoren. 4nd Trienn. Conf. E. A. P. R.: 241. Rantanen, T. 1969. Perunanvarsiston hävittäminen. Koetoim. ja Käyt. 26; 3. —»— & Varis, E. 1969. Peruna. Koetoim. ja Käyt. 26: 30 31. Seppänen, E. 1972 a. On the external quality of table potatoes in Finland and factors influencing it. Ann. Agric. Fenn. 11: 119 134. » 1972 b. The resistance of ten potato varieties to mechanical injury. J. Scien. Agric. Soc. Finl. 44: 93-97. Specht, A. 1967. Schaffung optimaler Rodebedingungen fiir den Kartoffelsammelroder. Ver- suchsstation Dethlingen. Versuchsberich 1967: 30—40. Varis, E. 1970. Variation in the quality of table potato and the factors influencing it in Fin- land. Acta Agr. Fenn. 118,3: 1 99.