50 Mitä mahdollisuuksia on jalostuksella vaikuttaa maidon koostumukseen ja ravintoarvoon? 1) Kalle Maijala Maatalouden tutkimuskeskus, Kotieläin]älostuslaitos , Tikkurila Possibilities of selective breeding in influencing the composition and nutritive value of milk0 Kalle Maijala Agricultural Research Centre, Institute of Animal Breeding, Tikkurila, Finland Abstract. The possibilities of breeding for altering the milk composition were con- sidered on the basis of literature. The following conclusions seemed justifiable: 1) There is variation in the content of most milk constituents. Fat (F) content is about 1.7 times as variable as protein (P) content (Table 1). 2) There are marked differences between breeds. Breeds with high F-content are above average also in the contents of P, SNF and total solids (TS), but their P/F-ratio is low (Table 2). 3) Repeatabilities of contents are reasonably high, 65 —7O %, so that one year’s measurements suffice for evaluating individuals (Table 3). 4) Heritabilities of most contents as well as of P/F-ratio are about 50 % which makes individual selection effective (Table 4). 5) There is an obvious antagonism between milk yield and content of important constituents, both phenotypic and genetic (Table 5). 6) The phenotypic correlations among contents are in most cases positive (Table 6). 7) The genetic correlations among yields as well as among contents are highly positive. Those between yields and contents are low, and in some cases even negative. A high P/F-ratio is antagonistic to high yields of F or TS (Table 7). 8) Selection based on concentration leads to a decrease in milk yield, and consequently to poor progress in the yield of the particular component. Thus, selection has to be based on yields, and the purpose of the determination of contents is to estimate these yields. The best progress for a yield of a certain component can be obtained by direct selection. Selection for P-yield improves gradually also the P/F-ratio. An almost complete effect can be obtained by selecting only bulls on the basis of P- yields and females on milk yields (Table 8). *) Esitelmä, jonka professori Maijala piti Suomen Maataloustieteellisen Seuran sympo- siumissa 29.1. 1974. •) Lecture given at the symposium of the Scientific Agricultural Society ofFinland in Helsinki on January 29, 1974. https://www.c-info.fi/en/info/?token=HcySqksuKX4ucIXu.YF_Fk1eeVxteRE_mNuMlfQ.sgxKCkgYC31xuIPxp3jrnWec3dPh8FO_K9lgYrt-6IVb14jh9OJ8S2YwziRGSPUFaTjhdMRpteOZcpvljdLpv5LMGs9nkJVySDdcQkswoHj6CdFl2G_wp1YbQbFa7P7xLkIVwuLDGYat72JrL6DVV3I3VgEuQglOW3qB 51 Voin markkinointivaikeudet sekä lisääntynyt tietoisuus maidon valkuai- sen ravitsemuksellisesta merkityksestä ovat viimeisten 10—20 vuoden aikana yhä voimakkaampina nostaneet esiin kysymyksen siitä, olisiko mahdollista tai aiheellista pyrkiä jalostusteitse muuttamaan maidon koostumusta suh- teellisesti valkuaisvoittoisemmaksi nykyisestään. Kysymystä on näinä vuo- sina runsaasti tutkittu eri maissa, erityisesti Yhdysvalloissa. Seuraavan esi- tyksen tarkoituksena on koota tärkeimmät kirjallisuudesta löytyvät tutki- mustulokset käytännöllisten johtopäätösten tekemiseksi maidon koostumusta koskevien jalostustavoitteiden ja -menetelmien valintaa varten. Ainesosien pitoisuuksien vaihtelu Tärkeä perusedellytys jalostusvalinnalle on vaihtelun esiintyminen kiin- nostuksen kohteina olevissa ominaisuuksissa, minkä vuoksi on laadittu tau- lukko 1. Siitä nähdään, että tiettyä vaihtelua on kaikissa pitoisuuksissa. Taulukko 1. Maidon ainesosien pitoisuuksien vaihtelu. Table 1. Variation in content of milk components. Hajonta Muuntelukerroin, % Standard deviation Coefficient of variation, % Tutkimusten TutkimustenTutkimusten luku luku Ominaisuus Trait No. Keskiarvo No. Keskiarvo of studies Average of studies Average Rasva % (R-%) Fat % (F-%) 28 0.37 10 7.32 Valkuais % (V-%) Protein % (P-%)... 27 0.22 10 5.57 Rasvaton kuiva-aine % (rK-%) 16 0.30 Solids-not-fat % (SNF-%) Kokonaiskuiva-aine % (K-%) 11 0,60 Total solids ( TS-%) Maitosokeri % (S-%) 6 0.18 Lactose % (L-%) Kaseiini % Kasein % 1 0.18 Ei-kaseiini-valkuais % 1 0.08 Non-kasein-protein % Valkuais/rasva-suhde, % (V/R) 10 0.07 Protein/Fat ratio, % (P/F) Kivennäisaine % (T-%) 1 0.05 Minerals, % (M-%) mutta että eri ainesosat ovat tässä suhteessa toisistaan poikkeavia. Rasva-%:n hajonta on n. 1.7 kertaa niin suuri kuin valkuais-%:n ja noin 2-kertainen sokeripitoisuuden tai kaseiinipitoisuuden vaihteluun verrattuna. Kivennäis- pitoisuuden vaihtelu on vain 1/7 rasva-%:n vaihtelusta. Kaikkein laajinta on vaihtelu kuitenkin kokonaiskuiva-ainepitoisuudessa, jonka vaihtelualueeksi ± 3 hajonnan perusteella saadaan n. 3.6 %-yksikköä, kun vastaava luku 52 rasva-%:lla on 2.2, rasvattomalla kuiva-aineella 1.8 ja valkuaisella 1.3. Val- kuais/rasva-suhteen vaihtelualueeksi saadaan tällä tavoin 0.42 eli noin 0.60 1.00 silloin, kun keskiarvo on 0.80. Rotujen väliset erot Esimerkkejä rotujen välisestä vaihtelusta maidon koostumuksessa on esi- tetty taulukossa 2. Sekä U.S.Am että Ruotsin rotujen keskiarvoista näh- Taulukko 2. Eri rotujen maidon koostumus Table 2. Composition of milk of different breeds Tutkittu- Eri ainesosien pitoisuus, % Suhteet ja lehmiä Content of different components Ratios No. of Maa Rotu cows R-% V-% rK-% K-% S-% T-% V/R V/K Country Breed studied F-% P-% SNF-% TS-% L-% M-% P/F PjTS U.S.A. Friisil. Friesian ... 34 000 3.65 3.13 8.50 12.16 4.82 0.69 85.0 25.8 * Ayrshire 6 000 4.05 3.35 8.60 12.68 4.68 0.68 82.5 26.4 » Rusk. Sveitsil. ... 6 000 4,16 3.53 9.00 13.20 5.04 0.73 84.8 26.7 Brown Swiss » Guernsey 6 300 4.87 3.61 9.06 13.97 4.88 0.74 73.8 25.9 * Jersey 4 700 5.22 3.81 9.34 14.58 4.89 0.71 73.3 26.3 Ruotsi Friisil. Friesian... 600 4.00 3.27 12.66 81.8 25.8 Sweden Punakirjava 1 362 4.17 3.31 13.02 79.4 25.4 Red & White * Nupokarja Polled 147 4.41 3.53 13.61 80.0 25.9 » Jersey 82 5.71 3.93 14,78 68.8 26.6 Saksa Friisil. Friesian... 3 300 3.37 9.02 4.80 Germany Suomi Ayrshire-73 .... 5 300 4.49 3.51 79.0 Finland » -72 .... 1 500 4.45 3.59 82.0 dään, että valkuais-%, rasvaton kuiva-aine-% ja kokonaiskuiva-aine-% nou- sevat rasva-%;n mukana. Valkuais-%:ssa on kuitenkin esim. amerikkalaisen friisiläisen ja jerseyn välillä eroa vain 0.68 %-yksikköä, kun ero rasva-%:ssa on 1.57 %-yksikköä. Rasvattomassa kuiva-aineessa on eroa 0.84 % ja koko- naiskuiva-aineessa 2.42 %. Koska valkuais-% ei laske yhtä nopeasti kuin rasva-%, on valkuais/rasva-suhde yleensä suurin laihamaitoisilla roduilla. Valkuaisen osuus kokonaiskuiva-aineesta ei kuitenkaan nouse rasva-%:n laskiessa. Amerikkalaisen, ruotsalaisen ja saksalaisen friisiläisen keskinäinen ver- tailu osoittaa samankin rodun olevan eri maissa vähän eri tasolla. Samaa voidaan nähdä amerikkalaisen ja suomalaisen ayrshiren välisestä vertailusta. Rotujen välisillä eroilla on nykyisin entistä suurempi merkitys, kun hyvät liikenneyhteydet sekä keinosiemennys- ja pakastetekniikka tekevät mahdol- liseksi verraten nopean rodunvaihdon, jos se katsotaan aiheelliseksi. Aiheel- lisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon paljon muitakin näkö- kohtia kuin maidon koostumus. 53 Toisluvuus Ominaisuuden toistuvuus samalla eläimellä lypsykaudesta tai vuodesta toiseen on hyvä tuntea sen vuoksi, että se antaa ylärajan periytymisasteen arvioille sekä osoittaa, onko tarpeen mitata ko. ominaisuutta vuodesta toi- seen. Taulukossa 3 esitetyistä useitten tutkimusten keskiarvoista nähdään. Taulukko 3. Maidon ainesosien pitoisuuksien toistuvuus. Table 3. Repeatability of the contents of milk components. Ominaisuus Trait Tutkimusten luku Lypsykausien luku Keskim. toistuvuus % No. of studies No. of lactations Average repeatability % R-% -F-% H 12 900 12 400 12 400 10 800 72 V-% - P-% 10 65 rK-% - SNF-% 10 65 K-% - TS-% 8 73 että maidon väkevyys on varsin voimakkaasti yksilöllinen ominaisuus, jonka arvioimiseen ei välttämättä tarvita sen jatkuvaa mittaamista. Tärkeintä on mitata sitä ensikkolypsykauden aikana. Periytymisasteet Jalostusmahdollisuuksien kannalta keskeisen tärkeät periytymisasteet on esitetty taulukossa 4. Voidaan todeta, että noin puolet useimpien pitoisuuk- Taulukko 4. Maidon ainesosien pitoisuuksien periytymisasteet. Table 4. Heritability of the contents of milk components. Ominaisuus Trait Tutkimusten luku Lehmien luku Periytymisaste1) No. of studies No. of cows Heritability1) R-% - F-% 30 70 000 51 (59) V-% - P-% 23 45 000 48 (49) rK-% - SNF-% 26 60 000 47 (62) K-% - TS-% 14 52 000 49 (63) S-% - L-% 3 1 200 41 (34) Kaseiini % Kasein % 1 500 58 T-% - M-% 1 500 50 V/R - PjF 4 25 000 46 (58) *) Punnitsemattomia keskiarvoja (punnitut keskiarvot suluissa) x) Unweighted averages ( weighted averages in brackets) sien muuntelusta on perinnöllistä. Alhaisin arvio on saatu maitosokerin pi- toisuudelle ja sekin on 41 %, mikä tekee mahdolliseksi yksilövalinnan. Esi- tetynkaltaisten periytymisasteiden saaminen edellyttää kuitenkin, että mit- taukset on tehty luotettavasti ja että tärkeimmät virhelähteet on eliminoitu. Ominaisuuksien keskinäiset riippuvuudet Maidon koostumuksen muuttamiseen tähtäävien jalostustoimien aiheelli- suus riippuu suuresti niiden seurausilmiöistä, erityisesti vaikutuksesta mai- don ja sen ainesosien tuotoksiin. Taulukosta 5 käy ilmi, että maidon väke- Taulukko 5. Maitotuotoksen ja ainesosien pitoisuuksien välisiä vuorosuhteita. Table 5. Correlations between milk yield and contents of milk components. Ilmiasuisia vuorosuhteita Perinnöllisiä vuorosuhteita Phenotypic correlations Genetic correlations Tutki- Tutki- musien Lehmien musien Lehmien luku luku luku luku Ominaisuus No. of No. of No. of No. of Trait studies cows r P studies cows r G R-% -F-% 10 65 000 -0.22 10 86 000 -0.35 V-% - P-% 3 3 800 -0.30 3 25 000 -0.31 rK-% SNF-% 5 26 000 -0.15 5 47 000 -0.21 K-% - TS-% 2 20 300 -0.23 4 43 000 -0.34 S-% - L-% 1 814 0.08 T-% - M-% 1 814 -0.05 V/R - P/P 2 24 600 0.06 vyyden ja määrän välillä yleensä vallitsee selvä antagonismi sekä ilmiasui sesti että perinnöllisesti. Perinnöllinen vieronta on suunnilleen yhtä voima hästä sekä rasva-%:iin, valkuais-%:iin että kokonaiskuiva-aine-%;iin näh- den. Rasvattoman kuiva-aineen osalta yhteys näyttää olevan hieman löy- hempi, johtuen ilmeisesti sokeri- ja kivennäispitoisuuksien varsin löyhästä yhteydestä maitomäärään. Valkuais/rasva-suhteen osalta ei antagonismia näytä olevan. Pitoisuuksien keskinäiset ilmiasuiset riippuvuudet on esitetty taulukossa 6. Vuorosuhteet ovat pääasiassa positiivisia; huomattavin poikkeus on so- Taulukko 6. Ilmiasuisia vuorosuhteita maidon ainesosien pitoisuuksien kesken (Robertson ym. 1956). 465 skotlantilaista ay-lehmää. Table 6. Phenotypic correlations among contents of milk components (Robertson et. al. 1956). 465 Scottish Ayrshires. Ominaisuus rK-% V-% Kaseiini-% S-% T-%/o Trait SNF-% P-% Kasein-% L-% M-% R-% - F-% 0.400.42 0.430.11 -0.03 rK-% SNF-% 0.810.87 0.500.12 V-% - P-% 0.93 -0.010.10 Kaseiini-% Kasein-% 0.170.00 S-% -L-% -0.28 54 55 keri- ja kivennäispitoisuuksien välinen vieronta. Rasvattoman kuiva-aineen ja valkuaisen pitoisuuksien vaihtelu näyttää määräytyvän suuresti kaseiini- %:n vaihtelusta. Perinnölliset yhteydet nähdään taulukosta 7, joka perustuu viiteen ame- Taulukko 7. Perinnöllisiä vuorosuhteita maidon ainesosien tuotosmäärien ja pitoisuuksien kesken. (Lävistäjän alapuolella lehmien luvut tuhansina sekä tutkimusten lukumäärät). Table 7. Genetic correlations among yield and contents of milk components (below the diagonal the number of cows in thousands and the number of studies). Ominaisuus MR rK K V ST R-% rK-% K-% V-% V/R Trait M F SNF TS P LM F-% SNF-% TS-% P-% P/F t Maitotuotos (M) .73 .95 .92 .79 .99 -.37 -.16 -.34 -.280.3 j Milk yield (M) Rasvatuotos (R) 22/5 .80 .90 .82 .74 .33 .22 .33 .23 -.50 Fat yield (F) Rasvt. k.-a. tuotos (rK) 22/5 22/5 .98 .89 1.00 -.24 .08 -.09 -.06 .06 SNF-yield (SNF) Kuiva-ainetuotos (K) ... 18/4 18/4 18/4 .93 .97 -.03 .11 .04 .04 -.15 TS-yield (TS) Valkuaistuotots (V) 10/3 10/3 10/3 10/3 .73 .13 .33 .24 .31 .08 Protein yield (P) Sokeri + kivennäis- tuotos (ST) 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 -.23 -.03 -.18 -.18 .09 Lactose -f- Mineral yield (LM) R.% _ F-yo 23/6 22/5 22/5 18/4 10/3 5/1 .54 .89 .61 -.77 rK-% - SNF-% 23/6 22/5 22/5 18/4 10/3 5/1 23/6 .86 .81 .02 K-% - TS-% 18/4 18/4 18/4 14/4 10/3 5/1 18/4 18/4 .81 -.49 V-% - P-% 10/4 10/3 10/3 10/3 10/3 5/1 10/4 10/4 10/3 .09 V/R - P/F 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 5/1 rikkalaiseen ja yhteen englantilaiseen tutkimukseen. Tuotosmäärien keski- näiset perinnölliset vuorosuhteet ovat kaikki yli 0.70 ja eräät niistä ovat lä- hellä täydellistä, kuten esim. sokeri + kivennäismäärän riippuvuus maito- tuotoksesta tai rasvattoman kuiva-aineen tuotoksesta. Valkuaistuotoksen ja kuiva-ainetuotoksen muuntelut riippuvat taulukon mukaan 93-prosenttisesti samoista perintötekijöistä. Maitotuotoksen merkitys ainesosien tuotoksille on kauttaaltaan paljon suurempi kuin väkevyyksien merkitys. Valkuaistuo- tosten vuorosuhteet kaikkiin väkevyyksiin ja myös valkuais/rasva-suhteeseen ovat myönteiset, joten valkuaismääriin perustuvan valinnan ei pitäisi johtaa väkevyyden alenemiseen. Samaa voidaan sanoa rasvatuotoksiin perustuvasta valinnasta, paitsi että se heikentää valkuais/rasva-suhdetta. Pitoisuuksien keskinäiset perinnölliset vuorosuhteet ovat samansuuntaisia, mutta yleensä kiinteämpiä kuin vastaavat ilmiasuiset vuorosuhteet taulu- kossa 6. Rasva-%:n ja valkuais-%:n perintötekijöistä olisi taulukon mukaan yhteisiä n. 60 %; yhteys on siis varsin selvä, mutta ei kuitenkaan täydelli- nen. Sekä rasvan että kokonaiskuiva-aineen pitoisuudet ovat vierovia val- kuais/rasva-suhteeseen nähden. Kuvioista 1 ja 2 voidaan nähdä, että eri rotujen valkuais-%:t sekä valkuais/rasva-suhteet riippuvat ratkaisevasti nii- den rasva-%:sta: sen ollessa sama ovat rotujen väliset erot pieniä. Kuvio 1. Ruotsin karjarotujen valkuaispitoisuudet eri rasvapitoisuuksilla (Roos, 1971). SJB = Jersey, SKB = nupokarja, SLB = friisiläiskarja, SRB - punakirjava karja. Figure 1. Protein content of Swedish cattle breeds at different fat content levels (Roos, 1971). SJB = Jersey, SKB =Polled, SLB = Friesian, SRB = Red and White. Kuvio 2. Ruotsin karjarotujen valkuais/rasva-suhteet eri rasvapitoisuuksilla (Roos, 1971). Rotuselitykset kuten kuviossa 1. Figure 2. Protein)fat-ratios of Swedish breeds at different levels of fat content (Roos, 1971). Breeds as in Fig. 1. 57 Eri perustein tapahtuvan valinnan seuraukset Useat tutkijat ovat saamiensa tai kirjallisuudesta löytämiensä periytymis- asteiden, hajonnan ja vuorosuhteiden arvioiden nojalla laskeneet eri valinta- perusteita käyttäen odotettavissa olevat perinnölliset edistymisnopeudet suku- polvea kohti sekä itse valitussa ominaisuudessa että muissa ominaisuuksissa. Taulukkoa 8 varten kerättiin tulokset 11 tutkimuksesta, mutta ne oli keski- arvojen laskua varten muunnettava suhteellisiksi luvuiksi, koska mm. hajon- nat olivat eri tutkimuksissa olleet erilaisia. Taulukon lukuja voidaan verrata lähinnä vain sarakkeiden sisällä, mutta jotakin voidaan päätellä myös rivien sisäisistä vertailuista. Taulukosta teh- tävät tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat: 1) Tuotosmääriin perustuva valinta johtaa kohtalaiseen edistymiseen myös muiden tuotosten jalostuksessa. 2) Kunkin tuotoksen jalostuksessa päästään parhaiten eteenpäin siihen itseensä kohdistuvalla valinnalla. Esimerkkinä poikkeuksista voidaan mainita maitotuotoksiin perustuvan valinnan vaikutukset kokonais- kuiva-aineen ja rasvattoman kuiva-aineen tuotoksiin sekä rasvattoman kuiva-aineen tuotoksiin perustuvan valinnan vaikutus valkuaistuotok- siin. Nämä poikkeukset perustuvat kuitenkin harvoihin tutkimuksiin. 3) Tuotosmääriin perustuva valinta pyrkii useissa tapauksissa alentamaan maidon väkevyyttä. Kuitenkin rasva- tai valkuaistuotoksiin perustuva valinta johtaa hienoiseen pitoisuuksienkin paranemiseen. Eroa näillä on lähinnä siinä, että rasvatuotosvalinta heikentää valkuais-/rasva- suhdetta, kun taas valkuaistuotosvalinta parantaa sitä jonkin verran. 4) Erään tutkimuksen mukaan (Syrstad, 1971) järjestelmä, jossa leh- mät valitaan maitomäärien perusteella ja sonnit valkuaistuotosten perusteella, johtaa valkuaistuotosten jalostuksessa 97 %:n tehoon suo- raan valintaan verrattuna. Maitotuotosvalinta antaa 91 % ja rasva- tuotosvalinta 88 % tehon. Täten tähänastisen jalostustyön voidaan päätellä palvelleen paljolti myös valkuaistuotosten kehittämistä. Kään- täen on pääteltävissä, ettei valkuaistuotosj ulostukseen siirtyminen mer- kitse oleellista muutosta jalostustyössä. 5) Pitoisuuksiin perustuva valinta vaikuttaa heikentävästi useimpiin tuo- toksiin, lukuunottamatta rasva- ja valkuaistuotoksia. 6) Pitoisuuksiin perustuvat valintajärjestelmät edistävät huomattavasti myös muiden ainesosien pitoisuuksien kehittämistä, mutta rasva-%:iin tai kuiva-aine-%:iin perustuvat valinnat heikentävät valkuais/rasva- suhdetta. 7) Valkuais/rasva-suhteeseen perustuva valinta heikentää maidon, rasvan ja energian tuotoksia, mutta edistää jonkin verran valkuaisen ja ras- vattoman kuiva-aineen tuotoksia. Samoin se edistää valkuais-%:ia, mutta alentaa rasva-%:ia ja kuiva-aine-%:ia. Taulukko 8. Odotettu suhteellinen perinnöllinen edistyminen sukupolvessa erilaisia valintaperusteita käytettäessä, Valintaero = 1 hajonnan yksikkö. Kaikkiaan 11 tutkimusta. Tutkimusten luku ilmoitettu kunkin arvion oikeassa yläkulmassa. Table 8. Expected relative genetic progress per generation using different selection criteria. Selection differential = 1 unit of standard deviation. Altogether 11 studies. The number of studies is given in the upper right cornerof each estimate. Suhteellinen edistyminen, kun suoravalinta = 100 Relative progresswhen direct selection =lOO Valintaperuste M R V 4%M K rK VST ST R-% V-% K-% rK-% SVT-% V/R rK/R Selection criterion ME P FCM TS SNF PLM LM F-% P-% TS-% SNF-% PLM-% P/F SNF/F a) Tuotokset Yields M M 100 11 83 u 91 11 923 1024 100* 103 1 112 1 -21“ -2211 -34 4 -12» -31 1 4* 201 R F 81 11 100n 88 11 90s 894 82* 64 1 87 1 21 11 4 11 10 4 16» 8 l -29* -30 1 V - P 83 u 83 u 100n 86* 88 4 77* 861 71 l l u 13 u 2 4 1 7* 181 124 - I 1 4% M FCM 883 973 89s 1003 - 6 3 -15s -30 l -17* - M, 4 % M - FCM 92l 91 l 87 1 100 1 -151 -25 1 - 6 1 $ M - M, ,JV-P 851 81 1 97 1 91 l -201 0 1 231 ? 4 % M - FCM, (JV-P 83* 86* 96» 92*- 4* 7* 14l $ R - F, (J V - P 83l 88 1 931 92 l 5 1 101 K-TS 864 91 4 99* 83 l 100* 98* 901 1051 -ll4 - 9 4 -104 8* - 7l 0* I 1 rK - SNF 92* 74* 104* 98* 100 * 109 1 -12*- 3* - 6* 4* 4 1 161 V+S+T-P+i+M 911 91 1 99 l 107 1 94 1 1001 -301 -18 1 -24 l -131 S + T - L + M 88 1 63 1 75 1 90l 100* -131 -12* -10 1 -1‘ 8 l 18l b) Pitoisuudet Contents R-% - P-% 37 10 39 10 8 10 -11* 25 4 -34* -761 -41 1 100 11 591 » 924 57* 761 -75 3 -100 1 V-% - P-% -33“ 12 10 27 10-23* -104 -6» -351 -26 l 53 10 100 11 724 66* 70 1 263 - 25 1 K-% - TS-% 674 334 41 4 40 1 -40 4 -18* -611 -32 1 884 95 4 1 00* 87* 1021 -48* - 77 l rK-% - SNF-% -31* 39* 67» 22* 11*-6 1 56* 97» 83* 700* 4 l - 261 VST-% - PLM-% 60 1 231 441 -18 1 -29‘ 64l 881 83 1 100 c) Suhteet Ratios V/R - P/P —173 -45s ll3 - 9 l - 2* 8 l 121 -563 273 - 32* I1100* 741 rK/R - SNF/F 44 1 -571-3 1 3 1 37 1 50l -861 -331 -66 1 -24 1 100 58 59 Sonnien jälkeläisarvostelu valkuaispitoisuuden suhteen Joissakin tutkimuksissa on pyritty myös selvittämään sonnien jälkeläis- arvostelun mahdollisuuksia ja merkitystä tyttärien maidon valkuaispitoisuu- den suhteen. Bergmann (1969) arvosteli 29 sonnia vähintään 15 tyttären pe- rusteella sekä Roos (1971) 56 sonnia ensikkotyttärien perusteella ja 41 sonnia 3. lypsykauden tyttärien perusteella. Tytärryhmien samanaikaiset hajonnat rasva-%:n ja valkuais-%;n mukaan on esitetty kuviossa 3. Siitä nähdään, että valkuais-% nousee rasva-%;n mukana myös sonnien jälkeläisarvostelu- tuloksissa, mutta että samallakin rasvapitoisuustasolla on sonnien kesken ilmeistä vaihtelua valkuaispitoisuudessa. Nykyisin, kun sonnilta voi olla Kuvio 3. Sonnien jälkeläisryhmien rasva-%:n ja valkuais-%:n välinen riippuvuus. A. Rus- kea sveitsiläinen (Bergmann. 1969), B ja C. Ruotsalaiset SRB (.) ja SLB (x) (Roos, 1971). B = ensikot, C = 111 lypsykausi, 1) = rotujen sisäisesti Figure 3. Interdependence between protein and fat contents ofprogeny groups of hulls. A. Brown Swiss (Bergmann, 1969), B and C. Swedish Red & White (.) and Friesian (x) (Roos, 1971). B = Ist lactation, C = 3rd lactation, 1) = within breeds. 60 tallessa 20 —3O tuhatta pakastesiemenannosta, voidaan äärimmäisiä tapauk- sia esim. V/R-suhteessa käyttää tehokkaasti hyväksi jalostuksessa, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Taulukko 9. Tyttärien valkuaispitoisuuden mukaan kolmeen ryhmään jaettujen ruskeiden sveitsiläissonnien tyttärien ominaisuuksia (29 sonnia BERGMANNin tutkimuksesta 1969). Table 9. Characteristics of progeny groups of Brown Swiss bulls grouped according to daughters' protein content (29 bulls from the study by Bergmann, 1969). Eri ominaisuuksien keskiarvot Average performance in different traits I II 111 Sonnien luku No. of bulls 10 10 9 Valkuais-% Protein-% 3.3223.232 3.166 Rasva-% - Fat-% 3.9313.892 3.842 V/R - P/F 84.5383.09 82.44 Maitoa kg - Milk kg 3838 3782 3824 Valkuaista kg Protein kg 127.5122.2 121.1 Rasvaa kg Fat kg 150.9147.2 146.9 Taulukossa 9 on BERGMANNin arvostelemat sonnit jaettu tyttärien val- kuais-%:n perusteella kolmeen ryhmään. Jos verrataan parhaimman ja hei- koimman ryhmän keskiarvoja nähdään, että 0.156 %:n eroa valkuais-%:ssa on seurannut 0.089 %:n suuruinen samansuuntainen ero rasva-%:ssa, 2.09 %:n ero V/R-suhteessa, 6.4 kg:n ero valkuaistuotoksessa ja 4.0 kg:n ero rasva- tuotoksessa. Rasvatuotoksen mukaan ryhmiteltäessä oli eroa rasvatuotok- sessa 17.26 kg ja valkuaistuotoksessa 12.06 kg, kun taas valkuaistuotoksen mukainen ryhmittely antoi eroksi rasvatuotoksessa 14.7 kg ja valkuaistuo- toksessa 14.5 kg. Tuotosten mukainen ryhmittely antoi siis tässäkin monta kertaa suuremman eron tuotoksissa kuin valkuaispitoisuuksien mukainen ryhmittely. Valkuaistuotosten mukaisen ryhmittelyn aiheuttamassa erossa oli valkuais/rasva-suhde 14.5/14.7 = 98.6 %, kun tämä luku rasvatuotosten mukaisen ryhmittelyn jälkeen oli 12.06/17.26 = 69.9 %. Tiivistelmä Jalostuksellisia mahdollisuuksia maidon koostumuksen muuttamiseen tar- kasteltiin kirjallisuustietojen perusteella. Mm. seuraavat johtopäätökset näyt- tivät oikeutetuilta: 1) Useimpien maidon ainesosien pitoisuuksissa esiintyy selvää vaihtelua. Rasva-%:n muuntelu on noin 1.7 kertaa laajempaa kuin valkuais-%:n (Taul. 1.). 2) Rotujen välillä on huomattavia eroja. Roduilla, joilla on korkea rasva- %, on myös keskimääräistä korkeampi valkuais-%, rasvattoman 61 kuiva-aineen % ja kokonaiskuiva-aine-%, mutta niiden valkuais/rasva- suhde on alhainen (Taul. 2.). 3) Pitoisuuksien toistuvuudet ovat suhteellisen suuria, 60 —7O %, niin että yhden vuoden määritykset riittävät yksilöiden arvosteluun (Taul. 3.). 4) Useimpien pitoisuuksien samoin kuin valkuais/rasva-suhteenkin periy- tymisasteet ovat noin 50 %, mikä tekee yksilövalinnan mahdolliseksi (Taul. 4.). 5) Maitotuotoksen ja tärkeitten ainesosien pitoisuuksien välillä on sekä ilmiasuisesti että perinnöllisesti ilmeinen antagonismi (Taul. 5.). 6) Pitoisuuksien keskinäiset ilmiasuiset vuorosuhteet ovat useimmissa ta- pauksissa myönteisiä (Taul. 6.). 7) Tuotosten kuten myös pitoisuuksien keskinäiset perinnölliset vuoro- suhteet ovat hyvin kiinteitä ja myönteisiä. Tuotosten ja pitoisuuksien väliset perinnölliset vuorosuhteet ovat löyhiä ja eräissä tapauksissa jopa kielteisiä. Korkea valkuais/rasva-suhde on antagonistinen suu- rille rasvan tai kokonaiskuiva-aineen tuotoksille (Taul. 7.). 8) Väkevyyteen perustuva valinta johtaa maitotuotosten alenemiseen ja sen seurauksena heikkoon edistymiseen ko. ainesosan tuotoksessa. Va- linta on siten perustettava tuotoksiin, ja pitoisuuksien määrittämisen tarkoituksena on voida arvioida nämä tuotokset. Paras edistyminen tietyn ainesosan tuotoksen suhteen voidaan saavuttaa sen suoralla valinnalla. Valkuaistuotosvalinta parantaa vähitellen myös valkuais/ rasva-suhdetta. Lähes täydellinen teho voidaan saavuttaa valitsemalla vain sonnit valkuaistuotosten perusteella ja lehmät vain maitotuotos- ten perusteella (Taul. 8.). KIRJALLISUUSLUETTELO - REFERENCES Bergmann, J. 1969. Der Eiweissgehalt in der Milch des schweizerischen Braunviehs. Ziichterische Grundlagen fiir die Einbeziehung des Eiweissgehaltes in die Selektion. Diss. Gottingen, 133 p. Roos, A. 1969. Mjölkens sammansättning ur avelssynpunkt. (= Composition of milk from a breeding point of view). Swedish with an English summary. SHS Meddelande 41. 41. 110 p. Syrstad, O. 1971. Seleksjon for proteininnhald i mjolk. Summary: Selection for protein content in milk. Meld, fra Norges landb. hogsk. 50 (27): 11 p. Luettelo taulukoissa käytetystä kirjallisuudesta saatavissa kirjoittajalta. List of references cited in the Tables is obtainable from the author.