328 Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun Eero Varis Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Hyrylä Ilmo Lannetta Maatalouskoneiden tutkimuslaitos, Rukkila Effects of fertilization rate and application method on the yield development and quality of potatoes Eero Varis Plant Breeding Institute of Hankkija, Hyrylä, Finland Ilmo Lannetta Finnish Research Institute of Agricultural Engineering, Rukkila, Finland Abstract. Drilling and placing of fertilizer were compared with broadcasting in trials carried out at the Plant Breeding Institute of Hankkija and at the Finnish Research Institute of Agricultural Engineering from 1968 71. Two rates of a commercially- compounded fertilizer (N-P-K = 7-11-12) were used. Doubling the fertilization rate increased the tuber yield by 12 per cent. Drilling produced a yield increase of 6 per cent, placing of 11 per cent. The fertilization rate strongly affected the yield increase of a given application method. At the lower fertilization rate, the yield increase from drilling was 7 per cent, from placing, 18 per cent. At the higher fertilization rate, the yield increases were 5 per cent in both cases. The starch content was decreased by 0.5 per cent by the increased fertilization rate. Application methods had no significant effects upon the starch content. Starch yields were in accordance with tuber yields. The proportion of large tubers was increased by the heavier fertilization rate. The application method had no clear effect on the tuber size distribution. Yearly variations were, however, great. A doubled fertilization rate increased slightly the scabbiness of the crop and the percentage of tubers infected with black scurf. Application methods had no effect upon the scabbiness or black scurf. Growth analysis showed a clear positive effect of drilling and placing on the vegetative growth of the potato, an even greater effect than that caused by a doubled fertilization rate. At the higher fertilization rate, growth was retarded somewhat by placing. Stem number per hill varied yearly (4.3 —5.3). Treatments included caused few variations. At the higher fertilization rate, drilling increased the stem number. Tuber number per hill varied greatly from year to year (8.6 13.5). It was clearly increased by drilling and placing. This increase, however, was not so noticeable by the end of the growing period. https://www.c-info.fi/en/info/?token=jLebvr0qmmMNqHD8.tz4nuZue9AIMJM637qRozQ.uh64EciheuGUYyYyc2rBntELxjpF7bkNHpv6DIyWk27N6Bun2c3BqEleDNJDm40SajWx-f66giYgBnblDMHPjBv1q1kwYe0bP6KBKHVvFKrwHXXEWzT9SHtKkTwwjGqkDZ3ydWcPVsHvFCz8TkAROh48ho83UHqLXTvkvdgERMGKF9sVIEyQ 329 Lannoitteiden multaaminen tai sijoitus viljan viljelyssä yleistyi Suomessa 1960-luvun lopulla niiden lupaavien koetulosten ja käytännön kokemusten perusteella, joita menetelmistä saatiin (Elonen ym. 1967, Nieminen ym. 1967, Salonen 1968, Pessi ym. 1970). Menetelmiä kokeiltiin aluksi pääasiassa kevätviljoilla, joilla myös tulokset olivat hyvät. Rivimultainten yleistyessä käytännössä näytti kuitenkin tarpeelliselta selvittää myös mm. perunan suh- tautumista lannoitteiden multaukseen ja sijoitukseen, koska ulkomailta saatiin alustavia lupaavia tietoja (Baerug 1971) ja koska myös omat alustavat ko- kemukset havaintokentiltä vuosina 1966—67 osoittivat selvää kasvun nopeu- tumista alkukesästä. Asiaa selvittäviä kokeita järjestettiin vuosina 1968—72 Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen Anttilan koetilalla yhteistoiminnassa Maa- talouskoneiden Tutkimuslaitoksen kanssa. Neljään kokeeseen liitettiin myös varhaisnostot kasvututkimuksineen ja kemiallisine analyyseineen, jotta olisi voitu tarkemmin selvittää mahdolliset kasvurytmin muutokset ja ravinteiden saannin erot. Koeaineislo ja sen käsittely Kokeita järjestettiin vuosien 1968—72 aikana kaikkiaan 8, näistä 5 Hankki- jan kasvinjalostuslaitoksen Anttilan koetilalla ja 3 Maatalouskoneiden Tutki- muslaitoksen koetiloilla. Maalaji oli Anttilan 4 kokeessa aitosavipohjaista multamaata, I kokeessa hiesunsekaista hietaa (vrt. Varis 1973), Maatalousko- neiden Tutkimuslaitoksella hietaa. Koe jäsenet olivat: Lannoitemäärät A. 650 kg/ha Yklv (33-46 N, 34-72 P, 78-81 K) B. 1 300 kg/ha Yklv (65-91 N, 69-143 P, 156-160 K) Lannoitustavat 1. Pintalannoitus 2. Rivimultaus, mullattu 16.5 cm:n rivivälein 3. Sijoituslannoitus, sijoitettu siemenmukulan molemmin puolin n. 10 cm:n etäisyydelle mukulasta. Lannoitteena käytettiin vuosittain kaupassa olevaa kloorivapaata Y-lan- nosta. Lannoitteiden sijoittamiseksi 2-riviin Piirroksen 1 osoittamalla tavalla Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella rakennettiin yhdistelmäkone, joka si- joitti lannoitteet ja istutti perunat. Pinta- ja rivilannoitukseen käytettiin rivi- multainta. Perunat istutettiin aina yhdistelmäkoneen istutusautomaatilla. Koeruudut olivat 4-rivisiä, ä 25 mukulaa. Kaksi keskimmäistä riviä kor- jattiin syysnostoissa. Kerranteita oli 4, lajike Rekord. Varhaisnostoja varten kylvettiin Anttilaan multamaan kokeen yhteyteen ylimääräisiä ruutuja, joista korjattiin 4 nostoaikana 2 X 1-riviset ruudut. Nostoajat olivat keskimäärin: 27.07., 12.08., 25.08. ja 17.09. 330 Seuraavat havainnot esitetään Varhaisnostot Lehdistön paino g/yksilö Varsia kpl/yksilö. Mukulasato g/yksilö. Mukuloita kpl/yksilö. Mukuloiden kokojakautuma (%): alle 40 mm, 40—55 mm ja yli 55 mm. Tärkkelys-% (Hals & Bucholzin mukaan). Varhaisnostoista otettiin myös lehdistö- ja mukulanäytteet kemiallisia analyyseja varten Tulokset esitetään myöhemmässä julkaisussa. Syysnosto Mukulasato tn/ha. Tärkkelys-% (Hals & Buchholz). Tärkkelyssato kg/ha. Sadon kokojakautuma (%), alle 40 mm, 40 —55 mm ja yli 55 mm. Sadon rupisuus 0— 10 (0 = terve, 10 = täysin rupinen). Seittisiä mukuloita %. Piirros 1. Kaaviokuva selostettavassa kokeessa käytetyistä lannoitteiden kylvötavoista. Figure 1. Scheme of fertilizer application methods used in the trial series reported here. Tulokset ja niiden tarkastelu Tulosten tilastollisessa käsittelyssä käytettiin varianssianalyyssejä, jotka laskettiin Keskusosuusliike Hankkijan ATK-osastolla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys on esitetty tavalliseen tapaan (Taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. Varianssianalyysi lannoitustavan vaikutuksesta perunasadon kehittymiseen. Table 1. Analysis of variance of the effects of the fertilizer application method on the development of potato yield. Lehdistön paino g/yksilö Haulm weight g per hill Varsien luku- määrä kpl/kasvi Stem number per hill Mukulasato g/yksilö Tuber yield g per hill Mukuloita kpl/yksilö Tuber number per hill Mukuloiden kokojakautuma Size distribution % Tekijä Factor A. Koe Trial ��� ��� ��� B. Lannoitustaso- Fertilization level . *** (*)ns ns ns C. Lannoitustapa Application method (•)ns ns D. Nostoaika Lifting time ��� �� ��� � * * AB ns � �� ��� *** ns nsAC *** ns o ns AD ��� ��� BC �� ns BD ns ns ns ns ■CD ns ns ns � ns ABC •* ns ns ns ns ns ns ns * *** � ** * *� ABD ns ACD �� * BCD (*) * ns Lehdistön paino Lisätty lannoitus aiheutti lehdistön rehevämmän kasvun (keskimäärin 270 ja 306 g). Rivimultaus ja sijoitus vaikuttivat samoin lehdistön kasvua rehevoittävästi (269, 292 ja 302 g). Piirroksesta 2 näkyvät yhdysvaikutukset BC ja BCD. Pientä lannoitemäärää käytettäessä sijoituslannoitus aiheutti rehevimmän varsiston kasvun. Sen sijaan suurempaa lannoitemäärää käytet- täessä sijoituslannoituksessa varsiston kasvu hidastui syyskesällä verrattaessa rivimultaukseen. Vuotuista vaihtelua oli runsaasti (A, AC, AD, ABC, ABD, ACD). 14 331 Taulukko 2. Varianssianalyysi lannoitustavan vaikutuksesta perunasatoon ja sen laatuun. Table 2. Analysis of variance of the effects of the fertilizer application method on the yield and quality potatoes. ~ Tekijä Factor A. Koe Trial **• *** B. Lannoitustaso Fertilization level �� �� C. Lannoitustapa Application method *** ns ns AB ns (�) ns (�) AC ns ns (*) * ns (*) nsBC ABC ns Mukulasato Tuber yield tonsf ha Tärkkelys- % Starch content Tärkelkys-sato Starch yield kg/ha Koko-jakautuma Size distribution o//o Rupisuus Scabbiness 0-10 Seittisiä mukuloita Black scurf infected tubers % ��� � nsns *� ns ns ns ns nsns Varsien lukumäärä Varsien lukumäärä yksilöä kohti vaihteli vuosittain (4.3—5.3 kpl). Se muut- tui myös hiukan kasvukauden kuluessa (4.8—4.9—4.8—4.5). Lannoituksen määrä ja tapa vaikuttivat myös jossain määrin varsien lukumäärään (Taulukko 3). Taulukko 3. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus perunan varsien lukumäärään. Table 3. The effects of fertilizer application level and method on the stem number of potatoes. Lannoitustapa 650 Yklv 1 300 Yklv Keskim. A verageApplication method Pinta Broadcasted 4.7 4,6 4.7 Rivi Drilled 4.65.0 4.8 Sijoitus Placed 4.84.8 4.8 Keskim. Average 4.7 4.8 PME - L.S.D. (5 %) Lannoitustasot Fertilization levels (B) ns Lannoitustavat Application methods (C) ns BC 0.3 Selvä merkittävä ero oli rivilannoituksessa, missä lannoituksen lisääminen pystyi lisäämään myös versojen lukumäärää. Yhdysvaikutus BCD osoitti, 332 333 että versojen lukumäärä laski kasvukauden lopulla eniten rivilannoituksen pie- nellä lannoitemäärällä ja sijoituslannoituksen suurella lannoitemäärällä (vrt. Piirros 2). Vuotuista vaihtelua todettiin (A, AB, AD). Mukulasato Mukulasadon kehittymisessä oli samoja piirteitä kuin lehdistön painon kehityksessä (Piirros 2). Lannoitustasojen välillä ei keskimäärin ollut merkit- sevää eroa, joskin suunta oli suuremman lannoitemäärän eduksi (426, 445 g/ kasvi). Ero näytti suurenevan syksyä kohti, ei tosin merkitsevästi. Lannoi- tustavoista rivimultaus ja sijoitus olivat keskimäärin yhtä hyvät (412, 446, 448 g/kasvi), mutta lannoitemäärä vaikutti näiden paremmuusjärjestykseen (BC). Vuotuista vaihtelua esiintyi (A, AB, AD). Mukuloiden lukumäärä Mulukoiden lukumäärä kasvia kohti vaihteli vuosittain (8.6—13.5 kpl/ kasvi) ja muuttui kasvukauden kuluessa (11.1 11.8—10.5—9.6 kpl/kasvi). Lannoituksen määrä vaikutti lievästi merkitsevästi mukuloiden lukumää- rään (10.6, 10.9 kpl/kasvi), lannoitustavan vaikutus oli selvästi merkitsevä (9.9, 11.0, 11.3 kpl/kasvi). Mukuloiden lukumäärä muuttui kasvukauden ku- luessa eri tavalla riippuen lannoitustavasta (CD, Piirros 3). Sijoituslannoituk- Piirros 2. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus perunan kasvuun. Figure 2. The effects of fertilization rate and application method on the growth of the potato. 334 sella saatiin kasvukauden alussa kehittymään sangen suuri mukulamäärä, joka kuitenkin syyskesällä jyrkästi väheni osan mukuloista kuihtuessa. Rivi- lannoituksen mukulamäärä oli myös hyvä syyskesään saakka, kunnes sekin syksyllä laski selvästi. Syksyllä mukulamäärien erot olivat suhteellisen pienet. Mukuloiden kokojakautuma Lannoituksen määrä ja tapa eivät keskimäärin vaikuttaneet kokojakautu- maan (B, C), mutta sen sijaan niiden yhdysvaikutus (BC) oli merkitsevä (Piir- ros 4). Ison lannoitemäärän koejäsenissä oli kasvukauden loppupuolella selviä eroja varsinkin isojen mukuloiden määrissä (BCD). Rivilannoituksen sadon nousu syyskesällä näytti muita enemmän johtuneen mukulakoon suurene- misesta. Pintalannoituksessa suurenivat sekä pienten että isojen mukuloiden määrät, sijoituslannoituksessa taas keskikokoisten määrä oli selvästi suurempi kuin muita lannoitustapoja käytettäessä. Syysnosto Varsinais: ssa syysnostoissa oli mukana kaikkiaan 8 koetta, joten edellä esitetyn 4 kasvututkimuksen tulokset eivät suoraan ole rinnastettavissa seu- raavassa esitettäviin tu'oksiin. Piirros 3. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus mukulaluvun kehitykseen. Figure 3. The effects of fertilization rate and application method on the development of tuber number. 335 Piirros 4. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus mukulakoon kehittymiseen. Figure 4. The effects of fertilization rate and application method on the development of tuber size. I iirros 5. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus mukula- ja tärkkclyssatoon. Figure 5. The effects of fertilization rate and application method on tuber and starch yield. 336 Mukulasato Mukulasadossa oli merkitsevä ero sekä lannoituksen määrien (26.92 ja 30.12 tn/ha) että lannoitustapojen välillä (26.99, 28.51 ja 30.05 tn/ha). Lisäksi yhdysvaikutus BC oli merkitsevä (Piirros 5). Lannoitustapojen väliset erot olivat huomattavan suuret pienempää lan- noitemäärää käytettäessä. Sijoituslannoituksen pieni lannoitemäärä antoi jopa paremman tuloksen kuin pintalannoituksen isompi lannoitemäärä. Eri kokeiden antama tulos oli sangen yhtenäinen, sillä yhdysvaikutukset AB ja AC eivät olleet merkitseviä. Sen sijaan yhdysvaikutus ABC osoitti vaihtelua eri koejäsenien sadossa, mutta ei kuitenkaan koskaan oleellisesti BC:n suunnasta poikkeavasti. Tärkkelyspitoisuus Lannoituksen lisääminen alensi tärkkelyspitoisuutta (17.2 ja 16.8 %). Lan- noitustapa ei sen sijaan vaikuttanut merkitsevästi, vaikka pieni ero pintalan- noituksen vahingoksi oli havaittavissa (16.9, 17.2 ja 17.0 %, Piirros 5). Tärkkelyssato Tärkkelyssato määräytyi pääasiassa mukulasadon mukaan (Piirros 5). Rivimultaus osoittautui suhteellisesti hiukan muita edullisemmaksi lievästi korkeampien tärkkelyspitoisuuksien ansiosta. Mukuloiden kokojakautuma Mukuloiden kokojakautumassa oli merkitsevä ero lannoitemäärien välillä (B), mutta ei lannoitustapojen välillä (Taulukko 4). Taulukko 4. Lannoituksen määrän vaikutus mukulakokoon. Table 4. The effect of fertilizer application rate on tuber size distribution. Mukulakoko Tuber size 650 1 300 Yklv Keskim. AverageYklv Alle Under 40 mm 11 10 11 40-55 mm 59 57 58 Yli Over 55 mm 30 33 31 PME - L.S.D. {5 %) 3 337 Lannoituksen lisääminen aiheutti suurten mukuloiden määrän kasvamisen keskikokoisten kustannuksella. Lannoitustavan vaikutus mukulakokoon oli vuosittain vaihteleva (AC), mutta keskimäärin mukuloiden koko jakautumissa ei ollut eroja. Mukuloiden taudit Lannoituksen lisääminen aiheutti lievän rupisuuden nousun. Samoin seittis- ten mukuloiden määrä kasvoi lievästi. Lannoitustapa ei aiheuttanut eroja (Tau- lukko 5). Taulukko 5. Lannoituksen määrän ja tavan vaikutus mukuloiden tauteihin. Table 5. The effects of fertilizer application level and method on tuber diseases. Rupisuus Scabbiness Seittisiä mukuloita Black scurf infectedLannoitustapa Application method 650 1 300 Keskim. 650 1 300 Keskim. Yklv Yklv Average Yklv Yklv Average Pinta Broadcasted 10 11 11 12 14 13 Rivi - Drilled 9 12 10 11 16 13 Sijoitus Placed 10 13 11 10 12 11 Keskim. Average 10 12 11 14 Tulosten tarkastelua Lannoitteiden multaaminen rivimultaimella tai sijoituslaitteella näyttää näiden koetulosten mukaan antavan perunalla huomattavia, s—lB %:n, sadon- lisäyksiä. Sadon laadun muutokset ovat pieniä. Samanlaisiin tuloksiin on tultu muissakin vastaavissa tutkimuksissa (Larpes 1968, Batey ja Boyd 1969, Baerug 1971, Laughlin 1971, Pettersson ja Wikström 1972, Hempler 1973). Lannoitteiden erilaisia sijoitustapoja ovat muutamat tutkijat selvittäneet tarkemmin (Batey ja Boyd 1969, Baerug 1971, Laughlin 1971). Tulokset ovat olleet vaihtelevia riippuen käytetyistä lannoitemääristä ja kasvuoloista. Yleissuunta näissä tutkimuksissa näyttää kuitenkin olevan, että mitä pienem- pää lannoitemäärää käytetään, sitä lähemmäksi siemenmukulaa lannoite voi- daan sijoittaa tai sitä kapeampaa nauhaa voidaan käyttää. Sen sijaan jos suuri lannoitemäärä sijoitetaan lähelle siemenmukulaa kapeaksi nauhaksi, on voitu todeta kasvuhäiriöitä ja juurien polttovikoja sitä herkemmin, mitä kuivempi kasvukausi on. Tämä sama ilmiö näkyy myös tässä esitetyissä tuloksissa. Pientä lannoite- määrää käytettäessä saatiin sijoittamalla huomattavasti parempi tulos kuin rivimultaamalla, mutta suurempaa lannoitemäärää käytettäessä ero tasoittui, 338 koska sijoituslannoituksella sato ei juuri lainkaan noussut lannoitemäärää lisättäessä. Kasvututkimuksen tuloksista käy myös selville, että kasvien tuorepaino kasvoi iso lannoitemäärä sijoitettaessa syyskesällä hitaammin kuin rivimullattaessa, mikä on merkki häiriintyneestä lisäkasvusta. Samalla tavalla mukulamäärien kehitys kasvukauden aikana osoitti, miten sijoituslannoitus johti alkukesällä sangen runsaaseen mukulamäärään. Tämä aleni kuitenkin kasvukauden loppupuolella huomattavasti todennäköisesti kasvun häiriinty- misestä johtuen. Kasvun häiriintymisen syiden tietäminen olisi sinänsä tär- keää, sillä sijoituslannoituksen aikaansaama lupaava mukulamäärän kehitys alkukesästä antoi itse asiassa mahdollisuuden sangen suuren sadon kehittymi- seen: mukulamäärien ero pintalannoituksen ja sijoituksen välillä oli nimittäin suurimmillaan 22 %, mutta syksyllä vain 6 %. Nämä koetulokset osoittivat muiden vastaavien tulosten tapaan, että käyttämällä lannoitteiden multausta päästään samaan satotasoon huomatta- vasti pienemmällä lannoitemäärällä kuin pintalannoituksessa. Lannoitteiden säästö on arvioitu 30 —5O %:ksi (Batey ja Boyd 1969,Hempler 1973). Näissä kokeissa säästö oli samaa suuruusluokkaa. Sadon mukulakoko ei muuttunut varsinaisissa syysnostoissa keskimääriin, mutta vuosittain tulos oli erilainen. Sadonlisäys perustui siten joko mukula- koon suurenemiseen tai mukuloiden määrän lisääntymiseen, keskimäärin kuitenkin pääasiassa jälkimmäiseen. Kasvututkimuksen tulokset selvittivät tarkemmin näitä yhteyksiä. Kasvukauden loppupuolella mukuloiden määrä näyttää tasoittuvan kasvuolosuhteiden sallimalle tasolle. Tämän jälkeen lan- noitteiden multaus tai sijoitus voi johtaa mukuloiden nopeampaan lisäkasvuun, jolloin voidaan PETTERSSONin ja WiKSTROMin (1972) mukaan todeta sato- käyrien yhtyminen syyskesällä ja uudelleen eriytyminen myöhemmin syksyllä. Sadon mukulakoon suurenemisen ei tarvitse olla säännöllinen ilmiö, vaan se on mukuloiden määrän lisääntymisen kanssa vaihtoehtoinen sadon nousun muoto. Kumpi vaihtoehto pääsee vallitsemaan johtuu kasvuolosuhteista ja todennä- köisesti myös lajikkeen aikaisuudesta (vrt. Larpes 1968, Baerug 1971). Lannoitustapa vaikutti tässä kuten muissakin vastaavissa tutkimuksissa sangen vähän tärkkelyspitoisuuteen. Tärkeä ilmiö selostettavassa koesarjassa on se, että sijoittamalla tai multaamalla lannoitteet päästiin suurempaan satoon ilman tärkkelyspitoisuuden alenemista. Lannoituksen määrän lisääminen sen sijaan johti sadon määrän kasvun ohella tärkkelyspitoisuuden alenemiseen. Tämän eron voidaan selittää johtuvan mukulamäärien eroista kummassakin tapauksessa. Pelkkä mukulamäärän lisääntyminen ei kuitenkaan takaa jatkuvaa tärkkelyspitoisuuden korkeana säilymistä, vaan lisäksi tarvitaan myös osittainen lehdistön yhteyttämiskapasiteetin kasvaminen. Tähän viit- taavat myös tämän koesarjan tulokset verrattaessa korkean lannoitustason rivimultauksen ja sijoituksen satoja, tärkkelyspitoisuuksia sekä mukuloiden ja versojen määriä keskenään. Tässä tapauksessa rivimultaus johti suurimpaan tärkkelyssadon lisääntymiseen sekä korkean sadon että hyvän tärkkelyspitoi- suuden takia. Samalla kasvututkimus osoitti sekä mukulamäärän että verso- määrän kasvua. Lannoitteiden multaaminen riittävään syvyyteen näyttää olevan tehokas keino perunasatojen nostamiseksi ilman ulkoisen ja sisäisen laadun huonone- 339 mistä. Tämä perustuu nopeampaan kasvun alkamiseen, rehevämpään ja osit- tain myös tiheämpään varsistoon sekä lisääntyneeseen mukuloiden määrään. Samanaikainen muiden kasvuolojen, lähinnä veden saannin turvaaminen riit- tävän lannoituksen yhteydessä näyttäisi antavan lisämahdollisuuksia runsaiden hyvänlaatuisten satojen saamiselle ilman ylimääräistä kasvutiheyden muutta- misen tarvetta. Yhteenveto Lannoitteiden rivimultausta ja sijoitusta verrattiin pintalannoitukseen vuosina 1968—72 järjestetyissä kokeissa Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella ja Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella. Kokeissa käytettiin kahta lannoi- tustasoa, 650 ja 1 300 kg/ha Yklv. Lannoituksen kaksinkertaistaminen nosti mukulasatoa keskimäärin 12 %. Rivimultaus lisäsi satoa 6 % ja sijoitus 11 % pintalannoitukseen verrattuna. Lannoituksen määrä vaikutti huomattavasti lannoitustavan antamaan tulokseen. Alemmalla lannoitustasolla rivimultaus nosti satoa 7%, sijoitus 18 %. Suurempaa lannoitemäärää käytettäessä vastaavat sadonlisäykset oli- vat molemmissa tapauksissa 5 %. Tärkkelyspitoisuus aleni 0.5 %-yksikköä lannoituksen määrää lisättäessä. Lannoitustapa ei vaikuttanut tärkkelyspitoisuuteen merkitsevästi, joskin rivi- multaus tuotti hiukan muita korkeampia pitoisuuksia. Tärkkelyssadot noudattivat mukulasatoja. Suurten mukuloiden määrä lisääntyi lannoitusta lisättäessä. Lannoitus- tapa ei vaikuttanut merkitsevästi lajittelutulokseen, joskin selviä eroja vuosit- tain todettiin. Lannoituksen lisääminen aiheutti rupisuuden ja seittisten mukuloiden määrän lievän lisääntymisen. Lannoitustapa ei vaikuttanut mukuloiden ter- veyteen. Kasvututkimus osoitti lannoitteiden multauksen tai sijoituksen nopeuttavan ja lisäävän perunan vegetatiivista kasvua jopa enemmän kuin lannoituksen määrän kaksinkertaistaminen. Suurempaa lannoitemäärää käytettäessä rivi- multaus oli edullisempi kuin sijoitus. Versojen määrä vaihteli vuosittain (4.3 —5.3) huomattavasti enemmän kuin lannoituksen määrästä tai tavasta johtuen. Rivimultaus tuotti suurta lannoite- määrää käytettäessä muita runsaamman versojen määrän. Mukuloiden määrä kasvia kohti vaihteli runsaasti vuodesta toiseen (8. 6 13.5). Mukuloiden määrä lisääntyi huomattavasti kasvukauden alkupuolella rivimultausta ja varsinkin sijoitusta käytettäessä. Loppukesällä erot pieneni- vät. 340 KIRJALLISUUTTA Baerug, R. 1971. Radgjodsling til seine of tidlige potetsorter. Forsk. Fors. Landbr. 22: 157 -164. Batey, T. & Boyd, D. A. 1969. Placement of fertilizers for potatoes. Phosph. Agric. 54: 27-34. Elonen, P., Nieminen, L. & Kara, O. 1967. Sprinkler irrigation on clay soils in southern Finland. 11. Effect on the grain yield of spring cereals. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 39: 78-88. Hempler, K. 1973. Reihendiingung zu Stärkekartoffeln. Kartoffelbau 24: 68. Larpes, G. 1968. Rivilannoitus perunallekin. Koetoim. ja Käyt. 25:46 48. Laughlin, W. M. Production and chemical composition of potatoes related to placement and rate of nitrogen. Amer. Potato J. 48: 1 15. Nieminen, L., Kara, O. & Elonen, P. 1967. Kokemuksia sijoituslannoituksesta. Maat. ja Koetoim. 21:42 49. Pessi, Y., Ylänen, M., Leskelä, A & Syvälahti, J. 1970. Results of tests made with placement fertilization on the Kotkaniemi Experimental Farm. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 42; 193-197. Pettersson, A. & Wikström, S. 1972. Inledande undersökningar om radmyllning tili po- tatis. Lantbr.högsk. Rapp. Jordbearbetningsavdelning 30:1—27. Salonen, M. 1968. Rivilannoitus, sen kehittäminen ja soveltaminen kasvinviljelyyn. Leipä Leveämmäksi 16; 20 22. Varis, E. 1973. The effect of magnesium and potassium on the chemical composition and yield of the potato. Acta Agr. Fenn. 128, 3; 3 13.