Sijoituslannoituksen kehityksestä ja tutkimustoiminnasta Suomessa Osmo Kara ja Lassi Räisänen Maatalouskoneiden tutkimuslaitos, Rukkila, 00001 Helsinki On the development and field experiments of fertilizer placement in Finland Osmo Kara and Lassi Räisänen Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry, Rukkila, 00001 Helsinki Abstract. The placement of fertilizer in connection with sowing of cereal has become very popular in Finland within the last 10 years. Today we generally place fertilizer and drill seed at the same time with a fertilizer placement drill, which drills seed to rows and places fertilizer between every other row. We also use machines, fertilizer and seed drills, with which the sowing and the fertilizer placement are done with the same coulters in different operations. Shares of the drill coulters can also be turnable so that one end is a fertilizer coulter and the other a seed coulter. The sale of fertilizer placement drills is at present about 10 times larger than the total sale of traditional seed drills in Finland. There have been many field experiments in the placement of fertilizer with spring cereals in Finland. The placement of fertilizer into a depth of 8— 10 cm has increased grain yields of spring cereals on an average about 14 percent. The increase in grain yields has varied between o—4o % in different yers. The placement of fertilizer has improved most the availability of nitrogen, next of potassium and then of phosphorus. The placement has also accelerated ripening. The crude protein content of the grain yield has decreased somewhat by the placement of fertilizer. Sprinkler irrigation did not appear to reduce the effect of placement of the fertilizer. These two methods form a highly efficient combination. Sijoituslannoituskoneiden kehityksestä Lannoitteen sijoittaminen samaan riviin siemenen joukkoon tai määräetäi- syydelle siemenestä on ollut tunnettu jo viime vuosisadalla ja on yleisessä käytössä mm. Yhdysvalloissa. Euroopassa ensiksi mainittu menetelmä yleis- tyi jossain määrin toisen maailmansodan aikana Englannissa. Pohjoismaissa viljan viljelyyn liittyviä sijoituslannoitusta koskevia tutkimuksia alettiin suorittaa 1940-luvulla. Alustavien tutkimusten perusteella mm. Ruotsissa 3 175 https://www.c-info.fi/en/info/?token=PrKX0BpebGWQbTqb.Oi727srGlOcjZzHHwYUk2g.Tu2P6Hy4aWVwY8eXZ48H24cPvvLOb_vHaQi4hyvatWcK93z5Oj-ctOxvPmzXqO7BMf5DQCVANGd5MkyBr5Hq8cr-IqN3Q4SLHX0pOes31jQCtFNCILdztkt7ejA1qBJnW_OZ9GOP2ycqJTeMHi-RyqRajV70WlnCzWi2lx10LVwSeoyRYqSnfKNxbtDWa4Cp8UZW 176 julistettiin v. 1946 suunnittelukilpailu erillisen rivilannoittimen kehittämiseksi. Suunnitellut koneet jäivät kuitenkin kokeiluasteelle. Suomessa Maaseudun Kone valmisti v. 1955 siementen joukkoon lannoitteet kylvävän hevos- ja traktorivetoisen kylvölannoittimen koekappa- leet. Koneiden vastaanotto oli kuitenkin siinä määrin ristiriitainen, että val- mistaja katsoi parhaaksi jäädä odottamaan lisäselvityksiä. Vuonna 1957 ahvenanmaalainen maanviljelijä C. Nordlund rakensi yhdistetyn kylvökoneen, johon oli yhdistetty myös muokkauskone ja jyrä. Tämäkään kone ei päässyt teollisen valmistuksen asteelle. Vaikka maassamme myytiinkin ulkomaisia lannoitteen siementen jouk- koon kylväviä koneita 1950-luvulla jonkin verran, menetelmä ei kuitenkaan yleistynyt. Tämä johtui ainakin osittain siitä, että kyseisten koneiden riviväli oli melko suuri eivätkä sadon lisäykset vastanneet odotuksia. Koneet olivat myös alttiita ruostumaan ja lyhytikäisiä. Vuonna 1958 professori Martti Salonen suunnitteli kenttäkokeita, joiden tarkoituksena oli selvitellä ennen viljan kylvöä määräsyvyyteen sijoi- tetun lannoitteen vaikutusta. Tarkoitusta varten maatalouskoneiden tutkimus- laitoksella vahvistettiin hevosvetoinen viljankylvökone. Tämä vetovantainen kone oli kuitenkin heikkorakenteisena rivilannoitukseen sopimaton ja kokeet epäonnistuivat. Seuraava varsinainen rivilannoittimen koekappale suunniteltiin ja raken- nettiin kevättalvella 1959 maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella yhteistoimin- nassa Yliopiston maanviljelyskemian laitoksen kanssa. Tämän koekappaleen (kuva 1) suunnittelussa oli pyrkimyksenä rivilannoituksen ohella korvata osit- tain myös kylvömuokkaus samalla ajokerralla. Koneen runko-osana oli silmuk- Kuva 1. Rivilannoituskoneen koekappale v. 1959. Fig. 1. Experimental fertilizer placement drill in 1959. 177 kakultivaattori ja syöttökoneistona viljankylvökoneen syöttölaite säiliöineen. Lannoiteputket johdettiin kultivaattorin terien taakse kiinnitettyihin sup- piloihin. Koneen kokeilun yhteydessä suoritettiin alustavia kenttäkokeita melko ravinneköyhillä multa- ja hietamoreenimailla. Näissä alustavissa ko- keissa sadon lisäykset olivat yllättävän suuria, keskimäärin noin 25 % hajalannoitettuun verrattuna (Nieminen ja Heinonen 1960, Heinonen ja Nieminen 1961). Em. rivilannoittimen lisäksi tutkittiin lähinnä koneiden kehittämisen suun- nan selvittämiseksi myös lautasterin muokkaavien ja multaavien rivilannoitti- mien soveltuvuutta. Raskasrakenteisina koneet olivat kuitenkin hankalia kä- sitellä ja niiden edelleen kehittämisestä luovuttiin. Alustavissa kokeissa saatujen myönteisten kokemusten jälkeen rivilan- noittimien teolliseen valmistuskuntoon saattaminen ja jatkokehitys siirtyi pääasiassa maatalouskoneteollisuudelle. Vuonna 1961 Junnilan Kone- paja valmisti ensimmäisen teollisesti valmistetun S-piikein varustetun rivi- lannoittimen koekappaleen. Tehdasvalmisteisten koneiden myynti alkoi vuonna 1963, jolloin em. tehdas valmisti 15 rivilannoittimen koesarjan. Kah- tena seuraavana vuonna erilliseen lannoitteen multaamiseen tarkoitettujen rivilannoittimien myynti oli vielä melko vähäistä, yhteensä n. 460. Tämän jälkeen myynti lisääntyi tuntuvasti. Kylvö-lannoituskoneita (kuva 2), joilla lannoitus tapahtuu samalla ajo- kerralla kuin kylvö määräsyvyyteen ja -etäisyyteen siemenrivistä, on maas- samme valmistettu myyntiä varten vuodesta 1966 alkaen. Koneet olivat aluksi lannoitteen jokaiseen kylvöriviväliin sijoittavia. Näitä koneita kehitet- tiin myös yliopiston koetilalla Malminkartanossa agr. Matti Kareksen toimesta. Koneen rakenteen yksinkertaistamiseksi ja tukkeutumisvaaran pie- nentämiseksi lannoitusvantaiden määrää vähennettiin niin, että kone sijoitti lannoitteet joka toiseen kylvöriviväliin. Kenttäkokein menetelmät todettiin likimain tasavertaisiksi. Nykyisin kaikki maassamme valmistetut kylvö-lan- noittimet ovat viimeksi mainittua mallia. Yleisvantaalla varustettuja rivilannoittimia, joilla kylvö ja lannoitus tapahtuu samalla koneella eri ajokerroilla, on myyty maassamme v. 1970 Kuva 2. Kylvölannoituskoneen kaaviokuva. I—2) lannoitusvannas, 3) varpajyrä, 4) kylvö- vantaat ja 5) jyräpyörät. Fig 2. Principle of fertilizer placement and seed drill with machines of the present time. 1— 2) fertilizer drill, 3) rotary spiral-cage tiller, 4) seed drills, 5) press wheels. 178 alkaen. Kone poikkeaa tavallisesta kylvökoneesta vain Vantaan rakenteen suhteen. Jokainen painojousella varustettu vannas toimii kylvövantaan tapaan toisistaan riippumatta. Vantaan kärjen muoto on tehty ottavaksi lannoitteen riittävän sijoitussyvyyden saavuttamiseksi. Valmistetaan myös konemallia, jossa vannas voidaan kääntää sekä viljan kylvöä että lannoitusta varten. Sijoituslannoitus- ja kylvökoneiden myynti maassamme käy ilmi taulu- kosta 1. Taulukko 1. Sijoituslannoitus- ja kylvökoneiden myynnin kehitys Tabic I. The development of the sale of seed drill and fertilizer placement machines in Finland 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 Kylvökoneet 3 370 2 900 3 000 2 200 1 560 1 590 410 Seed drills Kylvö-lannoittimet 100 200 570 2 050 3 000 2 950 3 480 Combine placement drills Rivilannoittimet 2 170 2 600 3 000 2 200 1 460 570 430 Fertilizer drills Yleisvannaskoneet 100 200 600 1 860 Fertilizer and seed drills Tilaston perusteella voidaan todeta, että kylvö-lannoituskoneiden ja ns. yleisvannaskoneiden käytön yleistyttyä varsinaisten kylvökoneiden myynti on pienentynyt romahdusmaisesti, kuten myös varsinaisten rivilannoittimien- kin. Arvion mukaan nykyisin n. 70 % kevätviljoista lannoitetaan lannoitteet maahan sijoittaen, ja kehityksen suunnan jatkuessa tultaneen tällä vuosikym- menellä viljakasvien hajalannoituksesta maassamme lähes tyystin luopumaan. SijoitusLannoilusta koskevat tutkimukset Useissa tutkimuksissa on todettu, että äkeellä syväänkin muokattaessa Innoitteet jäävät 0— 5 cm syvyyteen, siis kylvö- ja juurikerroksen yläpuolelle. Kuivan alkukesän aikana, mikä on oloissamme tyypillistä, suurin osa äkeellä mullatusta amoonium- ja nitraattitypestä pysyttelee maan pintakerroksissa ja on kasveille alkukehityksen aikana käyttökelvotonta (Kaila ja Hänninen 1961). Maan pinnalle levitetyn typen teho on vielä äkeellä mullattuakin huo- nompi (Salonen 1960). Sateisinakaan kausina suuri osa huonosti liikkuvasta kylvömuokkauskerrokseen sekoitetusta fosforista ei joudu juurten ulottuville. Lannoitteiden kylvö siementen joukkoon Eri maissa suoritetuissa tutkimuksissa on voitu todeta, että samaan riviin siementen joukkoon sijoitettujen pienehköjen superfosfaattimäärien lannoitus- teho on lisääntynyt tuntuvasti vastaaviin hajalannoituksena annettuihin mää- riin verrattuna. HoNKAVAARAn (1945) suorittamissa kokeissa 50 kg superfos- 179 faattia lisäsi lannoittamattomaan verrattuna hajalevittäen satotasoa 250 kg/ha ja siementen joukkoon kylvettynä 500 kg/ha. Niemisen (1964) suorittamissa kokeissa (kuva 3) lannoitustason vaihdel- lessa välillä 300—1 000 kg/ha Y-lannosta (8 13 —9) lannoite pantuna siemenen joukkoon on antanut sekä hajalannoitettuja, mutta etenkin rivilan- noitettuja koejäseniä pienempiä satoja. Lannoitustason noustessa satoerot ovat suurentuneet tuntuvasti rivilannoituksen eduksi. Myös Ruotsissa on saatu saman suuntaisia tuloksia (Heinonen 1965). Kotkaniemen koetilalla suorite- tuissa kokeissa lannoitustasoilla 450 ja 700 kg/ha Y-lannosta (15 20 15) lannoite siemenen joukkoon kylvettynä ja rivilannoittaen ovat em. tuloksista poiketen antaneet likimain yhtä suuret sadot. (Pessi ym. 1970). Lannoitteiden sijoittamistavan ja sadetuksen vaikutusta koskevien tutki- muksien perusteella vaikuttaa siltä, että mitä kuivempi kasvukausi on sitä haitallisempaa on sijoittaa lannoite samaan riviin kylvösiemenen kanssa. (Kara ym. 1970) Kuva 3. Samaan riviin siemenen kanssa sijoitetun lannoitteen vaikutus jyväsadon määrään verrattuna erilliseen rivilannoitukseen ja hajalannoitukseen (Svenno-kevätvehnä). Fig. 3. Effect of fertilizer placement. A) Fertilizer placed in rows in different operations, B) broadcast, and C) fertilizer and drill seed placed in the same row. 180 Kuva 4. Sijoituslannoituksen vaikutus kevätvehnän satoon vuosina 1960 1969. Fig. 4. The effect of fertilizer placement on the grain yields of wheat (1960 1969). Not ruled = broadcast, ruled = placed. 181 Runsaanlaista lannoitusta käytettäessä siemenen joukkoon sijoitettu lan- noite vaikuttaa haitallisesti siemenen itämiseen ja orastumiseen sekä hidas- tuttaa alkukehitystä. Honkavaara (1946) on todennut rukiin orastumisen pienentyneen 93 %:sta 75 %:iin, kun superfosfaattimäärää lisättiin 50 kg:sta 200 kg;aan hehtaaria kohden. Yksiravinteisista lannoitteista kaliumin ja typen yhdisteet ovat itävyydelle haitallisempia kuin fosfaatit (Olson ja Dreier 1956). Suurimpana syynä myrkkyvaikutuksen ohella on siementen veden saantia rajoittava vesiliukoisten suolojen kokonaismäärä. Sij oituslannoitus. 1960-luvun alussa rivilannoituksella saatujen erittäin myönteisten tulosten perusteella aloitettiin maassamme järjestelmällinen koe- ja tutkimustoiminta eri koeasemilla ja tutkimuslaitoksilla aluksi rivi- ja myöhemmin kylvölannoi- tukseen liittyvien kysymysten selvittämiseksi. Merkillepantavaa on se ripeys, millä kotimainen teollisuus on käyttänyt hyväkseen tutkimustulokset ja vai- kuttanut ratkaisevasti uuden lannoitusmenetelmän yleistymiseen maassam- me. Satotaso. Lannoitteen sijoittamisen satotasoa lisäävä vaikutus on ollut kiistaton lähes kaikissa maassamme suoritetuissa kenttäkokeissa. Sijoi- tuslannoitus on suurentanut kevätvehnän satotasoa Pakankylässä (Espoo) suoritetuissa 10-vuotisissa kokeissa keskimäärin 415 kg/ha eli 16,1 % (kuva 4). Eri koeasemilla ja tutkimuslaitoksilla suoritetuissa kenttäkokeissa sijoituslan- noitus on lisännyt ohran ja kauran suhteellista satoa keskimäärin likimain samalla tavoin kuin vastaavia vehnäsatoja. Ohran ja kauran suoranaiset sadon lisäykset ovat olleet suurempia kuin vehnän niiden paremmasta ominaissatoi- suudesta johtuen. Lannoitustaso. Sijoituslannoituksen tehostuva vaikutus lannoi- tustasoa nostettaessa on tullut selvästi esille lähes kaikissa maassamme suori- tetuissa kenttäkokeissa. Lisättäessä lannoitusta noin 400 kg:sta 800 kg:aan Y-lannosta hehtaaria kohden sijoituslannoituksella saadut sadon lisäykset ovat keskimäärin kaksinkertaistuneet (Nieminen ym. 1967). Heikosti kasvavilla mailla sadon lisäykset ovat jo pienehköjen lannoitemäärien sijoituksen vaiku- tuksesta olleet tuntuvammat kuin paremmilla mailla (Kivi ja Hovinen 1969, Paulamäki ja Luostarinen 1971). Myös lannoitustason lisääminen vaikuttaa ensiksi mainituilla mailla tehokkaammin. Paitsi Etelä-Suomen savimailla sijoituslannoitus on eri osissa maata suorite- tuissa kokeissa antanut myös turve- ja multamailla huomattaviasadonlisäyksiä, joskin sadon lisäykset ovat Etelä-Suomen savimailla olleet varmimmat (Larpes 1969). Sijoituslannoitus ja sadetus. Sijoituslannoituksen ja sade- tuksen yhteisvaikutusta on tutkittu Pakankylässä hiesusavimaalla seitsemänä vuonna 1964 —7O (Elonen ym. 1967 ja Kara ym. 1970) Elonen ja Kara 1972). Taulukkoon 2 on laskettu yhteen kertaan 19 22.6. sadetettujen koejäsenten satotulokset. Sadetusmäärä on eri vuosina vaihdellut 30—37 mm. 182 Taulukko 2. Sadetuksen vaikutus sijoituslannoituksen tehoon (jyväsadot kg/ha, kosteus 15 %). Table 2. The effect of sprinkler irrigation and fertilizer placement on the grain yields of wheat, barley and oats (kgI ha, moisture 13%). Pintalannoitus Broadcasting Sijoituslannoitus Placement ei sadetettu sadetettu ei sadetettu sadetettu not irrigated irrigated not irrigated irrigated Vehnä (6 v.) \ kg/ha 2 080 2 950 2 460 3 430 Wheat (6 years) f sl. rel. value 100 142 118 165 Ohra (3 v.) j kg/ha 2 850 4 080 3 350 4 660 Barley (3 years) j sl. rel. value 100 143 118 163 Kaura (1 v.) \ kg/ha 3 140 4 730 3 450 5 010 Oats (1 years) j sl. rel. value 100 151 110 160 Taulukosta 2 ilmenee, että lannoitteen sijoittaminen on lisännyt kevät- viljasatoja lähes yhtä paljon sadetetuilla kuin sadettamattomillakoeruuduilla, sadetettujen tuntuvasti korkeammasta satotasosta huolimatta. Rivilannoi- tuksen ja sadetuksen yhteisvaikutus on lisännyt vehnän ja ohran satotasoa n. 65 % ja kauran 60 % (1 koevuosi) hajalannoitettuun sadettamattomaan verrattuna. Sijoituslannoituksen suhteen on usein arveltu, että sen teho jää hajalannoi- tukseen verrattuna tuntuvasti pienemmäksi, jos sadetta saadaan riittävästi. Näiden kokeiden perusteella on kuitenkin todettu sijoituslannoituksen ja sa- detuksen täydentävän toisiaan niin, että sijoituslannoitus vaikuttaa tehokkaim- min heti oraalle tulon jälkeen, kun taas paras sadetusaika alkaa 23 viikkoa myöhemmin, koska kasvit pystyvät alkukesästä käyttämään sijoitettua lan- noitetta sadettamattakin (Elonen ym. 1967). Kasvuston kehitys ja ravinteiden otto. Kun kylvö- muokkaus on suoritettu kunnolla sijoituslannoituksen ei yleensä ole todettu vaikuttavan ainakaan sanottavasti orastuvuuteen. Versojen väri on sijoitus- lannoitetuilla ruuduilla lähes poikkeuksetta ollut selvästi tummemman vih- reää kuin hajalannoitetuilla. Nämä värierot ovat säilyneet lähes koko kas- vullisen kehitysjakson ajan. Laihon kuivapainoa sijoituslannoitus on lisäänyt tuntuvasti hajalan- noitukseen verrattuna (Aura 1967). Varhaisemmassa kehitysvaiheessa sijoi- tuslannoitettujen ruutujen eri lannoitustasoilla ei näissä Pakankylän ko- keissa ole ollut vaikutusta. Myöhemmässä kehitysvaiheessa lannoitustason nostaminen on vaikuttanut tuntuvasti sijoituslannoitettujen ruutujen laihon kuivapainoon. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Tammiston kokeissa (Kivi ja Hovinen 1969). Paitsi maanpäällisten kasvinosien painoa, sijoituslannoitus on lisännyt suh- teellisesti yhtä paljon myös juuriston painoa. Sijoituslannoitus on vaikuttanut juuriston sijaintiin niin, että pääosa muokkauskerroksen juuristoa on hakeutu- nut lannoiterivien ympärille sijoitussyvyyteen (Kähäri ja Elonen 1969). 183 Sijoituslannoitus on lisännyt Pakankylän kokeissa erityisesti ohran mutta jossain määrin myös vehnän pensastumista kuten Tammiston kokeissakin. Sijoituslannoituksen vaikutus kasvuston rehevyyteen on ilmennyt myös kor- ren ja tähkän pituuden lisääntymisenä. Lannoitteiden sijoittaminen lisää suhteellisesti eniten viljakasvien typen ottoa, jonkin verran vähemmän kalsiumin ottoa ja vähiten fosforin ottoa (Aura 1967, Pessi ym. 1970). Sadetuksen ja typpilannoituksen sijoituksen vaikutusta koskevissa tutki- muksissa (Kaila ja Elonen 1970) poikkeuksellisen kuivana kesänä 1969 jyväsatojen perusteella laskettu lannoitetypen (120 N kg/ha) oli vain 30 % hajalannoituksena annetusta typestä. Sijoitus lisäsi hyväksikäy- tön 42 %:ksi, sadetus 52 %:ksi ja molemmat toimenpiteet yhdessä 61 %:ksi. Sadetuksen vaikutus on siis ollut tehokkaampi kuin sijoituksen, mutta molem- mat yhdessä ovat antaneet parhaan tuloksen. Jyväsadon laatu. Sijoituslannoituksen jyvien puintikosteutta pie- nentävä eli tuleentumista jouduttava vaikutus on eräitä poikkeuksia lukuun- ottamatta käynyt selvästi ilmi lähes kaikissa maassamme tehdyissä kenttä- kokeissa. Sijoituslannoitus on Pakankylän kokeissä (Elonen ym. 1967, Kara ym. 1970) pienentänyt vehnän jyvien kosteutta (10 v. kokeet) keskimäärin 1,9 %-yksikköä, ohran (4 v.) 1,2 ja kauran (3 v.) 1,9 %-yksikköä. Ainoastaan poikkeuksellisen kuivana kasvukautena 1969, jolloin sijoituslannoitus ilmei- sesti esti kuivuudesta johtuvan »hätätuleentumisen», vehnän puintikosteus on sijoituslannoitetuilla koeruuduilla ollut 2,8 %-yksikköä suurempi kuin haja- lannoitetuilla. Sijoituslannoitus on alentanut jyvien kosteuspitoisuutta sa- malla tavoin lannoitustasosta riippumatta. Jyvien kokoon ja tilavuuspainoon sijoituslannoituksella ei keskimäärin ottaen liene sanottavaa vaikutusta. Eräissä kokeissa sijoituslannoitus on suurentanut sekä tilavuuspainoa että jyvän kokoa (Elonen ym. 1967, Köylijärvi 1969), kun taas vastaavasti toisissa kokeissa suunta on ollut päinvastainen (Kivi ja Hovinen 1969, Kara ym. 1970). Vihreiden jyvien osuutta sijoituslannoitus on pienentänyt tasaisemman tuleentumisen seurauk- sena yleensä melko tuntuvasti (Köylijärvi 1969). Ero hajalannoitettuun verrattuna on ollut suurin niinä vuosina jolloin tuleentuminen on ollut epä- tasaista. Rivilannoituksen on useimmissa kenttäkokeissa todettu alentaneen kevät- viljojen raakavalkuaispitoisuutta. Pakankylän kokeissa vehnän raakavalkuais- pitoisuus on sijoituksen vaikutuksesta pienentynyt 1,6 %, ohran n. 0,5 % ja kauran 0,3 %. Typpilannoitustasoa nostettaessa jyvien raakavalkuaispitoi- suuden aleneminen on jossain määrin lieventynyt. 184 KIRJALLISUUS Aura, E. 1967. Effect of the placement of fertilizer on the development of spring wheat. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 39: 149 155. Elonen, P. & Kara, O. 1972. Sprinkler irrigation on clay soils in Southern Finland. IV. The effect of repeated applicatiens of water and nitrogen fertilization on spring cereals. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 44: 149 163. » Nieminen, L. & Kara, O. 1967. Sprinkler irrigation on clay soils in southern Finland. I —III. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 39:67 98. Heinonen, R. 1965. Väkilannoitteiden rivimultauskoneista ja koneyhdistelmistä. Maatalous 4: 74-76. —» & Nieminen, L. 1961. Väkilannoitteiden rivikylvö. Maatal. ja Koetoim. 4: 124 134. Honkavaara, T. 1945. Pula-ajan menetelmä fosforilannoitukseen. Koetoim. ja Käyt. 4: 1—2. —» 1946. Fosfaattien levittäminen kylvösiemenen mukana. Koetoim. ja Käyt. 4: 1-2. Kaila, A. & Elonen, P, 1970. Influence of irrigation and placement of nitrogen fertilizers on the uptake of nitrogen by spring wheat. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 42: 123 130. » & Hänninen, P. 1961. Fertilizer nitrogen in soil. J, Scient. Agric. Soc. Finl. 33: 169 184. Kara, 0., Räisänen, L. & Palomäki, A. 1970. Rivilannoitus sekä rivi- ja kylvö-lannoitus- koneet. Vakolan tiedote 11: 1 12. Kivi, E. & Hovinen, S. 1969. Lajikkeen ja lannoitustavan vaikutus kevätvehnän viljely- arvoon. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 49": 258—274. Kähäri, J. & Elonen, P. 1969. Effect of placement of fertilizer and sprinkler irrigation on the development of spring cereals on the basis of root investigations. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 41:89-104. Köylijärvi, J. 1969. Rivilannoitus kevätviljasatojen varmentajana. Pellervo 70: 204 207. Larpes, G. 1969. Rivilannoitus valtaa alaa maan keski- ja pohjoisosissakin. Koetoim. ja käyt. 4: 16. Nieminen, L. 1964. Det lönar sig att utveckla placeringsmaskiner för handelgödsel. Växtnä- ringsnytt 1: 14 17. —» & Heinonen, R. 1960. Väkilannoitteiden riviinkylvökoneista. Koetoim. ja Käyt. 12: 37-40 * Kara, O. & Elonen, P. 1967. Kokemuksia sijoituslannoituksesta. Maatal. jaKoetoim. 21: 42-49. Olson, R. & Dreier, A. 1956. Fertilizer placement for small grains in relation to crop stand and nutrient efficiency in Nebraska. Soil Sei. Soc. Amer. Proc. 20: 19 24. Paulamäki, E. & Luostarinen, H. 1971. Fertilizer drilling on peat soils. Acta Agr. Fenn. 123: 167-172. Pessi, Y., Ylänen, M., Leskelä, A. & Syvälahti, J. 1970. Results of tests made with place- ment fertilization on the Kotkaniemi Experimental Farm. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 42: 193-202. Salonen, H. 1960. Salpietarin multaus vaiko käyttö pintalannoituksena. Koetoim. ja Käyt. 5; 17-20.