JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND 415 Maataloustieteellinen A ihakauskirja Voi. 49:415-433, 1977 Sääolot ja niiden vaikutus kasvintuotantoon Etelä-Suomessa 1966—1976 Ulla Lallukka ja Jaakko Mukula Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelylaitos PI 18, 01301 Vantaa 30 Weather conditions and their influence on plant production in southern Finland in the years 1966—1976. Ulla Lallukka and Jaakko Mukula Agricultural Research Centre, Department of Plant Husbandry PB 18, 01301 Vantaa 30 Absract. The climatic conditions of the southern coastal area of Finland were studied by regular wheather observations made in Tikkurila at the latitude 60°18’ N. Statistics on the temperature, precipitation, night frosts and sunshine hours of the growing periods, as well as the length of winters and the depth of snow cover and soil frost are given in Tables 1— 6 and Figures 1 a, b and 2 a, b. Similarly, information on the phonological observations of winter rye, spring wheat, oats and barley as well as on the winter damage to cereals are given in Tables 7 8. The day degree summations requested by some cul- tivars of spring cereals are presented in Table 7. Excepting the years 1968, 1974 and 1976, the growing seasons were warmer than the long term (1930 1960) average. Especially warm were the summers 1972 and 1973. The precipitation, however, was less than normal, except in the years 1967 and 1972. The distribution of rains in Finland is unfavourable. The early summer is normally dry while the harvesting season is humid. Due to abundant rains harvesting difficulties as well as quality injuries in cereal crops were experienced especially in the years 1972 and 1974. The injuries by night frosts during the growing season are normally not significant in South Finland 1975, however, night frosts occurred during the early summer at the booting stage of rye resulting in crop losses. The earliest late summer frosts occurred in 1966 and 1976 at the end of August and at the beginning of September. These frosts did not damage the field crops. The most difficult overwintering season was experienced in 1965/66. Due to the abundant snow the parasitic fungi caused heavy injuries to the overwintering crops. In measuring the growth period of cereal crops day degree summation from sowing to ripening time proved more accurate than the number of growing days. Johdanto ja aineisto Valle (1958, 1962 ja 1966) on tarkastellut sääolojen vaikutusta kasvin- tuotantoomme Etelä-Suomessa vuosina 1946—1957, 1958—1961 ja 1962 1965. https://www.c-info.fi/en/info/?token=ff0vQABCVJiSxwSM.wFTfSgNsHwGi-7V37tg0dQ.yf59x9uQVMT_tvwvoIXrzGP7y3y7MCTTdW0vfH7iXdrhdT5C0ZBbcmwcN21Jn8Pwl9BQ6vGLq_Djef0mQfRorjfvX4p9sdysu_YZhTX2t4KqYXe7nXarglk4VNztauA8zMn7FS-ZVHZY3IjmjBjBFHhPwTs0ey9qHDwyqVnlh2buSkfr73eQ3N_WgyM Taulukko 1. Lämpötilan ja sademäärän poikkeamat normaalista (1930 —1960) Tikkurilassa 1966 1976. Table 1. Deviations from the normal (1930—1960) temperature and precipitation at Tikkurila in 1966—1976 Kuukausi j n m iy V VI VII VIII IX X XI XII Month T „ .....Lämpötila (°C) Temperature (°C) Normaali A 7 , -6.5 -7.1 -3.6 2.9 9.3 14.3 17.0 15.4 10.4 5.1 0.7 -2.6Normal 1966 -7.4 -6.4 +2.2 -3 0 +O.l +2.6 +0.6 -1.0 -1.6 0.0 +1.3 -1.4 1967 -5.9 +2.0 +4.1 +0.5 +0.6 -0.6 -0.3 +0.4 +2.2 +3.5 +2.9 -7.8 1968 -8.1 +1.9 +2.7 +1.3 -1.6 +2.3 -1.8 +O.B +0.3 -2.4 -0.6 +0.7 1969 -2.7 -2.7 -3.1 +0.3 -0.6; +1.3 -0.5 +0.7 -0.5 +O.l -0.3 -4.0 1970 -3.7 -5.7 +1.5 -1.4 +0.2 +2.4 -0.6 0.0 -0.6 -1.0 -1.4 0.0 1971 +4.4 +1.3 -1.1 -0.7 +1.2 -0.2 -1.5 +0.3; -1.6 -0.6 -0.7 +0.6 1972 -2.0 +2.6 +O.B -0.8 0.0 +2.2 +3.0 +1.2; -0.1 -0.3 +0.2 +4.6 1973 +4.8 +2.4 +2.4 -0.0 +0.9 +2.7 +3.1 -0.4 -3.0 -2.6 -3.6 -1.8 1974 +3.9 +7.0 +2.4 -0.2 -2.1 +0.3 -1.1 -0.7 +2.0 +O.B +1.9 +3.7 1975 +5.5 +4.3 +3.5 +0.5 +2.4 -0.7 +O.B +0.9 +2.6 -0.1 +0.7 +0.9 1976 -3.4 +O.l -1.3 -0.9 +1.5 -1.3 -1.4 -0.6 -2.7 -3.5 +O.l -1.5 Sademäärä (mm) Precipitation (mm) Normaali A . , 50 34 30 43 40 48 73 75 69 70 66 58Normal 1966 -26 - 1 +2O +l6 -26 -25 -14 -21 + 3 -11 +lO +64 1967 -16 +l3 +26 -10 +l3 -29 -34 +32 + 6 +72 - 9 +3 1968 -15 - 2 +4 +4 +45 -11 -26 -23 -22 +2l -27 -33 1969 - 6 +8 -22 0 +1 -30 -10 -47 +26 -18 +6l -35 1970 - 3 - 8 +44 +3B -15 -35 +47 -44 + 9 +44 +ll +2B 1971 + 5 +3l +lB -28 -31 -27 -48 +l5 - 7 -13 -26 - 6 1972 -36 - 3 -12 +l9 - 3 - 4 +l4 +99 -25 -35 0 -18 1973 -32 0 +7 +25 0 -24 -58 -43 +4B + 5 -25 - 8 1974 +34 +27 - 2 -27 - 1 0 -10 - 6 +22 +126 +32 +92 1975 + 7 -18 + 3 +2O + 6 -37 -28 -27 -32 -43 -25 - 7 1976 -12 -15 +l9 -18 -13 - 9 - 9 -27 -U -27 -13 +l2 Tässä yhteenvedossa esitetään Tikkurilan sääolot vuosina 1966—1976. Lämpö- ja sadeoloja kuvaavat kuukausiarvot esitetään poikkeamina pitkä- aikaisista (vuosien 1930—1960) keskiarvoista taulukossa 1. Taulukossa 2 tarkastellaan kasvukausien säitä yksityiskohtaisemmin, pentadeittain. Ku- vissa 1 a ja Ib havainnollistetaan niitä piirroksin. Taulukosta 3 ilmenevät vielä koko kasvukauden (touko —syyskuu) sekä touko—elokuun välisen ajan l) keskilämpötila, sademäärä ja tehoisa lämpötilasumma poikkeamina pitkä- aikaisista keskiarvoista. Auringonpaistetuntien määrä ja haihtuminen kasvu- kauden eri kuukausina on esitetty taulukossa 4. Hallojen esiintyminen selviää taulukosta 5. Keskilämpötilojen ohella kuvastavat talvikausien sääoloja tiedot lumipeitepäivistä ja lumipeitteen sekä roudan vahvuudesta (taulukko 6 ja kuvat la ja 2b). Sääolojen vaikutusta kasvillisuuden kehitykseen tarkastellaan kasvustosta tehtyjen fenologisten havaintojen avulla (taulukko 7). Talvikausien vaikutusta valaisevat tiedot syysviljojen talvituhoista (taulukko 8). *) Lähes kaikkina tarkastelun kohteena olevina vuosina viljat tuleentuivat ennen syyskuun alkua. 416 417 Kasvu- ja talvikaudet Tikkurilassa vuosina 1966—1976 Talvikautena 1965/66 lumipeite oli paksu ja säilyi maassa pit- kään. Maa routaantui ennen lumen tuloa, roudan vahvuus oli keskimäärin 30 cm. Kovia pakkasia esiintyi tammi- ja helmikuulla. Etenkin syysvehnä- ja apilakasvustot talvehtivat huonosti runsaina esiintyneiden talvituhosienien vuoksi. Lumi hävisi pelloilta vasta toukokuun alkupäivinä. Kasvukausi 1966. Kylvötyöt aloitettiin Tikkurilassa toukokuun toisella viikolla eli keskimäärin normaalina ajankohtana. Yleisesti ei kylvö- töihin kuitenkaan päästy näin aikaisin. Kasvukausi oli erittäin vähäsateinen ja kun touko-, kesä- ja heinäkuu olivat normaalia lämpimämmät, viljojen kasvukausi jäi lyhyeksi, ja satoa saatiin vain keskinkertaisesti. Se oli kuitenkin laadultaan hyvä kuivan sään jatkuttua vielä korjuukautenakin. Heinien ja laitumien kasvu jäi erittäin heikoksi kasvukauden kuivuuden vuoksi. Syys- kuussa sää muuttui sateisemmaksi ja vettä saatiin normaalimäärä, mikä loi edellytykset syyskylvöjen onnistumiselle. Talven 1966/67 sää oli monessa suhteessa lähellä normaalia. Rou- taa oli kuitenkin normaalia vähemmän, joulu—maaliskuussa vain 12—l9 cm. Kasvit talvehtivat yleensä hyvin, tosin jonkin verran havaittiin talvituhosie- nivaurioita. Lumi ja routa hävisivät pelloilta jo huhtikuun alkupäivinä. Kasvukausi 196 7. Kevätkylvöt päästiin aloittamaan normaalia aikaisemmin, mutta kylvöaika venyi paikoin pitkäksi sateiden vuoksi. Touko- kuun sää, joka oli normaalia hiukan lämpimämpi ja sateisempi, oli viljakasvien orastumiselle suotuisa. Koko kesän lämpöolot olivat kasvien kasvulle edulli- set, sen sijaan sademäärä jakautui sadon muodostumisen kannalta epäsuotui- sasti. Kesäkuu oli näet kuiva, mutta korjuuaikana ja syysviljojen kylvöai- kana satoi runsaasti. Syysviljojen sato oli suuri, mutta korjuuajan epävakaiset säät aiheuttivat yleisesti tähkäidäntävaurioita. Kevätviljojen satotaso jäi kevätkuivuuden vuoksi vaatimattomaksi. Alkukesän lievät hallat vioittivat lähinnä perunakasvustoja ja alensivat yhdessä kevätkuivuuden kanssa peruna- satoja. Talvikauden 1967/68 syksy oli normaalia lämpöisempi ja satei- sempi. Joulu- ja tammikuu olivat normaalia kylmemmät, mutta muut talvi- kuukaudet olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Pysyvä lumipeite saatiin joulukuussa, lumen vahvuus joulu—maaliskuulla oli 16—36 cm. Routaa oli maaliskuulla yli 60 cm, ja se hävisi vasta huhtikuun viimeisenä päivänä. Talvehtivat kasvit kärsivät pakkasesta ja rousteesta. Kasvukausi 1968 alkoi runsassatoisena. Kylvöt aloitettiin Tik- kurilassa aikaisin, mutta toukokuun 10 päivän jälkeen sateet hidastivat kyl- vöjen loppuun saattamista. Myöhemmin kasvukausi muuttui normaalia kuivemmaksi ja kasvustot ehtivät jo kärsiä jonkin verran kuivuudesta. Kesä- kuun lopulla ja heinäkuun alussa sattuneet sateet ajoittuivat kuitenkin edulli- sesti kasvien kasvun kannalta. Toukokuun lopulla oli useita yöpakkasia, jotka hidastivat kasvien kehitystä. Myös heinäkuu oli normaalia lähes 2° C kylmempi. Auringonpaistetuntien määräkin oli normaalia pienempi. Seuraukse- na oli viljojen kasvuajan piteneminen. Syysviljojen puintiaikana satoi runsaasti. Kevätviljojen, heinän ja perunan sato oli kuitenkin laatunsa ja kuntonsa puolesta hyvä. Taulukko 2. Kasvukauden lämpötila (°C) ja sademäärä (mm) WMO-pentadeittain Tikkurilassa 1966 1976, Table 2. Temperature and precipitation of WMO-five-day periods during the growing seasons 1966—1976. 1966 1967 1968 1969 1970 °C mm °C mm °C mm C C mm C C mm Toukokuu May 1-5 6.9 4.5 11.2 7.4 4.9 3.8 7.4 4.0 6-10 4.6 0.9 7.2 0.5 7.7 9.0 10.1 6.0 10.5 - 11-15 10.8 11.1 1.4 8.7 48.6 8.8 15.6 10.6 16-20 14.1 2.0 8.7 21.1 5.6 20.0 8.1 18.6 7.9 2.9 21-25 10.4 9.6 12.3 16.7 4.1 2.9 8.5 0.7 8.2 12.0 26-30 9.7 1.7 14.2 1.7 11.2 12.3 - 12.3 1.1 9.4 14.2 9.7 52.6 7.5 85.4 8.6 30.9 9.5 20.0 7.4 4.9 3.8 7.4 4.0 7.7 9.0 10.1 6.0 10.5 - 8.7 48.6 8.8 15.6 10.6 5.6 20.0 8.1 18.6 7.9 2.9 4.1 2.9 8.5 0.7 8.2 12.0 11.2 12.3 - 12.3 1.1 Kesäkuu June 31/5- 4 9.9 13.3 14.8 1.1 14.5 11.2 0.0 12.6 5.3 5- 9 14.1 4.4 11.1 9.7 14.8 3.7 11.2 9.2 18.3 10-14 18.8 9.9 1.9 16.8 16.9 - 15.7 1.8 15-19 18.7 16.9 18.7 0.3 18.7 15.9 7.1 20-24 20.4 15.5 4.8 20.0 3.2 16.6 7.4 17.6 25-29 17.7 5.6 14.7 1.3 14. S 2'). S 18.5 1.0 18.2 3.8 16.623.3 13.818.8 16.637.0 15.517.6 16,4 18.0 Heinäkuu July 30/6- 4 16.0 4.0 15.4 14.8 18.6 14.2 26.5 17.7 5.3 5- 9 15.9 2.1 16.4 0.2 15.7 30.6 15.8 14.0 16.5 13.3 10-14 26.5 26.3 15.8 1.9 13.4 30.5 16.2 14.7 16.0 38.9 15-19 16.5 4.2 16.1 0.5 13.5 1.9 15.8 6.0 15.8 25.0 20-24 22.0 7.8 17.1 12.4 12.6 2.3 17.2 15.4 29.8 25-29 18.8 13.1 17.5 9.8 16.0 2.2 18.0 2.2 17.3 5.9 17.6 57.5 Id I 39.6 15.0 67.5 16.2 63.4 16.5 118.2 Elokuu August 30/7- 3 17.3 9.3 20.5 0.2 16.8 0.3 19.0 - 18.1 1.6 4- 8 16.0 20.0 16.9 12.7 16.3 2.6 17.4 15.7 1.5 9-13 16.0 28.6 16.7 3.3 15.3 8.9 17.8 16.0 17.6 14-18 14.2 2.4 16.7 11.1 14.6 22.0 14.7 16.3 6.2 19-23 14.0 0.0 14.5 23.1 17.2 3.1 15.4 8.3 15.4 5.0 24-28 11.6 0.0 14.4 53.7 17.1 1.3 14.9 12.5 12.0 0.3 14.9 60.3 15.9 104.1 16.2 38.2 16.5 20.8 15.6 32.2 Syyskuu September 29-8- 2 12.4 3.7 13.4 26.5 17.4 14.3 13.7 13.5 14.7 - 3- 7 13.7 24.7 17.6 11.9 19.1 0.4 10.2 5.5 11.3 33.9 8-12 9.3 5.4 14.8 7.6 12.3 8.3 14.1 10.0 13.0 13-17 10.9 22.4 12.0 0.5 6.3 7.5 10.9 24.3 13.2 20.3 18-22 7.5 4.9 10.7 17.5 8.2 18.8 6.1 28.3 11.0 8.2 23-17 4.4 8.9 10.8 14.4 7.1 11.0 9.4 23.4 4.8 2.4 9.7 70.0 13.2 78.4 14.1 60.3 10.7 96.0 Hi. N 77.8 Lokakuu October 28/9- 2 5.2 3.7 8.4 4.4 7.1 0.8 6.6 26.8 5.2 - 3- 7 7.9 14.0 12.2 23.5 3.7 8.3 5.4 0.9 4.5 0.1 8-12 4.8 6.6 8.8 32.0 2.0 14.3 7.5 1.1 7.4 2.9 13-17 5.6 1.7 9.7 42.0 5.5 16.9 8.3 6.7 18-22 8.7 25.6 4.2 20.7 3.9 4.2 5.2 0.2 6.7 92.2 23-27 3.1 6.5 6.8 10.6 -1.7 6.1 2.4 15.6 1.4 3.4 28-1/11 -1.3 3.0 8.3 21.6 -0.1 45.9 0.8 .24.1 - 1.4 13.6 4.9 62.1 9.3 154.8 2.9 96.5 5.2 68.7 6.1 112.2 418 419 1971 1972 1973 1974 1975 1976 °C mm C C mm C C mm 'C mm C C mm lC mm 5.0 3.1 10.8 0.1 7.7 4.1 5.3 9.8 0.1 4.5 7.2 11.2 6.6 0.7 7.7 1.3 4.4 18.0 13.5 0.0 9.6 0.8 11.4 0.3 6.7 3.7 9.1 2.7 7.2 13.6 12.3 14.0 13.9 9.6 8.2 31.1 10.9 0.0 18.1 2.3 14.3 5.6 1.8 12.0 18.1 14.3 0.0 7.1 4.0 4.0 9.2 14.0 15.0 3.8 9.7 14.2 12.9 0.6 8.1 12.5 7.1 10.1 9.0 1.7 10.3 9.0 9.2 36.8 10.0 39.8 7.2 34.5 12.2 38.1 10.9 9.7 17.5 0.0 10.8 0.5 17.6 10.3 6.4 7.8 10.4 9.4 19.9 12.7 16.5 17.2 11.8 12.2 14.9 10.9 3.8 10.9 6.9 14.9 0.0 13.7 7.8 13.4 19.3 13.7 0.0 12.5 2.4 12.7 5.9 15.1 15.3 13.0 18.9 - 14.3 7.1 12.6 16.4 16.8 7.1 16.2 28.0 18.4 11.8 17.6 3.1 17.2 0.1 15.6 13.5 15.5 0.8 22.5 0.0 21.2 13 14.4 11.5 12.7 1.2 17.5 14.3 20.7 16.0 43.8 16.9 21.9 14.4 52.5 13.4 18.8 13.1 56.0 17.8 5.1 23.0 2.3 21.0 2.2 18.9 19.6 39.0 22.4 - 16.8 2.1 21.4 8.3 19.4 13.1 12.6 20.1 6.4 21.6 1.5 15.9 0.1 18.6 0.1 17.5 9.9 19.1 o s 18.4 30.6 19.0 3.7 15.4 0.0 16.7 16.4 6.0 16.3 7.7 17.1 12.1 19.6 15.7 28.1 17.8 4.5 15.5 1.1 17.3 3.5 15.6 28.4 17.3 3.6 16.8 2.2 18.5 3.8 18.6 7.6 14.8 20,8 19.9 7.9 16.4 8.6 16.920.7 20.286.7 20.217.3 16.162.3 17.644.6 16,1 46.5 18.6 23.9 20.1 4.3 18.1 2.1 18.4 8.8 18.2 35.2 18.3 19.5 16.1 4.7 17.6 70.4 15.5 1.0 14.9 16.0 15.8 13.1 19.5 0.1 13.4 0.0 19.2 15.3 12.3 6.9 14.5 22.1 13.0 35.3 9.5 1.9 14.4 3.5 19.9 13.8 57.2 13.5 22.0 22.2 14.9 1.9 14.6 28.4 15.8 1.1 16.2 0.3 15.4 2.3 13.4 15.7 17.1 1.0 13.3 9.2 16.7 2.9 13.0 1.4 15.3 0.7 13.9 4.2 14.2 16.075.5 17.3173.6 15.531.5 14.466.1 17.023.7 14.961.8 12.4 42.5 10.3 0.7 12.3 39.8 15.2 4.0 13.6 23.6 15.3 9.4 11.0 0.3 10.8 6.7 10.9 9.4 16.7 23.6 12.9 26.8 9.6 15.3 9.8 10.6 14.9 24.2 7.8 26.8 12.5 18.2 13.6 0.3 9.8 36.1 4.7 1.0 12.6 4.0 5.3 1.2 9.4 0.0 14.2 4.5 11.3 0.7 8.8 2.0 9.6 2.4 6.7 4.9 11.1 12.7 12.0 2.1 5.6 0.5 9.7 25.1 7.0 2.9 3.8 8.7 12.2 34.7 13.2 15.4 4.8 0.6 9.4 81.5 10.9 40.9 7.8 90.8 12.9 93.2 13.3 72.7 9.4 62.6 7.6 3.1 4.2 3.5 8.1 37.8 11.9 26.0 10.5 7.8 0.9 0.7 5.3 I I 9 8.1 1.4 8.3 0.6 9.0 67.5 8.4 7.3 3.1 6.5 6.5 3.8 8.9 5.9 3.1 35.0 7.1 25.2 2.6 0.7 4.7 14.4 1.4 2.9; 6.0 0.6 0.5 19.8 3.6 2.6 7.2 3.6 -0.1 0.7 6.1 22.3 2.2 8.3 -2.3 0.8 4.9 12.2 0.4 0.1 -0.4 1.4 5.7 2.6 12.3 1.8 6.1 3.2 25.7 6.6 3.8 1.7 3.5 44 5.6 1.3 24.5 0.5 2.5 4.9 43.1 1.1 14.7 - 0.9 27.2 4.7 55.3 4. S 50.5 2.9 102.6 7.4 202.3 6.1 38.0 1.1 53.0 420 Talvi 1968/69 oli normaalia kylmempi ja runsasluminen. Maa rou- taantui jo marraskuussa, ja routa hävisi vasta huhtikuun lopulla. Kasvukausi 196 9. Kevätkylvöt aloitettiin normaaliin aikaan. Kylvöaikana sattunut viikon sadekausi viivästytti kylvötöitä. Kasvukausi oli lämpöoloiltaan normaali, mutta sademäärä Tikkurilassa oli vain 80 % normaalista. Viljojen satotaso oli kohtalainen ja edullisen korjuukauden vuoksi myös kunnoltaan hyvä. Sekä kevät- että syyshallat olivat niin lieviä, etteivät ne aiheuttaneet satovahinkoja perunallekaan. Talvi 1969/70 oli normaalia huomattavasti kylmempi. Pysyvä lumipeite saatiin marraskuun lopulla ja lumikausi päättyi vasta 24/4. Lumi- peite oli paksu, routakerros sen sijaan normaali. Routa suli kokonaan vasta toukokuun alkupäivinä. Kuva 1. a. Kasvukausien 1966 1970 sademäärät ja keskilämpötilat kuukausittain Tikkurilassa normaaliarvoihin (katkoviiva) verrattuna. Fig. 1 a. Monthly precipitation and mean temperature in the growing seasons 1966 1970 compared with the normal values (dash line). 421 Kasvukausi 197 0. Kesäkuukaudet olivat heinäkuuta lukuunotta- matta normaalia lämpimämmät. Keväthalloja esiintyi toukokuussa, mutta ei enää perunan taimistumisen jälkeen, eivätkä ne liioin aiheuttaneet vahin- koja muille kasveille. Kylvöt saatiin tehtyä toukokuun alussa, joka oli sa- teeton. Toukokuun lopulla satoi, mutta sademäärät jäivät vähäisiksi. Kesä- kuu oli niinikään kuiva. Heinäkuun runsaat sateet sen sijaan vaikeuttivat heinänkorjuuta ja heikensivät heinäsadon laatua. Myöhään tullut sade aiheutti viljakasvustoihin runsaasti jälkiversontaa. Elokuu oli kuiva ja viljat tuleen- tuivat varhain, joten ne saatiin korjattua suotuistensääolojen vallitessa. Syys- kuun jatkuvat sateet ajoittuivat päasiassa 10. päivän jälkeen, jota ennen syyskylvöt ehdittiin tehdä. Kuva Ib. Kasvukausien 1971 1976 sademäärät Fig. Ib. Monthly precipitation 1971 1976 compared Taulukko 3. Kasvukauden (touko-syyskuun ja touko-elokuun) keskilämpötilan ja sademäärän sekä 5°C ylittävien lämpötilojen summan poikkeamat normaaliarvoista Tikkurilassa 1966 1976. Table 3. Deviations from the normal temperature, precipitation and day-degree summation above 5°C in the grow- ing seasons (May-September and May-August) 1966—1976 at Tikkurila. Normaali , 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976Normal Lämpötilan poikkeama normaalista Deviation of temperature from normal (°C) V-IX 13.2 +0.2 +0.7 0 +0.2 +0.4 0 +1.3 +0.7 -0.3 +1.3 -0.8 V-VIII 14.0 +0.6 +O.l -0.1 +0.2 +0.5 +0.2 +1.6 +1.6 -0.9 +0.9 -0.4 Sademäärän poikkeama normaalista Deviation of total precipitationfrom normal (mm) V-IX 236 -81 -18 + 6 -86 -48 -91 +lO5 -125 -17 -87 + 1 V-VIII 305 -77 -12 -17 -60 -39 -97 +BO -77 + 5 -99 -48 Tehoisan (5 °C) ylittävien) lämpötilasumman poikkeama normaalista Deviation of day degree summation (above 5°C) from normal V-IX 1254 +53 +96 +27 +37 +57 +44 +2ll +124 - 4 +202 -91 V-VIII 1107 +74 +l6 - 4 +37 +6l +lB +l9B +192 -80 +llO -47 Taulukko 4. Auringonpaistetunnit ja haihtuminen vesialtaasta Tikkurilassa 1966 1976. Table 4. Sunshine hours and evaporation from open tank at Tikkurila in 1966—1976. Kuukausi „__. V VI VII VIII IX V-IXMonth Auringonpaistetunnit Sunshine hours 1966 276 324 290 261 116 1267 1967 187 276 343 205 180 1191 1968 187 305 223 200 117 1032 1969 269 298 267 309 133 1276 1970 261 360 214 261 105 1201 1971 280 262 289 219 146 1196 1972 198 272 314 190 147 1121 1973 225 293 317 213 89 1137 1974 259 262 152 211 111 995 1975 270 305 327 237 154 1293 1976 316 211 200 273 153 1153 Haihtuminen (mm) vesialtaasta Evaporation from open tank (mm) 1966 114.0 152.9 137.5 93.7 41.3 539.4 1967 100.3 135.2 150.9 92.2 45.3 523.9 1968 93.3 173.7 120.8 97.0 47.0 531.8 l'H.-j 123.2 171.5 140.5 134.1 54.4 623.7 1970 125.1 190.2 142.0 108.5 48.7 614.5 1971 150.5 161.7 174.6 132.4 49.4 668.6 1972 98.4 140.3 158.1 86.1 40.3 523.2 1973 112.8 179.3 198.6 118.4 37.7 646.8 1974 111.6 133.2 94.2 84.6 40.3 463.9 1975 123.7 148.8 186.4 119.2 58.8 636.9 1976 142.0 122.1 114.4 1049 49.6 533.0 422 423 Taulukko 5. Hallat Tikkurilassa 1966 1976 (°C maan pinnalla). (Kevään ja syksyn rajakohdaksi on otettu 1/7). Table S. Frost data ofgrowinv seasons in 1966—1976 at Tikkurila (°C on the ground). (The first of July is set as the border line between spring and summer.) Lievä halla (0 2.1 °C) Ankara halla ( 2.2 °C tai kylmempi) Lightfrost (0 —2.l°C) Killing frost ( 2.2 °C or bellow) Viimeinen ( Ensimmäinen Hallattomia Viimeinen Ensimmäinen Hallattomia keväällä syksyllä päiviä keväällä syksyllä päiviä Last in First in Frostfree Last in First in Frostfree spring autumn days spring autumn days 1966 1/6 (-3.0) 26/8 (-1.3) 86 1/6 (-3.0) 29/8 (-3.0) 89 1967 10/6 (-1.0) 3/7 (-1.5) 23 2/5 (-4.0) 28/9 (-2.9) 149 I 1 ".s 4/6 (-0.2) 13/9 (-2.5) 101 28/5 (-2.3) 13/9 (-2.5) 108 L969 7/6 (-1.5) 6/9 (-2.2) 91 25/5 (-5.1) 6/9 (-2.2) 104 1970 25/5 (-3.0) 27/8 (-2.5) 94 25/5 (-3.0) 27/8 (-2.5) 94 1971 16/6 (-0.3) 22/8 )-0.5) 67 15/5 (-5.4) 14/9 (-4.9) 122 I<)7J 4/6 (-0.1) 2/8 (-0.4) 59 18/5 (-2.9) 20/8 (-3.8) 94 1973 12/6 (-0.7) 23/8 (-1.5) 72 9/5 (-3.1) 27/8 (-4.3) 110 1974 6/6 (-1.4) 14/9 (-0.2) 100 5/6 (-2.2) 16/10 (-5.4) 103 1975 11/6 (-0.2) 31/8 (-0.2) 81 3/6 (-3.6) 30/9 (-2.7) 109 1976 10/6 (-1.3) 22/8 (-0.1) 73 1/5 (-7.6) 5/9 (-3.0) 127 Talvi 1970/71 oli leuto, ja lumipeite sekä routakerros olivat ohuet. Lunta oli eniten (30 cm) maaliskuussa, samoin routaa (32 cm). Tammikuu oli erityisen lämmin ja runsassateinen ja siten jääpoltteen muodostumiselle otollinen. Kuitenkin syysviljat kärsivät talvituhoista odotettua vähemmän, rypsi sen sijaan talvehti heikommin. Nurmissa todettiin niinikään aukkoi- suutta. Apilassa havaittiin apilamädän aiheuttamaa tuhoa. Kasvukausi 197 1. Kevätkylvöt aloitettiin Tikkurilassa normaaliin aikaan. Kasvukausi oli heinäkuuta lukuunottamatta lämpöoloiltaan lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Sademäärät olivat niukat, ainoastaan elokuussa satoi keskimääräistä hiukan enemmän. Elonkorjuu sujui silti Tikkurilassa vaikeuksitta, samoin syysviljojen kylvö. Lieviä keväthalloja esiintyi touko- kuun ja syyshalloja elokuun lopulla. Elokuun hallat vahingoittivat perunan lehdistöä, muut kasvustot eivät niistä kärsineet. Talven 1971/72 kuukausista loka-, marras-, tammi- ja huhtikuu oli- vat keskimääräistä kylmempiä, joulu-, helmi- ja maaliskuu sen sijaan normaa- lia lämpimämpiä. Talvi oli vähäluminen ja routakerros vahvistui tammikuun pakkasten seurauksena yli 60 emiksi ja suli vasta toukokuun alussa. Viljat ja nurmet talvehtivat hyvin, syysrypsi heikommin. Kasvukausi 197 2. Kylvötyöt päästiin aloittamaan normaaliin aikaan. Toukokuun lopulla tuli runsaita sateita, mutta kylvöt Etelä-Suomessa oli saatu silloin jo pääosin tehdyksi. Kasvuolot olivat kylvöjen jälkeen edulli- set. Lämpötilat olivat kesä-, heinä- ja elokuun aikana erittäin korkeat. Sateet sattuivat alkukesästä kasvien kasvun ja sadon muodostuksen kannalta edulli- seen aikaan. Helteisen sään johdosta kasvustot tuuleentuivat erittäin no- peasti. Kasvukauden loppupuoli ei enää ollutkaan yhtä suotuisa. Korjuukausi 424 Taulukko 6. Talvikausien säät Tikkurilassa 1966 1976. Table 6. Winter weather conditions at Tikkurilk in 1966 1976. Talvi- kausi 1965/66 1966/67 1967/68 1968/69 1969/70 1970/71 1971/72 1972/73 1973/74 1974/75 1975/76 Winter Lumipeitepäiviä (d) Days of snow cover X 1-2 11 - XI 16 5 6 10 30 12 8 19 3 5 XII 31 24 27 17 31 22 27 31 9 16 I 31 31 31 31 31 31 31 10 31 15 29 II 28 28 29 28 28 28 29 27 28 19 29 111 31 31 29 31 31 31 26 26 31 11 31 IV 30 11 11 15 23 22 6 3 11 3 15 Vlit. 167 130 127 129 154 166 131 74 162 60 125 Total Lumi hä- vinnyt 2/5 8/4 29/3 16/4 24/4 23/4 6/4 27/3 15/4 7/3 13/4 Snow disappeared Lumen syvyys (cm) Snow depth (cm) X 114 XI 53-57 13 57523 XII 42 28 16 5 8 13 5 21 4 17 I 61 55 23 18 33 15 7 8 21 3 9 II 72 69 36 50 43 14 21 9 31 6 25 111 71 50 32 57 60 30 15 17 30 4 36 IV 47 20 2 27 37 15 6 5 7 5 26 Keskim. 50 38 22 23 31 14 10 9 17 4 19 Average Routaa kuukauden 15 p:nä (cm) Depth of ground frost (cm) on the 15th of each month XI 22 - - 18 - 6 6 10 6 - - XII 35 12 11 22 12 10 10 36 5 I 30 13 56 31 34 10 46 24 36 12 30 II 35 19 61 41 39 22 61 39 36 24 37 111 33 15 61 45 44 32 63 46 24 17 45 IV 15 38 40 41 28 44 5 6 84 Routa hävinnyt 4/5 13/4 30/4 28/4 ' 4/5 26/4 4/5 20/4 23/4 13/4 6/5 Ground frost disappeared tosin alkoi hyvin, vaikka sadetta saatiin paikoin runsaastikin, mutta sade- päivien luku jäi vähäiseksi. Elokuun toisella kolmanneksella alkaneet yhtä- mittaiset sateet muuttivat kuitenkin lupaavasti alkaneen korjuun erittäin hankalaksi. Viljat lakoutuivat, ja tähkäidäntä sekä runsaana esiintynyt puna- home heikensivät sadon laatua. Kevätviljojen sadot olivat määrältään nor- maaleja. Syysviljat sen sijaan lakoutuivat voimakkaan kasvun vuoksi sangen varhaisessa kehitysvaiheessa, jonka vuoksi jyvän koko jäi pieneksi ja satotaso alhaiseksi. Heinät saatiin korjatuksi hyvien säiden vallitessa, joten heinä- sadon laatu oli hyvä. Perunaruttoa esiintyi runsaasti syyskesän runsaiden 425 Kuva 2 a. Lumen syvyys (viivoi- tettu) ja alin lämpötila maan tai lumen pinnalla Tikkurilassa talvikausina 1965/66-1969/70. Fig. 2a. Depth of snow (shaded) and minimum temperature on the ground or snow surface at Tikkurila in the winters 1965)66 1969)70. 426 sateiden ja lämpimän sään seurauksena. Sateet viivästyttivät ja vaikeuttivat syysviljojen kylvöä, minkä seurauksena kylvöalat supistuivat. Talven 1972/73 kuukausista vain lokakuu oli hiukan normaalia kyl- mempi, muut kuukaudet olivat sen sijaan keskimääräistä lämpöisempiä. Pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun 20. päivänä. Se jäi ohueksi ja säilyi maassa vain pari kuukautta. Kuva 2b. Lumen syvyys talvikausina 1970/71 1975/76. Fig. 2b. Depth of snow winter 1970/71 1975/76• 427 Taulukko 7. Fenologisia havaintoja sekä eräiden kevätviljalajikkeiden tuleentumiseensa tarvitsemat lämpötilasummat Tikkurilassa 1966 1976. Table 1. Phenological observations and sumsof day degrees from sowing to ripeness for some spring cereal varieties at Tikkurila in 1966—1976. Paavo-ohra Ruso-kevätvehnä Hannes-kaura Toivo-ruis Paavo barley Ruso spring wheat Hannes oats Toivo winter rye Lämpötila Lämpötila- Lämpötila- summa°C summa°C summaC C 2> c ?£_ Sum of day c Sum of day c 2. Sum of day a v» _c:d § degrees S„, „ degrees 'ä«a « degrees ' :rt g 1966 14/5 27/6 3/8 81 888 1293 12/5 27/6 6/8 86 937 1367 11/5 29/6 9/8 90 974 1424 4/9 11/6 3/8 333 1967 9/5 2/7 9/8 92 881 1341 6/5 2/7 19/8 105 1002 1527 6/5 3/7 16/8 102 968 1478 31/8 3/6 8/8 342 1968 6/5 28/6 14/8 101 880 1377 8/5 30/6 23/8 108 967 1499 6/5 28/6 22/8 108 935 1496 6/9 7/6 5/8 334 1969 8/5 29/6 6/8 90 852 1302 8/5 29/6 12/8 96 923 1403 7/5 30/6 11/8 96 915 1395 3/9 10/6 11/8 342 1970 9/5 27/6 3/8 86 848 1278 11/5 28/6 14/8 97 978 1463 14/5 1/7 17/8 95 959 1433 3/9 8/6 5/8 336 1971 7/5 28/6 5/8 90 872 1317 6/5 28/6 10/8 96 944 1419 7/5 30/6 11/8 96 938 1413 3/9 2/6 1/8 332 1972 11/5 29/6 2/8 83 920 1335 10/5 30/6 13/8 95 1063 1542 11/5 1/7 8/8 89 1000 1445 4/9 6/6 29/7 328 1973 11/5 29/6 25/7 75 863 1238 9/5 25/6 1/8 84 967 1387 11/5 27/6 27/7 77 890 1275 8/9 2/6 25/7 32C 1974 5/5 3/7 21/8 108 888 1423 6/5 6/7 4/9 121 1026 1628 5/5 8/7 30/8 117 977 1556 5/9 13/6 15/8 344 1975 7/5 25/6 28/7 82 779 1188 8/5 30/6 13/8 96 971 1450 8/5 1/7 3/8 87 861 1295 3/9 20/5 29/7 329 1976 12/5 5/7 17/8 97 877 1451 12/5 6/7 2/9 113 1018 1681 12/5 5/7 20/8 100 911 1500 2/9 4/6 11/8 344 Keskiarvo - Average 90 898 1322 100 981 1488 96 939 1428 Keskiarvon keskivirhe asteina 10.7 23.1 12.7 30.2 12.6 25.5 Standard error (°C) Keskiarvon keskivirhe päivinä 2.9 1.2 1.7 3.4 1.4 1.8 3.3 1.4 1.8 Standard error (days) Lämpötilasumman keskiarvon keskivirhe on muunnettu päiviksi jakamalla se kasvukauden (V—VIII) päivittäisellä keskilämpötilalla (14 °C). Standard errorof sumsof day degrees is transformed into days by deviding it with daily mean temperature of growing season (14°C). Tehoisan lämpötilasumman keskiarvo on muunnettu päiviksi jakamalla se kasvukauden päivittäisellä tehoisalla keskilämpötilalla (9 °C). Standard errorof sumsof day degrees above 5 °C is transformed into days by deviding it with 9 °C. 428 Taulukko 8. Syysviljojen talvituhot (asteikko 0 100) Tikkurilassa 1966 1976. Table 8. Winter damages (scale 0— 100) ofrye and wheat at Tikkurila in 1966 1976. Talvituho-% Winter damage-% Talvikausi Toivo-ruis Vakka-vehnä Winter Toivo-rye Vakka-wheat 1965/66 5 94 1966/67 2 7 1967/68 5 28 1968/69 0 3 1969/70 0 0 1970/71 4 6 1971/72 5 11 1972/73 1 2 1973/74 2 18 1974/75 0 0 1975/76 0 20 Kasvukausi 1973 alkoi lämpöoloiltaan lähes normaalisti. Kesä- ja heinäkuun keskilämpötilat olivat hyvin korkeat sen sijaan elokuun keskilämpötila oli likimain pitkäaikaista keskiarvoa vastaava. Syyskuulla ilmat muuttuivat normaalia viileämmiksi. Sadeoloiltaan kasvukausi oli Etelä- ja Kaakkois-Suomessa poikkeuksellisen kuiva. Toukokuun sademäärä oli normaali, mutta kesä-, heinä- ja elokuun sademäärät olivat vain kolman- neksen normaalista. Viljat tuleentuivat 2—3 viikkoa normaalia aikaisemmin. Korkeiden lämpötilojen lisäksi tuleentumista nopeutti ankara kuivuus. Vilja- sadon kunto oli hyvistä korjuuoloista johtuen hyvä, mutta satotaso oli alhai- nen. Heinäsadot ja ensimmäinen säilörehusato muodostuivat kevätkosteuden turvin hyviksi, mutta myöhemmin niitto- ja laidunnurmen kasvu pysähtyi kokonaan. Perunasadot jäivät heikoiksi kuivuuden ja syyshallojen vuoksi. Syyskuu oli Tikkurilassa runsassateinen, mikä vaikeutti syysviljojen kylvöä. Talvikauden 1973/74 syyspuolen säät olivat normaalia paljon kylmemmät, mikä hidasti oraiden kehitystä. Vuoden 1974 alkukuukaudet olivat leudot ja talvi melko vähäluminen. Lumet sulivat maaliskuun alkuun mennessä, jonka jälkeen kylmät säät ja kovat tuulet heikensivät talvehtineita oraita. Kasvukauden 1974 kesäkuukaudet olivat viileämpiä verrattuna pitkäaikaisiin keskilämpötiloihin. Kesä oli heinäkuusta lähtien runsassateinen. Tosin Tikkurilassa mitatut heinä- ja elokuun sademäärät eivät olleet normaaleja runsaammat, mutta sadepäiviä oli sen sijaan lukuisasti. Koko loppuvuosi jatkui sateisena, niin että vuoden sademäärä Tikkurilassa oli 286 mm yli normaa- lin. Kuivan alkukesän seurauksena päästiin kylvöt aloittamaan normaalia varhaisemmin. Kylvöjen jälkeen kasvukauden säät olivat kasvien kasvulle edulliset. Kevätkylvöisten kasvien kehitys oli rehevää, syyskylvöisten kasvu jäi lähinnä vaikean alkukevään vuoksi heikommaksi. Viileän kesän vuoksi tuleentuminen tapahtui 10—l4 vrk normaalia myöhemmin. Kasvustojen runsas lakoutuminen niinikään hidasti tuleentumista. Kasvukauden runsaat sateet heikensivät sekä heinän että viljojen laatua. Syksyllä sattuneet sateet 429 vaikeuttivat syyskylvöjen suorittamista. Seurauksena oli, että rukiin ja syys- rypsin kylvöalat supistuivat lähes puoleen ja syysvehnän noin neljäsosaan edelliseen vuoteen verrattuna. Talvi 1974/75 oli lähes lumeton, runsaimmin (6—10) cm oli lunta helmi—maaliskuun vaihteessa vajaan kuukauden ajan. Kasvukausi 1975 alkoi erittäin lämpimänä, toukokuun lämpötila oli yli 2° C normaalia korkeampi. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa oli kuitenkin erittäin viileä kausi, jolloin esiintyi ankaria yöpakkasia. Kesäkuu jäi Tikkurdassa keskimäärin normaalia viileämmäksi, mutta heinä-, elo- ja syyskuu olivat pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna 1. . . 2.5° C lämpi- mämmät. Koko kesä ja syksy olivat erittäin vähäsateiset. Lämpimän varhais- kevään vuoksi syysviljojen kehitys oli nopeata, niinpä esim. Toivo-ruis tuli tähkälle ennätyksellisen varhain 20/5. Touko-kesäkuun vaihteen yöpakkas- ten aikana ruis oli juuri tullut tähkälle ja syysvehnäkin oli lähellä tähkimistä. Tästä huolimatta niiden satotaso Tikkurilassa muodostui erittäin korkeaksi. Silti Etelä-Suomessa arvioitiin rukiin satotason alentuneen yleisesti hallojen vuoksi. Kevätkylvölle päästiin heti toukokuun alussa. Kevään yöpakkasista oraat toipuivat hyvin, mutta kuivuuden vuoksi kasvustot Etelä-Suomessa jäivät paikoin erittäin heikoiksi ja satotaso vaatimattomaksi. Alueelliset erot olivat suuret. Tuleentuminen oli nopeata, monin paikoin kuivuus ja korkea lämpötila tuleennuttivat viljat ennen aikaisesti. Sama koski nurmikasveja. Heinänkorjuu alkoi varhain ja sato oli laadultaan hyvää, mutta myöhemmin kuivuus tyrehdytti nurmien jälkikasvun kokonaan. Syyskylvöt suoritettiin edullisten sääolojen vallitessa ja kylvökset taimistuivat hyvin. Talvikausi 1975/7 6. Syksy 1975 oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Pysyvä lumi tuli maahan vasta tammikuun alussa. Lumi- peite oli ohut, vahvimmillaan (37 cm) se oli maaliskuun puolessa välissä. Routa ulottuikin lopputalvella erittäin syvälle, yli 80 cm:n ja suli vasta toukokuun alkupäivinä. Ruis talvehti Tikkurilassa hyvin, mutta syysvehnä kärsi kevään tuulisista ja erittäin kuivista säistä. Nurmikasvit talvehtivat hyvin. Kasvukausi 197 6. Roudan myöhäisestä sulamisesta huolimatta aloitettiin kevätkylvöt Tikkurilassa lähes normaalina ajankohtana 10/5. Toukokuu oli keskimäärin normaalia lämpimämpi, mutta muut kasvukauden kuukaudet olivat erittäin viileät, keskimäärin oli touko elokuun lämpötila —o.4° C pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi. Sademäärät jäivät Tikkurilassa jonkin verran alle pitkäaikaisten keskiarvojen, mutta alkukesän sademäärät olivat lähellä normaaliarvoja. Tarkastelun kohteena olevista vuosista ainoas- taan kahden, vuosien 1972 ja 1974, kesäkuun sademäärät olivat suuremmat kuin kesän 1976. Kun lisäksi säät olivat viileät, jäi haihdunta pieneksi. Kasvit eivät missään vaiheessa kärsineet veden puutteesta, jonka vuoksi sadot muo- dostuivat määrältään runsaiksi. Viileästä säästä johtuen tuleentuminen edis- tyi kuitenkin hitaasti ja viljojen valmistuminen ja puinti viivästyivät huomat- tavasti normaalista. Elokuun lopulla esiintyneet lievät syyshallat eivät etelä- rannikolla aiheuttaneet pahoja vahinkoja kasvustoille. Sen sijaan monin paikoin muualla Suomessa heikkeni myöhäisten kevätviljojen sadon laatu ankarien syyshallojen vuoksi. Korjuutöiden viivästymisen takia syysviljojen kylvöajat pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. 430 Sääolojen tarkastelua Useimmat tarkastelun kohteena olevat kasvukaudet olivat lämpimämmät kuin kolmikymmenvuotiskauden 1931 1960 kasvukaudet keskimäärin, vii- leämpiä olivat ainoastaan vuodet 1968, 1974 ja 1976. Kasvukaudet 1972 ja 1973 olivat erittäin lämpimiä, touko—elokuun keskilämpötila oli molempina kesinä 1.6° C korkeampi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo. Sadeoloil- taan jakso oli keskimäärin kuiva. Vain kasvukausina 1967 ja 1972 ylitettiin selvästi ajankohdan normaalisademäärät. Kevät 1968 ja 1974 olivat sade- määriltään lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, tosin kesällä 1974 sadepäiviä esiintyi lukuisasti. Kaikkina muina kasvukausina sademäärät jäivät ajan- kohdan pitkäaikaisia keskiarvoja niukemmiksi. Vuosina 1973 ja 1975 sadot jäivät Tikkurilassa kuivuuden vuoksi erityisen heikoiksi. Näinä vuosina kesät olivat myös hyvin lämpimiä, joten haihduntakin oli erittäin suuri, vain ke- sällä 1971 se oli vieläkin suurempi. Myös vuonna 1971 poudan vaikutus näkyi selvästi muutamilla kasvilajeilla Tikkurilan kokeissa. Tutkimustoiminnassa ei poutavuosia voida pitää yksinomaan haitallisina, koska ne antavat arvokasta lisätietoutta selvitettäessä eri kasvilajien ja lajikkeiden kuivuudenkestävyys- eroja. Sen sijaan käytännön viljelijät ovat tarkastelun kohteena olevana ajan- jaksona kärsineet eräinä kasvukausina varsin ankaria kuivuuden aiheuttamia satotappioita. Kuitenkin useista hyvinkin niukkasateisista alkukesistä on sel- vitty odotettua pienemmin sadonmenetyksin ja satotaso on jatkuvasti kohon- nut. Sadon saantia varmentavana tekijänä on ensisijaisesti mainittava aikai- sempaa runsaampi lannoitteiden käyttö yhdistyneenä sijoituslannoitukseen. Myös lisääntynyt kasvustojen sadettaminen 1970-luvulla on osaltaan tehok- kaasti vähentänyt poutakausien vaikutusta. Vuosien 1966—76 korjuukausista useimmat olivat Etelä-Suomessa sääoloil- taan edullisia, joten sadon laatu muodostui usein moitteettomaksi. Vaikeim- mat korjuuolot vallitsivat vuonna 1974, jolloin merkittäviä satotappioita koettiin erityisesti maan länsirannikolla. Satovahingot muodostuivat tällöin joko kokonaan korjaamatta jääneistä kasvustoista tai korjatun sadon määräl- lisistä tai laadullisista tappioista. Kasvukauden aikana sattuneiden hallojen aiheuttamat vahingot jäävät Tikkurilassa yleensä vähäisiksi. Kuitenkin joskus saattaa Etelä-Suomessakin esiintyä kesä—heinäkuulla niin ankaria halloja, että niistä on haittaa erityi- sesti varhaisperunan viljelylle. Kevätkesä 1975 oli tarkasteltavan jakson huilaisin. Silloin myös syysviljoissa todettiin Etelä-Suomessa yleisesti sadon määrään vaikuttavia hallavaurioita. Aikaiset syyshallat saattavat myös ai- heuttaa vahinkoja sekä perunalle että tuleentumattomille viljoille etelässäkin. Vuosina 1966—1976 ei Tikkurilassa eikä yleensäkään etelä-rannikolla sattunut syksyisin pahoja hallavahinkoja. Kasvukaudet olivat sikäli edullisia, että useimmat viljalajikkeet olivat täysin tuleentuneet ensimmäisten syyshallojen sattuessa. Sääolojen vaikutusta kasvien kehitykseen voidaan tarkastella taulukon 7 avulla. Viljojen tuleentumisen ajankohta vaihteli lähes kuukauden riippuen kasvukauden säistä ja kylvöajasta. Kasvupäivien luku samalla lajikkeella oli myös erittäin vaihteleva eri vuosina. Niinpä Paavo-ohralla suurin ero kas- vuajoissa oli 33 päivää, Hannes-kauralla 40 päivää ja Ruso-kevätvehnällä 37 päivää. Kasvuaikaa on myös mitattu tuleentumiseen tarvittavalla koko- naislämpötilasummalla sekä tehoisalla lämpötilasummalla (Salminen 1930, Sinisalo 1937, Nuttonson 1957, Paatela ja Suomela 1962, Kivi ja Rekunen 1976). Taulukon alaosassa esitetään eri tavoin ilmaistujen kasvuaikojen keski- arvot ja niiden hajontaa kuvaavat keskiarvon keskivirheet. Lämpötilasummien keskivirheet on muutettu takaisin päiviksi jakamalla astemäärä kasvukauden (touko —elokuun) päivittäisellä keskilämpötilalla tai päivittäisellä tehoisalla keskilämpötilalla. Tuleentumiseen tarvittava tehoisien lämpötilojen summa osoittautui tarkasteltavina vuosina tarkimmaksi kasvuajan mitaksi. Sen avulla mitatun kasvuajan hajonta jäi jokaisella viljalla hieman pienemmäksi kuin kokonaislämpötilasummalla mitatun kasvuajan hajonta. Molempia lämpö- tilasummia käytettäessä jäi kasvuaikojen vaihtelu huomattavasti pienem- mäksi kuin päivinä ilmaistun kasvuajan vaihtelu. Tehoisalla lämpösummalla mitattujen kasvuaikojen pituuksien suurin ero oli Paavo-ohralla 141° C= 16 pv. Ruso-kevätvehnällä 140° C = 16 pv ja Hannes-kauralla 139° C = 15 pv. Kasvuajan pituuteen vaikuttaa siis ratkaisevasti lämpötila, mutta myös sateiden vaikutus on selvästi havaittavissa. Erityisen kuivina vuosina kasvu- aika jäi lyhyeksi ja lämpötilasumma pieneksi ilmeisesti siksi, että kasvu pysäh- tyi ennenaikaisesti veden puutteen vuoksi. Erittäin suureksi kasvoi tuleen- tumiseen tarvittava lämpötilasumma Tikkurilassa paitsi hyvin lämpimänä kasvukautena 1972, jolloin vettä oli riittävästi, myös erittäin viileinä kasvu- kausina 1974 ja 1976. Mukula ym. (1977) ovat todenneet ohran tuleentumiseen- sa tarvitseman lämpötilasummavaatimuksen suurenevan lämpiminä kasvu- kausina, kun taas viileinä kasvukausina ohralajikkeiden lämpötilasumma- vaatimukset jäivät keskimäärin pieniksi. Tässä tarkastelussa esitetyt havain- not viileiltä kasvukausilta poikkeavat siis MuKULAn ym. tutkimuksista. Tämä saattaa johtua siitä, että kasvukaudet 1974 ja 1976 olivat useita vertailtavia vuosia sateisempia. Kuivuus ei siis muodostunut kasvua rajoittavaksi teki- jäksi, kuten tutkimusjakson kuivempina vuosina Tikkurilassa. Sen vuoksi viljojen tuleentumiseensa tarvitsemat lämpötilasummatkin todennäköisesti kas- voivat kuivempien kasvukausien lämpötilasummavaatimuksia suuremmiksi. Lämpimänä kesänä kasvien tuleentumiseen tarvitsema korkea lämpötila- summa viittaa siihen, että viljelykasvimme eivät pysty täysin käyttämään hyväkseen meillä epätavallisen korkeita päivälämpötiloja. Viileänä kasvu- kautena taas auringonpaistetuntien vähäisyys osaltaan hidastaa varsinkin kasvien tuleentumista (ValmAri 1972). Kasvien kasvulla saattaa eri kehi- tysvaiheissa siten olla optimilämpötila-alueensa ja muissa lämpötiloissa niiden kasvu ja kehitys hidastuu. Edellä esitetyillä tavoilla lasketuilla lämpötila- summilla ei näin ollen olisi mahdollista täysin tarkoin kuvata kasvuajan pituutta. Kuitenkin niiden avulla kasvuaikaa voitaneen mitata tarkemmin kuin ilmoittamalla kasvupäivien lukumäärä. Tarkastelun kohteena olevalla kaudella olivat talvehtivien kasvien kan- nalta vaikeimpia Etelä-Suomessa talvet 1965/66, 1967/68 sekä 1973/74 (tau- lukko 8). Ensin mainittuna vuotena heikkoon talvehtimiseen olivat syynä talvituhosienien aiheuttamat vauriot. Talvikautena 1967/68 kasvit kärsivät V. 431 432 lähinnä lumen sulamisen jälkeen sattuneista pakkasista. Talvella runsas lumipeite suojasi talvehtivia kasvustoja melko tehokkaasti. Kevättalven kylmät ja tuuliset säät olivat niinikään talvikautena 1973/74 pääasiallinen syy kasvustojen talvituhoihin Etelä-Suomessa. Vuonna 1976 syysvehnät talvehtivat Tikkurilassa huomattavasti huonommin kuin yleensä etelä-ranni- kolla. Syynä olivat kevään ankarat olosuhteet ja koelohkojen epäedullinen sijainti. Tiivistelmä Tutkimusjakson kasvukaudet olivat vuosina 1968, 1974 ja 1976 lukuun- ottamatta lämpimämpiä kuin pitkän ajanjakson (1930—1960) kasvukaudet keskimäärin. Erityisen lämpimiä olivat kesät 1972 ja 1973. Tarkastelun koh- teena olevat kasvukaudet olivat keskimäärin kuivia, vain kesinä 1967 ja 1972 ajankohdan normaalisademäärät ylitettiin selvästi. Kasvukauden sateet ajoit- tuvat kuitenkin usein epäedullisesti sikäli että alkukesä on kuiva, mutta kor- juukausi sateinen. Korjuukauden runsaiden sateiden aiheuttamista puinti- vaikeuksista ja sadon laadun heikentymisestä johtuvia satotappioita koettiin tutkimusjakson aikana Etelä-Suomessa erityisesti vuosina 1972 ja 1974. Kasvukauden aikana sattuneiden hallojen aiheuttamat vahingot jäävät maamme etelärannikolla yleensä vähäisiksi. Vuonna 1975 esiintyi kuitenkin harvinaisen ankaria keväthalloja syysrukiin tähkälletulovaiheessa ja ne ai- heuttivat paikoin satovahinkoja. Jakson aikaisimmat syyshallat koettiin vuosina 1966 ja 1976. Nekin sattuivat kuitenkin vasta elokuun lopulla ja syyskuun alussa eivätkä siten Tikkurilan oloissa enää aiheuttaneet satovahin- koja peltokasveille. Talvehtivien kasvien kannalta vaikein oli runsasluminen talvikausi 1965/66, jolloin talvituhosienien aiheuttamat tuhot olivat yleisiä. Tutkimuksessa todettiin myös, että kylvöstä tuleentumiseen laskettu läm- pötilasumma on kevätviljojen osalta tarkempi kasvuajan mitta kuin yleisesti käytössä oleva kasvupäivien lukumäärä. KIRJALLISUUSLUETTELO Kivi, E & Rekunen, M. 1976. Ohra. Hankkijan kasvinjalostuslaitos Siemenjulkaisu. Mukula, J., Rantanen, O. & Lallukka, U. 1977. Ohran viljelyvarmuus Suomessa 1950 1976. Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvin viljelylaitoksen Tiedote N:o 9. Nuttonson, M. Y. 1957. Barley-climate relationship and the use of phenology in ascertaining the thermal and photothermal requirements of barley. Washington 280 p. Paatela, J. & Suomela, H. 1962. Peltokasvien sadoista, niiden määrään vaikuttavista tekijöis- tä ja odotettavissa olevasta kehityksestä. Helsinki 1962, 38 s. Salminen, M. 1930. Kasvuajan, sademäärän ja keskilämpötilan vaikutus lämpöasteiden sum- maan ja kasvuajan pituuteen Tammistossa 1925 29. Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Siemenjulkaisu 1930: 7 92. Sinisalo, J. 1937. Die fiir das Reifen gewisser Sommerweizen und Gerstensorten erforlichen Warmesummen und Anzahlen von Wachstumstagen. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 9: 194-212. 433 Valle, O. 1958. Sääolot ja niiden vaikutus kasvintuotantoon Etelä-Suomessa 1946 57. Maatal. ja Koetoim. 12; 18 36. » 1962. Sääolot ja niiden vaikutus kasvintuotantoon Etelä-Suomessa 1958 61. Maatal. ja Koetoim. 16: 38 50. » 1966. Sääolot ja niiden vaikutus kasvintuotantoon Etelä-Suomessa 1962 65. Maatal. ja Koetoim. 20: 29 39. Valmari, A. 1972. Säätekijäin vaikutus ohran ja kauran kehitysnopeuteen. Liite N;o 2 Halla- koeaseman toimintakertomukseen vuodelta 1972. Käsikirjoitus saapunut 4.1.1978