JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND 91 Maataloustieteellinen Aikakauskirja Voi. 50:91-102, 1978 Persiljan ja porkkanan siemenlevintäiset sienet Suomessa Risto Tahvonen Helsingin yliopiston kasvipatologian laitos, 00710 Helsinki 71 Seed-borne fungi on parsley and carrot Risto Tahvonen Department of Plant Pathology, University of Helsinki, 00710 Helsinki 71 Abstract. In this study the seed-borne fungi on 36 parsley and 57 carrot seed lots are clarified. These were for sale in Finland during the years 1969—1975. Alternaria dauci (Kiihn) Groves & Skolko was found on 52 % of carrot seed lots. The mean of the fungus capacity on the infected seed lots was 7,2 %. Stemphylium radicinum (Meier, Drechster & Eddy) Neergaard occurred on 39 % of parsley and 58 % of carrot seed lots. The fungus capacity on the infected seed lots was 10 % on parsley and 6 % on carrot. Septoria petroselini Desm. was found on every parsley seed lot excluding one. The fungus capacity varied from 337 %. On the parseley and carrot seeds occurred 31 other fungus genera and species, which were not important to the germination and emergence of seedlings. The commonest saprophyte was Alternaria tenuis auct. The soaking of carrot seeds in an 0.2 % aqueous suspension of thiram for 6, 12 and 24 h at 30° C and the thiram dust treatment controlled Alternaria dauci and Stemphylium radicinum, but the soaking for 12 and 24 h lowered the emergence of seedlings. A low temperature (13° C) during the emergence of seedlings reduced the damping-off caused by A. dauci and S. radiciunm. Porkkana on kaalien ja sipulien ohella tärkein avomaan vihanneskasvi Suomessa. Persilja on tillin ohella käytetyin maustevihannes. Vuosittain maahan tuodaan porkkanan siementä 10 300—18 700 kg ja persiljan siementä 1 200—3 100 kg (Yllö 1972, 1973, 1975, 1976). Puutarhakasvien siementarkas- tuksen yhteydessä ei Suomessa ole siemenen terveystarkastusta. Porkkanan siemenlevintäisistä sienistä ovat tärkeimpiä Alternaria dauci (Kuhn) Groves & Skolko ja Stentphylium radicinunt (Meier, Drechsler & Eddy) Neergaard. S. radicinunt aiheuttaa porkkanalla taimipoltetta, lehtien kuole- mista ja siemensadon alenemista (Neergaard 1945). Sieni on myös merkittävä varastotuhosieni (Mukula 1957). A. dauci aiheuttaa porkkanalla taimipoltetta ja lehtien kuolemista (Neergaard 1945). Halkilahti (1972) on tutkinut Suomessa tarkastusvuosina 1967/68, 1969/70 ja 1970/71 porkkanan siementa- varan A. dauci- ja S. radicinunt-määriä. https://www.c-info.fi/en/info/?token=Cb33fS9EE7VvRjbp.ZSZtmDhkO3d8cV93m7zqGg.1RkpxmOgmDbY8JHv65MqLSnOroJnRu8JpecGSK5Czb7hRe2XymFn1UELnFLCBtPAdCqeJXZHowUb_mCdTlOp_-fVHbtQOVJzRxcQJ4oruJJ7El-MIZJyLs7U-4SIzjk9eXPEEJ_JDXTNp7NLVmmFRyPKkwdY42diulCGqA 92 Persiljan siemenlevintäisistä sienitaudeista ovat tärkeimpiä Septoria petro- selini Dasm. ja Stemphylium radicinum. S. petroselini on hyvin usein persiljan siemenissä (Neergaard 1951) ja aiheuttaa persiljan laatua alentavaa lehti- laikkua, jota on esiintynyt koko Suomessa tekijän havaintojen mukaan vuosina 1971—77 erittäin runsaana myöhäisessä syyspersiljassa ja kasvihuoneessa talvehditettavassa persiljassa. S. radicinum aiheuttaa persiljalla samoja vioi- tuksia kuin porkkanalla (Neergaard 1945). Porkkanan siemenlevintäiset sienet voidaan tehokkaimmin torjua liotta- malla siemeniä 0.2 %:ssa tiraami-suspensiossa 24 t 30° C;ssa (Maude 1966). Suomessa vihanneskasvien peittaukseen suositellaan tiraami-kuivapeittausta, joka ei ole Maudeh (1966) mukaan niin tehokas kuin liotus. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään persiljan ja porkkanan sieme- nen mukana kulkeutuvat sienet ja erilaisten tiraami-käsittelyjen vaikutukset porkkanan siemenlevintäisiin sieniin ja taimettumiseen. Aineisto ja menetelmät Valtion siementarkastuslaitokselta ja eri siemenliikkeistä saatiin tutki- muksia varten persiljan ja porkkanan siemeniä, joista valittiin terveystarkas- tuksiin tärkeimmistä ja yleisimmistä lajikkeista 36 persiljan ja 57 porkkanan siemenerää (taulukko 1 ja 2). Siemenen alkuperää osoittavat lyhenteet ovat Hg =Ab Hammenhögs Frö (Ruotsi), LD = L. Daehnfeldt (Tanska), OE = Ohlsen’s Enke (Tanska), SG = Sluis en Groot (Hollanti) ja \VW = W. Weibull Ab (Ruotsi). Tarkastetut persiljan ja porkkanan siemenet ovat olleet Suo- messa siemenkaupassa vuosina 1969—1975. Jokaisesta siemenerästä tutkittiin aluksi 200 siementä. Jos erässä oli tärkeitä sieniä, tutkittiin erästä 200 siementä lisää. Siementen idätys tapahtui 8 X 25 siemenen erissä Jacobsenin idätysaltaalla MÄKELÄn (1972) kuvaamalla menetelmällä. Itäminen ja siemenillä olevat sienet tutkittiin siemenkohtaisesti kaksi kertaa, 10 ja 14 vuorokautta kylvöstä. Tarvittaessa taimien kasvatusta jatkettiin petrimaljoissa ja sienistä tehtiin siirrostuksia PDA-alustalle sienen tarkempaa märittämistä tai patogeenisuuskokeita varten. Sienien määritys siemeniltä tehtiin stereo- ja valomikroskoopilla. Mikroskooppipreparaatit val- mistettiin maitohappoon. Vaaleat sienet värjättiin valmisteella, jossa oli vettä 20 g, fenolia 20 g, maitohappoa 20 g, glyserolia 40 g ja trypan-sinistä 0.05 g. Persiljan siementen Septoria petroselini-pitoisuudet tutkittiin stereomikroskoo- pilla siemenkohtaisesti kaksi tuntia kostealla paperialustalla olleista 300 sie- menestä. Taimikasvatus- ja torjuntakokeissa porkkanan siemeniä kylvettiin 4 x 100 kpl steriloituun kvartsihiekkaan 14 cm:n muoviruukkuihin. Taimikasvatusaika oli korkeassa taimikasvatuslämpötilassa 3 viikkoa ja matalassa lämpötilassa 4.5 viikkoa. Taimikasvatukset korkeassa lämpötilassa tapahtuivat laborato- riossa, jossa vuorokautinen keskilämpötila oli n. 25° C ja suhteellinen kosteus 40—60 %, ja matalassa lämpötilassa Vötsch-merkkisessä kasvatuskaapissa, jossa vuorokautinen keskilämpötila oli 13° C, yöllä 8 t 8° C ja päivällä 16 t 15° C ja suhteellinen kosteus 90—95 %. Siemenkäsittelyt tehtiin 80 %:lla tiraami-valmisteella (Pomarsol Forte). Eri käsittelytavat ja -ajat ilmenevät Taulukko 1. Persiljan ja sen lajikkeiden yleisimmät siemenlevintäiset sienet. A = % tutkituista siemen- eristä saastunut, B = saastuneiden siemenerien keskimääräinen sienipitoisuus kpl-%:na, C = saastuneiden siemenerien sienipitoisuuksien (kpl-%) vaihteluväli. Table 1. Occurrence of the commonest seed-borne fungi on parsley and its varieties. A = unit per cent of the seed lots infected, B = mean of fungus capacity-% on the infected seed lots, C =range of fungus capacity-% on the infected seed lots. Tutkittuja eriä kpl Number of samles examined Tutkittuja siemeniä Number of seeds examined Terveys- %Healthy-% Itävyys-% Germination-% Erotteluosa Possibilities Alternaria tenuis Cladosporiumcladosporioides Fusarium spp. Stemphylium botryosum S. consortiale S. radicinum Kokonaissienisyys- % Total fungi-% Persilja 36 4 900 61 65.8 A 94 47 31 19 39 39 55 Parsley B 19.3 5.2 4.7 4.7 2.4 9.5 C 1-96 1-27 1-15 1-16 1-14 1-63 Bravour OE 7 900 57 72 A 86 43 57 29 29 43 63 B 27.4 3.3 2.3 3.0 3.0 6.0 C 1-93 1-7 1-4 1-5 3-3 1-15 Extra 4 500 81 60 A 100 25 0 0 0 50 23 mosskrusing Hg B 3.5 2.0 1.5 C 1-6 - - - - 1-2 Non plus ultra 8 1 300 42 71 A 100 88 50 13 0 50 78 B 39.4 2.4 6.3 5.0 - 17.7 C 7-96 1-11 1-15 - - 2-63 Sammalpoimuinen 10 1 500 58 67 A 100 40 30 30 40 20 67 B 21.6 13.5 2.3 6.3 4.3 3.0 C 3-94 1-27 1-4 1-16 1-14 1-15 Muut lajikkeet 7 700 79 66 A 86 29 0 14 43 43 22 Other varieties B 3.5 1.5 1.0 1.0 11.7 C 1-6 1-2 - - 1-1 2-30 kuvasta 2. Tiraami-liotuksessa pidettiin 5 g siemeniä 200 ml:ssa 0.2 %:ssa tiraami-suspensiossa 30° C:n lämpötilassa. Siemenen pintasterilointi tehtiin liottamalla 5 g siemeniä 200 ml:ssa 1 %:ssa natriumhypokloriitissa 10 minuut- tia. Käsittelyjen jälkeen siemenet kuivattiin vuorokausi huoneen lämmössä suodatinpapereiden päällä. Kuivapeittauksessa torjunta-aine sekoitettiin ravis- telemalla siemeniä lasipullossa. Kokeessa I oli lajikkeena Fancy Notabene 405, kokeessa II Nantes Notabene 20 ja kokeessa 111 Regulus Imperial. Patogeenisuuskokeissa tutkittavia sieni-isolaatteja kasvatettiin 2 viikkoa huoneen lämmössä PDA-alustalla, josta sieni sekoitettiin 200 mkaan tislattua vettä Ultra-Turrax-homogenisaattorilla. Testikasvit, porkkanalla lajike Regu- lus Imperial ja persiljalla Sammallehtinen, kylvettiin muoviruukkuihin kvartsihiekkaan kutakin sieni-isolaattiakohden 4 X 50 siementä. Stemphylium M Taulukko 2. Porkkanan ja sen lajikkeiden yleisimmät siemenlevintäiset sienet. A = % tutkituista siemeneristä saastunut, B = saastuneiden siemenerien keskimääräinen sienipitoisuus kpl-%:na, C = saastuneiden siemenerien sienipitoisuuksien (kpl-%) vaihteluväli. Table 2. Occurrence of the commonest seed-borne fungi on carrot and its varieties. A = unit per cent of the seed lots infected, B = mean offungus capacity-% on the infected seed lots, C = range offungus capacity-% on the infected seed lots. Tutkittuja eriä kpl Number of samples examined Tutkittuja siemeniä Number of seeds examined Terveys- % Healthy-% Itävyys-% Germination-%Erotteluosa Possibilities Alternaria dauci A. tenuis Cladosporium cladosporioides Fusarium spp. Stemphylium botryosum S. consortiale S. radicium Kokonaissienisyys-% Total fungi-% Porkkana Carrot 57 9 800 40 84 A 54 96 58 19 51 35 58 69 B 7.2 50.9 3.2 1.5 3.7 1.9 6.3 C 1-46 1-100 1-21 1-3 1-18 1-8 1-28 Amager Ny 6 1 500 21 79 A 100 100 17 17 33 33 83 94 1.0 1.0 2.0 3.0 8.4Munkegärd OE B 2.2 69.0 C 1-5 56-93 - 1-3 2-4 1-28 Amsterdamer No 378 OE 8 1 300 55 84 A 25 100 25 13 38 1.0 1.0 1.7 0 25 49 - 20.5B 1.0 32.3 C 1-1 2-89 1-1 1-2 17-24 Fancy OE 10 1 700 31 80 A 60 90 60 40 10 30 60 90 B 11.3 64.7 4.3 1.0 1.0 1.6 4.0 C 2-46 4-97 1-13 1-1 1-2 1-8 Feonia LD 6 1 100 30 84 A 50 100 67 50 67 33 83 93 B 11.0 54.2 1.0 2.0 3.8 1.0 8.0 C 6-13 11-97 1-1 1-3 1-7 1-1 2-18 Nantes Notabene 8 1 400 34 85 A 63 100 100 13 38 63 63 52 No 20 OE B 9.6 54.0 2.3 2.0 4.3 2.6 2.2 C 1-31 6-100 1-9 - 1-10 1-8 1-4 Nantes Typ Top 4 500 56 87 A 25 100 Sg B 4.0 37.8 O 50 7175 0 50 9.0 10.0 8.5 C 6-98 1-21 2-18 13-14 Regulus Imperial 6 1 400 62 86 A 67 100 WW B 7.3 28 67 17 17 50 50 42 1.5 1.0 1.0 1.3 2.0B 7.3 28.3 1-2 1-3C 2-19 1-59 1-3 Muut lajikkeet 9 900 39 84 A 33 89 33 11 66 11 33 65 Other varieties B 2.0 55.0 6.0 1.0 3.7 1.0 8.0 C 1-2 15-100 3-9 - 1-5 - 6-11 94 Taulukko 3. AUernaria dauci-. A. tenuis- ja Stemphylium radicinum-sienien vaikutus persiljan ja porkkanan itämiseen ja taimien kuolemiseen Jacobsenin idätysaltaalla. A = itäneet siemenet, B = itämättömät siemenet, C = elävät taimet, D = kuolleet taimet. Table 3. Effect of AUernaria dauci, A. tenuis and Stemphylium radicinum on germination and occurrence of dead seedlings in Jacobsen’s germinator. A = germinated seeds, B = ungerminated seeds, C = living seedlings, D = ded seedlings. Tutkittuja siemen- eriä kpl Number of samples examined Erotteluosa Possibilities Tutkittuja siemeniä kpl Number of seeds examined Alternaria dauci "° -S' A. tenuis ft en' a e Stemphylium ä? radicinum Persilja 36 A 3 244 O 22.5 17.1 Parsley B 1 656 O 21.5 17.4 C 3 152 O 22.8 12.0 D 92 O 36.2 94.1 Porkkana 57 A 7 817 9.3 49.7 6.1 Carrot B 1 983 2.7 49.4 6.4 C 7 151 1.5 54.0 2.1 D 666 54.9 31.6 45.8 t-arvot: t-values: persilja: A ja B - 0.14 0.03 persley A and B C ja D - 1.21 10.09*** C and D porkkana: A ja B 2.40* 0.03 0.14 carrot: A and B C ja D B.3o*** 3.11* s.9o*** C and D radicinum ’persilja’ oli eristetty persiljalta Bravour-lajikkeelta, S. radicinum ’porkkana’ ja AUernaria dauci porkkanalta Nantes Notabene 20-lajikkeelta. Sienisuspensiota pipetoitiin 2 viikon ikäisille taimille 1 tippa/taimi. Taimet eristettiin inokuloinnin jälkeen muovikalvolla 2 viikoksi. Siemenen terveysprosentti (taulukot 1 ja 2) tarkoittaa täysin terveiden siementen määrää tutkituista siemenistä. Itävyysprosentti määritettiin 14 vuorokautta kylvöstä. Kokonaissienisyysprosentti on erän kaikkien sienien määrä tutkituista siemenistä. Alternaria dauci-, A. tenuis- ja Stemphylium radiciunm-sienien esiintymisrunsaus itäneillä ja itämättömillä, elävillä ja kuolleilla taimilla 14 vuorokautta kylvöstä on testattu t-testillä. Taimikas- vatus- ja torjuntakokeiden tulokset on testattu varianssianalyysilla. Tutkimukset tehtiin vuosina 1971—72 ja 1974—.75. Vuonna 1971 sieni- määritykset teki dosentti MMT Kaiho Mäkelä Septoria-määrityksiä lukuun ottamatta ja muina vuosina tekijä. 95 96 Taulukko 4. Persiljan siemenen Septoria petroselini-pitoisuudet. Table 4. Occurence of Septoria petroselini on seed lots of parsley. Tutkittuja eriä kpl Sairaita eriä kpl Septoria petroselini %Lajike Variety Number of Number of Keskiarvo Vaihteluväli seed lots disease lots Mean Rangedisease lots Mean Range Bravour 9 9 15.78.3- 21.4 Non plus ultra 7 7 8.13.0 - 16.3 Sammalpoimune 11 10 16.43.0 36.8 Taulukko 5. Persiljan ja porkkanan muut siemenlevintäiset sienet. A = % tutkituista sie- meneristä saastunut, B = saastuneiden siemenerien keskimääräinen sienipitoisuus kpl-%:na, C = saastuneiden siemenerien sienipitoisuuksien (kpl-%) vaihteluväli. Table 5. Occurrence of the other seed-borne fungi on parsley and carrot. A = unit per cent of the seed lots infected, B mean of fungus capacity-% on the infected seed lots, C = range of fungus capacity-% on the infected seed lots. Persilja Parsley Porkkana Carrot Sieni Fungus A B C A B C Acremoniella atra 3 1.0 30 6.1 1—39 Actinomucor spp. -f 19 8.3 1— 64 11 1.0 1— 1 Mucor spp. Aspergillus spp 25 8.3 1—64 11 1.0 1 1 Cephalosporium spp 8 2.7 2—4 21 1.9 1—4 Chaetomium indicum 6 2.0 1—3 2 1.0 Dendryphion nanum 3 1.0 Epicoccum purpurascens 33 2.2 1 —27 54 2.5 I—ll Gonatobotrys simplex 14 16.6 5—39 26 2.9 1 —l4 Graphium sp 3 1.0 Helminthosporium sativum 3 1.0 2 3.0 Memnoniella sp 3 1.0 Mycotypha dichotoma 3 3 Oedocephalum sp 9 1.0 1— 2 Papularia sphaerosperma 3 1.0 2 1.0 Penicilliim spp 58 5.9 1—26 53 3.5 1—lB Phoma spp 8 1.3 1-2 5 1.0 1-1 Rhizopus nigricans 22 4.9 1— 21 56 1.2 1— 2 Sordaria spp 11 1 1— 1 2 1.0 Sporormia sp 3 1 Stachybotrys atra 17 2.5 I—4 54 2.8 1—29 Tornia herb arum 3 1.0 Trichoderma viride 17 1.8 1— 4 2 1.0 Trichothecium roseum 11 1.6 1—2 5 3.7 1— 9 Tulokset Persiljan ja porkkanan siemeniltä tavattiin 30 sienisukua, joista 3 kuului Phycontycetes- ja 3 ylscowycetes-sieniluokkaan. Loput 24 sienisukua kuuluivat Fungi imperfecti-mxioio\uoVk.a.2M. Edellisten lisäksi tavattiin siemeniltä tar- kemmin määrittämättömiä Slreptomycetes- sädesieniä ja Myxomycetes-limasieniä. 97 Porkkanan siemenillä oli runsaammin sieniä kuin persiljalla (taulukot 1 ja 2). Persiljalajikkeista oli tervein Extra mosskrussig II ja sairain No plus ultra. Porkkanalla oli tervein lajike Regulus Imperial ja sairain Amager Ny Munke- gärd. Siemenlevintäiset sienet persiljalla ja porkkanalla Persiljan ja porkkanan siemeniltä tavattiin seuraavat sienisuvut ja -lajit (taulukko 1,2, 4 ja 5): Phycomycetes Actinomucor spp. ja Mucor spp. Rhizopus nigricans Ehrenb. Mycotypha dichotoma Wolf Ascomycetes Chaetomium indicum Corda Sordaria spp. Sporormia sp. Fungi imperfecti Acremoniella atra (Corda) Sacc, Alternaria dauci (Kuhn) Groves & Skolko (kuva 3 a) oli 54 %:ssa porkkana- eristä keskimäärin 7.2 %:n pitoisuutena. Lajikkeen Amager Ny Munkegärd kaikki erät olivat tämän sienen infektoimia. Yhdessä Fancy-lajikkeen erässä oli 46% sientä. A. dauci oli useimmin itäneillä kuin itämättömillä siemenillä. Neljätoista vuorokautta kylvöstä se oli useimmin kuolleilla kuin elävillä tai- milla (taulukko 3). Patogeenisuuskokeessa sieni oli voimakas taimipoltteen aiheuttaja porkkanalla (kuva 1). Alternaria tennis auct. oli sekä persiljalla että porkkanalla yleisin siemen- levintäinen sieni. Se oli yli 90 %:ssa tutkituista eristä. Keskimääräinen sieni- pitoisuus oli persiljalla 19.5 % ja porkkanalla 50.9 %. Sieni oli itäneillä ja itämättömillä yhtä runsaana. Porkkanalla oli A. tenuis useimmin elävillä kuin kuolleilla taimilla (taulukko 3). Sieni ei iskeytynyt idätyksissä taimiin, vaan rajoittui siemenkuoren pinnalle. Aspergillus spp. Cephalosporium spp. Cladosporium cladosporioides (Fres) de Verie Epicoccum purpurascens Ehrenb. ex Sehlecht Fusarium spp. -sieniä oli persiljalla 31 %:ssa keskimäärin alle 5 %:n ja porkkanalla 19 %:ssa siemeneristä alle 2 %:n pitoisuuksina. Yleisin laji oli F. avenaceum (Fr.) Sacc., joka ei patogeenisuuskokeessa aiheuttanut pork- kanalle taimipoltetta, mutta teki juuriin pieniä ruskeita laikkuja. Gonatobotrys simplex Corda Graphium sp. Helminthosporium sativum Pammel, King & Bakke Memnoniella sp. Oedocephalum sp. Papularia sphaerosperma (Pers.) Höhnel Penicillium spp. Phoma spp. Scopulariopsis sp. Septoria petroselini Desm. (kuva 3 c ja d) oli hyvin yleinen sieni persiljan siemenillä. Tutkituista 26 erästä 25:ssä oli tämä sieni 3—37 %:n pitoisuuksina (taulukko 4). Stachyhotrys atra Corda Slentphylium bolryosum Wall., jonka koteloaste on Pleospora herharum (Pers.) Rabenh., oli 19 %:ssa persiljan ja 51 %:ssa porkkanan siemeneristä 1 —l4 %:n pitoisuuksissa. Slentphylium radicinum (Meier, Drechsler & Eddy) Neergaard (kuva 3b) oli 39 %:ssa persiljan ja 58 %:ssa porkkanan eristä. Erien keskimääräinen sienipitoisuus oli persiljalla 10 % ja porkkanalla 6 %. Yhdellä persiljaerällä oli tätä sientä 63 %. Sieni oli yhtä runsaana itäneillä ja itämättömilläsiemenillä. Kuva 1. Alternaria dauci- ja Stemphylium radicinum-sienen patogeenisuus persiljalla (1) ja porkkanalla (2). Fig. 1. Pathogenicity of Alter- naria dauci and Stemphylium radicinum to parsley (1) and carrot (2). 98 99 Kaksi viikkoa kylvöstä oli S. radicinunt useimmin kuolleilla kuin elävillä tai- milla (taulukko 3). Persiljalta eristetty S. radicnium oli erittäin voimakas pato- geeni persiljan taimille, mutta vioitti vain lievästi porkkanan taimia. Pork- kanalta eristetty S. radicinum oli patogeeninen sekä persiljalle että porkkanalle (kuva 1). Toruta herbarum (Pers.) Link Trichoderma viride Pers. ex Fr. Tricholhecium roseum Link ex Fries Kuva 2. Siemenkäsittelyjen ja lämpötilan vaikutus taimipoltteeseen ja taimettumiseen pork- kanalla. 0 = käsittelemätön, ] = tiraami-kuivapeittaus 5 g Pomarsol Forte/ 1 kg siemeniä, 2 = 0.2 % tiraami-liotus 24 t 30° C:ssa, 3 = tiraami-liotus 12 t, 4 = tiraami-liotus 6 t, 5 = 1 % NaClO-liotus 10 min., a = kasvatuslämpötila 25° C, b = kasvatuslämpötilä 13° C, koe I: siemenessä 46 % Alternaria dauci ja 6 % Stemphylium radicinum, koo II: siemenessä 31 % Alternaria dauci ja 2 % Stemphylium radicinum, koe III: terve siemen. F-arvot taimettuminen: I = 0.97, II: 7.2o***, 111 = 4.23** terveet taimet: I = 15.07**, II = 9.57*, a ja b = 10.59** Fig. 2. Effect of seed treatments and temperature on the damping-off and emergence of seedlings of carrot. 0 = control, 1 = thiram dust 5 g Pomarsol Forte/ 1 kg seeds, 2 = 0.2 % thiram soak for 24 h at 30° C, 3 = thiram soak for 12 h, 4 = thiram soak for 6 h, 5 = 1.0 % NaCIO soak for 10 min., a = growtemperature 25° C, b = growthtemperature 13" C, test I: 46 % Alternaria dauci and 6% Stemphylium radicinum on seeds, test 11:31 % A. dauci and 2 % S. radicinum on seeds, test III: healthy seeds. F-values: emergence of seedlings: I = 0,97, II = 7.2o***, 111 = 4.23** healthy seedlings I = 15.07**, II = 15.57*. a and b 10,59** 100 Taimikasvatus ja torjuntakokeet Taimikasvatuksessa sekä Allernaria dauci että Stemphylium radicinum aiheuttivat porkkanalla taimipoltetta 25° C:n lämpötilassa, mutta alhaisessa lämpötilassa, 13° C;ssa, sienen aiheuttamat tuhot jäivät vähäisiksi (kuva 2, koe II). Kaikki siemenen tiraami-käsittelytavat vähensivät erittäin merkit- sevästi taimipoltteisten ja vioittuneiden taimien määrää. Siemenen tiraami- liotus 12 ja 24 tuntia alensi taimettumista merkittävästi sekä sairailla että terveillä siemenillä (kuva 2, koe II ja III). Tulosten tarkastelu Porkkanan siementen Alternäriä dauci- ja Stemphylium radicinum-pitoi- suudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin Halkilahden (1972) selvityksessä. Persiljan Septoria petroselini- ja S. radicinum-piioisvmAei olivat keskimäärin samoja kuin NEERGAARDin (1950, 1951) tutkimuksissa. Neergaard (1945) on erottanut persiljalla olevan S. radiciunt-sienen omaksi muunnokseksi, S. radi- num var. petroselini Neergaard, jonka kuromakoko on suurempi kuin S. radici- ctwM»?-sienellä. Keskimääräinen kuromakoko oli nyt porkkanalta eristetyllä S. radicium -sienellä 32 X 15 p ja persiljalta eristetyllä 39 X 17 pt. Koska Kuva 3. a: Alternaria dauci, 200 x, b: Stemphylium radicinum, 450 x, c: Septoria petroselini kuromapulloja siemenen pinalla, d: S. petroselini, kuromapullo 450 x. Fig. 3. a: Alternaria dauci, 200 x, b : Stemphylium radicinum, 450 x, c: Septoria petroselini, pycnidiums on surface of seeds, d: S. petroselini, pycnidium 450 x. 101 patogeenisuuskokeenkin tulokset olivat samansuuntaiset kuin NEERGAARDiIIa (1945, p. 352), on persiljalta eristetty S. radicinum todennäköisesti edellämai- nittu muunnos. Muista kirjallisuudessa mainituista (Noble ja Richardson 1968) persiljan ja porkkanan siemenlevintäisistä taudeista tavattiin tässä tutkimuksessa Alternaria tenuis, Fusarium avenaceum, Phoma sp., Stemphylium botryosum ja S. consortiale. Useimmat muista persiljan ja porkkanan siemeniltä nyt löyde- tyistä sienistä ovat myös muiden kasvien siemenilläyleisiä (Malone ja Muskett 1964, Ylimäki 1970, Mäkelä 1972). Suomessa suositeltu vihanneskasvien siementen tiraami-kuivapeittaus on nyt suoritettujen kokeiden mukaan tehokas porkkanan siemenlevintäisiä sieniä vastaan. Mahdollisesti tehokkaampi tiraami-liotus ei ole aiheellinen, koska se ilmeisesti alentaa saatujen tulosten mukaan taimettumista ja on käytännön viljelmillä vaikeampi toteuttaa kuin normaali kuivapeittaus. Lisäksi Suomessa on porkkanan kylvöaikana toukokuussa riittävän viileätä vähentämään A. dauci- ja S. radicinum-sienen aiheuttamaa taimipoltetta. Näiden sienien kasvun lämpötilaoptimi on n. 28° C (Neergaard 1945). Nyt tehtyjen kokei- den mukaan 13° C:n keskilämpötila taimettumisessa vähentää melko tehok- kaasti taimipoltetta. Persiljan siemenen tiraami-kuivapeittaus tehoaa todennäköisesti myös S. radicinum var. petroselini -sieneen, mutta Septoria petroselini- sienen torju- miseksi pitäisi tehdä tarkempia tutkimuksia sienen taloudellisen merkityksen takia. Samoin porkkanan siemenen mukana kulkeutuvien sienien merkitys varastotautien määrään olisi selvitettävä, sillä S. radicinum- ja Fusarium- sienet ovat merkittäviä porkkanan varastotautien aiheuttajia (Mukula 1957). Tiivistelmä Suomeen tuotavien persiljan ja porkkanan siemenien mukana kulkeutuvien sienien selvittämiseksi tutkittiin vuosina 1969—75 kaupassa olleista persiljan siemenistä 36 erää ja porkkanan siemenistä 57 erää. Siemeniä idätettiin Jacobsenin idätysaltaalla, josta sienet tutkittiin siemenkohtaisesti stereo- ja valomikroskoopilla. Siemenen eriaikaisten tiraami-liotusten 30° C:ssa ja tiraa- mi-kuivapeittauksen sekä taimettumislämpötilan vaikutus porkkanan siemen- levintäisiin sieniin on testattu. Alternaria dauci (Ktihn) Groves & Skolko oli 54 %:ssa porkkanaeristä keskimäärin 7.2 %:n pitoisuuksina. Sieni oli voimakas taimipoltteen aiheuttaja porkkanalla. Stemphylium radicinum (Meier, Drechsler & Eddy) Neergaard oli 39 %:ssa persiljan ja 58 %:ssa porkkanan siemeneristä. Keskimääräinen sienipitoisuus oli persiljalla 10 % ja porkkanalla 6%. Sieni oli voimakas taimipoltteen aiheuttaja. Persiljalta eristetty S. radicinum oli sienen muunnos S. radicinum var. petroselini Neergaard, joka oli persiljalle voimakas patogeeni, mutta vioitti porkkanaa heikosti. Septoria petroselini Desm. oli kaikissa persiljaerissä yhtä lukuunottamatta 3—37 %:n pitoisuuksina. 102 Persiljan ja porkkanan siemeniltä löydettiin edellisten lisäksi 31 muuta sienisukua ja -lajia, joista yleisin oli Alternaria tenuis auct. Näillä sienillä ei ollut merkitystä itämisessä ja taimettumisessa. Porkkanan siemenen liotus 0.2 %:ssa tiraami-suspensiossa 6, 12 ja 24 tuntia 30° C:ssa sekä tiraami-kuivapeittaus estivät Alternaria dauci- ja Stemphyl- ium radicinum-sienien aiheuttaman taimipoltteen, mutta kaksi pisintä liotus- aikaa alensivat taimettumista sekä sairailla että terveillä siemenillä. Alhainen taimettumislämpötila, 13°C, vähensi A. dauci- ja S. radicinum-sienen aiheut- tamaa taimipoltetta. K IR J ALLISUUSLUETTELO Halkilahti, A. M. 1972. Porkkanan siementavaran terveydestä. Valtion siementarkastus- laitos 1969/1970, Maatilahan. Tied. 371: 29-31. Malone, J. P. & Muskett A. E. 1964. Seed-borne fungi. Proc. Int. Seed Test. Ass. 29: 179 384. Maude, R. B. 1966. Studies on the etiology of carrot rot, Stemphylium radisinum (Meier, Drechsl. & Eddy) Neerg., and leaf blight, Alternaria dauci (Kuhn) Groves & Skolko, on carrot crops; and on fungicide control of their seed-borne infection phases. Ann. Appi. Biol. 57: 83-93. Mukula, J. 1957. On the decay of stored carrots in Finland. Acta Agric. Scand., Suppl. 2: 1-132. Mäkelä, K. 1972. Seed borne fungi on cultivated grasses in Finland. Acta Agr. Fenn. 124, 1-44. Neergaard, P. 1945. Danish species of Alternaria and Stemphylium. 560 p. Copenhagen. —* 1950.14. Ärsberetning fra J. E. Ohlsens Enkes Plantepatologiske laboratorium 1. august 1948—31. juli 1949. 23 p. Kobenhavn. » 1951.15. og sidsta Ärsberetning fra J. E. Ohlsens Enkes Plantepatologiske laboratorium 1. august 1949 31, juli 1950. 33 p. Kobenhavn. Ylimäki, A. 1970. The microflora of cereal seeds in Finland. Ann. Agric. Fenn. 9: 293 295. Yllö, L. 1972. Valtion siementarkastuslaitos 1970/1971. Maatilahan. Tied. 373: 1 28. » 1973. Valtion siemetarkastuslaitos 1971/1972. Maatilahan. Tied. 377: 1 25. —» 1975. Valtion siementarkastuslaitos 1973/1974. Maatilahan. Tied. 381: 1 32. » 1976. Valtion siementarkastuslaitos 1974/1975. Maatilahan. Tied. 382: 1 35. Käsikirjoitus saapunut 3.2. 1978