JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND 149 Maataloustieteellinen Aikakauskirja Voi. 51: 149-157, 1979 Kasvihuonetomaatin viljelyn työnmenekki Maritta Yläranta ja Viljo Ryynänen Maanviljelystalouden laitos, Helsingin yliopisto, 00710 Helsinki 71 Consumption of working time in glasshouse tomato production Maritta Yläranta and Viljo Ryynänen Department of Agricultural Economics, University of Helsinki, 00710 Helsinki 71 Abstract. The working time consumption of glasshouse tomato in cultivating periods of various lengths, and the distribution of labour in the growth period was studied in 1977. On 10 different horticultural farms the working time hours of 15 holdings were written down. The total area of tomato was 13 330 sq.m. The average size of a glass- house Was 655 sq.m. The average Working time consumption per 1 000 sq.m, was 1 253 hours in short culture (yielding period less than 15 weeks), 1 583 hours in medium long culture (yield- ing period 15 —22 weeks) and 1 998 hours in long culture (yielding period more than 22 weeks). Pinching took 28 % and harvesting 16 % of the total working time. Tractor work took up an average of 27 hours. The average working time consumption per week and 1 000 sq.m, was 38.5 hours in short culture, 43.0 hours in medium long culture and 48.0 hours in long culture. Labour peaks occurred in planting and harvesting weeks. The total labour output was 6.6 kg/hour in short culture, 7.7 kg/hour in medium long culture and 11.0 kg/hour in long culture. Factors affecting the total working time consumption were studied by re- gression analysis. The result showed that the size of glasshouse, the level of automation, the age and training of growers and the number of permanent workers explained 76 % of the variation of the total working time consumption. The unexplained part included e.g. such human factors as different working capacities of workers. On the other hand growers had various requirements of the care of the holdings. Johdanto Vuonna 1977 suoritetun tomaatin työnmenekkitutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa aluetta, jota Suomessa on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on tomaatinviljelyn työnmenekki eri pituisissa viljelyissä, miten kokonaistyönmenekki jakaantuu eri työvaiheisiin sekä kasvukauden eri viikoille. Toisaalta pyrittiin selvittämään myös eräitä työnmenekin suu- ruuteen vaikuttaneita tekijöitä. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan tomaatinviljelyn työkustannukset ovat keskimäärin 45 % kaikista muuttuvista kustannuksista (Anon. 1971). Myös https://www.c-info.fi/en/info/?token=JZEdwzJAbJcZzBAJ.HxNAqP6s2FVWkIPB7yZoXQ.nEYznBe4aZio2F5sJYKbzcJjssVmDEMxiu86Jm3KL4L-q6wIROO1fPNdDe_j8KYn5UaNFa3rPc5gJYdW-Tn0yAwyZ12dTRLgmiqzPMDRJq9IOoLM3c0sju38wdoV7IMi0UDEiZk3Aun1L-veeZHTxOjFJbH3XBCdHG3UY4wDobJQ2_lvTbSjVIU23h7IfgmVqVBtWAo6ve9C8A 150 suomalaisilla viljelmillä työ muodostaa huomattavan osan tuotantokustan- nuksista. Toisaalta juuri työnkäytön alueella on käyttämättömiä mahdolli- suuksia kustannusten supistamiseksi lasinalaisviljelmillä. Tulosten perusteella voidaan kiinnittää huomiota paljon työtä vaativiin menetelmiin ja työvai- heisiin sekä kehittää työtä vähentäviä menetelmiä erityisesti niitä työvaiheita varten, jotka ovat viljelyn ’pullonkauluja’. Tulokset on esitetty siten, että niitä voidaan käyttää mm. puutarhayritysten talouden suunnittelussa. Aineisto ja menetelmät Tutkimus suoritettiin 10 tomaattiviljelmällä, jotka sijaitsivat Uudella- maalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä. Työkirjanpitoa pidettiin yhteensä 15 kasvustosta. Tutkimuksen kohteena ollut yhteenlaskettu tomaatin viljelyala oli 13 330 m 2 . Viljelmät erosivat toisistaan mm. kokonaisviljelyalan, kasvihuoneiden koon ja varustetason sekä viljelytekniikan osalta. Viljelmien kokonaispinta-ala oli keskimäärin 4 340 m 2 (vaihteluväli 1 000—14 000 m 2) ja keskimääräinen kasvihuonekoko oli 655 m 2 (vaihteluväli 250—1 500 m 2). Yleisimmin viljel- tiin Primset- ja Sonato- lajikkeita. Tomaattia kylvettiin kalenteriviikoilla 50, 51, 52, 1,2, 7, 14 ja 18. Työnmenekin seuranta alkoi joulu-tammikuun vaihteessa ja jatkui koko kasvukauden 1977. Mukaan tulivat näin myös viljelykauden lopetustyöt, kuten kasvuston raivaus, kasvualustan ulosvienti tai desinfiointi ja kasvihuo- neiden ym. rakenteiden pesu. Tutkimuskauden alussa käytiin jokaisella viljelmällä selostamassa koko- naistyönmenekin ja työvaiheiden rajaamista ja opastamassa muistiinpanojen suorittamisessa. Työnmenekkitiedot merkittiin sitä varten laadituille kaavak- keille työvaiheittani ja päivittäin. Viljelijä tai työnjohtaja täytti kaavak- keet, jotka palautettiin kahden viikon välein tutkijalle. Näin oli mahdollista seurata merkintöjen huolellisuutta ja tehdä viljelijöille tarvittavat tarkkailun ja merkintöjen korjausehdotukset. Tehtyjen työtuntien merkitsemistarkkuus oli puoli tuntia. Kokonaistyönmenekki ja sen jakaantuminen Viljelmien vuotuinen kokonaistyönmenekki (h/1 000 brutto-m2) työvaiheit- tain ja viljelykauden pituuden mukaan ryhmiteltynä ilmenee taulukosta 1. Työ on jaettu 9 työvaiheeseen. Lyhyen viljelyn (satokausi alle 15 viikkoa) keskimääräinen työnmenekki oli 1 253 tuntia, keskipitkän viljelyn (satokausi 15—22 viikkoa) 1 583 tuntia ja pitkän viljelyn (satokausi yli 22 viikkoa) 1 998 tuntia. Traktorityötä tehtiin 1 000 m 2 kohti keskimäärin 27 tuntia. Työ oli pääasiassa kasvualustan sisääntuontia ja kasvuston raivaustöitä. Yksittäisistä työvaiheista eniten työtä käytettiin lehtien ja sivuversojen pois- toon (28 %). Seuraavaksi eniten työtä vaati sadonkorjuu (16 %). Tyypillisimpien tutkimusviljelmien työnmenekin viikottainen jakaantumi- nen viljelyä]an pituuden mukaan ryhmiteltynä on esitetty kuvassa 1. Keski- määräinen työnmenekki viikkoa ja 1 000 m 2 kohti oli lyhyessä viljelyssä 38 tuntia, keskipitkässä viljelyssä 43 tuntia ja pitkässä viljelyssä 48 tuntia. Taulukko 1. Tomaatin työnmenekki viljelmittäin ja työvaiheittain (h/1 000 m 3) sekä sato (kg/1 000 m 2) v. 1977. Table 1. Consumption of working time in the glasshouse tomato production in different holdings and labour activities (hoursjl 000 sq.m.) and the yield (kg \ 1 000 sq.m.) in 1977. 1,„ Oi CO If) O a rj- M >0 h In -t rt- o O ro O <2bato kg o vo o o ro o in cc co oo 'O «o m oo O' O' n O' Yield kp oj 1-1 ro vo rf rt- av ro rn o* o* noiO h m vo ie a ng ioioot>»fo oo o rn o ro oi w av cv o o ov cv r-I rH i-H i-H »H i-H »—I rH H H M N rI rH lo o 'O o io o o>niooo o n n n o o o Yhteensä h ni io 6 ro h oö h oö oö ro n oi ■+ iri cd Tntnl hrnvc S O O' fO M «O O' H O t 00 rO 00 O -j- O}i otat nours o rn oi o* oi m p in o o o o p o in io o o o p o io vo »o 1—( (N rH rH H W OI rH OI OI W OI OI N Sadonkorjuu >o io po o o in in in io o *o in oo o o p , T . J hnt 6 n oö oi oi ooi rn oi höoico rn oi Harvest oi vo co o vo o io h H O' »o i- ro 10 vo co h h oi oi oi oi m h oi oi oj oi o ro oi oi o) oi Muut viljelytyöt ,o o o o 910 100 o oinin in o p Other growing d 1 vo 1 in voin oi 16 rn ö invboöröö «S , . ö 0 OI I 1 O OI rH I O) <£l N rt- ro IO '* labour rH »h oi oi rH Kastelu, lannoitus 99999 9 999 9 9 9 999 9 9 9 ,jr . ■ r • H OI VO n n IO ro CO (O OI CO VO ro ro ro rt- CO vo Watering, fertilizing h oi oi vo rt o* ro rt- vo O' av rt ro -t o m ro ° J 6 rH (M CO rH rH rH ro rH H OI OI rH •O tt - • , 10 o ui m o »o o o o «oKasvinsuojelu 11 oi,, oi ,4 ,00« «j H , Iri + 6 Plant protection 1 11 r I m*o r Lehtien poisto 99999 99999 9 99999 9 T, . , . VO O (O VO O' l £> O' O VO VO OI 00 fN N O' O' CO oPinching O' m vo O' co m vo o in cc ro 04 ro h rt OI 01 10 in ro vo ir> ro ro n vo h vo !* * Istutus, tukeminen 999 9 9 9 999 9 9 9 99999 9 . .. ’t OI 04 04 04 N 04 N O N Cv pPlanting, training O' h vo o n m oi n n vo rnorooiro 04 Ö ° H 04 rH »“* OlrHrHrH H H (O 04 (O 04 Taimikasvatus m m m m o o o in o o m o 000 »o Plant propagation $£S S g - S I £ rH rH rH T—* rH rH rH rH rH Kasvualusta Preparation of minin o m l° in 000 in o o«oio o o o beds and house §g£ 2 S £ £gS g £ S gSS ? S S cleaning ~ ™ as, g & as, hs 2 hs 2 -«2 Viljelmä <5 n S » Holding