JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND Maataloustieteellinen Aikakauskirja Voi. SS: 81-90, 1983 Puna- ja mustaherukan kantojen sienet ja lahoisuus vuo- den kuluttua leikkauksesta ja leikkausajan vaikutus mus- taherukan kasvuun RISTO TAHVONEN 1 » Kasvipatologian laitos, Helsingin yliopisto, 00710 Helsinki 71 The fungi and the decay in stumps of black and red currant one year after pruning and the effect of pruning time on the growth of black currant RISTO TAHVONEN 0 Department of Plant Pathology, University of Helsinki, 00710 Helsinki 71, Finland Abstract. Alternana tenuis Nees, Botrytis cinerea Pers. ex Fr., Fusarium avenaceum (Fr.) Sacc., Nectria cinnabarina (Tode) Fr. and Phoma Spp. were the most common fungi in stumps of black and red currant one year after pruning. The stumps of red currant were more decayed when the branches of bush were pruned in April and October than those pruned in June and August. The pruning time of black currants had no effect on the dieback of branches. Kankerdood-treatment of the stumps did not reduce the decay. Black currants pruned in autumn gave more yield and branches were more vertically than those pruned in springtime. Johdanto Herukan viljelyssä on 1970-luvulla tapahtunut täydellinen viljelyteknii- kan muutos, kun sadonkorjuussa on siirrytty perinteisestä käsin- japatukka- poiminnasta koneelliseen sadonkorjuuseen (LISKOLAym. 1980). Mustaheru- kan viljelyssä lähes kaikki sopimusviljely ja suuri osa punaherukan sopimus- pinta-alasta korjataan nykyisin koneellisesti, mikä on nostanut viljelmien keskipinta-alaa merkittävästi. Konepoimintaa varten ei enää suositella alle 2 ha:n tarhoja. Koneellinen herukan sadonkorjuu edellyttää viljeltäviltä pensailta pystyä kasvutapaa riittävän hyvän poimintatuloksen saavuttamiseksi. Erityisesti mustaherukalla alas, maata vasten painuneet ja juurtuneet oksat aiheuttavat usein sadonkorjuulle suuria vaikeuksia, koska multaa tulee tällöin helposti marjojen joukkoon. Samoin on yli-ikäisistä ja kuihtuneista oksista haittaa konepoiminnalle. Näistä syistä on osoittautunut tarpeelliseksi, että mustahe- rukkapensaita tulisi leikata joka vuosi siten, että sivulle ja maata vasten Uusi osoite; Maatalouden tutkimuskeskus, kasvitautiosasto, 31600 Jokioinen New address: Agricultural Research Centre, Institute of Plant Pathology, SF-31600 Jokioinen, Finland 81 https://www.c-info.fi/en/info/?token=s0r602ozD8MyH-k0.k7KU_iXJ1Bbncf2IJ8qXlw.pOGhcVlQXGe0Gh7bZojU-UFqoT6IfTb3EpxOZf-rJxJSxG2HaYut1bybslRS304qmh8P2SJTOtzv_zo_w9ukbZ6MRabJHfyFTf93GP2la4N_pcP2hdvZUlvY2e9pxt0IZYWgLETr9mpCB-XGYP47GVmLmCAevZTPcr1sjg 82 painuneet oksat poistetaan 45°:n kulmaan saakka. Yli-ikäisiä ja kuihtuneita oksia on poistettava 2-4 vuoden välein pensaan sisäosista. Punaherukalla ei leikkaustarve ole niin suuri kuin mustaherukalla, sillä vain yli-ikäiset, poi- minnan kannalta liian vahvat oksat ja kuihtuneet oksat on poistettava. Leikkausajaksi on pääsääntöisesti suositeltu kevättä, sillä leikkauskan- noista iskeytyviä kuihtumista aiheuttavia sienitauteja on pidetty vaarallisena syksyleikkauksessa erityisesti punaherukalla (TAPIO 1969). Syysleikkaus olisi kuitenkin työteknisesti kaikkein edullisin (LISKOLA ym. 1980). Herukan leikkauskantoihin iskeytyvistä sienistä ei ole tehty selvityksiä. Kantoihin iskeytyvät sienet ovat mitä todennäköisemmin samoja kuin heru- kan oksien kuivumista aiheuttavat ja konepoimintavaurioista tavatut sienet. Tämän olettamuksen mukaan kantoihin iskeytyisi yleisimmin Alternaria tenuis Nees., Botrytis cinerea Pers. ex Fr., Fusarium spp., Nectria cinnabarina (Tode) Fr. ja Phoma spp (SCHMIDLE 1958, 1960, BONDARENKO 1967, TAHVONEN 1979). Näistä sienistä erityisesti B. cinerea on todettu olevan vaarallinen oksien kuihduttaja. Nyt esitettävän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää herukan eri leik- kausaikojen vaikutusta pensaiden terveyteen jakasvuun. Osa kokeista liittyi vuosina 1976-80 tehtyyn herukan konekorjuun kehittämistutkimukseen, nk. HERKO-tutkimus (LISKOLA ym. 1980), ja osa kokeista oli jo perustettu 1974 Viikkiin. Aineisto ja menetelmät Herukkapensaiden leikkauskokeita järjestettiin Pohjankurussa mustahe- rukalla (’Ojebyn’) ja Puumalassa punaherukalla (’Punainen hollantilainen’) vuosina 1976-78 sekä Viikissä 1974-1980 mustaherukalla. Leikkausaikoja oli Pohjankurun ja Puumalan kokeissa neljä: aikainen kevätleikkaus (huhtikuu), kukinnan aikainen leikkaus (kesäkuu), sadonkor- juun jälkeinen leikkaus (elokuu) ja myöhäinen syysleikkaus (lokakuu). Leik- kauksissa herukan versot katkaistiin n. 15 emin korkeudelta maan pinnasta, jotta kannot voitiin leikata vuoden kuluttua vähintään 10 emin pituisina jatkotutkimuksiin. Mustaherukalla leikattiin kaksi versoa pensasta kohden ja kerranne muodostui viidestä pensaasta. Punaherukalla leikattiin neljä oksaa pensasta kohden ja kerranne muodostui kahdesta pensaasta. Leikkausajan- kohdan lisäksi oli koetekijänä käsittelemätön ja Kankerdood-haavanhoitoai- neella sivelty kannon leikkauspinta. Kokeet toistettiin neljänä kerranteena. Leikkauskokeet toistettiin kahtena vuotena. Vuoden kuluttua leikkauksesta kantojen kuoriosan ja puuosan pilaantu- minen ja lahoaminen arvioitiin 2 ja 10 emistä leikkauspinnasta alaspäin värimuutoksina ja puuaineksen lahoamisena, mikä on tuloksissa muutettu numeeriseksi asteikoksi 0-5, missä 0 = täysin terve ja 5 = täysin lahonnut kanto. Kannoissa olevien sienien tunnistamiseksi leikattiin 90 %:ssa alkoho- lissa kasteltujen kantojen puuosasta aseptisesti 2 emin ja 10 emin päästä leikkauspinnasta lukien näytekiekot, joista sienet kasvatettiin maissialustalla (corn meal agar, Difco), johon oli lisätty 200 ppmiää streptomysiiniä. Sienie- 83 ristykset tehtiin ensimmäisen koevuoden kannoista. Toisen koevuoden kan- noista määritettiin lahoisuuden lisäksi stereomikroskooppisesti kuoresta ulos tunkeutunut Botrytis cinerea Pers. ex Fr. ja Nectria cinnabarina (Tode) Fr. Viikin leikkauskokeissa, joissa oli kolme kerrannetta ä 5 pensasta, oli kaksi mustaherukkalajiketta, ’Ojebyn’ ja ’Brödtorp’. Koe perustettiin syk- syllä 1974, josta alkaen kaikki tarvittavat hoitoleikkaukset (myös istutusleik- kaus) tehtiin syksyllä loka-marraskuussa ja keväällä huhtikuussa. Leikkauk- sessa poistettavat versot katkaistiin ’’oikeaoppisesti” pensaan tyveltä asti, sillä näistä pensaista ei määritetty kantojen sieniä. Leikkausajankohdan vaikutus satoon selvitettiin punnitsemalla patukkapoimittu sato. Pensaiden kasvutapaa arvioitiin määrittämällä versojen kasvukulma maahan nähden asteikolla 0-3 (0 = 0-10°,! = 10 - 30°, 2 = 30 - 45° ja 3 = 43 - 90°). Näistä tuloksista määritettiin lisäksi konepoimintakelpoisten oksien määrä, joiksi laskettiin yli 30 % :n kulmassa maahan nähden olevien versojen osuus pensaan oksista. Tulokset Herukan kantojen sienet vuoden kuluttua leikkauksesta Vuoden kuluttua leikkauksesta punaherukkapensaista otettujen kantojen puuosan yleisimpiä sieniä olivat Fusarium avenaceum (Fr.) Sacc. (18 % eristetyistä sienistä), Fusarium spp. (18 %). Phoma spp. (10 %), Nectria cinnabarina (Tode) Fr. (6 %), Alternaria tenuis Nees (5 %) ja Botryris cinerea Pers. ex Fr. (2 %) (Taulukko 1). Lisäksi kannoista tavattiin vähäisessä määrin (alle 1 %) seuraavia sieniä: Aureobasidium pullullans (de Barry) Arnaud, Cephalosporium spp., Chaetamium sp., Chaetosphaeria myriocarpa (Fr.) Booth, Cladosporium sp., Epicoccum purpurascens Ehrenb. ex Schlecht., Fusidium sp., Geniculosporium serpens (Pers. ex Fr.) Kickx, Gliogladium sp., Graphium sp., Hormiscium sp., Mucor sp., Myxosporium sp., Oidiodendron sp., Penicillium spp., Rhinocladiella mansonii (Castell.) Schol-Schwarg, Rhigoctonia sp., Selenophoma sp., Sporoshisma sp. ja Trichoderma viride Pers. ex Fr. Mustaherukan kantojen puuosan yleisimpiä sieniä olivat B. cinerea (26 % eristetyistä sienistä), A. tenuis (23 %), F. avenaceum (16 %), Phoma spp. (5 %), Penicillium spp. (5%), C. myriocarpa (4 %) ja Fusarium spp. (3 %) (Taulukko 2). Lisäksi tavattiin kannoista vähäisessä määrin (alle 1 %) seuraa- via sieniä: A. pullullans, Cephalosporium spp., Cladosporium spp., Fusariella sp., Gliogladium spp., Gloesporium sp., Hormiscium sp., Mucor sp., N. cinnabarina, Pestalotia sp., Phialophora sp., Rhizopus nigricans Ehrenb., Trichoderma viride, Ulocladium consortiale Simmons ja Verticillium spp. B. cinerea oli kantojen kuoriosassa mustaherukalla 36-60 %:ssa ja puna- herukalla 39-94 %:ssa (Taulukko 3). N. cinnabarina esiintyi mustaherukan kuoriosassa käsittelemättömissä kannoissa 10.1 %:ssa ja punaherukalla 46.0 %:ssa. Kankerdood-maalaus vähensi sienipitoisuudet 1.4 %:iin ja 19.2 %:iin. Lokakuussa leikatuissa kannoissa oli N. cinnabarina -sientä erittäin runsaasti Taulukko 1. Vuoden ikäisten punaherukan kantojen yleisimmät sienet puuosassa. A = käsittelemätön kanto, B = Kankerdood-maalattu kanto. Table 1. The most common fungi in the wood part of the red currant stumps one year after pruning. A = untreated stump, B = Kankerdood treated stump. Leikkausaika. kk, v 8 , _ 76 10. - 76 4.-76 Pruning time, month, year Kantokäsittely AB AB AB Strump treatment Eristyskohta, cm leikkauspinnasta 2 10 2 ,0 - - 2 10 2 10Isolation point, cmfrom pruning level Kantojen luku 24 24 29 29 _ _ 31 31 29 29 Number of stumps X Osuus eristetyistä sienistä, % Proportion of isolatedfungi, % Altematia tenuis 18 15 04 40- - 0084 5 Botrytis cinerea 0002 86- - 0400 2 Fusarium avenaceum 21 19 3 4 16 23 21 4 36 37 18 Fusarium spp. 33 11 22 17 10 17 - - 42 13 6 7 18 Nectria cinnabarina 9730 16 9- - 0930 6 Phoma spp. 3 0 25 15 8 11 3 4 17 4 10 Muut sienet 15 41 8 30 18 9 15 26 11 22 19 Otherfungi Tuntemattomat sienet 0 7 39 26 22 26 - - 18 39 19 26 22Unknown jungi Sieniä yht. % kappaletta Fungi, tot. number 100 100 100 100 100 100 33 27 36 46 51 35 100 100 100 100 33 23 36 27 (punaherukka 59 % ja mustaherukka 31 %) ja elokuussa leikatuissa kan- noissa sientä ei ollut lainkaan. Kankerdood-kantokäsittelyllä ei ollut Nectria- sientä lukuunottamatta mitään selvää vaikutusta sienilajistoon. A. tenuis -sientä oli kuitenkin joissain tapauksissa vähemmän kuin käsittelemättömissä (Taulukko 1 ja 2). Leikkauksen vaikutus kantojen lahoamiseen Punaherukan kannot lahosivat vuoden aikana voimakkaammin kuin mus- taherukan kannot. Punaherukalla läpi asti lahonneiden kantojen laho näytti jatkuvan pensaan sisälle asti. Ensimmäisenä koevuotena käytössä olleesta tarhasta oli vaikeuksia saada riittävästi terveitä kantoja, sillä useat leikattavat oksat olivat sisältä lahoja. Tässä tarhassa oli aiempina vuosina tehty leikkauksia. Toisena koevuotena oli käytössä tarha, joka oli yli 10 vuotta vanhaa ja jota ei oltu koskaan hoitolei- kattu. Tässä tarhassa olivat pensaiden vanhimmatkin versot lähes poikkeuk- setta terveitä. Mustaherukan kantojen lahoaminen näytti sitävastoin pysähtyvän pen- saan tyvelle, jolloin kanto usein helposti katkesi terveen kasvuston kohdalta. 84 85 Taulukko 2. Vuoden ikäisten mustaherukankantojen yleisimmät sienet puuosassa. A= käsittelemätön kanto, B =Kanderdood-maalattu kanto. Table 2. The most common fungi in the woodpart ofblack currant stumps one year after pruning. A = untreatedstump, B =Kankerdood treated stump. Leikkauspa, kk, v g. , 76 10. -76 4.-77 6.-77 Pruning time, month, year Kantokäsittely AB AB AB ABStump treatment Eristyskohta, cm leikkauspinnasta Isolation point, cm from „ , , „ , „ , . , , 2 10 2 10 2 10 2 10 2 10 2 10 2 10 2 10 pruning level Kantojen luku 37 3? 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q 4Q Number oi stumps Osuus eristetyistä sienistä, % Proportion of isolated fungi, % Alternaria tenuis 36 37 38 13 30 21 23 24 21 10 17 0 29 14 33 22 23 Botrytis cinerea 32 17 20 19 14 26 19 35 27 22 17 34 22 26 46 36 26 Chaetosphoeria myriocarpa 0000 6711 3 00126 31408 4 Fusarium avenaceum 0 3 2 4 27 22 16 25 33 37 25 17 14 14 8 3 16 Fusarium spp. 0022 1000 6729 10 003 3 Phoma spp. 8 10 11 13 2071 22 10 9 2040 5 Penicillium spp. 11 20 13 15 4443 2000 0000 5 Muut sienet .9 10 14 19 8 12 9 3 2 5 5 11 10 11 0 14 9Otherfungi Tuntemattomia sieniä 4 3 2 17 8 8 11 7 6 17 13 14 9 20 10 14 10 Unknown fungi Sieniä yht. % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Fungi, tot. kappaletta number 53 30 41 48 90 73 90 72 48 41 60 35 58 35 52 36 Missään kolmivuotisen kokeen aikana ja Viikissä vuodesta 1974 lähtien olleessa leikkauskokeessa ei voitu todeta leikattujen kantojen viereisten oksien kuihtumista tai lahoamista. Leikkausajalla oli merkitsevä vaikutus kantojen lahoisuuteen. Keskimää- rin olivat kesäkuussa ja elokuussa leikatut kannot vähemmän lahonneita kuin huhtikuussa ja lokakuussa leikatut (Taulukko 4). Kantojen Kankerdood- käsittelyllä ei ollut vaikutusta lahoisuuteen. Syksy- ja kevätleikkauksen vaikutus mustaherukan kasvuun Syksyllä leikatuista mustaherukkapensaista saatiin molemmilla lajikkeilla joka satovuosi yhtä hyvä tai merkittävästi parempi, sato kuin keväällä leika- tuista pensaista (Taulukko 5). Leikkausajalla oli hyvin merkitsevä vaikutus kasvutapaan (Taulukko 6). Syksyllä leikatuissa pensaissa oli vähemmän sivulle taipuneita oksia ja samalla vähemmän juurtuneita versoja kuin keväällä leikatuissa pensaissa. Samoin koneelliseen sadonkorjuuseen soveltuvia oksia oli enemmän syksy- kuin kevätleikatuissa. Taulukko 3. Vuoden ikäisten herukan leikkauskantojen Botrytis cinerea- ja Nectria cinnaharina -pitoisuudet kannon kuoresta stereomikroskooppisesti määritettyinä. A = käsittelemätön kanto, B = Kankerdood-maalattu kanto, Mh = mustaherukka, Ph = punaherukka. Table 3. Number of Botrytis cinerea and Nectria cinnaharina on the hark of currant stumps one year after pruning (detected with stereomicroscope). A =untreated stump, B = Kankerdood treated stump, Mb = black currant, Ph = red currant. Leikkausajankohta Sienen saastuttamien kantojen osuus kaikista kannoista, % kk., v. Kantokäsittely Kantoja, kpl Number of infectedstumps from all stumps, % Pruning time, Stump treatment Number of stumps B. cimerea N. cinnaharina month, year Mh Ph Mh Ph Mh Ph 8. -77 A 38 31 60.5 80.6 0 0 8. -77 B 40 32 57.5 62.5 0 0 10. -77 A 39 32 41.0 93.8 30.8 59.4 10. -77 B 39 31 35.9 87.1 2.6 41.9 4. -78 A 32 28 43.8 39.3 6.3 67.9 4. -78 B 32 28 50.0 57.1 3.1 21.4 6. -78 A 29 30 65.5 46.7 3.4 56.7 6. -78 B 35 30 60.0 60.0 0 13.3 X A 52.7 65.1 10.1 46.0 B 50.9 66.7 1.4 19.2 8. -77 59.0 71.6 0 0 10. -77 38.5 90.5 16.7 50.7 4. -78 46.9 48.2 4.7 44.7 6. -78 62.8 53.4 1.7 35.0 Tulosten tarkastelu Puna- ja mustaherukan lahoavissa ja kuolleissa leikkauskannoissa oli runsaasti Botrytis cinerea Pers. ex Fr. -sientä, jota pidetään useissa tutkimuk- sissa (SCHMIDLE 1958, 1960, BONDARENKO 1967, TAHVONEN 1979) tär- keimpänä herukan oksien kuihduttajana. Punaherukalla oli kantojen puu- osassa vain muutama prosentti tätä sientä ja runsaasti mm. Alternaria tenuis Nees, Fusarium- ja Phoma- sieniä. SCHMICLLE(I9SB) mukaan B. cinerea -sienen heikentämään ja vioittamaan oksaan tulee nopeasti sekundäärisiä sieniä, mitä käsitystä tukevat myös nyt tehdyt sienimääritykset herukan leikkauskannoista. Sitä vastoin mustaherukalla, joka on todettu kestävämmäksi kuin punaherukka B. cinerea -sientä vastaan (SCHMIDLE 1960, TAHVONEN 1979), oli B. cinerea puuosan yleisin sieni, mikä viittaa sen hitaaseen etenemiseen mustaherukan kannossa, jolloin sekundääriset sienet eivät vielä ole ehtineet vallata puuosaa B. cinerea -sieneltä. A tenuis -sieni voi kuitenkin olla primäärinen herukoiden haavasienenä ja estää mahdollisesti muiden sienten tunkeutumisen puu- ja kuoriosaan (TAHVONEN 1979). Koska A. tenuis -pitoisuudet olivat korkeita mustaherukalla ja osin myös punaherukalla 10 cm:ssä kannon sisällä, saattaa tämä sieni olla myös tässä tapauksessa primäärinen. Asia vaatisi kuitenkin jatkotutkimuksia. 86 87 Taulukko 4. Leikkausajankohdan jakantokäsittelyn vaikutus herukan leikkauskannon puuosan lahoami- seen 10 cm:n syvyyteen vuoden aikana. A = käsittelemätön kanto, B = Kankerdoodilla maalattu kanto. Table 4. The effect ofpruning time and stump treatment on the decay of currant stumps to the depth of 10 cm one year after pruning. A = untreated stump, B = Kankerdood treated stump. Leikkausaika Mustaherukka Punaherukka Pruning time Black currant Red currant AB AB Lahoisuusindeksi, 0-5 Decay index, 0-5 x x 8. -76 2.2 1.8 2.04.2 3.2 TT 10. -76 2.12.1 2.13.8 4.03.9 4.-77 1.10.8 1.02.8 2.52.7 6. -77 1.10.8 1.0 - - x 1.61.4 3.63.2 8. -77 1.60.5 1.11.4 1.71.6 10. -77 1.92.6 2.33.2 3.43.3 4. -78 2.22.8 2.53.3 3.33.3 6. -78 2.12.5 2.32.5 2.82.7 i 2X> 2d 2Ä li F-arvot: Mustaherukka Punaherukka 19/7_ 1978 r-value: Black currant Red currant Kantokäsittely 0.940.20 4.300.51 Stump treatment Leikkausaika 15.36*M 7.55 12.59**(*) 16.81 !> ** Pruning time Herukan leikkauskantojen lahoaminen voimakkaimmin syksy- ja aikai- sen kevätleikkausten ja vähiten elokuun leikkausten jälkeen on samansuun- tainen SCHMIDLEn (1960) tutkimusten kanssa, joissa todettiin herukoiden B. cinerea -kestävyyden olevan suurimmillaan kasvukaudella ja erityisesti sadonkorjuuaikaan ja altteimmillaan lepokaudella. Nyt tehty tutkimus vah- vistaa TAPIOn (1969) tekemää havaintoa syysleikkauksen epäedullisuudesta punaherukalla. Omenapuille ja myös muille puuvartisille kasveille suositellaan suurten leikkauspintojen käsittelyyn elohopeapitoista haavanhoitomaalia. Herukalla ei leikkauspintojen käsittelyllä näytä olevan kuitenkaan suojaavaa vaikutusta B. cinerea -sientä vastaan, jolloin myös leikkauskantojen lahoaminen on ollut yhtä runsasta kuin käsittelemättömissä. Nectria cinnabarina (Tode) Fr. -sie- neen haavakäsittely vaikutti tehokkaasti, millä ei kuitenkaan ollut merkitystä kantojen lahoisuuden kannalta. Tämä viittaa sienen olevan hyvin pitkälle sekundäärinen herukoiden leikkauskannoissakin (vert. SCHMIDLE 1958, TAHVONEN 1979). Mustaherukalla kantojen lahoaminen näytti pysähtyvän aina pensaan tyveen ja kasvaviin oksiin. Kun lisäksi useavuotinenkaan jatkuva syysleik- 88 Taulukko 5, Leikkausajankohdan vaikutus mustaherukan satoon. Table 3. The effect ofpruning time on the yield of black currant. Leikkausaika Sato, kg/pensas Pruning time Yield, kg/hush ’Ojebyn’ ’Brödtorp’ x 1978 Syksy 1977 1.741.80 1.77autumn keVat 1978 1.521.99 1.76 Spring x 1.631.90 1979 Syksy 1978 6.633.94 5.29 autumn key3t 1979 4.382.97 3.68Spring x 5.513.46 l9BO Syksy 1979 4.803.60 4.20 autumn kevat 1980 5.162.01 3.59 spring x 4.982.81 F-arvot leikkausajalle: F-value forpruning time: Ojebyn Brödtorp 1978 3.30.3 1979 64.2*» 23.3»* 1980 0.2511.7» kaus ei johtanut pensaan muiden oksien kuihtumiseen, vaan näytti jopa aiheuttavan pystympää kasvutapaa ja antavan yhtä hyvää tai parempaa satoa kuin keväällä leikatut pensaat, ei mustaherukan syksyleikkauksella voida katsoa olevan mitään haittaa tai estettä. Sadonkorjuun jälkeen ja erityisesti lehtien pudottua ovat suuretkin tarhat leikattavissa vuosittain muutamassa päivässä tähän tarkoitukseen Suomessa kehitetyllä koneleikkurilla. Syysleik- kausta on sovellettu jo 3 vuotena useilla ammattimaisilla herukkatarhoilla ilman haittavaikutuksia. Menetelmästä on ollut kaksi merkittävää etua: juur- tuneiden oksien vähenemisen vuoksi on sadon laatu parantunut koneellisessa sadonkorjuussa multapitoisuuden alenemisen vuoksi ja kevätleikkauksesta aiheutunut työhuippu on siirtynyt sopivampaan syysaikaan. Tiivistelmä Vuosina 1976-80 tutkittiin puna- ja mustaherukalla leikkausaikojen vai- kutusta pensaisiin jätettyjen kantojen lahoamisen ja kantojen sieniin sekä mustaherukan kasvutapaan ja satoon. Puna- ja mustaherukkapensaita leikat- 89 Taulukko 6. Leikkausajankohdan vaikutus mustaherukan oksien pystykasvuisuuteen jakonepoimintakel- poisuuteen. Table 6. The effect ofpruning time on the vertical growth of branches and on suitability for mechanical harvesting ofblack currants. Leikkausaika Öjebyn Brödtorp x Pystykasvuisuus- kevät , r 1-65 1.631.64 indeksi, 0-3 Spring Index for vertical syksy , „, ./ „ , y 7 2.041.93 1.99 growth, 0-3 autumn x 1.851.78 Konepoiminta- kevät 54.653.9 kelpoisia oksia, % Spring Suitable branches syksy ~ _ , , . , 7 7 70.064.0 67.0for mechanical autumn harvesting , % x 61.659.3 t-arvot; leikkausaika; pystykasvuisuusindeksi _ 2j**(*) t-value: pruning time: index for vertical growth konepoimintakelpoisuus _ j suitability for mechanical harvesting tiin käytännön viljelmillä huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Puolet kannoista siveltiin lisäksi Kankerdood-haavanhoitomaalilla. Vuoden kuluttua leikkauk- sesta pensaisiin jääneetkannot poistettiin ja niiden lahoisuus ja sienet määri- tettiin. Kokeet toistettiin samanlaisina kahtena vuotena, jolloin koe kesti kokonaisuudessaan kolme vuotta. Vuonna 1974 perustettiin Viikkiin musta- herukalle (lajikkeet ’Öjebyn’ ja ’Brödtorp’) leikkauskoe, jossa vertailtiin viljelyn perustamisesta lähtien vuosittaista syys- ja kevätleikkausta toisiinsa. Leikkauksessa poistettiin sadonkorjuuta haittaavat lamoavat oksat. Yleinen harmaahome (Botrytis cinerea Pers. ex Fr.) oli yleisin sieni leikkauspintojen kuorissa ja mustaherukalla myös puuosassa. Punapahka- sientä (Nectria cinnabarina (Tode) Fr.) esiintyi runsaiten lokakuussa ja vähiten elokuussa leikatuissa kannoissa. Leikkauskantojen puuosan yleisiä sieniä olivat edellisten lisäksi Alternaria tenuis Nees, Fusarium spp. jaPhoma spp. Punaherukan kannot lahosivat vuoden aikana voimakkaammin kuin mus- taherukan kannot. Punaherukan kantojen lahoaminen näytti etenevän pen- saan sisälle, mutta mustaherukalla laho pysähtyi pensaan tyviin ja kasvaviin versoihin. Kesä- ja elokuussa leikatut kannot lahosivat vähemmän kuin loka- ja huhtikuussa leikatut. Kantojen haavapintojen Kankerdood-käsittelyllä ei ollut vaikutusta harmaahomepitoisuuksiin ja kantojen lahoamiseen. Sekun- däärinen punapahkasieni hävisi lähes täydellisesti Kankerdood-käsittelyllä. 90 Syksyllä leikatuista mustaherukkapensaista saatiin joka vuosi yhtä hyvä tai parempi sato kuin keväällä leikatuista. Leikkausajalla oli merkittävä vaikutus pensaiden kasvutapaan: syksyllä leikatuissa pensaissa oli vähemmän lamoavia oksia ja samalla vähemmän juurtuneita versoja kuin keväällä leika- tuissa pensaissa. Kirjallisuusluettelo BOUNDARENKO, A. 1967. Usyhanie steblei Smorodiny. Zaschch. Rast., Mosk. 12,5:39. (Ref. RAM 46; 3141) LISKOLA, K., TAHVONEN, R. & HYTÖNEN, T. 1980. Herukan konekorjuu - HERKO. 80 p. Suomen itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto, sarja B N:o 56. SCHMIDLE, A. 1958. Ein Zweigsterben der Johannisbeere verursacht durch Botrytis cinerea Pers. Ex Fr. Phytopath. Z. 33: 117-126. 1960. Ein Zweigsterben der Johannisbeere, verursacht durch Botrytis cinerea Pers. ex Fr. 11. Weitere Beobachtungen und Infektionsversuche an Roten und Schwarzen Johannisbeeren. Nachr.bl. Deut. Pfl.schutzd. 12: 151-154. TAHVONEN, R. 1979. Injury tocurrants during mechanical harvesting and subsequent fungal infektion. J. Scient. Agr. Soc. Finl. 51: 421-431. TAPIO, E. 1969. Marjapensaiden kuihtuminen - syysleikkaus. Koetoim. ja Käyt. Maas, tulev. liite 8. Ms received November 5, 1982