JOURNAL OF THE SCIENTIFIC AGRICULTURAL SOCIETY OF FINLAND Maataloustieteellinen Aikakauskirja 303 Voi. SS: 303-308, 1983 Botrytis allii Munn -sienen infektoituminen sipuliin kas- vukaudella ja sadonkorjuun aikana RISTO TAHVONEN Helsingin yliopiston kasvipatologian laitos SF-00710 Helsinki 71 Uusi osoite: Maatalouden tutkimuskeskus, kasvitautiosasto, 31600 Jokioinen Botrytis allii Munn infection of onion during the growing season and harvesting in Finland Risto Tahvonen Department of Plant Pathology, University of Helsinki New address: Agricultural Research Centre, Institute of Plant Pathology, SF-31600 Jokioinen, Finland Abstract. Botrytis allii Munn infected onions growing in heavily-inoculated soil in one year during trials lasting for three years. Late harvesting only slightly increased the B. allii content of the yield. The completely mechanized harvesting method and fungicide sprayings before harvesting had no effect on the B. allii -% of the yield, when the onion leaves were either left intact or cut off 10—15cm above the neck and the onions dried immediately after lifting. Johdanto Useissa viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että Botrytis allit Munn -sienen leviäminen kasvukaudesta toiseen tapahtuu pääasiassa siemen- tai istukassaastuntana ja että kasvukaudella sieni on sipuleissa piile- vänä eikä leviä yleensä tänä aikana merkittävästi terveisiin kasveihin (BRÄUTI- GAM 1977, MAUDE ja PRESLY 1977a, b, BOCHOW ja BÖTTCHER 1978, BOCHOW ja EL-MOSALLAMY 1979, JANY§KA ja ROD 1980, ROD ja JANY§KA 1980, TAHVONEN 1981). Kuitenkin vanhemmissa lähdeteoksissa kerrotaan taudin leviävän esimerkiksi maassa säilyneistä rihmastopahkoista sipuleihin tuleentumisen jälkeen ja sadonkorjuun yhteydessä (WALKER 1952, HEINZE 1974). Koska Suomessa on loppukesällä ja syksyllä usein viileää ja kosteaa, ovat olosuhteet erinomaiset sipulien kasvukautiselle B. allii -saastunnalle. Tämän takia haluttiin istukaslevintään liittyvien tutkimusten ohella selvittää taudin https://www.c-info.fi/en/info/?token=sMog7xIMVi_BUu_4.Kc5tRkDzXr3E5N53yMyQQQ.K3l2PtdZDvDvyX4lHrtklzS4u3QP9gPdgB69IrhvMp2b_uKP3CmyFysP3BYz1bcgAqzfWVK63pd97KdnVyNT59zNpOiDM7-VZ41QFKGz3Tynfrq_pcLg4khzA-r4JyA69DTvRKDHkI0CkxV73hXtM_536UGna67DbE37Sg 304 leviämistä voimakkaasti saastuneesta maasta ja testata B. allii -sienen levi- ämismahdollisuuksia hyvin myöhäisessä ja koneellistetussa sadonkorjuussa, jossa mekaanisten vioitusten syntyminen on yleistä. Aineisto ja menetelmät Vuosina 1978-80 levitettiin vuosittain samalle paikalle n. 1 kg/m 2 muista sipulikokeista tulleita Botrytis allii Munn -sienen saastuttamia sipuleita, jotka muokattiin n. 5 emin syvyiseen kerrokseen. Tälle voimakkaasti saastutetulle alueelle ja samalle peltolohkolle 100—200 m päähän, jossa ei aikaisemmin oltu kasvatettu sipulia, istutettiin käsittelemättömiä ja 15 min. 0.1 %:ssa beno- myylissä liotettuja ’Stuttgarter Riesen’ sipulin pikkuistukkaita. Saastutetulla alueella benomyyliliotuksen lisäksi sipuleita ruiskutettiin benomyylillä (0.6 kg/ha), kun sipulin lehdet olivat kasvaneet 10—15 cm:n pituisiksi. Käsittely uusittiin osalle sipuleista 2 viikon kuluttua. Kokeet toistettiin kolmena kerranteena. Vuosina 1979—80 tehtiin nostoaikakoe, jossa ensimmäinen sadonkorjuu tehtiin elokuun puolivälissä ja siitä eteenpäin 10 vrk:n välein syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun asti. Yksi viikko ennen sadonkorjuuta osa nostettavista sipuleista ruiskutettiin benomyylillä (0.6 kg/ha). Sadonkor- juussa sipuleita ravisteltiin voimakkaasti puulaatikoissa, millä pyrittiin jäljit- telemään koneellisen sadonkorjuun aiheuttamia kolhuja. Koe toistettiin nel- jänä kerranteena siten että jokaisessa kerranteessa oli alkuperältään eri istu- kaserä. Vuosina 1979—80 järjestettiin käsin- ja konenoston välinen vertailukoe eräällä käytännön viljelmällä, jossa sadonkorjuuvaiheet oli koneellistettu täysin nostosta varastointiin asti. Varovaisen käsinnoston lisäksi otettiin sipulinäytteet koneellisen sadonkorjuuketjun päättyessä viimeiseltä elevaat- torilta sipulien pudotessa lopulliselle varastointipaikalleen. Vuonna 1979 käsittelemättömän sipulin lisäksi oli mukana yksi viikko ennen sadonkor- juuta benomyylillä (0.6 kg/ha) tai vinklozolinilla (1.05 kg/ha) ruiskutetut sipulit. Vuonna 1980 oli kone- ja käsinnoston vertailussa kolme nostoaikaa (25.8., 2.9. ja 17.9.). Jokaisesta koejäsenestä otettiin neljä rinnakkaisnäy- tettä. Kasvukausista v. 1978 oli normaalia kylmempi ja sateisempi, ja vuosina 1979—80 olivat lämpötila ja sademäärät lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Sipulien varastointi ja tautimääritykset olivat samanlaiset kuin aikaisemmin esitetyissä tutkimuksissa (TAHVONEN 1981). Tulokset ja tulosten tarkastelu Botrytis allii Munn infektoi sipuleita saastutetussa pellossa ensimmäisenä koevuotena 1.2—5.8 %ja toisena 0—2.5 % verrattuna terveeseen peltoon. Kolmantena koevuotena maasta tapahtuva saastunta nousi 30 % :iin (tau- lukko 1). Saastutetulle alueelle levitettiin koevuosien aikana yhteensä n. 30 305 Taulukko 1. Sipulin Botrytis allii -saastuma vuosittain peltoon sekoitetuista kasvi jätteistä. Table I. Infection of onions by Botrytis allii in soil contaminated every year with onion debris. Sipuleiden B. allii-°/o varastossa - B. allii -% of bulbs in store saastutettu maa inoculated soil terve maa healthy soil 0 2 31 0 1 1978 12.6 4.1 4.6 6.8 2.9 F=s.2***, LSD^ os % =5.4 1979 9.2 6.6 8.3 7.3 9.2 4.1 F