JOURNAL OF AGRICULTURAL SCIENCE IN FINLAND Maataloustieteellinen Aikakauskirja Voi. 58: 53—67, 1986 Havaintoja Pohjoismaiden Geenipankin Suomesta keräämistä ohranäytteistä OSMO ULVINEN Valtion siementarkastuslaitos, Maneesikatu 7, 00170 Helsinki Observalions of (he barley samples collected from Finland by (he Nordic Gene Bank Osmo Ulvinen Finnish State Seed Testing Station, SF-00171 Helsinki Abstract. 62 barley samples collected by the Nordic Gene Bank 1979—83 were examined by the Finnish Seed Testing Station (Tables I—s).1 —5). The cultivar or type composition of the most significant samples is given in table 6. These 22 samples, about 36 Vo of all the samples examined, are likely to have such hereditary characters that are not available elsewhere. The rest of the samples were recognized to be named cultivars still available mainly the Finnish cultivars Otra and Pirkka or lots having lost their germinability. The main group in table 6 consists of »4-rowed», i.e. lax-eared six-rowed barleys of different types. The samples 13 and 14 were identified to be most likely the Swedish Äsa- barley. There may be some components of old varieties (Lapinohra, Pertunohra, Vega, Edda, Asa etc.) among the other samples as well, but mostly they seemed to be so-called land-varieties. In the 2-rowed barleys in the table dominates the type that is very similar to the oldest Finnish barley cultivar, Piikkiönohra, selected from a land-variety. As the preliminary comparisons of the types show (Tables 7—B) the material was generally very homogeneous but there was also some variation both between and with in the samples. Index words: identification of barley varieties, gene banks, local barley varieties of Finland Valtion siementarkastuslaitos on Pohjois- maiden Geenipankin (NGB) toivomuksesta tutkinut joukon sen Suomesta keräämiä oh- ranäytteitä. Tutkimuksen tarkoituksena on yrittää selvittää näytteiden lajikekoostumus ja siltä osalta, jota ei kyetä nimetyiksi lajikkeiksi tunnistamaan, morfologisesti toisistaan poik- keavat ryhmät. Tarkastusmenetelmät ja morfologinen ryhmittely Näytteiden jyvien ominaisuudet on ensin tarkastettu laboratoriossa tutkimalla joko näyte kokonaan tai osa siitä. Jos tarkastuk- sessa on todettu muoto-opillisesti poikkeavia jyviä, on nämä erotettu omiksi ryhmikseen. 53 https://www.c-info.fi/en/info/?token=9D8qpWIuTNeeqpLW.GFnWOqP8TPpDt6ngJHfczg.A9XqckVeCMhynKmzdxyAtnKpz19Z6AEjl3V1bz9jL2waj8OWN1zNquhom-_rz3c3oJTmwvQij1mr-F8SkfIwpQnYqxOz-wXCjJmeBcAfi2SJEMP2NHS75E5GDc7jSf-mkh9waOSzp8nwkalk2phUEQXS_1Ld-AG053c Laboratoriotarkastuksen tuloksia on täyden- netty harkinnan mukaan kenttäkoetarkastuk- sella. Jos laboratoriossa on näytteestä erotet- tu eri jyväryhmiä, on nämä kylvetty koeken- tälle erikseen. Aineisto kylvettiin yhden rivin ruuduiksi, joiden pituus oli 6 m tai vähemmän, jos jy- viä ei riittänyt täydelle riville. Ruutujen väli oli 34 cm. Tämän lisäksi kylvettiin näytteis- tä, joista oli enemmän jyviä käytettävissä, 7.2 m 2:n ruudut. Näissä oli kuusi riviä, joi- den pituus oli 6 m ja riviväli 20 cm sekä ruu- tujen väli 30 cm. Samaa tyyppiä olevat näyt- teet kylvettiin vierekkäin siten, että samoilta alueilta saatu aineisto oli mahdollisimman lä- hellä toisiaan. Verrannelajikkeina olivat Otra ja Balder. Tahoisuusryhmityksessä on ohrat jaettu 2-, 4- ja 6-tahoisten ryhmään (Ulvinen 1963). Tyvisukasen karvojen pituuden ja jyvän sivu- selkäsuonien väkäsellisyyden mukaisessa ryh- mittelyssä on käytetty a, 0, 0 ja 6 merkkien (Sauli 1927, Korpinen 1943)sijasta kirjaimia a, b, c ja d, jolloin: a = tyvisukanen pitkäkarvainen, sivuselkäsuonet väkäsettömät b = tyvisukanen pitkäkarvainen, sivuselkäsuonet väkäselliset c = tyvisukanen lyhytkarvainen sivuselkäsuonet väkäsettömät d = tyvisukanen lyhytkarvainen sivuselkäsuonet väkäselliset Maininta »pilosum» tarkoittaa karvojen esiintymistä jyvän vatsavaon reunoissa (Hun- ter 1952, Ulvinen 1972). Eri keräysaineistojen tutkimustulokset 1. Vuosi 1979 (Taulukko 1) Vuoden 1979 keräykset suuntautuivat Poh- jois-Suomeen(Liite 1). Sieltä toivottiin löydet- tävän runsaasti jo muualta kadonnutta aineis- toa. Siementarkastuslaitos tutki näytteistä 12 sekä myöhemmin lisäksi kaksi Ruotsin puo- lelta (Överkalix) kerättyä näytettä. Taulukossa käytetty tunnus on Pohjoismaiden Geenipan- kin näytteelle keräysvaiheessa antama merkki. Useimpien näytteiden itävyys oli varsin hy- vä. Tämä osoittaa, että kysymys on viljelyssä olevasta tavarasta eikä vuosia laarissa säily- tetystä jätteestä. Suurin osa näytteistä oli Otra-ohraa, johon oli enemmän tai vähem- män sekoittunut muuta ohraa. Näytteen 3 Ot- ra ja näytteen 9 Hankkija-673 kasvoivat ker- ran lisättynä vuonna 1981 7.2 m 2:n ruutuina verrannelajikkeiden vieressä. Mitään eroa- vuutta ei havaittu. Tyypeistä, joita ei voitu tunnistaa lajikkeiksi, oli yleisin 4-tahoinen d- ohra. Tämä oli odotettavaakin, koska Saulio (1927) tutkimuksien mukaan maatiaisohriem- me pääosa on juuri tätä tyyppiä. Kolmessa näytteessä tavattu 4-tahoinen b-ohra on olois- samme varsin harvinainen tyyppi ja sitäkin harvinaisempi on näytteessä 12 tavattu 4-ta- hoinen a-ohra (Kuva 1). 2. Vuosi 1980 (Taulukko 2) Vuoden 1980 näytteet ovat Itä- jaKaakkois- Suomesta (Liite 1). Näistä siementarkastuslai- tos tutki 16 sekä lisäksi yhden, kevätrukiista löydetyn yksilön. Aineisto oli hyvin Pirkka-voittoista. Sa- moin Otraa esiintyi runsaasti, mutta myös uudempia lajikkeita kuten Teemua, Etua ja Pomoa. Aineiston ehdottomasti mielenkiin- toisin näyte on nro 16. Tämän Savitaipaleelta Kuva l. Näytteen 12 nelitahoisten a- (oik.), b- ja d- tyyppien tyvisukaset. Fig. I. The rachilla of the 4-rowed a- (right), b- and d-lypesfrom sample 12. 54 Kerätyn näytteen koostumus on varsin moni- nainen. Siinä pieninä määrinä esiintyvät 4-ta- hoinen c ja d sekä 2-tahoisen loittotyypin a, b ja c ovat ilmeisesti maatiaisperua (Kuva 2). Mielenkiintoinen on myös 6-tahoinen c-ohra, joka on harvinaista pilosum-tyyppiä. Näyte nro 20 sekä Rautjärveltä kerätystä näytteestä nro 21 löytynyt 4-tahoinen d-ohra lienevät myös maatiaisperua. Viimeisenä taulukossa on kevätruisnäytteestä poimittu harvinainen 4-tahoinen b-tyypin ohra. 3. Vuosi 1981 (Taulukko 3) Vuonna 1981 kerättiin näytteitä Pohjois- Savosta ja Oulun läänin alueelta. Onpa jou- kossa näyte Etelä-Suomestakin (Liite 1). Saa- dusta ohra-aineistosta siementarkastuslaitos tutki 12 näytettä. Otra oli aineiston valtalajike, parissa näyt- teessä oli Tammi-ohraa ja kaksi näytettä oli Pirkkaa. Lajikkeiksi tunnistamattomassa ai- neistossa oli valtaosa 4-tahoista d-tyypin oh- raa, joskin vain näytteillä 33 ja 34 on merki- tystä muiden ollessa itämättömiä. Näytteistä mielenkiintoisin on Vihdistä kerätty, Vega- tai Ollinohraksi mainittu näyte 43. Tämä osoit- tautui maatiaistyyppiseksi 2-tahoiseksi loitto- ohraksi, joka oli pääosaltaan a-tyyppiä, mutta sisälsi myös b- ja c-tyyppejä (Kuva 3). 55 4. Vuosi 1982 (Taulukko 4) Vuoden 1982 aineisto kerättiin pääosaltaan läntiseltä Etelä-Pohjanmaalta, mutta joitakin näytteitä on keskemmältä Suomea (Liite 1). Ohranäytteistä valtion siementarkastuslaitos tutki 10. Lajike- tai tyyppikoostumusta ei ole esitetty prosentteina kuten aikaisemmissa tau- lukoissa, koska päälajikkeen tai tyypin osuut- ta ei näytteitä analysoitaessa laskettu. Näyt- teissä runsaimmin esiintynyt lajike on taulu- kossa alleviivattu. Aineiston yleisin lajike on Pirkka. Myös Ot- raa on runsaasti joskin päälajikkeena vain kahdessa näytteessä. Lajikkeiksi tunnistamat- tomassa aineistossa on 4-tahoinend-ohra nyt- kin yleisin. Mielenkiintoisimmat ovat taulu- kon kaksi ensimmäistä ja viimeinen näyte, joissa on selvästi maatiaisperäistä ainesta. Juupajoelta kerätyn näytteen nro 53 Helmi- ohraksi arveltu pääkomponentti todettiin Louhi-ohraksi. Tämä näyte on varsin moni- puolinen sisältäen hieman myös »väliohraa», joka on 2-tahoisen ja monitahoisen ohran vä- limuoto. 5. Vuosi 1983 (Taulukko 5) Vuonna 1983 kerättiin näytteitä pääosiltaan Hämeen ja Satakunnan alueilta; yksi näyte on kuitenkin Etelä-Savosta (Liite 1). Ohra-aineis- tosta siementarkastuslaitos tutki 7 näytettä se- kä lisäksi kaksi kevätvehnänäytteistä erotta- maansa ohraa. Poiketen kaikkien muiden vuosien keräyk- sistä on painopiste nyt 2-tahoisessa ohrassa. Kuten muidenkin vuosien keräyksissä oli mo- nissa näytteissä 4-tahoista d-tyypin ohraa. Kolme näytettä oli pääosaltaan Pirkka-ohraa; joukossa hieman myös Otraa ja Hankkija- -673-ohraa. Kaksitahoisista oli yksi näyte pää- osaltaan Balder-ohraa ja yksi, Hämeenkyröstä kerätty ja Halikonohraksi mainittu samaa tyyppiä kuin Halikonohra I. Tämän lisäksi ai- neistosta ovat säilyttämisen arvoisia näytteet 55, 58 ja 61, jotka mitä ilmeisimmin ovat maa- tiaisperuisia. Näistä erityisesti näytteen 58 tyyppikoostumus on varsin monipuolinen. 6. Samaa tyyppiä olevien ohrien vertailua (Taulukko 6) Samaa tyyppiä olevien ohrien muoto-opil- lista vertailua koekentällä suoritettiin vähäi- Kuva 2. Näytteen 16 kaksitahoisella b-tyypillä (oik.) jy- vän sivuselkäsuonien väkäset ovat hyvin voi- makkaat. Vasemmalla saman näytteen kaksi- tahoinen c-tyypin jyvä. Fig. 2. The 2-rowed b-lype (right) from sample 16 has very strong spicules on inner lateral nerves of lemma. A 2-rowed c-type grain from the same sample to the left. Kuva 3. Näytteen 43 tyyppikoostumus: a (oik.), bja c. Fig. 3. The type composition of the sample 43: a (right), b and c. 56 sessä määrässä jokaisena tutkimusvuonna, mutta perusteellinen, kaikkien vuosien keräys- aineistosta erotettujen tyyppien vertailu tapah- tui kasvukausina 1984 ja 1985. Näytteet, jot- ka tai joistaerotettuja tyyppejä oli otettu ver- tailuun, on esitetty taulukossa 6. Näytteiden numerot ovat samat kuin taulukoissa I—s.1 —5. Myös näytteessä olevat lajikkeet tai tyypit on numeroitu. Osanäytteen tunnuksena seuraa- vissa selostuksissa on näytteen numero/lajike- tai tyyppinumero. Valitettavasti varsinkin vuosi 1984 oli ver- tailututkimukselle epäedullinen. Kasvustot la- koutuivat hyvin varhaisessa vaiheessa maata myöten, mikä suuresti vaikeutti tutkimusta. Kasvustojen kehitys ja pituus on esitetty tau- lukoissa 7 ja 8. 6-taho-ohra (Taulukko 7) Saalis 6-taho-ohrien osalta jäi peräti niu- kaksi, koska yhtä lukuun ottamattakaikki tä- män ryhmän edustajat voitiin tunnistaa lajik- keiksi. Ohra 16/1 oli varsin lyhyt- ja tiheätäh- käinen. 4-taho-ohrat a—c (Taulukko 7) Nelitahoista a-ohraa löytyi vain yhdestä näytteestä ja c-ohraa kahdesta näytteestä. Ge- neettisesti c-ohrat poikkesivat toisistaan mm. kehitysrytmin osalta. Nelitahoista b-tyyppiä löytyi 5 ohranäyt- teestä; myös eräästä kevätruisnäytteestä (31) erotettu ohra oli tätä tyyppiä. Aineiston omi- naisuuksissa oli varsin vähän eroja. Kaikki oli- vat pitkä- ja heikkokortisia, joskin n. 20 cm:n pituuseroja voitiin havaita. Myös kasvuryt- missä oli eroavuutta. Näytteet 1/3, 12/3 ja 45/3 olivat hyvin samanlaisia muistuttaen oh- raa, jota poikkeavana tyyppinä tavattiin ai- kanaan Pirkka-ohrasta. Keskenään varsin sa- mankaltaiset näytteet 2/3 ja 31/3 poikkesivat edellisen ryhmän ohrista kasvuston runsaam- man antosyaanipitoisuuden perusteella. Edel- lisistä täysin poikkeava oli näyte 44/3. Kalei- den vihneet olivat tällä ohralla lyhyemmät kuin yleensä 4-taho-ohrilla ja jyvät olivat ly- hyitä ja varsin pulleita sekä niiden sivuselkä- suonten väkäset hyvin voimakkaat (Kuva 4). 4-tahoiset d-ohrat (Taulukko 8) Kuten edellä on jo todettu, muodostivat 4-tahoiset d-ohrat lajikkeeltaan tuntematto- man aineiston pääosan. Niinpä niitä tyyppi- vertailussa oli peräti 19 näytettä. Näytteet 13 ja 14 olivat muita aikaisempia, toistensa kaltaisia ja voitiin kutakuinkin luo- tettavasti todeta ruotsalaiseksi Äsa-ohraksi. Muu aineisto oli perustyypiltään varsin sa- manlaista, maatiaisohraan vivahtavaa. Korsi oli varsin pitkä ja heikko, tähkä harva. Kehi- tyksen rytmissä voi havaita vähäistä korrelaa- tiota kasvualueen kanssa. Aikaisin aineisto oli pohjoisesta kerättyä, joskin aikaisuushavain- toja pikkuruuduilla vaikeutti ruutujen erilai- nen tiheys. Pohjoisen ohrista ovat 1/5, 2/5, 11/5 ja 12/5 varsin samanlaisia. Niitä tummemman vihreä ja pystykasvuisempi oli näyte 10/5. Etelämpää Suomea kerätyistä ohrista muistut- tivat näytteet 16/5, 20/5, 44/5 ja 53/5 toi- siaan. Yhteistä niille oli lisäksi, että alkupe- räiset näytteet useimmiten sisälsivät myös maatiaistyyppistä 2-taho-ohraa. Näyte 21/5 poikkesi muista tähkälapakon rakenteen puo- lesta. Se oli myös aikaisin etelämpää Suomea kerätyistä ohrista. Oulun läänistä kerätyt 33/5 Kuva 4. Eri näytteiden 4-tahoisia b-ohria: 12(oik.), 31, 44 ja 45. Fig. 4. 4-rowed barleys of b-type from different samples: 12 (right), 31, 44 and 45. 57 ja 34/5 todettiin keskenään samankaltaisiksi samoin myös Pohjanmaalta kerätyt näytteet 45/5 ja 49/5. Jälkimmäisten näytteiden alku- kehitys oli varsin nopea, mutta tuleentuminen myöhästyi, osittain pahan lakoontumisen ta- kia. Myöhäisimmän 4-tahoisen d-tyypin ai- neiston muodostivat näytteet 55/5, 58/5 ja 61/5. Ohrat olivat toistensa kaltaisia ja yhteis- tä oli myös näytteiden, josta ne oli erotettu, muu sisältö. 2-tahoinen loitto-ohra a ja c (Taulukko 7) Useimmat 2-taho-ohrat, joita näytteistä löy- dettiin, sisälsivät paitsi tyyppiä a myös tyyp- piä c. Vertailussa osoittautuivat näytteiden 43, 55, 58 ja 61 sekä a-tyypit keskenään että c- tyypit keskenään varsin samankaltaisiksi. Ai- neistojen alkuperä on ilmeisesti sama muistut- taen varsin paljon ensimmäistä suomalaista ohralajiketta Piikkiönohraa, joka tuli kaup- paan v. 1922. Piikkiönohran päätyyppi on a, mutta valtion siementarkastuslaitoksen tar- kastajan Elli Korpisen aikanaan tekemien jul- kaisemattomien havaintojen mukaan sisälsi- vät useimmat näytteet myös c-tyyppiä. Tut- kitut a- ja c-ohrat olivat myös keskenään var- sin samanlaisia. Korsi oli pitkä ja heikko se- kä tähkä pitkä, harva ja kapea (Kuva 5). Näyte 59, Halikonohraksi mainittu, muistut- ti suuresti edellä mainittuja a-ohria. Se oli nii- tä kuitenkin hieman isojyväisempi (Kuva 6). Sauli (1925) mainitsee Halikonohran melko tiheätähkäiseksi ja isojyväiseksi lajikkeeksi. Näytteiden 16, 44 ja 53 a-ohrat poikkesivat selvästi edellisistä sekä myös toisistaan (Ku- va 7). Komponentissa 53/7 voi olla Helmi- ohraa, mutta asiaa ei pystytty varmistamaan. 2-tahoinen loitto-ohra b ja d (Taulukko 7) Kaksitahoista b- tai d-tyypin loitto-ohraa oli aineistossa hyvin vähän, edellistä kahdessa, jälkimmäistä yhdessä näytteessä. Jokainen niistä oli perimältään erilainen. Ohrassa 58/10 sivuselkäsuonien väkäset olivat varsin heikko- ja. Näyte vivahti myös lievästi pilosum-tyyp- piin. Kuva 5. Tyypillisiä aineiston 2-tahoisen loitto-a-ohran tähkiä näytteestä 43. Fig. 5. Typical ears of2-rowed nutans a-type barley from the sample 43. Kuva 6. Halikonohraksi mainitun näytteen 59 jyvät (2 kpl oikealla) ja lajikkeen jalostajalta 1920- luvulla saadun Halikonohran verrannenäytteen jyvät. Fig. 6. The 2 grains of the sample 59, mentioned Ha- Ukonohra, (on the right) and standard grains of Halikonohra recieved from the breeder of the cullivar in the 1920’5. 58 2 Tiivistelmä Pohjoismaiden Geenipankin vuosina 1979 —B3 keräämistä ohranäytteistä valtion sie- mentarkastuslaitos tutki 62 (Taulukot I—s). Näistä merkittävimpien lajike- tai tyyppikoos- tumus on esitetty taulukossa 6. Taulukkoon otetut 22 näytettä, siis noin 36 % tutkituista näytteistä sisältänevät perintötekijöitä, joita ei ole muualta saatavissa. Loput tutkituista näytteistä olivat vielä käytettävissä olevia, ni- mettyjä lajikkeita, yleisimpinä Otra ja Pirk- ka tai itävyytensä jo menettänyttä tavaraa. Taulukon 6 pääryhmän muodostavat eri- tyyppiset 4-taho-ohrat. Näytteet 13 ja 14 ovat melko luotettavasti Asa-ohraa. Myös muissa voi olla vanhojen lajikkeiden (Lapinohra, Per- tunohra, Vega, Edda, Asa ym.) aineistoa, mutta pääosaltaan ne lienevät maatiaisperua. Kuten alustavat tyyppikohtaiset vertailut osoittavat (Taulukot 7—B) on aineisto yleis- piirteiltään varsin samankaltaista, mutta vaih- teluakin löytyy sekä näytteiden välillä että si- sällä. Taulukon 2-taho-ohrissa on vallitseva- na tyyppi, joka varsin paljon muistuttaa maa- tiaisohrasta valittua Piikkiönohraa. Kirjallisuutta Hunter, H. 1952. The barley crop, 187 s. Crosby Lockwood a. Son., London. Suom. Maatal.tiet. Seur. julk. 16: 1—139. Ulvinen, O, 1963. Suomessa viljeltyjen ohralajikkeiden systemaattinen asema. Maatal.tiet. Aikak. 35: 127—137.Korpinen, E. 1943. Ohran morfologisista ominaisuuksis- ta. Maatal.tiet. Aikak. 15: 49—63. 1972. Pomo-ja Etu-ohrien tunnistaminen. Maatal.tiet. Aikak. 44: 41—48.Sauli, J.O. 1925. Laatuselitys kauppaan lasketuista Tammiston jalosteista. Hankkijan Siemenjulkaisu 1925: 110—114. Käsikirjoitus saapunut 20.2. 1986 1927. Suomen maatiaisohrat ja niiden jalostusarvo. Kuva 7. Eri näytteiden 2-tahoisia a-ohria: 16(oik.), 43, 53, 55 ja 58. Fig. 7. 2-rowed a-type barleysfrom different samples: 16 fright), 43, 53, 55 and 58. 59 60 Taulukko 1. Vuonna 1979 kerättyjen näytteiden lajike- tai tyyppikoostumus. Table 1. The cultivar or type composition of the samples collected 1979. N:o Tunnus Löytöpaikka Itävyys Lajike- tai tyyppikoostumus % No. Code Collected from Germinability Cultivar or type composition % % 6-tahoisia 4-tahoisia 6-rowed 4-rowed Otra Hankkija-673 Tammi Pirkka a b d 1 JP79083 10101 Ylitornio 60 82 10' 8' 2 JP7909010201 Kaukonen 100 5' 95' 3 ME7909060801 Sassali 96 99 1 4 ME7909060901 Murtomaa 88 50 50 5 ME7909061001 Uimaniemi 96 100 6 ME7909061101 Kuusela 98 98 2 7 EH7909060501 Kelujärvi 82 18 79 3 8 EH7909060601 » 98 99 1 9 ME7909061201 Kittilä 98 1 98 1 10 EH7909070104? Sattanen 96 100' 11 EH7909080405 Koskenkylä 100 3 97' 12 AK7909090201 Rovaniemi 100 8 1' 5' 86' 13 PH7908300301 Överkalix 62 100' 14 ME7908300401 » 60 100' 1 säilytetty ja lisätty preserved and multiplicated Taulukko 2. Vuonna 1980 kerättyjen näytteiden lajike- tai tyyppikoostumus. Table 2. The cultivar or type composition of the samples collected 1980. N;o Tunnus Löytöpaikka Itävyys Lajike- tai tyyppikoostumus % No. Code Collected from Germinability Cultivar or type composition Vo % 6-tahoisia 4-tahoisia 2-tahoisia, loittotyyp. 6-rowed 4-rowed 2-rowed nutans type Otra Teemu Etu Pomo c, Pirkka bed Balder abc pilosum 15 MEBOOV3 10403 Lemi 69 1 99 16 ME8007311101 Savitaipale 95 25 < 1 < 1 1 13 * päälajike alleviivattu the main cultivar underlined 1 säilytetty ja lisätty preserved and multiplicaled 63 Taulukko 5. Vuonna 1983 kerättyjen näytteiden lajike- tai tyyppikoostumus. Table 5. The cultivar or type composition of the samples collected 1983. N:o Tunnus Löytöpaikka Itävyys Lajike- tai tyyppikoostumus % No. Code Collected from Germinability Cultivar or type composition % % 6-tahoisia 4-tahoisia 2-tahoisia, loittotyyppi 6-rowed 4-rowed 2-rowed, nutans type Otra Hja-673 Pomo Pirkka c d Balder Halik- abed ko I 54 APB3O8 170202 Ikaalinen 0 93 2 4 1 55 AP8308250301 Valkeakoski 91 10> 25' 57' 8> 56 AP8309210101 Savitaipale 76 5 85 10 57 APB3 10130301 Pori, Vähärauma 97 <1 99 1 58 AP8310150201 Längelmäki 93 <1 <1 <1 23 1 53' 20> 2' 59 AP8310160101 Hämeenkyrö 96 100' 60 AP8310270301 Padasjoki 90 1 4 95 61* APB3OB1 10103 Hollola 83 95' 4‘ 1' 62* APB3O8 170203 Ikaalinen 0 38 54 8 * kevätvehnänäytteistä from spring wheat samples 1 säilytetty ja lisätty preserved and multiphcated 64 65 Taulukko 6. Vuosina 1979—83 kerättyjen näytteiden merkittävin aineisto. Table 6. The most significant material of the samples collected 1979 — 1983. N:o Tunnus Löytöpaikka Lajike tai tyyppi ja osuus näytteestä % No. Code Collected from The cultivar or the type and % of the sample 6-tahoisia 4-tahoisia 2-tahoisia, loittotyyppi 6-rowed 4-rowed 2-rowed, nutans type c _ a b c d Hali- abed pdosum kon I 1 JP7908310101 Ylitornio 10' 83 2 JP7909010201 Kaukonen 5 2 95 3 10 EH7909070104? Sananen 100 11 EH7909080405 Koskenkylä 973 12 AK7909090201 Rovaniemi 1 5' 863 13 PH7908300301 Överkalix 1004 14 ME7908300401 » 1004 16 ME800731 1101 Savitaipale <1 <1 V 1 1 Cl 1 » 20 MEBOOBIOOIO3 Luumäki 1005 21 MEBOO8 110301 Rautjärvi 7 31 ME8009090301 Juuka 1002 (kevätruis spring rye) 33 ME8108140102 Piippola 60» 34 ME8108190201 Oulainen 1006 43 ME8105230402 Vihti 8 1 9 4 15 10 44 AP8208240102 Korsholm X X s X 45 AP8208250101 Kruunupyy X> X 7 49 AP8209080301 Isokyrö X 7 53 AP8209290401 Juupajoki X s X X 1» 55 AP8308250301 Valkeakoski 10 25* 57 9 8'» 58 AP8310150201 Längelmäki 23 s 53 9 20 10 2 59 AP8310160101 Hämeenkyrö 100 61 APB3OB1 10103 Hollola 95 s 49 1 10 (kevätvehnä spring wheat) Lajike- tai tyyppinumero j 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Cultivar or type number ‘- |0 samalla numerolla merkityt näytteet ovat varsin samankaltaisia 1-10 the samples with the samenumber are verysimilar 66 Taulukko 7. Havaintoja näytteistä erotettujen 6-taho-ohran ja 4-taho-ohran a-, b- ja c-tyyppien sekä 2-tahoisen loitto-ohran ominaisuuksista vuosina 1984 ja 1985. Table 7. During the years1984 and 1985 made observations of the characteristics of the a-, b- and c-types of 6-rowed and 4-rowed barleys and of 2-rowed nutans type barley separated from the samples. Näyte/tyyppi Havainto- Alkoi tähkiä Suurin pituus Valmis Näyte/ Havainto- Alkoi tähkiä Suurin pituus Valmis (ks. taul. 6) vuodet pv ± Otra cm±Otra pv±Otra tyyppi vuodet pv ± Balder cm± Balder pv ± Balder Sample/type Testing Time of heading Height cm Mature Sample/ Testing Time of heading Height cm Mature (see table 6) years days ± Otra ± Otra days ± Otra type years days ± Balder ± Balder days ± Balder 7.2 m2 :n ruudut 7.2 m1plots 7.2 m! :n ruudut 7.2 m1plots Otra 1984 26—27/6 115 8/8 Balder 1985 15—16/7 95 26/8 » 1985 9/7 105 16/8 59/6 1985 —1.5 +2O —4.0 16/1 1985 +4.0 —l5 +3.0 \ 6/2, w~ 15 + 20 ~ 40 43/7 » —1.5 +25 —4.0 12/2 1985 —2.5 —2O —l.O 44/7 * — 3 ' 5 +25 — 4O 53/7 » —2.5 +lO —3.0 2/3 1984 +2.0 + 15 ±0 +2 ° ~ 30 12/3 1984,1985 +0.5 +2O +1.5 58/7 * —1,5 +l5 ~ 2 '° 31/3 1985 +2.0 +lO +3.0 16/8 1985 —2.0 +l5 —7.0 44/3 » +l.O ± 0 + 4.0 43/8 » —1.5 +5 —3.0 45/3 1984 +3.5 +l5 +2.0 16/9 » —2.5 +l5 —6.0 16/4 1985 +4.5 +5 +2.0 43/9 » —3.0 +25 —6.0 Yhden rivin ruudut One row plots 53/9 » —3.5 +3O —6.0 1/3 1984 +3.5 +35 +4.0 58/9 » —2.5 +l5 —6.0 Yhden rivin ruudut One row plots 55/4 1984,1985 +7.0 + 12 +5.0 61/7 1985 _,. 5 +l5 _j. 0 55/9 » —1.5 +l5 —2.0 61/9 » +0.5 +l5 ±0 5B/10 » —1.5 +l5 +l.O 67 Taulukko 8. Havaintoja näytteistä erotettujen 4-tahoisten d-ohrien ominaisuuksista vuosina 1981 ja 1984 —85. Table 8. During the years1981 and 1984 —85 made observations of the characteristics of the 4-rowed d-type barley separated from the samples. Näyte/tyyppi Havainto- Alkoi tähkiä Suurin pituus Valmis Näyte/ Havainto- Alkoi tähkiä Suurin pituus Valmis (ks. taul. 6) vuodet pv ±Otra cm ± Otra pv ± Otra tyyppi vuodet pv±Otra cm±Otra pv±Otra Sample/ type Testing Time of heading Height cm Mature Sample/ Testing Time of heading Height cm Mature (see table 6) years days ± Otra ±Otra days ± Otra type years days ± Otra ±Olra days ± Otra 7.2 m2 :n ruudut 7.2 m2plots Yhden rivin ruudut One row plots Otra 1981 7/7 100 15/8 1/5 1984 —0.5 +lO +6.0 Otra 1984 26—27/6 115 8/8 2/5 » —1.5 +lO +l.O Otra 1985 9/7 105 16/8 11/5 » +0.5 +5 +3.0 2/5 1981, 1984 ±0 +2O +0.5 16/5 1984 +5.5 +25 +6.0 10/5 » » +0.5 +l2 +0.5 20/5 » +4.5 +25 +6.0 11/5 » » +2.0 +22 +0.5 21/5 » +0.5 +25 +l.O 12/5 » » ±0 +l7 +0.5 13/5 1985 —5.5 +5 —2.0 33/5 1984 +3.5 +35 +6.0 14/5 » —6.0 +lO —2.0 34/5 » +2.5 +4O +6.0 34/5 1984 +5.0 +l5 +2.0 44/5 1984 +3.0 +3O +4.0 45/5 » +0.5 +25 +4.0 53/5 1984 +4.5 +25 +4.0 49/5 » +0.5 +2O +7.0 53/5 » +3.0 +2O +6.0 61/5 1985 +5.0 +5 +3.0 55/5 1984 +8.5 +3O +7.0 58/5 » +B.O +25 +6.0 61/5 » +8.5 +5 +7.0