Maataloustieteellinen A ikakauskirja Vol. 63: 493—502, 1991 Tilakohtaiset ja valtiontaloudelliset laskelmat rypsimetyyliesterin (RME) tuottamiseen dieselmoottorin polttoaineeksi Farm level and budgetary calculations on production of turnip rapeseed oil-methyl-ester (RME) for fuel of diesel engines JOHN SUMELIUS Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos PL 3, 00411 Helsinki Abstract. This paper calculates the production costs of turnip rapeseed oil-methyl-ester (RME) as a substitute for diesel fuel. Theoretical farm models, which assume that compulsory fallowing area might be used for cultivating turnip rapeseed, provide the estimated short term production costs. The necessary government support for producing RME is calculated based on the difference between the production costs of RME against the taxfree wholesale price for diesel oil. In 1990prices, a producer price of 1.70FIM/kg for turnip rapeseed means pro- duction costs of RME are approximately 4.28 FIM/1, or five and a half times higher than the taxfree wholesale price of diesel oil. When the realized producer price in 1990 of 4.12 FIM/kg is used, the RME production costs are 9.98 FIM/1. Thus, there is no economic basis for RME production in Finland. Index words: Brassica campestris, brassica napus, rape oil, RME, industrial crops, production costs, energy, fuels, renewable resources, surpluses, subsidies. Johdanto Maatalouden hallitsevana ongelmana Suo- messa ja muualla Euroopassa on jatkuva yli- tuotanto. Ylituotantotilanteesta seuraa, etta peltoa joudutaanvetamaan pois tuotannosta. Bioenergian tuotanto esitetaan samaan aikaan uutena tuotantomahdollisuutena. Mahdollisi- na energiakasveina on pidetty mm. rypsia, pa- jua ja vehnaa. Rypsin ominaisuuksia poltto- ainekasvina ja sen mahdollisuuksia korvata dieseloljya on ruvettu tutkimaanentista vilk- kaammin. Rypsista valmistettavan polttoai- neen, rypsimetyyliesterin (RME) potentiaali- nen kysynta polttoainemarkkinoilla maaray- tyy sen ja dieseldljyn hintasuhteen perusteella. Hintasuhteeseen osaltaan vaikuttavat RME:n ja dieseloljyn tuotantokustannukset. Rypsioljyyn perustuvan polttoaineen tuo- tantokustannuksista ei ole julkaistu paljoa- kaan tutkimuksia Suomessa. Taman tutki- muksen tarkoituksena on arvioida mitka ovat 493 JOURNAL OF AGRICULTURAL SCIENCE IN FINLAND https://www.c-info.fi/en/info/?token=Pg74lgheGXG1Sw7P.B9jJpYcUSTdJ8Xg71Ju4wA.J4IqTQ8xkUklaYiP3QKMrwj8OjjAusughF9TuIP6fj3Y70ZHM0s_7Ya0y11egymslEpwfd0AHIYhUIb8GUpU9oyrT5Ucqd_ARejc_Jtkae9JpbofiGXeO2rlklp7mh0clk6aUjDrIhTg87GmtIjkzmuz6jR2MS1_dp6opcO7Oivu48lJo7Jhxn9O4cNJuXOzRWQN5OnP4_zmQqpWqQLx5g RME:n tuotantokustannukset. Naita kustan- nuksia verrataan kevyen polttooljyn verotto- maan tukkuhintaan. Lisaksi arvioidaan val- tiontaloudellisten kustannusten suuruutta mi- kali valtiovaltaryhtyisi tukemaan RME:n tuo- tantoa, niin etta se olisi kilpailukykyista die- seldljyn tuotannon kanssa. Vaikka tarkaste- lun kohteena on RME, tuloksia voidaan pi- taa soveltuvina myds rypsietyyliesterille. Rypsi- jarapsidljya voidaankayttaa sellai- senaan korvaamaan dieseldljya. Energiatase, joka osoittaa paljonko nettoenergiaa syntyy on rypsilla ja rapsilla positiivinen. Kuitenkin mm. dljyn korkea viskositeetti tuottaa ongel- mia. Tavanomaiset dieselmoottorit karsivat rypsidljyn jatkuvasta kaytdsta (Bernesson 1991). Esterdidylla rypsi- tai rapsidljylla (metyyli- tai etyyliesterit) on saavutettu moottorin toi- minnan kannalta parempia pitkan aikavalin tuloksia. Menrad et al. (1989) mukaan rap- siesterin pakokaasupaastdt ovat tiettyjen pa- kokaasujen suhteen puhtaampia kuin tavan- omaisen dieseloljyn aiheuttamat pakokaasut. Dieselmoottorin pakokaasuissa esiintyvia monirengashiilivety-yhdisteita (PAH), rikki- dioksidia (SO2) ja nokea syntyy vahemman RME:ta kuin dieseldljya kaytettaessa. Myr- kyllisia aldehydeja kuitenkin syntyy enem- man. Typen oksidien (NO, N02, N2O) ja hii- limonoksidin (CO) maarassa ei ole huomat- tavia eroja. Menrad et al. (1989) mukaan RME ei tarjoa oleellisia etuja pakokaasujen suhteen tavanomaiseen dieseloljyyn verrattu- na. Vastaavanlaisiin tuloksiin on paatynyt myds Hemmerlein et al. (1991) rapsidljyn polttoaineominaisuuksia tutkittaessa. On kui- tenkin todettava, etta RME-tuotanto perus- tuu suljettuun hiilidioksidikiertoon (CO2-kier- toon), jolloin nettovaikutus ilmakehan C02 - pitoisuuteen ja kasvihuoneilmiddn on nolla. Menrad et al. (1989) toteavat, etta rapsidl- jylitra Saksassa on noin 4—5 kertaa kalliim- paa kuin sita vastaava dieseldljy. Eurostatin (1989) tilastojen mukaan saksalainen rapsin tuottajahinta vuonna 1988, 184 p/kg oli alle puolet suomalaisesta rypsin tuottajahinnasta 395 p/kg. Bernesson (1991) mainitsee ruotsa- laisen RME:n litrakohtaisena raaka-aine- ja puristamokustannuksena noin SEK 5.50 par- haimmassa tapauksessa ja esterdintikustan- nuksena SEK 0.72—1.80 eli yhteensa SEK 6.22—7.30 (400—470 p/1). jANETSCHEKin (1991) mukaan Itavallassa toimii kokeiluas- teella kaksi RME:n jalostuslaitosta. Suunnit- teluvaiheessa tehtyjen laskelmien mukaan RME:n litrakohtaiset tuotantokustannukset vuonna 1988 vaihtelivat toisessa jalostuslai- toksessa ATS 19.2 ja ATS 20.8 (650—710 p/1) valilla ja toisessa ATS 22.4 ja ATS 24.1 (760 —B2O p/1) valilla. Raaka-ainekustannusten osuus on vahinlaan 70 % tuotantokustannuk- sista (raaka-aine + jalostus + varastointi + kuljetus). Verrattuna Itavallan tavallisen die- selin vuoden 1990 verottomaan nettohintaan tankkauspaikoilla, ATS 3.37 (114p/l) RME:n tuotantokustannukset ovat siis korkeat. RME:n saattaminen kilpailukykyiseksi diesel- dljyn kanssa Itavallassa vaatisi JANETSCHEKin (1991) mukaan tukea ATS 11,050 (noin 3,700 mk) hehtaaria kohti. Laskelmat perustuvat 2,750 kg/ha satotasoon. Voidaan olettaa, etta suomalaisen RME:n litrakohtaiset tuotantokustannukset ovat kor- keampia kuin Keski- jaEtela-Euroopan RME:n tuotantokustannukset johtuen mm. dljykas- vien alhaisemmista hehtaarisadoista. Liitetau- lukossa 1 on vertailtu rapsin arvonlisaverot- tomia tuottajahintoja eraissa Euroopan yhtei- sdn maissa seka rypsin tuottajahintaa Suomes- sa vuonna 1988. Taulukon alaosassa on esi- tetty dieseloljyn verottomat hinnat eraissa Eu- roopan maissa ja kevyen polttooljyn hinta Suomessa. Tuotantokustannuksiin voidaan ly- hyella tahtaimella vaikuttaa sallimallarypsin- viljely velvoitekesantoalalla, jolloin yksittai- sen viljelijan ei tarvitse laskea rypsinviljelys- ta aiheutuvan kiinteita kustannuksia juuri lainkaan. Pitkalla tahtaimella konekannan uusiminen aiheuttaa tietysti kiinteita kustan- nuksia. RME:n ja dieseloljyn hintasuhteen selvitta- miseksi on ensin laskettava rypsin tuotanto- kustannukset rypsikiloa kohti. Toiseksi on sel- vitettava, kuinka alhaiseen tuottajahintaan rypsia kannattaisi viljella, josrypsin viljely sal- 494 littaisiin velvoitekesantoalalla. Tata tuottaja- hintaaRMEm raaka-ainehintana kayttaen las- ketaan RMEm tuotantokustannus ilman kul- jetuskustannusta (raaka-aine-, puristus- ja es- terdintikustannus). Sivutuotteena syntyvan rouheen arvo maailmanmarkkinahintaanva- hennetaan RMEm tuotantokustannuksista. Kun RMEm tuotantokustannuksista edelleen vahennetaan kevyen polttooljyn veroton tuk- kuhinta, joka kuvaa tavanomaisen dieseloljyn verotonta tukkuhintaa, RMEm litrakohtainen tuki selviaa. RMEm litrakohtaisen tuen perus- teella on helppo laskea valtiontaloudelliset kustannukset RMEm saattamisesta kilpailu- kykyiseen asemaan dieseloljyn kanssa viljely- alan vaihdellessa. Lisaamalld tahan makset- tava kesantopalkkio saadaan valtiontalouden kokonaiskustannus. Tuotantokuslannuslaskelmat tilatasolla Rypsin tuotantokustannusten laskemiseksi laaditaan tuotantokustannuslaskelmat 20, 40 ja 80 ham tilamalleille. Ikosen (1982) laati- mat mallit on laadittu samankokoisille viljel- mille. Peltoalasta 15 % oletetaan olevan ryp- silla, 70 % viljalla ja 15 % viherkesannolla. Tiedot lannoitusmaarista, kalkituksesta, kyl- vosiemenesta ja kasvinsuojeluun kaytetyista torjunta-aineista perustuvat Oljynpuristamo OY:n antamiin tietoihin. 1500 kg:n hehtaari- satotasolla on oletettu kaytettavan 90 kg/ha typpea ja 2000 kg:n hehtaarisatotasolla 130 kg/ha typpea. Tiedot tarvittavista koneista ja poltto- ja voiteluaineiden maarista perustuvat Tydtehoseuralta saatuhin tietoihin. Tarvitta- va lyomenekki perustuu Etela-Suomen viljan- viljelyyn erikoistuneiden kirjanpitotilojen kes- kiarvoihin vuosilta 1985, 1986 ja 1988 seka Tyolehoseuran normilukuihin, joihin on lisat- ty hukka-ajan yms. osuus. Tyokustannukseen on lisaksi laskettu MYEL-maksut. Koneiden poisto on laskettu tasapoistome- netelmalla ja vahentamallakoneiden mahdol- linen jaannosarvo. Jaljelle jaava koneiden poisto ja kunnossapito (3 % jalleenhankinta- arvosta) on jaettu peltoalan mukaan rypsin ja viljan kesken. Kesannon osuus on luettu vilja- alaan. Pienimmalla 20 ham tilamallilla puo- let leikkuupuimurin ja kuivurikaluston kus- tannuksista on katsottu sivuansiotalouteen kuuluviksi. Traktorikustannuksesta on katsot- tu 30 % maatalouden ulkopuolisiksi kustan- nuksiksi. Rakennuskustannukseen on laskettu kone- ja kalustosuoja, kuivuri ja viljavarasto. Ra- kennuskapasiteetin tarve ja jalleenhankinta- arvo on laskettu maatilahallituksen ohjekus- tannusten perusteella. Pienimmassa tilamal- lissa on sivuansiotalouden osuus poistettu kone- ja kalustosuojakustannuksista. Rypsin vaatimat rakennuskustannukset maaraytyvat sen suhteellisen viljelyalan mukaan. Raken- nusten poistot on laskettu 4 % vuotuisina ta- sapoistoina jalleenhankinta-arvoista. Salaojituskustannus perustuu Salaojitusyh- distyksen vuoden 1990 maan keskimaaraiseen salaojituksen kustannusarvioon, 10,500mk/ ha. Kaikki pellot oletetaan salaojitetuksi, kes- toiaksi arvioidaan 60 vuotta ja puolet sala- ojista oletetaan tasapoistolla poistetuiksi. Korkokustannukseksi on laskettu 6 % maa- talousomaisuuden nykyarvosta (puolet konei- den, rakennusten ja salaojien jalleenhankinta- arvosta). Maatalousmaan arvon lahtokohta- na on pidetty Etela-Suomen kirjanpitotilojen vuoden 1989 pydristettya keskimaaraista pel- ion arvoa, 20,000 mk/ha. Rypsin osuus maa- talousomaisuudesta, jolle korkovaatimus las- ketaan, selviaa liitetaulukosta 2. Korkovaati- muksen muuttaminen yhdella prosenttiyksi- kdlla muuttaa rypsin tuotantokustannusta 17—26 p/kg viljelyalasta ja satotasosta riip- puen. Korkovaatimuksen taso siis olennaisesti vaikuttaa tuotantokustannusten suuruuteen. Rypsin tuotantokustannukset vuoden 1990 hintatasossa 2000 kg/ha satotasolla on koko- naisuudessaan esitetty liitetaulukossa 3. Nai- ta peruslaskelmia kutsutaan jatkossa myOs vaihtoehdoksi A. Vertailukohtana on vaih- toehto B, jolloin tuotantokustannuslaskelma on laadittu oletuksella, etta rypsin viljely oli- si sallittua kesantoalalla. Liitetaulukon 3 lop- puosissa on esitetty tuotantokustannukset tuo- tettua rypsikiloa kohti. Kustannukset rypsiki- 495 loa kohti molemmilla satotasoilla on keratty yhteen alhaalla olevaan taulukkoon 1. Taulukosta 1 voidaan tehda kaksi odotet- tua havaintoa; toisaalta tuotantokustannuk- set ovat alhaisempia 2000 kg/ha tuotostasol- la kuin 1500 kg/ha tuotostasolla ja toisaalta tuotantokustannukset alenevat tilakoon kas- vaessa. Satotasolla 2000 kg/ha tuotantokus- tannukset ovat 350—476 p/kg. Tuottajahin- ta vuonna 1990, 411.6 p/kg, peittaa tuotan- tokustannukset kahdella suurimmalla tilamal- lilla. Omaisuudesta aiheutuvakustannus muo- dostaa korkeammalla satotasolla 55—57 % tuotantokustannuksista tilakoosta riippuen. Tarvikekustannuksen osuus kokonaiskus- tannuksesta nousee tilakoon kasvaessa ja on 23 % pienimmalla tilamallilla, 25 % keskim- maisella ja 30 % suurimmalla tilamallilla. Tyokustannuksen osuus alenee vastaavasti. Jos verrataan tyokustannusta tuotettua ryp- sikiloa kohti ero on huomattava; 20 ham ti- lamallilla se on 85 p/kg ja 80 ham tilamallilla se on ainoastaan 38 p/kg. Tuotantokustannuslaskelma rypsin viljelysta velvoitekesantoalalla Rypsinviljelyn salliminen polttoainetarkoi- tukseen velvoitekesantoalalla on perusteltu sil- la, etta se ei lisaa elintarvikkeiden ylituotan- toa. Sivutuotteena syntyva rypsirouhe lisaa kuitenkin valkuaisrehujen kokonaismaaraa, silla rouheen osuus siemensadosta on noin 60—65 °7o. Seuraavassa esitetaan tuotantokus- tannuslaskelma, jossa on oletettu rypsinvilje- lyn olevan sallittua kesantoalalla (vaihto- ehto B). Yksittaisen viljelijan kannalta kustannuslas- kelma muuuttuu edellisiin peruslaskelmiin (vaihtoehto A) verrattuna. Kesantoalan viljely ei aiheuta uusia kiinteita kustannuksia vilje- lijalle, ainakaan lyhyella tahtaimella. Poik- keuksen muodostavat mahdollisesti varastot. Velvoitekesannolla tapahtuvan rypsinviljelyn rajakustannus on yhta kuin muuttuvien eril- liskustannusten ja lisavarastojen investointi- tarpeen summa. Nailla perusteilla tehty laskelma, vaihtoehto B, on yksityiskohtaisesti esitetty liitetaulukos- sa 4. Taulukossa 2 tuotantokustannukset on ilmoitettu tuotostasosta riippuen. Tuotantokustannukset putoavat alle puo- leen aiemmin lasketuista tuotantokustannuk- sista, suurinta tilamallia lukuunottamatta. Laskelma B osoittaa, etta rypsin tuottajahin- ta, joka olisi noin 170p/kg, lahes peittaisi tuo- tantokustannukset 40 ham tilalla edellyttaen, etta satotaso olisi 2000 kg/ha. Suurimmalla tilamallillariittaisi jopa 160 p/kg tuottajahinta 2000 kg/ha satotasolla. 20 ham tilamallilla tuotanto olisi tappiollista jopa lyhyella aika- valilla koska muuttuvat kustannukset eivat peittyisi. Laskelman B heikkous on oletus, jonka mukaan rypsin viljelya pystyttaisiin harjoit- tamaan uusimatta kone-, rakennus- tai sala- ojituskantaa. Korkokustannuksen huomiotta jattaminen on myos arveluttavaa pitkalla tah- taimella. Laskelma B ei osoita yritystoimin- nassa pitkan tahtaimen kannalta oikeata tu- losta. Tasta huomautuksesta huolimatta tuot- tajahinta 170 p/kg otetaan lahtokohdaksi RME:n tuotantokustannuksia laskettaessa. Taulukko 1. Rypsin tuotantokustannukset vaihtoehdos- sa A v. 1990 tuotettua rypsikiloa kohti, p/kg. Pinta-ala/rypsiala Tuotostaso 1500 kg/ha 2000 kg/ha Tilamalli 20/3 602 476 Tilamalli 40/6 520 414 Tilamalli 80/12 434 350 Taulukko 2. Rypsin tuotantokustannukset vaihtoehdos- sa B v. 1990 tuotettua rypsikiloa kohti, p/kg. Pinta-ala/rypsiala Tuotostaso 1500 kg/ha 2000 kg/ha 247Tilamalli 20/3 Tilamalli 40/6 Tilamalli 80/12 210 200 175 157177 496 RME:n tuotantokustannukset ja valtiontaloudelliset kustannukset RME:n hinnan alentaminen dieseloljyn hin- nan tasolle vaatisi valtion tukea jaaiheuttaisi valtiontaloudelle vero- ja veroluontoisia me- netyksia. Mikali RME:n raaka-ainetta viljel- taisiin velvoitekesantoalalla ja kesantopalk- kiota maksettaisiin edelleen, aiheutuisi tasta- kin kustannuksia. Kahta ensimmaista eraa voidaan arvioida poistamalla dieseldljyn hin- nasta verot ja jakelukustannukset, jonka jal- keen lasketaan dieselin verottoman hinnan ja RME:n tuotantokustannusten (vahennettyna sivutuotteena syntyvan rouheen arvolla) ero- tus. Lisaamalla tahan maksettava kesanto- palkkio saadaan kokonaiskustannus valtion- taloudelle. Tilastokeskus seuraa kuukausittain kevyen polttooljyn hintaa (Kuluttajahintatieto). Pois- tamalla kevyen polttooljyn hinnasta liikevaih- tovero, haittavero, varmuusvarastointimaksu ja jakelukustannus saadaan kevyen polttool- jyn veroton hinta, jota voidaan pitaa diesel- oljyn verottoman hinnan kuvaajana. RME:n tuotantokustannus saadaankaavasta R c =Pr x Q—(Fw xF*x Q) + (Ec xQ) jossa Rc = Rypsimetyyliesterilitran tuotantokus- tannus Pr = Rypsin tuottajahinta Q = Rypsimetyyliesterilitraan vaadittava rypsisiemenmaara Fw = Rypsirouheen maailmanmarkkinahinta F% = Rouheen osuus rypsisiemenista Ec = Teollisuuden esterointi- ja puristamo- kustannus rypsikiloa kohti. RME:n tuotantokustannusten laskelmat pe- rustuvat seuraaviinOljynpuristamo OY :n an- tamiin teknisiin suhteisiin. Rypsin oljypitoi- suus on 40 %, hyddynnetty oljypitoisuus on 36 % ja rouheen osuus on 64 %. Esterointi- prosessissa lisataan 6 painoprosenttia metano- lia, ja 4.7 % glyseriinia poistuu. Nain 36.0 kg:sta rypsioljya muodostuu 37.3 kg RME:ta mika vastaa 42.3 1 RME:ta. RME-litran tuot- tamiseksi tarvitaan silloin 2.36 kg rypsisiemen- ta. jANETSCHEKin (1991) mukaan RMEditran tuottamiseksi Itavallassa kaytanndn olosuh- teissa tarvitaan tosin noin 2.88—3.17 kg rap- sia RME-litraa kohti, joten tassa kaytetty raaka-ainetarve 2.36 kg rypsia/RME-litra saattaa olla aliarvioitu. RME:n raaka-aine- hinnan eli rypsin siemenen tuottajahinnan lah- tdkohtana pidetaan 170 p/kg. Satotaso ole- tetaan olevan 2000 kg/ha. Rouheen maail- manmarkkinahintanaon kaytetty 59 p/kg. Si- vutuotteena syntyvalle glyseriinille ei lasketa arvoa. Teollisuuden esterointi- ja puristamo- kustannus riippuu valmistusmaaran suuruu- desta. Naissa laskelmissa kaytetty kustannus- arvio perustuu Tuottajain rypsi Oy:n ilmoit- tamaan arvioon 49 p/kg rypsia (116 p/1). BERNESsoNin (1991) mukaan esterointikustan- nus (ilman puristuskustannusta) Ruotsissa on 47—117 p/1 RME:ta eli 20—50 p/kg rypsia. RME:n tuotantokustannukseksi saadaan 428 p/1. Tasta raaka-ainekustannus on 312 p/1 (rouheen arvo on vahennetty). Kaavan mu- kaan rypsin tuottajahinnan korottaminen 10 p/kg nostaa RME:n tuotantokustannuk- sia noin 24 p/1. Jos tuottajahinta nostetaan esimerkiksi 250 p/kg tasolle, niin RME:n tuo- tantokustannus nousee hintatasolle 617 p/1. Jos tuottajahinta lasketaan 160 p/kg tasolle, RME:n tuotantokustannukseksi muodostuisi 404 p/1. Vuoden 1990 rypsin tuottajahin- nan perusteella, 411.6 p/kg, RME:n tuotan- tokustannukseksi muodostuu kaavan mukaan 998 p/1. Kuluttajahintatilastossa kevyen polttooljyn vahittaishinnan kuukausikeskiarvojen arit- meettinen keskiarvo vuonna 1990 oli 130 p/1. Oljyalan keskusliiton mukaan kevyen polt- todljyn vahittaishinta31.12.1990 jakautui tau- lukon 3 mukaan. Kun Oljyalan keskusliiton ilmoittamat verot ja jakelukustannus poiste- taan vahittaishinnasta, saadaan kevyen polt- todljyn v. 1990 verottomaksi hinnaksi 78 p/1. RME:n laskettua hintaa, 428 p/1, pitaa siis verrata kevyen polttooljyn v. 1990 verotto- maan hintaan, 78 p/1. Hintaeroksi muodos- tuu 428—78 p/1 = 350 p/1. RME:n tuotan- tokustannukset rypsin tuottajahintatasolla 170 497 p/kg ovat noin 5.5 kertaa suuremmat kuin ke- rypsikiloa kohti on molemmissa tapauksissa vyen polttooljyn veroton hinta. RME olisi siis 5—6 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen diesel- oljy rypsin tuottajahinnan pudottua tasolle 170 p/kg. Kevyen polttooljyn hinta on tosin laskenut Persianlahden sodan paatyttya ja hintaero on vastaavasti kasvanut. Valtiontaloudenkokonaiskustannukset riip- puisivat rypsin viljelyn laajuudesta. Tassa ar- vioidaan valtiontalouden kokonaiskustannuk- sia kahdessa tapauksessa: 1) Koko Suomen traktorikannan polttoainekulutus korvataan RMEtlla mika vaatii noin 326,000 ha rypsin viljelyalaa, olettaen, etta satotaso olisi 2000 kg/ha. 2) Helsingin kaupungin liikennelai- toksen bussien polttoainekulutus korvataan RME:lla, jolloin riittaa noin 13,000 hamryp- siala. Viljelyalat on laskettu Ruskah et al. (1990) ilmoittaman polttoainekulutuksen mu- kaan. Traktorikannan kokonaispolttoaineku- lutus peltoviljelyssa on 276 milj.l. ja Helsin- gin kaupungin liikennelaitoksen bussien polt- toainetarvevastaa 11 milj.l. Valtiontaloudel- liset kustannukset kayvat ilmi taulukosta 4. Taulukkoon on myds merkitty kesantopalk- kiokustannus. Kesantopalkkiokustannus, 1,200 mk/ha, perustuu v. 1991 heinakuun loppuun mennessa tehtyjen sopimusten keskimaarai- seen avokesantopalkkioon maatilahallituksen mukaan. Valtiontaloudellisetkustannukset on jaettu rypsin viljelyalalla, jolloin hehtaarikoh- tainen tuki kay ilmi. Valtiontaloudelliset vuotuiset kokonaiskus- tannukset kesantopalkkio mukaan lukien ovat ensimmaisessa tapauksessa noin 1.357 miljar- dia markkaa. Hehtaarikohtainen tuki olisi noin 4,200 mk/ha. Mikali kesantopalkkiota ei enaa maksettaisi hehtaarikohtainen tuki oli- si lahes 3000 mk/ha ja valtiontalouden kus- tannukset olisivat 966 milj.mk. Rouhetta syn- tyy tassa tapauksessa yli 400 milj.kg. Toisessa tapauksessa valtiontaloudelliset kokonaiskustannukset ovat noin 55 milj.mk. Hehtaarikohtainentuki on yhta suuri kuin en- simmaisessa tapauksessa. Jos rouhe hinnoitel- laan kotimaisin hinnoin (100 p/kg) hehtaari- kohtainen tuki on noin 3,890 mk/ha. Tuki noin 2.20 mk/kg. RMEm tuotantokustannuslaskelma perus- tuu rypsin tuottajahintaan 170 p/kg, joka melkein peittaa rajakustannuksen 40 ham ti- lamallilla satotason ollessa 2000 kg/ha. Tuot- tajahinta 170 p/kg ei kuitenkaan peita kiin- teita kustannuksia, joita pitkalla aikavalilla joudutaan ottamaan huomioon. Jos rypsin Taulukko 3. Arvio kevyen polttooljyn verottomasta hin- nasta v. 1990, p/1. Hinnan Arvioidut %-osuudet hinnan 31.12.1990 osuudet 1990, p/1 Veroton hinta 63 78.0 Jakelukustannus 17 25.5 Verokustannus 20 26.5 josta haittavero 1.4 2.1 josta varmuusvarastointi 1.5 2.3 josta liikevaihtoveroa —l7 —22.1 130100Yhteensa Taulukko 4. Valtiontaloudelliset kokonaiskustannukset kun rypsin tuottajahintaon 170p/kg jaRME:n tuotan- tokustannukset 428 p/1. Tapaus 1. Tapaus 2. Koko Irak- HKL:n bus- torikannan sien poltto- polttoaineen aineen kulutuksen kulutuksen korvaaminen korvaaminen Satotaso 2,000 kg/ha 2,000 kg/ha Tuottajahinta 1.70 mk/kg 1.70 mk/kg Vaadittava viljelyala 325,680 ha 12,980 ha Polttoainekulutus 276 milj.l 11 milj.l RME:n hinta 428 p/1 428 p/1 Kevyen polttodljyn hinta 78 p/1 78 p/1 Kevyen polttooljyn ja RME;n hintaero 350 p/1 350 p/1 Valtiontalouden kustannukset 966 milj.mk 39 milj.mk Kesantopalkkio 1,200 mk/ha 391 milj.mk 16 milj.mk Valtiontalouden kokonaiskustannukset 1,357 milj.mk 55 milj.mk Tuki hehtaaria kohti noin noin 4,200 mk/ha 4,200 mk/ha Tuki rypsikiloa kohti 2.20 mk/kg 2.20 mk/kg 498 viljelyala laajenee voimakkaasti joudutaan niin ikaan huomioimaan kiinteita kustannuk- sia. Tasta syysta on todennakoista, etta 170p/ kg tuottajahinta ei riita peittamaan rajakus- tannusta pitkalla aikavalilla, vaikka rypsin vil- jely RME:n tuotantoon sallittaisiin velvoi- tekesannolla. Tuottajahinnan korottaminen 10 p/kg lisaa ensimmaisessa tapauksessa val- tiontaloudellisiakustannuksia noin 66 milj.mk vuodessa. Johlopaatds Rypsiin perustuvan polttoainetuotannon ta- loudellinen perusta Suomessa on hyvin heik- ko. Tassa laskettu RME:n litrakohtainen tuo- tantokustannus v. 1990, 428 p/1 on noin 5.5 kertaa korkeampi kuin vastaava dieseloljyn veroton hinta siita huolimatta, etta laskelmat on tehty varsin optimistisilla oletuksilla tuo- tantokustannusten, RME-litraan tarvittavan raaka-ainemaaran ja satotason suhteen. Pit- kalla tahtaimella RME:n tuotantokustannus on yli kymmenkertainen dieselin verottomaan hintaan verrattuna vaikka rypsin tuotantokus- tannuslaskelman pohjaksi otetaan 80 ha;n vil- jatilamalli. Kokonaisuudessaan RME;n tuo- tanto muodostuisi hyvin kalliiksi valtiontalou- delle. Se ei nayta tuottavan ratkaisua ylimaa- raisen peltoalan kaytolle. Liitetaulukko 1. Rypsin tuottajahinta(p/kg) seka kevyen polttooljyn liikevaihtoveroton hinta (p/1) Suomessa jarap- sin tuottajahinnat (p/kg) seka dieseloljyn arvonlisaverottomat hinnat (p/1) eraissaEuroopan maissa v. 1988 (Euros- tat, MTTL, Kuluttajahintatilasto). Suomi Iso-Britannia Ranska Italia Saksa Alankomaat Belgia Rypsi/rapsi 395 162 164 162 184 185 223 DieselOljy 76 102 231' 86 86 106 68 Ranskan viljelijalla on oikeus ostaa halvempaa »Heating gas oil» polttoainetta (hinta v. 1988 oli 126 p/1) maata- loustOihin, joihin ei kuitenkaan lueta kuljetuksia maanteilla. Liitetaulukko 2. Rypsialan osuus maatalousomaisuudesta seka paaoman korkovaatimus ilman liikepaaoman kor- kovaatimusta, mk. 20/3 ha 40/6 ha 80/12 ha Koneet ja kalusto 27,285 51,203 70,928 Rakennukset 15,328 20,663 31,487 Salaojat 15,750 31,500 63,000 Maatalousmaa 60,000 120,000 240,000 Yhteensa 118,363 223,366 405,415 Korkovaatimus 6 % 7,102 13,402 24,325 499 Liitetaulukko 3. Peruslaskelma, vaihtoehto A. Rypsin tuotantokustannukset v. 1990 hintatasolla ja tuotostasolla 2,000 kg/ha. 20/3 ha 40/6 ha 80/12 ha Maara Kustannus, Maara Kustannus, Maara Kustannus mk mk mk 1. Tarvikekustannus Siemen 27 kg 474 Dolomiittikalkki 1,800 kg 216 Lannoitteet 360 kg N 3,244 Tuholaishavite 2 kas. 780 Rikkakasvihavite 6 1 993 Polttooljy 320 1 417 Voiteluaine 12 kg 83 Sahko 258 Tarvikekustannus yhteensa 6,465 2. Tyokustannus Rypsinviljelyn tyO 112 h 3,808 MYEL maksut 1,289 TyOkustannus yhteensa 5,097 3. Yleiskustannus 1,232 4. Omaisuudesta aiheutuva kustannus Kone- ja kalustokustannus Poistot 4,361 Korjaus ja kunnossapito 1,637 Rakennuskustannus Poistot 1226 Korjaus ja kunnossapito 307 Salaojat Poistot 525 Kunnossapito 158 Maatilavakuutus 244 Liikepaaoman korko 6 % 194 Korkovaatimus 6 % 7,102 Omaisuudesta aiheutuva kustannus yhteensa 15,753 Tuotantokustannus yhteensa 28,558 Tuotettu Oljysiemenmaara, kg 6,000 Tuotantokustannus p/kg 476 Korkokannan muuttaminen 1 %- yksikolla muuttaa tuotanto- kustannusta 20 54 kg 948 3,600 kg 432 780 kg N 6,488 2 kas. 1,560 12 1 1,986 659 1 859 15 kg 104 161 12,538 138 h 4,680 1,965 6,645 1,952 8,098 3,072 1653 413 1,050 315 191 376 13,402 28,571 49,724 12,000 414 19 108 kg 1,896 7,200 kg 864 1,560 kg N 12,976 2 kas. 3,120 24 1 3,972 1,441 1 1,879 25 kg 174 135 25,016 6,907203 h 2,312 9,220 2,984 11,317 4,256 2519 630 2,100 630 209 750 24,325 46,736 83,990 24,000 350 17 500 Liitetaulukko 4. Vaihtoehto B. Rypsinviljely sallittu velvoitekesantoalalla. Rypsin tuotantokustannukset v. 1990 hin- tatasolla ja tuotostasolla, 2,000 kg/ha. Tilamalli 20/3 ha 40/6 ha 80/12 ha Maara Kustannus, Maara Kustannus, Maara Kustannus, mk mk mk 1. Tarvikekustannus Siemen 27 kg 474 Dolomiittikalkki 1,800 kg 216 Lannoitteet 360 kg N 3,244 TuholaishSvite 2 kas. 780 Rikkakasvihavite 6 1 993 Polttooljy 320 1 417 Voiteluaine 12 kg 83 SahkO 258 Tarvikekustannus yhteensa 6,465 2. TyOkustannus Rypsinviljelyn tyO 112 h 3,808 MYEL maksut 1,095 TyOkustannus yhteensa 4,903 3. Yleiskustannus 729 4. Omaisuudesta aiheutuva kustannus Rakennuskustannus Poistot 151 Korjaus ja kunnossapito 38 Liikepaaoman korko 6 % 194 Korkovaatimus 6 % 113 Omaisuudesta aiheutuva kustannus yhteensa 496 Tuotantokustannus yhteensa 12,595 Tuotettu oljysiemenmaara, kg 6,000 Tuotantokustannus p/kg 210 Korkokannan muuttaminen 1 %- yksikolla muuttaa tuotanto- kustannusta 0.3 54 kg 948 3,600 kg 432 780 kg N 6,488 2 kas. 1,560 12 1 1,986 659 1 859 15 kg 104 161 12,538 138 h 4,680 1,671 6,350 1,139 302 75 376 226 979 21,007 12,000 175 0.3 108 kg 1,896 7,200 kg 864 1,560 kg N 12,976 2 kas. 3,120 24 1 3,972 1,441 1 1,879 25 kg 174 135 25,016 6,907203 h 1,966 8,873 1,911 603 151 750 452 1,957 37,757 24,000 157 0.3 501 Lahteet Bernesson, S. (1991). Drivmedel fran jordbruksgrodor. Egenskaper oeh tillampad teknik. Sveriges lantbruks- universitet. Aktuellt fran lantbruksuniversitetet 395. 23 p. Uppsala. Eurostat (1989). Agricultural Prices. 1979—1988. Euro- stat, theme 5, series C. 311 p. Luxembourg. Hemmerlein, N., Volker, K., Richter, H., Schroder, G. (1991). Performance, Exhaust Emissions and Du- rability of Modern Diesel Engines Running on Rape- seed Oil. SAE technical paper series 910848. Int, Cong, and Exposition, Detroit, Feb. 25-March 1, 1991. 16 p. USA. Ikonen, J. (1982). Kevatoljykasvien tuotantokustannuk- set tilamalleilla 1980. MTTL tiedonanto 93: 1—23. Janetschek, H. (1991). Rapsolmethylesler (RME) als Substitut fiir Dieselkraftstoff in Osterreich. Bundes- anstalt fur Agrarwirtschaft. Schriftenreihe Nr. 64. 135 p. Wien. Menrad, H., Weidmann, K., Bernhardt, W., Heilmann, W.G., Behn, U., (1989). Rapsdl als Motorenkrafts- toff? Mineraloltechnik 5—6 Mai 1989. Beratungsge- sellschaft fur Mineralol-Anwendungstechnik mbH. 48 p. Augsburg. Ruska, 1., Nevala, M., Tulisalo, U. 1990. Muistio ryp- sioljyesterin kaytOsta dieselmoottorin polttoaineena. Liitteena Maa- ja metsatalousministeriolle esitetyssa tutkimussuunnitelmassa. Tilastokeskus. Kuluttajahintatieto. Ms received August 7, 1991 SELOSTUS Tutkimuksessa lasketaan rypsista valmistettavan polt- toaineen, rypsimetyyliesterin (RME) tuotantokustannuk- set. Tama tehdaan ensin laatimalla rypsin tuotantokus- tannuslaskelma 20 ham, 40 ham ja 80 ham tilamalleille. Erikseen tarkastellaan tapausta, missa nk. velvoitekesan- toalaa voitaisiin kayttaa rypsin viljelyyn. Lisaamalla raaka-ainekustannukseen puristus- ja esterointikustannus ja vahentamalla rouheen arvo saadaan RMEm litrakoh- tainen tuotantokustannus. RMEm tuotantokustannuksis- ta vahennetaan ktvyen polttooljyn veroton tukkuhinta, jolloin saadaan valtiontaloudellinen litrakohtainen tuki. RMEm tuotantokustannus vuoden 1990 hintatasossa on 428 p/1 seuraavilla olettamuksilla: rypsin tuottajahinta on 1.70mk/kg, satotaso on 2000 kg/ha, rouheen raaailman- markkinahinta on59 p/kg jaesterointi- japuristamokus- tannus rypsikiloa kohti on 49 p/kg. Hintaero kevyen polt- tooljyn ja RMEm valilla on 3.50 mk/1. RMEm tuotan- tokustannus on 5.5 kertaa kevyen polttooljyn verotonta tukkuhintaa suurempi. Rypsin tuottajahinnanmuuttaminen 10p/kg muuttaa RMEm tuotantokustannusta 24 p/1. Valtiontaloudelliset kustannukset hehtaaria kohti kesantopalkkio huomioon- ottaen olisivatnoin 4,200 mk/ha (ilman kesantopalkkiota tuki olisi 2,960 mk/ha). Pitkalla tahtaimella 1.70 mk/kg tuottajahintaei kuitenkaan peita kiinteita kustannuksia. 502