468 NPK-lannoituksen vaikutus perunoiden kemialliseen koos- tumukseen Eero Varis Hankkijan kasvinjalostus!aito s, Anttilan koetila, 04300 Hyrylä Saapunut 16. 4. 1973 The effects of increased N, P, and K rates on the chemical composition of potatoes. Eero Varis The Hankkija Plant Breeding Institute, 04300 Hyrylä Abstract. The chemical composition of Pito potatoes at different N, P, and K fertilizer rates was studied over a three year period (1967, 1968 and 1970) at the Plant Breeding Institute of Hankkija, Anttila Experimental Farm. The dry matter and starch contents of the potatoes varied greatly from year to year, mostly at the beginning of the growing period. N applications delayed the accumulation of dry matter and starch in tubers. The N content varied from year to year. It was highest at the beginning and the end of the growing period. N applications greatly increased the N content of tubers. The P content showed very great annual variations. It rose toward the end of the growing period although less so than the dry matter content. N applications decreased the P content, P applications increased it. The K content of potatoes varied less from year to year. It increased toward the end of the growing period although more slowly than did the dry matter content. It was increased by K and partly increased by N applications. The Ca content of tubers showed great annual variations. It decreased toward the end of the growing period. N applications decreased, P applications increased it. The Mg content of tubers was very dependent on lifting time being highest at the end of the growing period. N and P applications decreased it. Johdanto Perunan lannoitusta kehitettäessä on syytä olettaa muutoksia myös muku loiden kemiallisessa koostumuksessa, kuten onkin todettu lukuisissa tutkimuk sissa eri maissa. Tässä tutkimuksessa seurattiin perunan kemiallisen koostu https://www.c-info.fi/en/info/?token=YLn8Fzucl8ay8-BQ.DWnklWqlT2IxxR12VRlg1Q.G9vROvz166wUfBPhs6ISQc4s2TZPcY2jEDtjqg6eVQK6C3SbjcI8XWKAW4e-hz0gpzLuzfckATdcp08Xizm9-SwrhH7tXmb-K2zCghFofvaIuC-ZanmAlpomyVzMkqcoehAdgq47kRSKJMdFgJWigAjJgyWfnF4H 469 muksen muutoksia Etelä-Suomen olosuhteissa NPK-lannoitusta lisättäessä. Tarkoituksena oli saada käsitys lannoituksen aiheuttamien muutosten suuruu- desta ja suunnasta. Koeaineisto ja sen käsittely Vuosina 1967, 1968 ja 1970 järjestettiin Hankkijan kasvin jalostuslaitoksen Anttilan koetilalla lannoituskoe Pito-perunalla. Koejäsenet olivat samat kuin vuosina 1965—67 käynnissä olleessa laajemmassa tutkimuksessa (Varis 1972 a): N 0 = O N t = 100 kg/ha N N 2 = 200 kg/ha N (400 kg/ha Nos) (800 kg/ha Nos) Po = O P, = 87 kg/ha P P 2 = 174 kg/ha P (1000 kg/ha Psf) (2000 kg/ha Psf) K„ = O Kj = 166 kg/ha K 2 = 332 kg/ha K (400 kg/ha Ksu) K (800 kg/ha Ksu) Koepaikka oli kaikkina vuosina samalla peltoalueella, joka oli aitosavipoh- jaista multamaata. Koealueen maa-analyysiarvot olivat seuraavat (mg/I): Vuosi pH PK Ca Mg 1967 5.1 6 144 869 200 1968 5.4 6 137 869 181 1970 5.5 5 100 962 312 Lannoitteet kylvettiin ennen istutusta avattuihin vahoihin. Ruudut olivat 4-rivisiä, 7.5 m pitkiä, ä 25 mukulaa, ja niistä korjattiin yksi rivi käsin joka nostossa. Kerranteita oli 2, jotka tässä tapauksessa yhdistettiin. Nostoaikoja oli 4: 23.7., 08.8., 27.8. ja 13.9. Nostojen yhteydessä otettiin perunoista mm. analyysinäytteet. Mukuloiden kuiva-ainepitoisuus ja tärkkelyspitoisuus määritettiin Anttilassa. Kuiva-ainepitoisuudet määritettiin 200 g:n näytteistä, tärkkelyspitoisuuden määrittämiseen käytettiin Reimann’in vaakaa ja Hals & Bucholz’in asteikkoa. Kemialliset analyysit tehtiin Sato- turve Oy:n laboratoriossa. Näytteistä määritettiin N, P, K, Ca ja Mg. Tulosten tilastollisessa käsittelyssä käytettiin varianssianalyysejä, jotka laskettiin Keskusosuusliike Hankkijan ATK-osastolla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys on ilmaistu seuraavasti: *** = 99.9 %:n merkitsevyys •• = 99 * » • = 95 » » (•) = 90 » » ns = ei merkitsevä 470 Taulukko 1. Varianssianalyysi NPK-lannoituksen vaikutuksesta Pito-perunan kemialliseen koostumukseen (N = 324) Table 1. Analysis of variance showing the effects of increased N, P, and K rates on the chemical composition of Pito tubers {N = 324) Törlr. Kuiva- vs NPKCa Mg Koejäsen aine ... ' , ka:ssa tuorep. ka:ssa tuorep. ka:ssa tuorep. ka:ssa tuorep. ka:ssa tuorep. Factor DM arc in DM in FW in DM in FW in DM in FW in DM in FW in DM in FW %of % mg/100 g % mg/100g % mg/100 g % mg/100 g ' % mg/100 g /o A (Vuosi - Year) .... *** • *** *** *** *** **• *** *** *** *** *** B (Nostoaika Lift- ing time) • •• *** *** **• *** *** *** � ** •** � **• *•* ��� *�* *** ns * • P ns ns ns ns *** *** ns ns ns * � (�) K ns ns ns ns ns ns **• *• ns ns ns ns Ag *** *** **• *** *** *** *** *** *** *** *** •** AN *** ns ns ns * ** ns ns ns ns *•• *** AP ns • ns (*) *** ns ns ns * ns ns AK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns (•) ns BN ** ns * *• ns ns (*) »»» ** BP ns •• ns ns ns ns * (�) (•) (•) *** * BK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns NP ns ns ns ns (*) (*) ns ns ns ns ns ns NK ns ns ns ns ns ns • ns ns ns (*) ns PK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns (*) ns �* ns �� *** *** �** ns ns *** ABP (�) »•* ns ns *** »** »» *» ** (•) ns ns ABK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns (*) ANP ns ns * * *** *** * ns ns ns ns ns ANK ns � ns (*) ns ns ns ns ns ns (•) * APK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns BNP ns ns ns ns *** ns ns **• • ns ns BNK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns BPK ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns ns NPK ns ns ns ns ns ns ns ns ns (•) ns ' ns 471 Tulokset ja tarkastelu Varianssianalyysin tulokset on esitetty Taulukossa 1. Mukuloiden kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuus Kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuudet noudattivat hyvin paljon toisiaan. Vuotuiset vaihtelut olivat merkitsevät, samoin nostoaikojen väliset erot ja näiden yhdysvaikutus (Taulukko 1, Piirros 1). Mukuloiden kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuus kehittyivät vuosittain sangen eri tavalla lähinnä sääoloista johtuen, sillä siemenen käsittely, maalaji ja lan- noitus olivat samanlaiset joka vuosi (vrt. esim. Tuorila 1929, Piirros 1). Ravinteista ainoastaan typpi vaikutti merkitsevästi sekä kuiva-aine- että tärkkelyspitoisuuteen (Taulukko 2). Typpilannoitus alensi sekä kuiva-aine- että tärkkelyspitoisuutta kuten yleensäkin vastaavissa kokeissa. Fosforin ja kalin vaikutukset eivät olleet selviä (kirjallisuutta esim. Varis 1970, 1972 a). Ravinteiden yhdysvaikutukset eivät olleet tässä kokeessa säännöllisesti merkitseviä (Taulukko 1). Typen ja kalin tärkkelyspitoisuutta alentava yhdys- vaikutus (ANK) tuli osittain esille (vrt. Varis 1972 a). Fosforin tärkkelyspitoi- suutta nostava vaikutus (AP) tuli esille vain v. 1968. Piirros 1. Kuiva-ainepitoisuuden ja tärkkelyspitoisuuden kehittyminen kasvukauden kuluessa vuosina 1967, 1968 ja 1970. Figure 1. The development of dry matter and starch contents during the growing periods 1967, 1968. and 1970. 472 Taulukko 2. NPK-lannoituksen vaikutus kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuuteen (4 noston keskiarvo) Table 2. The effects of increased N, P, and K rates on the dry matter and starch contents ofpo- tatoes (average of 4 liftings) Kuiva-aine-% Tärkkelys-% Lannoitusmäärä Dry matter Starch content Fertilizer rate N P K N P K 0 21.8 21.4 21,6 17.0 16.4 16.5 1 21.5 21.5 21.4 16.7 16.6 16.6 2 21.1 21.5 21.3 15.9 16.6 16.4 PME LSD (5 %) 0.4 ns ns 0.3 ns ns Typpi- ja fosforilannoitus vaikuttivat kuiva-aineen ja tärkkelyksen muo- dostumisnopeuteen (BN, BP). Runsas typpilannoitus hidasti selvästi kuiva- aineen ja tärkkelyksen varastoitumista mukuloihin, kuten esim. Carlsson (1964) myös totesi. Fosforilannoitus nosti tärkkelyspitoisuutta vain kasvu- kauden alussa (Piirros 2). Todetuissa ilmiöissä oli vielä vuotuista vaihtelua (ABN, ABP). Mukuloiden N-pitoisuus Mukuloiden kuiva-aineen keskimääräinen N-pitoisuus vaihteli vuosittain (1.14 1.34%) ja aleni kasvukauden kuluessa noustakseen taas syksyllä (1.46 Piirros 2. Typpi ja fosforilannoituksen vaikutus perunoiden kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuuk- sien kehittymiseen. Figure 2. The effects of N and P applications on the development of dry matter and starch contents. 473 1.15—1.08—1.27) (esim. Tuorila 1929, Kortleven 1959, Yamaguchi ym. 1960, Taulukko 1, Piirros 3). Tuoreiden perunoiden N-pitoisuus vaihteli myös huomattavasti vuosittain (236 305 mg/100 g) ja nousi selvästi kasvukauden lopulla (254 244—249—301) (Piirros 3). Ravinteista ainoastaan typpi vaikutti mukuloiden N-pitoisuuksiin (vrt. esim. Hansen ym. 1958, Agerberg ja Svensson 1961, Nielsen 1969, Johans- son ja Jönsson 1971, Taulukot 1 ja 3). Taulukko 3. Typpilannoituksen vaikutus perunoiden N-pitoisuuksiin (4 noston keskiarvo) Table L The effect of increased N rates on the N contents of potatoes (average of 4 liftings) N-% N mg/100 g Lannoitus Treatment k-aineessa tuorepainossa in dry matter in fresh weight N 0 1.04 223 N! 1.24 264 N 2 1.44 299 PM E - LSD (5 %) 0.04 7 N-pitoisuuden nousu typpilannoitusta lisättäessä oli jokseenkin suoravii- vainen ja sangen voimakas. Muilla ravinteilla ei tässä tutkimuksessa todettu olevan vaikutusta N-pitoi- suuden muutoksiin, vaikka niitä on joskus saatu esille (Lorenz 1947, Svensson Piirros 3. Perunoiden N-pitoisuuksien kehittyminen kasvukauden kuluessa vuosina 1967, 1968 ja 1970. Figure 3. The development of N contents of potatoes during the growing periods 1967, 1968, and 1970. 474 1964, Nielsen 1969, Varis 1972b). Vuonna 1968 fosforilannoituksen lisäämi- nen nosti hiukan mukuloiden N-pitoisuutta, kun suunta muina vuosina oli lievästi laskeva (AP). HANSENin ym. (1958) mukaan muidenravinteiden mahdolli- set vaikutukset riippuvat siitä, mikä vaikutus niillä on sadon määrään. Mikäli ne nostavat satoa, laskee sadon N-pitoisuus. Mukuloiden N-pitoisuuksien muu- tokset kasvukauden aikana olivat myös riippuvaisia typpilannoituksen mää- rästä (BN). Suunta oli kuitenkin sama kaikilla N-tasoilla (vrt. Kortleven 1959). Joinakin vuosina fosfori ja kali vaikuttivat yhdessä typen kanssa muku- loiden N-pitoisuuksiin (ANP, ANK). Mukuloiden P-pitoisuus Mukuloiden kuiva-aineen keskimääräinen fosforipitoisuus vaihteli koe- vuosina 0.154—0.240 % ja tuoreiden mukuloiden fosfori-pitoisuus 31—50 mg/100 g. Fosforipitoisuudet alenivat kasvukauden aikana ja nousivat syk- syllä jonkin verran (0.214-0.175-0.162-0.184 ja 37-36-38-44) (vrt. Yamaguchi ym. 1960, Piirros 4). 27.8. 13.9. 23.7. 8.8. 27.8. 13.9. Vuonna 1970 fosforipitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat kuin muina vuosina. Ravinteista typpi ja fosfori vaikuttivat mukuloiden fosforipitoisuuksiin (Taulukot 1 ja 4). Typpilannoitus alensi sekä kuiva-aineen että myös tuoreiden perunoiden P-pitoisuutta (Nielsen 1969). Nielsen totesi myös kalilannoituksen laskevan mukuloiden P-pitoisuutta. Fosforilannoitus päinvastoin nosti P-pitoisuuksia (Hansen ym. 1958, Nielsen 1969). Runsas fosforilannoitus esti myös typen fosforipitoisuutta alentavan vaikutuksen (NP), tosin vuosittain eri lailla (ANP). Piirros 4. Perunoiden P-pitoisuuksien kehittyminen kasvukauden aikana vuosina 1967, 1968 ja 1970, Figure 4. The development of P contents of potatoes during the growing periods 1967, 1968, and 1970. Taulukko 4, Typpi- ja fosforilannoituksen vaikutus perunoiden fosforipitoisuuksiin (4 noston keskiarvo) Table 4. The effect of increased rates of N and P on the P contents of potatoes (average of 4 liftings) P-% P mg/100 g Lannoitus Treatment kuiva-aineessa tuorepainossa in dry matter in frech weight N„ 0.194 42 N, 0.182 38 Nj 0.174 36 P 0 0.168 35 Pt 0,184 39 P 2 0.199 42 PME - LSD (5 %) 0.007 2 Typpi- ja fosforilannoituksen vaikutukset vaihtelivat vuosittain (AN ja AP). Fosforilannoituksen vaikutus kuiva-aineen P-pitoisuuteen oli riippuvainen myös korjuuajasta siten, että runsasta fosforilannoitusta käytettäessä kuiva- aineen fosforipitoisuus nousi syyskesällä nopeammin kuin pienillä fosfori- määrillä. Syksyllä erot taas pienenivät. Useat toisen asteen yhdysvaikutukset olivat merkkinä päävaikutusten epäsäännöllisyydestä. Mukuloiden K-pitoisuus Mukuloiden kuiva-aineen K-pitoisuus vaihteli vuosittain keskimäärin 2.09 2.22 % ja tuoreiden perunoiden K-pitoisuus 430—479 mg/100 g. Kasvu- kauden kuluessa kuiva-aineen K-pitoisuus laski (2.45—2.11—2.02—2.05, Taulukko 1, Piirros 5). Tuoreen perunan keskimääräinen K-pitoisuus sen sijaan nousi tasaisesti syksyä kohti (428—441—466 491). Piirros 5. Perunoiden K-pitoisuuksien kehittyminen kasvukauden aikana vuosina 1967, 1968 ja 1970, Figure 5. The development of K contents of potatoes during the growing periods 1967, 1968, and 1970. Ravinteista typpi lisäsi hiukan (3 mg/100 g) tuoreiden mukuloiden K-pi- toisuutta ilmeisesti aiheuttamansa kuiva-aineen laskun johdosta. Kalilannoi- tus nosti sekä kuiva-aineen että tuoreiden perunoiden K-pitoisuuksia (esim. Nielsen 1969, Svensson 1964, Varis 1972 b. Taulukko 5). Taulukko 5. Kalilannoituksen vaikutus perunoiden K-pitoisuuksiin (4 noston keskiarvo) Table 5. The effect of increased K rates on the K contents of potatoes (average of 4 liftings) K-% K mg/100 gLannoitus Treatment kuiva-aineessa tuorepainossa in dry matter in fresh weight K 0 2.11 449 2.15 456 K 2 2.21 464 PME - LSD (5 %) 0.04 9 Ravinteiden yhdysvaikutuksista NK oli merkitsevä kuiva-aineen K-pitoi- suuden osalta. K O-tasolla N-lannoitus laski K-pitoisuutta 0.06 %-yksikköä, mutta K 2-tasolla nosti 0.06 %-yksikköä. N- ja P-lannoitus muuttivat muku- loiden K-pitoisuuksien kehitystä kasvukauden aikana (BN ja BP), mutta vai- kutukset olivat hyvin pieniä. Muutamia toisen asteen yhdysvaikutuksia myös todettiin. Mukuloiden Ca-pitoisuus Mukuloiden kuiva-aineen Ca-pitoisuus vaihteli koevuosina suuresti, 0.039 —0.067 %, ja tuoreiden mukuloiden B—l4 mg/100 g. Kasvukauden aikana Ca-pitoisuudet alenivat (0.073 0.046—0.038 0.039 ja 12—10—9—9, Piir- ros 6). YAMAGUCHin ym. (1960) tutkimuksissa mukuloiden Ca-pitoisuudet nou- sivat tuleentumisvaiheessa. Piirros 6. Perunoiden Ca-pitoisuuksien kehittyminen kasvukauden aikana vuosina 1967, 1968 ja 1970. Figure 6. The development of Ca contents of potatoes during the growing periods 1967, 1968, and 1970. 476 Lannoituskoejäsenistä typpi ja fosfori vaikuttivat Ca-pitoisuuksiin (Taulu- kot 1 ja 6). Taulukko 6. Typpi- ja fosforilannoituksen vaikutus perunoiden Ca-pitoisuuksiin (4 noston kes- kiarvo) Table 6. The effect of increased N and P rates on the Ca contents of potatoes (average of 4 liftings) Ca-% Ca mg/100 g Lannoitus Treatment kuiva-aineessa tuorepainossa in dry matter in fresh weight N 0 0.05110.5 N, 0.0479.8 N 2 0.0499.7 P 0 0.0479.6 P 2 0.04910.0 P 2 0.05010.3 PME - LSD (5 %) 0.0030.5 Erot olivat suhteellisen pieniä. Typen vaikutus oli Ca-pitoisuuksia alen- tava, fosforin lievästi nostava (vrt. Nielsen 1969). Typen ja fosforin yhdys- vaikutus tuli esille kasvukauden alussa (BNP). Toisessa koesarjassa (Varis 1972b) todettiin myös kalilannoituksen alentavan perunoiden kuiva-aineen Ca-pitoisuuksia. Mukuloiden Mg-pitoisuus Mukuloiden kuiva-aineen Mg-pitoisuudet vaihtelivat koevuosina 0.097 0.110 % ja tuoreiden perunoiden 21—22 mg/100 g. Kasvukauden kuluessa kuiva-aineen Mg-pitoisuus aleni ja tasoittui (0.116 0.097—0.093—0.103), kun taas tuoreiden perunoiden Mg-pitoisuus nousi selvästi syksyllä (20—20—22 25, Piirros 7). Ravinteista sekä typpi että fosfori vaikuttivat Mg-pitoisuuksiin (Taulukko 7). Taulukko 7. Typen ja fosforin vaikutus perunoiden Mg-pitoisuuksiin (4 noston keskiarvo) Table 7. The effect of increasing rates of N and P on the Mg contents of potatoes (average of 4 liftings) Mg-% Mg mg/100 g Lannoitus Treatment kuiva-aineessa tuorepainossa in dry matter in fresh weight N 0 0.10422.6 Nj 0.10321.7 N 2 0.10020.7 P 0 0.10522.0 P 2 0.10221.6 P 2 0.10121.4 PME - LSD (5 %) 0.0030.5 2 477 478 Molemmilla ravinteilla oli taipumus alentaa Mg-pitoisuuksia, joskin erot olivat sangen pieniä. NiELSENin (1969) tutkimuksissa K-lannoitus nosti Mg- pitoisuutta, minkä ilmiön hän otaksui kuitenkin johtuneen lannoitteen sisältä- mästä magnesiumista (1 %). Varis (1972b) ei todennut kalilannoituksen vai- kutusta mukuloiden Mg-pitoisuuteen. Typen vaikutukset tulivat esille kahtena vuotena kolmesta (AN). Runsas typpilannoitus alensi kuiva-aineen Mg-pitoisuutta varsinkin kasvukauden loppupuolella. Tuoreissa perunoissa myös runsas typpilannoitus esti Mg- pitoisuuden nousun syksyllä (BN). Runsas kalilannoitus esti kuiva-aineen Mg-pitoisuuden typpilannoituksesta johtuvan alenemisen (NK). Fosforilannoituksen kuiva-aineen Mg-pitoisuutta lievästi alentava vaikutus tuli esille vain kasvukauden alkupuolella. Tuoreiden perunoiden Mg-pitoisuu- det olivat alkukesästä PO-lannoituksella hiukan korkeammat, mutta syksyllä päinvästoin hiukan matalammat kuin Pj- ja P 2-lannoituksella (BP). Runsas kalilannoitus esti myös kuiva-aineen Mg-pitoisuuden laskun runsasta fosfori- lannoitusta käytettäessä (PK). Muutamia toisen asteen yhdysvaikutuksia todettiin lisäksi. Lannoituksen vaikutus perunan kemiallisen koostumuksen muutoksiin Kaikki kirjallisuuslähteet, missä käsitellään perunan kemiallista koostu- musta, osoittavat sen suuren vaihtelun, mikä on todettu eri olosuhteissa tuo- tettuja perunoita tutkittaessa (Tuorila 1929, Kroner ja Völksen 1950, Brautlecht ja Getchell 1951, Hansen ym. 1958, Gericke 1959, Schreiber 1961, Smith 1968). Samoin eri maissa laadituissa ravintoainetaulukoissa pe- runan koostumuksesta ilmoitetut keskimääräiset arvot poikkeavat toisistaan: Piirros 7. Perunoiden Mg-pitoisuuksien kehittyminen kasvukauden aikana vuosina 1967, 1968 ja 1970. Figure 7. The development of Mg contents of potatoes during the growing periods 1967, 1968, and 1970. Saksa Englanti (McCance USA Suomi (Souci m & Wid (Church (Turpeinen (Tuorila (Varis (Varis, & Church & Roine 1929) 1972 b) tämä1969) dowson ' ' I960) 1966) 1971) tutkimus) N 256 336 336 272 294 277 301 P 46 40 53 - 43 34 44 K 418 568 407 - 346 416 491 Ca 10 8 7 9 13 6 9 Mg 26 24 34 - - 29 25 Sen vuoksi perunan kemiallisesta koostumuksesta ilmoitettuja keskimää- räisiä tietoja pidetään yksityistapauksiin sangen epätarkkoina. Tästä johtuen ei myöskään näistä yhdellä koepaikalla suoritetuista tutkimuksista voida vetää johtopäätöksiä suomalaisen perunan mahdollisista erikoispiirteistä. Kirjallisuuden perusteella on saatavissa se käsitys, että kasvupaikalla ja vuosien sääoloilla on suurin vaikutus perunoiden mineraalikoostumukseen (esim. Smith 1968). Tätä kysymystä selvitettiin tässä koeaineistossa neliö- NSsummavertailulla laskemalla selvitysasteet (r 2) kaavasta q = jne. Tu- los on esitetty Taulukossa 8. Kuiva-aineen ja tärkkelyspitoisuuden vaihtelussa varsinkin nostoajalla ja myös vuosivaihtelulla oli suurin osuus (vrt. Varis 1970). Mukuloiden N-pitoisuuteen aiheuttivat sekä typpilannoitus, nostoaika että vuodet sangen suurta hajontaa. Kuiva-aineen'N-pitoisuus muuttui kasvukau- den aikana voimakkaasti, mutta vuosittain melko säännöllisesti. Tuoreiden perunoiden typpisisältö oli taas enemmän riippuvainen typpilannoituksesta ja vuotuisista kasvuoloista. Kuiva-ainepitoisuudella näytti olevan vain karkeasti ottaen yhteyttä mukuloiden N-pitoisuuksiin, mikä ilmenee myös TuoßiLAn (1929) tuloksista. Mukuloiden P-pitoisuudet olivat sangen suuressa määrin riippuvaiset vuotuisista kasvuoloista, todennäköisesti fosforin saannista. Lannoituksen osuus (N -f- P) oli yhteensä vain 9—ll % koko vaihtelusta. Mukuloiden, varsinkin niiden kuiva-aineen K-pitoisuus oli eniten riippuvai- nen korjuuajasta. Lannoituksen osuus jäi vähäiseksi, mikä todennäköisesti johtui maan riittävistä kalivaroista myös ilman kalilannoitusta. Tähän viit- taavat myös suhteellisen pienet kokonais- ja vuotuisvaihtelut. Mukuloiden Ca-pitoisuuksissa oli sangen suurta vaihtelua, mitä aiheuttivat sekä korjuuaika että vuosien kasvuolot. NPK-lannoituksen osuus jäi vähäi- seksi. Mg-pitoisuus vaihteli kokonaisuudessaan suhteellisen vähän ja pääasiassa korjuuajasta johtuen. Vaikka perunoiden kemialliseen koostumukseen N-pitoisuutta lukuunot- tamatta näyttävätkin eniten vaikuttavan kasvupaikka ja vuosien säät sekä korjuuaika (tuleentumisaste), ei ole silti syytä väheksyä niitä muutoksia, mitä lannoituksen yleinen kehittyminen todennäköisesti aiheuttaa. TuoßiLAn 479 Taulukko 8. Eri tekijöiden suhteellinen osuus(r2 ) perunoiden kemiallisen koostumuksen muutoksissa Table 8. The contributions (r 2 ) of different factors to the variation of the chemical composition of potatoes Kuiva- Tärkkelys Tekijä aine Starch N P K Ca Mg r- . „,.k-aine tuore k-aine tuore k-aine tuore k-aine tuore k-aine tuore ractor Dry matter content 0/ 0/ DM FW DM FW DM FW DM FW DM FW JO JO Vuosi - Year 13 13 8 29 55 55 4 18 35 58 15 5 Nostoaika 60 54 26 16 13 8 46 26 40 15 35 43 Lifting time N 12 33 31 34010127 P 000067000111 K 000000320000 1-asteen yhdysvaik 22 11 13 7 9 12 24 21 17 13 29 17 1- interactions 2- yhdysvaik 2 5 9 9 9 9 12 17 4 5 8 13 2-order interactions Virhe - Residual 2 15 11 8 5 5 11 15 4 7 10 14 Vaihtelu - Variation . 15.2- 10.3- 0.68- 148- 0.089- 17— 1.66- 360 0.005- 3 0.072- 16- ka ± 2a - mean± 2a. 27.6 22.7 1.80 376 0.277 61 2.66 552 0.093 17 0.132 28 i 480 481 (1929) analysoimissa perunoissa oli N-pitoisuus suhteellisen korkea, K-pitoi- suus matala ja Ca-pitoisuus korkea verrattuna tässä tutkimuksessa saatuihin arvoihin. Voidaan väittää, että tilanne on yleisestikin muuttunut samaan suun- taan johtuen K- ja Ca-pitoisuuksien suhteen vuosikymmenien runsaasta kali- lannoituksesta, mutta niukasta Ca-lannoituksesta. Tuorila ei määrittänyt magnesiumia, mutta on täysi syy otaksua perunoiden Mg-pitoisuuden myös laskeneen Suomessa maa-analyysien osoittaman suunnan mukaisesti (vert. Varis 1970, Kurki 1972). Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa näyttää kalin ohella lisääntyvä typpilannoitus vaikuttavan eniten: se pitää mukuloiden P-, Mg- ja Ca-pitoisuudet alhaisina ja ainakin joissakin tapauksissa vielä nostaa K- pitoisuutta N-pitoisuuden nousun myötä. Kun näitä muutoksia tuskin voidaan pitää perunan laadun kannalta edullisina, on täysi syy edelleen huolehtia pe- runan lannoituksen tasapainottamisesta nimenomaan fosforin, magnesiumin ja kalsiumin suhteen. Yhteenveto NPK-lannoituksen vaikutusta Pito-perunan mukuloiden kemialliseen koos- tumukseen kasvukauden aikana tutkittiin Hankkijan kasvin jalostuslaitoksen Anttilan koetilalla vuosina 1967, 1968 ja 1970. Mukuloiden kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuus vaihteli suuresti vuosittain varsinkin kasvukauden alkupuolella. Mukuloiden N-pitoisuus vaihteli vuosittain. Se oli korkein kasvukauden alussa ja lopussa. Typpilannoituksen lisääminen nosti huomattavasti muku- loiden N-pitoisuutta. Mukuloiden P-pitoisuus vaihteli sangen paljon vuosittain ja se nousi kasvu- kauden lopulla, tosin hitaammin kuin kuiva-ainepitoisuus. Typpilannoituksen lisääminen alensi mukuloiden P-pitoisuutta, fosforilannoitus nosti sitä. Mukuloiden K-pitoisuus vaihteli vuosittain suhteellisen vähän. Tuoreiden perunoiden K-pitoisuus nousi kasvukauden loppua kohti, mutta hitaammin kuin kuiva-ainepitoisuus. Kalilannoitus ja osittain myös typpilannoitus nosti- vat mukuloiden K-pitoisuutta. Mukuloiden Ca-pitoisuus vaihteli vuosittain ja aleni kasvukauden loppua kohti. Typpilannoitus alensi, fosforilannoitus nosti perunoiden Ca-pitoisuutta. Mukuloiden Mg-pitoisuus muuttui kasvukauden kuluessa nousten sen lopulla. Sekä typpi- että fosforilannoitus alensivat mukuloiden Mg-pitoisuutta. Perunoiden kemiallisen koostumuksen mahdollisia yleisiä muutoksia tar- kasteltiin vanhojen analyysitulosten, muuttuneiden maan viljavuusarvojen ja nykyisen lannoituksen pohjalta. 482 KIRJALLISUUTTA Agerberg, S. & Svensson, B. 1961. Potatisens kvävegödsling. Stat. Jordbr.förs. Medd. 125: 1-72. Brautlecht, C. A. & Getchell, A. S. 1951. The chemical composition of White potatoes, Amer. Potato J, 28: 531 550. Carlsson, H. 1964. Utvecklingsförlopp och tillväxt hos potatis under vegetationsperioden. Lantbr.högsk. Medd. A 23:1 70. Church, C. F. & Church, H. N. 1966. Food values of portions commonly used. 154 p. London- Philadelphia. Gericke, S. 1959. Mineralstoffe in der Kartoffel. Kartoffelbau 10: 164 165. Hansen, F., Brandt, E. & Hoff-Jorgensen, E. 1958. Undersogelser over danske kartoflers sammensaetning og ernaeringsmaessige vaerdi, Tidskr. Planteavl 60; 292 358. Johansson, O. & Jönsson, L. 1971. Urea som gödselmedel. Potatis. Lantbr.högsk. Medd. A 146: 1-32. Kortleven, H. P. 1959. De stikstofvoeding van der aardappel door middel van stalmest en van kunstmest. 11l & IV. Versl. van Landbouwk. Onderz. 65:17, I—4B, 19, 1 82. Kroner, W. & Völksen, W. 1950. Die Kartoffel 172 p. Leipzig. Kurki, M. 1972. Suomen peltojen viljavuudesta IL 182 p. Helsinki. Lorenz, O. A. 1947. Studies on potato nutrition 111. Chemical composition and uptake of nutrients by Kern Country potatoes. Amer. Potato J. 24:281 293. McCance, R. A. & Widdowson, E. M. 1960. The composition of foods. Spec. Rep. 297. 270 p. London. Nielsen, E. V. 1969. NPK-fertilizer, the influence of nitrogen-, phosphorus- and potassium supply on: 1) yield of tubers and dry matter; 2) concentration of some elements in the tuber. Proc. E.A.P.R. 4th Congr. 159 160. Schreiber, K, 1961. Chemie und Biochemie. Die Kartoffel, 1: 191—352. Berlin. Smith, O. 1968. Chemical composition of the potato. Potatoes: Production, Storing, Processing 59—109. Westport, Conn. Souci, S. W., Fachmann, W. & Kraut, H. 1969. Die Zusammensetzung der Lebensmittel 2: N — I, 2. Svensson, B. 1964. Matpotatisens kvalitet VII. Inverkan av amraoniumsulfat och kalium sulfat pä matpotatisens avkastning och kvalitet. Lantbr.högsk. Medd, A 22: 1— 35 Tuorila, P. 1929. Untersuchungen iiber die chemische Zusammensetzung der Kartoffeln in Finnland. Suom. Suovilj.yhd, Tiet. Julk. 11:1 73. Turpeinen, O. & Roine, P. 1971. Ruoka-ainetaulukko. 48 p. Helsinki. Varis, E. 1970. Variation in the quality of table potato and the factors influencing it in Fin- land. Acta Agr. Fenn. 118, 3: 1 99. » 1972 a. The effects of increasing NPK rates on the yield and quality of the Pito potato. I. Tuber yield, starch content and starch yield. Acta Agr. Fenn. 128, 1: 1 23. » 1972 b. The effect of magnesium and potassium on the chemical composition and yield of the potato. Acta Agr. Fenn. 128,3: 1 13. » 1972 c. Factors affecting the yield and quality of protein in the potato. Acta Agr. Fenn. 128, 4: 1 13. Yamaguchi, M., Perove, J. W. & McGillivray, J. H, 1960. Nutrient composition of White Rose potatoes during growth and after storage. Amer. Potato J. 37: 73 76.